Tehokkaat joukkoliikennekaistat ja muut hyvät etuudet bussiliikenteelle

Vs: Havaintoja HSL-alueelta - marraskuu 2021

Tälläinen priorisointi ei olisi millään muotoa järkevää, jos kaupungin viihtyisyys tai ilmanlaatu on edes jollain asteella tärkeää. Jos tuo toteutuisi niin se loisi ruuhkia mitä meillä ei nyt käytännössä ole. Yksityisautot pitää nimenomaan saada pidettyä mahdollisimman hyvin liikkeellä, koska suuri osa päästöistähän tulee kun autot a) ajavat hiljaa b) seisovat tyhjäkäynnillä c) kiihdyttävät. Ja toiseksi kaupunki on viihtyisämpi kun ne autot tosiaan liikkuvat ja pääsevät etenemään, elämä on kaikille helpompaa. Saisiko osan autoilijoista ohjattua julkisiin tuolla strategialla? Mahdollisesti. Mutta kun julkisten kysyntä kasvaa tarvitaan uusia yhteyksiä ja reittejä, sekä tiheämmät vuorovälit ja enemmän kalustoa. Tämä aiheuttaa ketjureaktion, jossa luodut ruuhkat eivät koskaan poistu, koska julkinen liikenne ottaa aina vaan enemmän ja enemmän tilaa yksityisautoilulta siihen pisteeseen asti kun tilaa ei enää saa yhtään mistään. Jotta tuo ei olisi ihan tuhoontuomittu idea niin se vaatisi ihan jäätävän suuret investoinnit liikenneinfraan, uusia eritaso- ja erilliskaistatieratkaisuja etc. ja siihen taas ei ole varaa. Yhteenvetona - luo ruuhkia, luo lisää päästöjä ja heikentää ilmanlaatua, heikentää viihtyisyyttä kaupungissa

Eikös tässä ole juuri se harha, että autoilua sujuvoittamallla autoilun ongelmat poistuvat kaduilta? Jos autoilu sujuvoituu, sitä herkästi tulee lisää, eikä se sitten lopulta sujuvoidukaan ja päästöt vain lisääntyvät. Jos taas autoilua ei pidetä korkeana prioriteettinä, sen houkuttelevuus vähenee ja ongelmat eivät pääse hurjasti kasvamaan. Tämä toki vain teoriatasolla, käytäntö voi olla monimutkaisempaa.
 
Vs: Havaintoja HSL-alueelta - marraskuu 2021

Ajattelusi on panttivankina autoilulle. Priorisoidaan ja parannetaan autoilun puitteita, koska muuten autoilu tulisi aiheuttamaan ongelmia. Mitä jos estetään autoilun ongelmien aiheuttaminen, eikä taivuta kiristykseen?

Viihtyisässä kaupungissa ei ole autoja lainkaan. Miksi niitä pitää hyväksyä? Minä en hyväksy. Poistetaan kaikki autot.

No ok, voin ehkä taipua kompromissiin jossa autoja vähän päästetään muun liikenteen sekaan, mutta silloinkin autot väistää kaikkea muuta liikennettä. Tämä ei ole ongelma kun autoilun määrä pidetään kurissa ja käyttötarkoitukset rajallisina.

Sinä voit taipua kompromissiin? Salli mun nauraa. Nämä on todella itsestäänselviä asioita kun ajattelee vähän laajemmin ja tajuaa, että yksi asia vaikuttaa toiseen ja se kolmanteen ja niin edelleen. Sinun ajattelusihan se tässä on panttivankina autoilun ideologiselle vihaamiselle. Viihtyisä kaupunki ilman autoja on ghetto minne kukaan ei halua mennä, koska siellä kaupungissa ei silloin ole mitään - se olisi vain iso lähiö ja keskus olisi jossain muualla.

---------- Viestit yhdistetty klo 20:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:50 ----------

...viestistäsi saa sellaisen kuvan, että julkinen liikenne ja yksityisautoilu vievät yhtä paljon tilaa, kun ne kuljettavat saman verran ihmisiä. Sörnäistentunnelin vaikutusten arvioinnin perusteella Kulosaaren siltaa pitkin kulkee noin 3000 autoa (3040-3170) huipputunnissa. Metron kapasiteetti samassa paikassa on tällä hetkellä noin 14 000 matkustajaa tunnissa. Metrolla siis matkustaa nelinkertainen määrä ihmisiä (keskimäärin ruuhka-aikana autossa on alle 1.5 ihmistä) vaikka se vie 3 kertaa vähemmän tilaa verrattuna autoihin.

Lisäksi suosittelen käymään Hollannissa, esimerkiksi Amsterdamissa.

Ymmärsit jotenkin käänteisesti pointtini. Yksityisautoilu ja julkiset eivät nimenomaan vie saman verran tilaa ja juuri tasan siitä syystä yksityisautoilun merkittävä hankaloittaminen on suuri virhe. Muistatko kun sanoin niistä kalliista infraparannuksista? Jos metro ei ole superkallis infrastruktuuri-investointi niin mikäs sitten? Kaikkeen ei yksinkertaisesti vain ole varaa. Amsterdamia ei sovi sotkea tähän - aivan eri olosuhteet ja aivan eri kaupunki. Helsinki on tyritty jo aikaa sitten ja sitä on nyt hyvin hankala lähteä taivuttelemaan erilaiseksi ilman, että tulee tehtyä vielä isompi huti. Nyt vaan pitää kaikkien ihmisten yrittää elää sopuisasti keskenään ja tulla toimeen, vaikka se onkin joillekin ilmeisen paljon hankalampaa kuin toisille.

---------- Viestit yhdistetty klo 21:18 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 20:58 ----------

Eikös tässä ole juuri se harha, että autoilua sujuvoittamallla autoilun ongelmat poistuvat kaduilta? Jos autoilu sujuvoituu, sitä herkästi tulee lisää, eikä se sitten lopulta sujuvoidukaan ja päästöt vain lisääntyvät. Jos taas autoilua ei pidetä korkeana prioriteettinä, sen houkuttelevuus vähenee ja ongelmat eivät pääse hurjasti kasvamaan. Tämä toki vain teoriatasolla, käytäntö voi olla monimutkaisempaa.
Tätä asiaa tulee ajatella monelta eri kantilta. Yleensä mikään asia ei toimi niin yksi yhteen kuin monella tällä foorumilla on ollut tapana ajatella.

Jos tiivistän tämän yksinkertaisesti; Pidän ruokakauppaa ja olen merkittävä liharuuan vihaaja. Otan liharuuat pois valikoimasta eli tällöinhän ihmiset eivät enää osta lihaa ja alkavat elää terveellisemmin ja ilmasto pelastuu? Väärin. Ihmiset taittavat vaikka pidemmän matkan päästäkseen kauppaan missä myydään lihaa. Päästöt kasvaa kun ihmiset ajavat kauemmas, ihmisten vapaa-aika vähenee, saattaa elämä ärsyttää enemmän, oma kauppani menee konkurssiin etc... ja tällöin olenkin itseasiassa tehnyt karhunpalveluksen ilmastolle.

Tämä on se mitä tapahtuu kaikkien asioiden kanssa. Ei ole vaan yhtä seurannaisvaikutusta toimenpiteelle vaan se poikii äärettömän ketjun muita vaikutuksia ja asioita, jotka tulee ottaa huomioon. Jossain pisteessä ketjua vaikutukset saattavat taantua niin pieniksi, ettei se enää vaikuta saavutettuun tulokseen. Useimmissa asioissa taas ei koskaan saavuteta ideaalia tilannetta ja sen takia emme eläkään utopiassa.

Näillä nyt esillä olleilla aiheilla ei autoilun edellytyksiä saa yksinkertaisesti parannettua niin paljon, että se vaikuttaisi juuri mihinkään. Mutta sen sijaan jos esimerkiksi pysäköinnistä tehtäisiin ilmaista Helsingissä ja parkkipaikkoja lisättäisiin niin olisi suuri ongelma käsissä. Se on sellainen toimenpide, joka merkittävästi lisäisi autoilua.
 
Vs: Havaintoja HSL-alueelta - marraskuu 2021

Sinä voit taipua kompromissiin? Salli mun nauraa.

Eli sulla ei ole argumentteja, pelkästään tyhjiä autoiluretoriikan iskulauseita. No, toivottavasti lunnaita vastaan panttivangit vapautetaan, eikä lunnaita tarvi maksaa ikuisesti uudestaan ja uudestaan. Ensin levennetään katuja, sitten rakennetaan lisää pysäköintiä, oho pitääkin rakentaa motareita, kyllä kohta uusi motari rakentamalla saadaan bussiliikenne toimimaan.

Autovastaisuuteni on vastoin todisteettoman väitteesi epäideologista. Miksi autovastaisuus muka olisi ideologista? Ne huonontavat elinympäristöäni, tekevät elinkustannuksistani kalliimpia ja tuhlaavat aikaani pidentämällä matkustusetäisyyksiä. Ratkaisuna näille huononnuksille voisin maksaa ne lunnaat ja ostaa auton, mutta en erityisesti pidä autoilusta. Miksei vaan rakenneta kaupunkia joka ei ole autoilun kiristämää?
 
Vs: Havaintoja HSL-alueelta - marraskuu 2021

Mistäs tässä aloittaisi?

Otetaan vaikka tämä väite:
Viihtyisä kaupunki ilman autoja on ghetto minne kukaan ei halua mennä, koska siellä kaupungissa ei silloin ole mitään - se olisi vain iso lähiö ja keskus olisi jossain muualla.
Muutama esimerkkiä, jotka tulevat nopeasti mieleen: Wien ja Pontevedra. Kummassakin on miltei autoton, mutta erittäin eloisa keskusta. Wien on Helsinkiä jonkinverran isompi kaupunki ja Pontevedrassa on vain noin 80 000 asukasta. Tulee myös mieleen kauppiaiden vastustus, kun Aleksanterinkatu muutettiin ratikkakaduksi. Vastustuksesta huolimatta muutos toteutettin ja kaupoilla alkoi mennä entistä paremmin, koska ihmiset haluavat liikkua alueella, jossa ei ole autoja.

Jos metro ei ole superkallis infrastruktuuri-investointi niin mikäs sitten? Kaikkeen ei yksinkertaisesti vain ole varaa.
Siksi metroa ei täydy rakentaa kaikkialle. Riittää, että on muutama toimivaa runkoyhteyttä ja loput pystyy hoitamaan toimivalla bussi- ja ratikkaverkostolla. Jos ihmiset siirtyisivät edes autoista busseihin, niin moottoriliikenteelle osoitettujen alueiden tilantarve vähenisi. Metro oli nyt vain tämmöinen heitto, mutta verrataan vaikka ratikoihin sitten. Raidejokerin kapasiteetti 5 minuutin vuorovälillä on noin 2500 matkustajaa tunnissa eli vain hieman vähemmän kuin Kulosaaren sillan kolme kaistaa. Monella kantakaupungin kadulla kulkee enemmänkin ratikoita eli kapasiteetin nosto vaikka 5000 matkustajaan tunnissa ei ole vaikeata.

Amsterdamia ei sovi sotkea tähän - aivan eri olosuhteet ja aivan eri kaupunki.
Onhan Amsterdamissa toki monta eroa Helsinkiin, mutta se ei tarkoita ettei sama toimisi Helsingissä. Mikä mielestäsi tekee Amsterdamista niin vertailukelvottoman? Kannattaa muistaa, että Amsterdam oli 40 vuotta sitten nykyistä Helsinkiäkin pahempi autolijoiden paratiisi eli sekin tyrittiin aikoinaan aika pahasti.


Viimeiseksi mainitsen Induced demand -nimisesen ilmiön sekä sen vastailmiön Reduced demandin. Yksinkertaistettuna: liikenne kasvaa kun kapasiteetti kasvaa, liikenne vähenee kun kapasiteetti vähenee. Olen maininnut tämän vaikka kuinka monta kertaa aikaisemmin enkä suostu keskustelemaan siitä onko se totta vai ei. Ilmiö on todettu todeksi niin monta kertaa aikaisemmin, että sen laajempi kyseenalaistaminen on turhaa. Tietysti, jos vain yhden kadunpätkän kapasiteettia lasketaan niin ilmiötä ei luultavasti ole havaittavissa, mutta jos toimenpide kohdistuu johonkin laajempaan yhteyteen, joka palvelee muutakin liikennettä kuin pakollista liikennettä, niin muun liikenteen määrä laskee miltei yhtä paljon kuin kapasiteetti. Pakollisella liikenteellä tarkoitan siis sellaista liikennettä, joka yleisesti ottaen toteutuu joka tapauksessa. Esimerkiksi rahtikuljetukset ja roska-autot ovat tällaisia. Samaan kategoriaan voi myös lisätä satamaliikenteen, mikä onkin syy Jätkäsaaren ruuhkille.
 
Vs: Havaintoja HSL-alueelta - marraskuu 2021

Eli sulla ei ole argumentteja, pelkästään tyhjiä autoiluretoriikan iskulauseita. No, toivottavasti lunnaita vastaan panttivangit vapautetaan, eikä lunnaita tarvi maksaa ikuisesti uudestaan ja uudestaan. Ensin levennetään katuja, sitten rakennetaan lisää pysäköintiä, oho pitääkin rakentaa motareita, kyllä kohta uusi motari rakentamalla saadaan bussiliikenne toimimaan.

Autovastaisuuteni on vastoin todisteettoman väitteesi epäideologista. Miksi autovastaisuus muka olisi ideologista? Ne huonontavat elinympäristöäni, tekevät elinkustannuksistani kalliimpia ja tuhlaavat aikaani pidentämällä matkustusetäisyyksiä. Ratkaisuna näille huononnuksille voisin maksaa ne lunnaat ja ostaa auton, mutta en erityisesti pidä autoilusta. Miksei vaan rakenneta kaupunkia joka ei ole autoilun kiristämää?
Lue kirjoittamani viesti kattavien perusteluineen kokonaisuudessaan ja totea sitten oma viestisi täysin turhaksi. Minähän nimenomaan painotin, että autoilua ei tule liikaa edistää ettei surkea julkinen liikenne muutu täysin turhaksi ja ettei autoilu merkittävästi lisäänny.

Kyllä, on mahdollista rakentaa kaupunki ilman autoja, mutta nykyisellään edes jollain tasolla toimivaa olemassaolevaa Helsinkiä ei kannata alkaa sotkemaan. (Lue aiempi viesti kokonaan niin selvyys löytyy moneen asiaan)

---------- Viestit yhdistetty klo 03:04 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 01:47 ----------

Mistäs tässä aloittaisi?

Otetaan vaikka tämä väite:
Muutama esimerkkiä, jotka tulevat nopeasti mieleen: Wien ja Pontevedra. Kummassakin on miltei autoton, mutta erittäin eloisa keskusta. Wien on Helsinkiä jonkinverran isompi kaupunki ja Pontevedrassa on vain noin 80 000 asukasta. Tulee myös mieleen kauppiaiden vastustus, kun Aleksanterinkatu muutettiin ratikkakaduksi. Vastustuksesta huolimatta muutos toteutettin ja kaupoilla alkoi mennä entistä paremmin, koska ihmiset haluavat liikkua alueella, jossa ei ole autoja.


Siksi metroa ei täydy rakentaa kaikkialle. Riittää, että on muutama toimivaa runkoyhteyttä ja loput pystyy hoitamaan toimivalla bussi- ja ratikkaverkostolla. Jos ihmiset siirtyisivät edes autoista busseihin, niin moottoriliikenteelle osoitettujen alueiden tilantarve vähenisi. Metro oli nyt vain tämmöinen heitto, mutta verrataan vaikka ratikoihin sitten. Raidejokerin kapasiteetti 5 minuutin vuorovälillä on noin 2500 matkustajaa tunnissa eli vain hieman vähemmän kuin Kulosaaren sillan kolme kaistaa. Monella kantakaupungin kadulla kulkee enemmänkin ratikoita eli kapasiteetin nosto vaikka 5000 matkustajaan tunnissa ei ole vaikeata.


Onhan Amsterdamissa toki monta eroa Helsinkiin, mutta se ei tarkoita ettei sama toimisi Helsingissä. Mikä mielestäsi tekee Amsterdamista niin vertailukelvottoman? Kannattaa muistaa, että Amsterdam oli 40 vuotta sitten nykyistä Helsinkiäkin pahempi autolijoiden paratiisi eli sekin tyrittiin aikoinaan aika pahasti.


Viimeiseksi mainitsen Induced demand -nimisesen ilmiön sekä sen vastailmiön Reduced demandin. Yksinkertaistettuna: liikenne kasvaa kun kapasiteetti kasvaa, liikenne vähenee kun kapasiteetti vähenee. Olen maininnut tämän vaikka kuinka monta kertaa aikaisemmin enkä suostu keskustelemaan siitä onko se totta vai ei. Ilmiö on todettu todeksi niin monta kertaa aikaisemmin, että sen laajempi kyseenalaistaminen on turhaa. Tietysti, jos vain yhden kadunpätkän kapasiteettia lasketaan niin ilmiötä ei luultavasti ole havaittavissa, mutta jos toimenpide kohdistuu johonkin laajempaan yhteyteen, joka palvelee muutakin liikennettä kuin pakollista liikennettä, niin muun liikenteen määrä laskee miltei yhtä paljon kuin kapasiteetti. Pakollisella liikenteellä tarkoitan siis sellaista liikennettä, joka yleisesti ottaen toteutuu joka tapauksessa. Esimerkiksi rahtikuljetukset ja roska-autot ovat tällaisia. Samaan kategoriaan voi myös lisätä satamaliikenteen, mikä onkin syy Jätkäsaaren ruuhkille.
Takerruit tasan kaikkiin vääriin asioihin, irroitit kontekstista ja jätit täysin huomiotta kaikki olennaisimmat pointit, jotka osaltaan jo vastaavat näihin.

1) Nyt tuli aikamoinen huti Wienin suhteen. Oletko käynyt Wienissä? Jos et niin katsoppa ihan piruuttasi Googlen satelliittikuvasta... Autoilun edellytyksethän ovat siellä jopa paremmat! Tiedätkö muuten miksei mitään olemassaolevia kaupunkeja ole muutettu autottomaksi jos se on kerran niin loistava idea? Koska se ei ole loistava idea, eikä toimisi käytännössä.

2) Utopiaa ja todella kallista. Sanotaan, että suuri osa ihmisistä saadaan julkisten käyttäjäksi. Järjetön piikki 6-9 ja 15-18 ja yöllä 80% tyhjänpanttina varikolla. Ei kovin kustannustehokasta tai ilmastoystävällistä. Sehän ei nyt ole ongelma kun ei ole niin paljoa kalustoa, mutta jos saat kymmenet- tai sadattuhannet ihmiset julkisten käyttäjiksi niin kalustoahan pitää olla paljon enemmän. Toinen ongelma on julkisten järjetön hitaus mikä on todella hankala ratkaista kustannustehokkaasti. Tähän liittyy myös yhteysvälien puute. En edes valehtele kun sanon, että työmatkani kestää julkisilla 1,5h, josta 30min kävelyä säiden armoilla - ja vaihtaa täytyy tottakai. Ei ole kovin korkealla työinto sen jälkeen. Autolla 15-20min lämpimästä hallista ja kuivana perille. Kummankohan sitä valitsisi... Mutta toki ei ole millään muotoa järkevää perustaa minua (ja ehkä paria muuta) varten bussilinjaa, sitä varten on auto.

3) Vietä vuosi Amsterdamissa ja katso alkuun vaikka edes satelliittikuvista sitä ja totea ero. Tietokoneen työpöydälle voi ottaa kätevästi samassa mittakaavassa olevat kuvat ja tarkastella niitä. Jos Helsinkiä on pakko verrata johonkin niin Ruotsin muutamat suuret kaupungit ja vaikkapa Oslo.

4) Aivan. Jos autoilun edellytyksiä merkittävästi parannetaan niin toki myös autoilu merkittävästi lisääntyy. Mitään sellaista ei ole nyt tapahtumassa. Jos autoilun edellytyksiä merkittävästi heikennetään niin autoilu vähenee varmasti! Kuulostaa hyvältä näin sanottuna, mutta tähän pitää ottaa ne muut tekijät ja niitä seuraavat vaikutukset mitä jo valaisinkin edellisessä viestissäni.
 
Vs: Havaintoja HSL-alueelta - marraskuu 2021

Unohtamattakaan liian tiukkaa etuutta 560:lla, joka käytännössä räpsäyttää punaiset naaman eteen vaikka koko 560 ei risteyksessä edes näy vielä ja itse olet jo sulkuviivojen sisäpuolella.

Eipä ole ainoa paikka jossa 560:n valoetuudet ovat vähintäänkin kyseenalaiset: Kontulantien ja Länsimäentien risteyksessä, bussin tullessa Mellunmäen suunnasta valoetuussysteemi reagoi jo ennen kun bussi pysähtyy metroaseman pysäkille Kontulantiellä. Noh, siinä sitten Länsimäentien liikenne seisoo kuin tatti bussin odottaessa pysäkillä tasausajan täyttymistä ja oikeutta jatkaa matkaa. Mutta kas, kun bussi vihdoinkin lähtee pysäkiltä liikennevalosysteemi näyttää sille keskisormea ja vaihtaa valot Kontulantien suunnassa punaiselle juuri kun kyseinen kuljetusyksikkö on saapumassa valoihin.

Seuraus: Länsimäentien liikenne seisoi aivan turhaan punaisissa valoissa autojen tupruttaessa pakokaasuja joutokäynnillä ja samaan hintaan vielä bussi tupruttelee omat pakokaasunsa punaisten valojen joutokäyntisession ajan. Ei näin, jos ilmastoa halutaan pelastaa ja saasteita vähentää.

---------- Viestit yhdistetty klo 06:59 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 06:57 ----------

Itäväylällä on muuten vaan ihan surkeasti synkronoidut liikennevalot. Tuo punainen aalto koskee kaikkea moottoriliikennettä kyseisellä pätkällä.

Sama suunnittelija on mitä ilmeisimmin suunnitellut valojen synkronoinnin myös Kontulantiellä.
Tämän synkronoinnin "erinomaisuuden" muuten huomaa kaikista parhaiten hiljaisen liikenteen aikana: Jos jomman kumman mainitun pääväylän sivukadulta on tulossa auto pääväylälle liikennevalosysteemi vaihtaa pääväylän liikenteen valot punaiselle juuri kun pääväylää kulkeva auto on lähestymässä kyseistä risteystä. Vahingossakaan valosysteemi ei odota niin kauaa että pääväylää lähestyvä, juuri edellisissä valoissa saman syyn takia pysähtynyt liikennevirta ehtisi alta pois.

Noh, saadaanhan näin ainakin ruuhkia aikaiseksi jos ei muuta...
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Havaintoja HSL-alueelta - marraskuu 2021

Takerruit tasan kaikkiin vääriin asioihin, irroitit kontekstista ja jätit täysin huomiotta kaikki olennaisimmat pointit, jotka osaltaan jo vastaavat näihin.

1) Nyt tuli aikamoinen huti Wienin suhteen. Oletko käynyt Wienissä? Jos et niin katsoppa ihan piruuttasi Googlen satelliittikuvasta... Autoilun edellytyksethän ovat siellä jopa paremmat! Tiedätkö muuten miksei mitään olemassaolevia kaupunkeja ole muutettu autottomaksi jos se on kerran niin loistava idea? Koska se ei ole loistava idea, eikä toimisi käytännössä.

2) Utopiaa ja todella kallista. Sanotaan, että suuri osa ihmisistä saadaan julkisten käyttäjäksi. Järjetön piikki 6-9 ja 15-18 ja yöllä 80% tyhjänpanttina varikolla. Ei kovin kustannustehokasta tai ilmastoystävällistä. Sehän ei nyt ole ongelma kun ei ole niin paljoa kalustoa, mutta jos saat kymmenet- tai sadattuhannet ihmiset julkisten käyttäjiksi niin kalustoahan pitää olla paljon enemmän. Toinen ongelma on julkisten järjetön hitaus mikä on todella hankala ratkaista kustannustehokkaasti. Tähän liittyy myös yhteysvälien puute. En edes valehtele kun sanon, että työmatkani kestää julkisilla 1,5h, josta 30min kävelyä säiden armoilla - ja vaihtaa täytyy tottakai. Ei ole kovin korkealla työinto sen jälkeen. Autolla 15-20min lämpimästä hallista ja kuivana perille. Kummankohan sitä valitsisi... Mutta toki ei ole millään muotoa järkevää perustaa minua (ja ehkä paria muuta) varten bussilinjaa, sitä varten on auto.

3) Vietä vuosi Amsterdamissa ja katso alkuun vaikka edes satelliittikuvista sitä ja totea ero. Tietokoneen työpöydälle voi ottaa kätevästi samassa mittakaavassa olevat kuvat ja tarkastella niitä. Jos Helsinkiä on pakko verrata johonkin niin Ruotsin muutamat suuret kaupungit ja vaikkapa Oslo.

4) Aivan. Jos autoilun edellytyksiä merkittävästi parannetaan niin toki myös autoilu merkittävästi lisääntyy. Mitään sellaista ei ole nyt tapahtumassa. Jos autoilun edellytyksiä merkittävästi heikennetään niin autoilu vähenee varmasti! Kuulostaa hyvältä näin sanottuna, mutta tähän pitää ottaa ne muut tekijät ja niitä seuraavat vaikutukset mitä jo valaisinkin edellisessä viestissäni.

1) Wienillä tarkoitin tässä pelkästään Ringstraßen sisäosaa, mutta taisin unohtaa mainita sen. Ringstraße itsessään ja moni alue sen ympärille on tosiaan melko autopainotteinen. Pointtini oli enemmän se, että Wienin eloisa keskusta sijaitsee miltei autottomalla alueella. Tämä siis sinun argumenttiisi, että autottomat alueet eivät voi olla kunnollisia keskustoja vaan että niistä tulee nukkumalähiöitä.

2) "Järjetön piikki 6-9 ja 15-18" ja mitäs ne autot tekevät 22-23 tuntia päivässä? Seisovat parkkihallissa tai kadunvarressa, koska niiden omistajat eivät tarvitse niitä silloin. Helsinginniemelle tulee jo nyt enemmän ihmisiä julkisilla kuin autoilla, joten kapasiteettia ei täytyisi nostaa mahdottomasti.

Tuosta työmatkastasi sanon sen verran, että jos oikeasti joutuisit kävelemään 30min niin asut/työskentelet varmaan aika keskellä ei mitään. Siinä tapauksessa autoilu onkin ihan OK. Jokaiselle alueelle pitäisi päästä autolla, mutta heti kun kaistatarve alkaa ylittää yhden kaistan per suunta, niin kannattaa harkita vaihtoehtoisia muotoja. Jos kotisi/työpaikkasi lähellä ei ole parempaa julkista liikennettä niin oletettavasti siellä ei myöskään ole tarpeeksi ihmisiä, että sinne täytyisi rakentaa 2+2 kaistainen tie, vaan perus 1+1 kokoojakadun pitäisi riittää.

3) Jos puhut tässä kaupunkien mittakaavasta niin on totta, että Amsterdam on pienempi kuin Helsingin seutuun Keravalle asti. Alueet kuten Korso on mokattu jo aikoja sitten eikä niiden kohdalla olekaan olemassa erityisen hyvää ratkaisua. Mielestäni autoliikenne on kuitenkin vasta ongelmallisella tasolla kun tarvitaan Hermannin Sturenkadun tai Mannerheimintien kokoisia väyliä. Jos esimerkiksi Vantaalla ja Helsingin pientaloalueilla parannettaisiin julkisen liikenteen etuuksia niin ne voisivat parhaimmillaan nopeutua noin 80% tasolle suhteessa yksityisautoon. Näin suurin osa tiheämmille alueille suuntautuvista yhteyksistä voidaan tarjota kilpailukykyisinä. Sen sijaan, jos asut Korsossa ja työskentelet vaikka Sköldvikissä niin voit käyttää omaa autoa tai vaikka kimppakyytiä, koska liikennemäärät eivät itsessään aiheuta vielä ongelmia.

Tärkeintä on se, että tiheästi rakennetuille alueille ja lähipalveluille pääsee kätevästi ilman autoa. Ei se, että autoilu kiellettäisiin kokonaan muualla kuin tonttikaduilla.

4) Hyvä että ymmärrät ja hyväksyt idean. Onhan sillä toki vaikutuksia, mutta siitä tämä koko alku onkin.
 
Vs: Havaintoja HSL-alueelta - marraskuu 2021

Lue kirjoittamani viesti kattavien perusteluineen kokonaisuudessaan ja totea sitten oma viestisi täysin turhaksi. Minähän nimenomaan painotin, että autoilua ei tule liikaa edistää ettei surkea julkinen liikenne muutu täysin turhaksi ja ettei autoilu merkittävästi lisäänny.

Mikä ihmeen surkea julkinen liikenne? Senhän pitää olla hyvää julkista liikennettä. Hyvää julkista liikennettä saadaan kun tehdään tiivistä kaupunkia lähelle muuta tiivistä kaupunkia eikä rakenneta kaikille kuitenkin parkkipaikkoja. Ei ole vaikea rasti. Paitsi Helsingissä (???).

Jossain takakorvessa on surkeaa julkista liikennettä mutta sinne ei välttämättä kannata ajaa julkista liikennettä ollenkaan. Antaa ihmisten autoilla siellä jos se on heille niin tärkeää. Mutta se ei tarkoita sitä, että heitä pitäisi passata täällä jalankuljettavassa, hyvän joukkoliikenteen ja muun hyvän ja viihtyisän kaupunkiympäristön alueella. Kyllä autoilijastakin kuoriutuu jalankulkija, kun auton jättää kauemmas.

Kyllä, on mahdollista rakentaa kaupunki ilman autoja, mutta nykyisellään edes jollain tasolla toimivaa olemassaolevaa Helsinkiä ei kannata alkaa sotkemaan. (Lue aiempi viesti kokonaan niin selvyys löytyy moneen asiaan)

Helsinki kun nimenomaan ei ole toimiva. Autottomia kaupunginosia rakentamalla Helsingistä voi tulla hyvä, toimiva ja vieläpä viihtyisä. Mutta sen sijaan Helsingin politiikassa keksitään toinen toistaan ihmeellisempiä tekosyitä, miksei saa rakentaa toimivaa.
 
Vs: Havaintoja HSL-alueelta - marraskuu 2021

Mikä ihmeen surkea julkinen liikenne? Senhän pitää olla hyvää julkista liikennettä. Hyvää julkista liikennettä saadaan kun tehdään tiivistä kaupunkia lähelle muuta tiivistä kaupunkia eikä rakenneta kaikille kuitenkin parkkipaikkoja. Ei ole vaikea rasti. Paitsi Helsingissä (???).

Jossain takakorvessa on surkeaa julkista liikennettä mutta sinne ei välttämättä kannata ajaa julkista liikennettä ollenkaan. Antaa ihmisten autoilla siellä jos se on heille niin tärkeää. Mutta se ei tarkoita sitä, että heitä pitäisi passata täällä jalankuljettavassa, hyvän joukkoliikenteen ja muun hyvän ja viihtyisän kaupunkiympäristön alueella. Kyllä autoilijastakin kuoriutuu jalankulkija, kun auton jättää kauemmas.



Helsinki kun nimenomaan ei ole toimiva. Autottomia kaupunginosia rakentamalla Helsingistä voi tulla hyvä, toimiva ja vieläpä viihtyisä. Mutta sen sijaan Helsingin politiikassa keksitään toinen toistaan ihmeellisempiä tekosyitä, miksei saa rakentaa toimivaa.
Kyllä. Julkinen liikenne on surkeaa verrattuna autoiluun. Näin molempia käyttävänä jaksan aina hämmästyä siitä miten surkeaa se itseasiassa on. Autottomathan ei tästä tiedä mitään. Julkinen liikenne voidaan määrittää hyväksi vain ja ainoastaan tietyillä yhteysväleillä ja erittäin kapeilla reunaehdoilla.

Parkkipaikkoja ja autoja on Helsingissä vähän. Tästä on tutkimuksiin perustuvia artikkeleitakin muistaakseni ollut.

Teoriassa Kehä III:n sisällä pitäisi pystyä toimimaan ilman autoa, mutta käytännössä se on liki mahdotonta. Jos teen vaikkapa 15 tuntisen päivän niin 9h jää kaikkeen muuhun. 3h julkisiin (huom. jos sattuu juuri kohdalle), pitäisi ehkä jotain syödäkin, peseytyä, käydä kaupassa yms. = 4h unta? Mahdoton ajatus pitkässä juoksussa.

Elät kuplassa, jossa ihmiset ei tarvitse autoa kaupungissakaan, mutta minä kuulun ryhmään joka todella tarvitsee autoa. En ole ainut ja meitä on yllättävän paljon. Ja sitten kun se auto on, niin miksi ehdoin tahdoin hankaloittaa elämää ja käyttää julkisia jos kerran helpompi ja mukavampi vaihtoehto on saatavilla.

---------- Viestit yhdistetty klo 14:15 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:29 ----------

Tuosta työmatkastasi sanon sen verran, että jos oikeasti joutuisit kävelemään 30min niin asut/työskentelet varmaan aika keskellä ei mitään. Siinä tapauksessa autoilu onkin ihan OK. Jokaiselle alueelle pitäisi päästä autolla, mutta heti kun kaistatarve alkaa ylittää yhden kaistan per suunta, niin kannattaa harkita vaihtoehtoisia muotoja. Jos kotisi/työpaikkasi lähellä ei ole parempaa julkista liikennettä niin oletettavasti siellä ei myöskään ole tarpeeksi ihmisiä, että sinne täytyisi rakentaa 2+2 kaistainen tie, vaan perus 1+1 kokoojakadun pitäisi riittää.

3) Jos puhut tässä kaupunkien mittakaavasta niin on totta, että Amsterdam on pienempi kuin Helsingin seutuun Keravalle asti. Alueet kuten Korso on mokattu jo aikoja sitten eikä niiden kohdalla olekaan olemassa erityisen hyvää ratkaisua. Mielestäni autoliikenne on kuitenkin vasta ongelmallisella tasolla kun tarvitaan Hermannin Sturenkadun tai Mannerheimintien kokoisia väyliä. Jos esimerkiksi Vantaalla ja Helsingin pientaloalueilla parannettaisiin julkisen liikenteen etuuksia niin ne voisivat parhaimmillaan nopeutua noin 80% tasolle suhteessa yksityisautoon. Näin suurin osa tiheämmille alueille suuntautuvista yhteyksistä voidaan tarjota kilpailukykyisinä. Sen sijaan, jos asut Korsossa ja työskentelet vaikka Sköldvikissä niin voit käyttää omaa autoa tai vaikka kimppakyytiä, koska liikennemäärät eivät itsessään aiheuta vielä ongelmia.

Tärkeintä on se, että tiheästi rakennetuille alueille ja lähipalveluille pääsee kätevästi ilman autoa. Ei se, että autoilu kiellettäisiin kokonaan muualla kuin tonttikaduilla.
Asun melko suuressa asuinkeskittymässä pääkaupunkiseudun mittakaavassa Korsoa alempana. Teoriassa ja paperilla täällä on hyvät julkiset yhteydet, mutta käytännössä sitten taas ei. Työskentelen Kehä III sisäpuolella - ei paranna yhtään asiaa. Ongelma tässä siis on se, että Helsingin iso osa työpaikoista on pienellä sektorilla johon tarvitaan tiestö 2+2 kaistoituksella, koska niin monelle autottomuus on mahdottomuus. Esimerkiksi Vantaallahan työpaikat ovat kaikki todella hajallaan ympäri kuntaa ja lävitse menee monta moottoritietä ja kehätie. Helsingin kantakaupungin ongelma on se, että se on umpikuja. Vantaalla kaikkialta pääsee tasapuolisen helposti kaikkialle.

Parhaimmillaankin vain suorat yhteydet joilla on pysäkki asunnon ja työpaikan välittömässä läheisyydessä saa realistisesti korkeintaan 75% tasolle. Tälläiselle yhteydelle ei olisi tarpeeksi kysyntää ja lisäksi näitä yhteyksiä pitäisi luoda monta ja ruuhkat muodostuisivat sitten tyhjistä busseista. Ajetaan pienemmällä kalustolla useampia linjoja? Ei silti onnistu. Ratkaisu: auto

Kyllä. Amsterdam on merkittävästi pienempi ja erittäin tiivis kaupunki, jossa aivan erilainen kaupunkirakenne ja olosuhteet. Itseasiassa Amsterdamin ja Helsingin pinta-ala taitaa mennä aikalailla yksi yhteen. Toki myös Amsterdamin ulkosektorilla autoilu on hyvällä tasolla.

En ymmärrä tätä muka ”järkiperusteista” autoilunvihaamista. Autoilu nyt sattuu olemaan toimivan yhteiskunnan yksi ehdoista niin kuin julkisetkin. Tilanteen voisi kääntää helposti myös päinvastoin ja vaatia kaikkia autoilijoiksi ja tekemään kaikkensa autoilun helpottamiseksi. Ei? Ei minunkaan mielestä, mutta ei se toimi toisinkaan päin.
 
Vs: Havaintoja HSL-alueelta - marraskuu 2021

Julkinen liikenne voidaan määrittää hyväksi vain ja ainoastaan tietyillä yhteysväleillä ja erittäin kapeilla reunaehdoilla.

Reunaehdot tunnetaan ja ne täyttävää kaupunkia voidaan rakentaa lisää niin paljon kuin kysyntää on. Paitsi Helsingissä, jossa on tärkeämpää keksiä tekosyitä miksi se on mahdotonta. Erityisesti poikkiteloin tuntuu olevan “järkiautoilijat”, ilmeisesti koska kaikki pitää pakottaa autoilemaan tykkäsivät he siitä tai ei.

Elät kuplassa, jossa ihmiset ei tarvitse autoa kaupungissakaan, mutta minä kuulun ryhmään joka todella tarvitsee autoa.

En ole missään kuplassa. Asun nukkumalähiössä jossa kaikki on viritetty sitä varten että pitäisi autoilla kaikkialle. Vihaan tätä. Haluan pois, mutta asunto kaupungista maksaa satoja tuhansia euroja rahaa mitä mulla ei ole eikä pankkikaan lainaisi. Yksi hyvä keino ratkaista ongelma on mainittu edellisessä kappaleessa.

En ymmärrä tätä muka ”järkiperusteista” autoilunvihaamista. Autoilu nyt sattuu olemaan toimivan yhteiskunnan yksi ehdoista niin kuin julkisetkin. Tilanteen voisi kääntää helposti myös päinvastoin ja vaatia kaikkia autoilijoiksi ja tekemään kaikkensa autoilun helpottamiseksi. Ei? Ei minunkaan mielestä, mutta ei se toimi toisinkaan päin.

Elät selvästi kuplassa jossa ihmisiä ei vaadita kaikkia autoilijoiksi ja jossa autoilua ei helpoteta kaikin keinoin. Poks! Elämme kaupungissa jossa ihmiset pakotetaan autoilemaan vaihtoehtojen puutteessa ja autoiluun kaadetaan ihan jäätävästi liikaa resursseja niin sen edellytyksien parantamiseen kuin sen estämiseksi, että autoilu ei olisikaan niin pakollista.
 
Vs: Havaintoja HSL-alueelta - marraskuu 2021

Reunaehdot tunnetaan ja ne täyttävää kaupunkia voidaan rakentaa lisää niin paljon kuin kysyntää on. Paitsi Helsingissä, jossa on tärkeämpää keksiä tekosyitä miksi se on mahdotonta. Erityisesti poikkiteloin tuntuu olevan “järkiautoilijat”, ilmeisesti koska kaikki pitää pakottaa autoilemaan tykkäsivät he siitä tai ei.



En ole missään kuplassa. Asun nukkumalähiössä jossa kaikki on viritetty sitä varten että pitäisi autoilla kaikkialle. Vihaan tätä. Haluan pois, mutta asunto kaupungista maksaa satoja tuhansia euroja rahaa mitä mulla ei ole eikä pankkikaan lainaisi. Yksi hyvä keino ratkaista ongelma on mainittu edellisessä kappaleessa.



Elät selvästi kuplassa jossa ihmisiä ei vaadita kaikkia autoilijoiksi ja jossa autoilua ei helpoteta kaikin keinoin. Poks! Elämme kaupungissa jossa ihmiset pakotetaan autoilemaan vaihtoehtojen puutteessa ja autoiluun kaadetaan ihan jäätävästi liikaa resursseja niin sen edellytyksien parantamiseen kuin sen estämiseksi, että autoilu ei olisikaan niin pakollista.


Reunaehdot tunnetaan ja sen takia julkisia ja kysyntää niille ei olekaan enempää. Ne eivät ole tekosyitä vaan ihan oikeita syitä. Autoilijoille on yksi hevonhailee kuljetko bussilla vai autolla kunhan sillä verukkeella ei haitata autoilua, koska joillekin se on vaan pakko.

En tarkoita, että olet fyysisesti missään kuplassa vaan abstraktina käsitteenä omassa päässäsi, jossa ihmisten ei oikeasti mielestäsi tarvitsisi autoilla ja jostain kumman syystä silti autoilevat. Mutta toisaalta sanot, että autoilu on joskus ainoa vaihtoehto. Vaihdat argumenttiasi sen mukaan kumpi sopii paremmin tilanteeseen.

Tämä on juuri se tasapaino mikä tulee olla julkisten ja yksityisautoilun välillä. Ketään ei pakoteta vaihtamaan kulkumuotoa. Jos elämä onnistuu julkisilla niin miksei... Jos ei onnistu ilman kohtuutonta hankaluutta niin miksi pitäisi väkisin yrittää. Kukaan ei pakota sinua tai minua autoilemaan. Pitää olla sen verran omaa älyä, että voi tehdä sen päätöksen. Ja jos haluat kaupunkiin niin vuokraa vaikka asunto. Varmaan pari tonnia kuussa riittää kelvolliseen asuntoon Kampista, Kalasatamasta, Sompasaaresta tai Töölöstä.
 
Vs: Havaintoja HSL-alueelta - marraskuu 2021

Reunaehdot tunnetaan ja sen takia julkisia ja kysyntää niille ei olekaan enempää. Ne eivät ole tekosyitä vaan ihan oikeita syitä. Autoilijoille on yksi hevonhailee kuljetko bussilla vai autolla kunhan sillä verukkeella ei haitata autoilua, koska joillekin se on vaan pakko.

No se nyt on ainakin selvää että autoilijoiden kanssa ei voi neuvotella. Autoilu pitää vaan murskata maan rakoon autoilijoilta lupaa kysymättä. Pakko autoilla? Ei ole niin pakko. Pärjäilkää.

Ihan samalla tavalla kun jotkut joutuu pärjäämään ilman autoa iljettävän autoilukeskeisissä kaupunginosissa, koska nuo kaupunginosat ovat ainoita riittävän halpoja jotta keskiluokkaisilla tuloilla saisi asuntolainan.

Jotenkin se on jännää miten se hyvä, joukkoliikennekeskeinen kaupunki on yhtäaikaa asumiskelvoton slummi JA niin kallis, että siitä saa parhaimmillaan maksaa ittensä kipeäksi vuokralla. Näin se tuulilasi vääristää maailmankuvaa.
 
Vs: Havaintoja HSL-alueelta - marraskuu 2021

No se nyt on ainakin selvää että autoilijoiden kanssa ei voi neuvotella. Autoilu pitää vaan murskata maan rakoon autoilijoilta lupaa kysymättä. Pakko autoilla? Ei ole niin pakko. Pärjäilkää.

Ihan samalla tavalla kun jotkut joutuu pärjäämään ilman autoa iljettävän autoilukeskeisissä kaupunginosissa, koska nuo kaupunginosat ovat ainoita riittävän halpoja jotta keskiluokkaisilla tuloilla saisi asuntolainan.

Jotenkin se on jännää miten se hyvä, joukkoliikennekeskeinen kaupunki on yhtäaikaa asumiskelvoton slummi JA niin kallis, että siitä saa parhaimmillaan maksaa ittensä kipeäksi vuokralla. Näin se tuulilasi vääristää maailmankuvaa.
Nyt näemmä alkaa jo suututtamaan. Tuo sama ei toimi kääntäen, koska auto on se helpompi ja parempi vaihtoehto. Väännän tän nyt sulle rautalangasta. Julkisista saa autolle tasavahvan vaihtoehdon vaan todella paljon huonontamalla autoilua, mutta silloin huononnetaan samalla myös ihmisten elämää, koska joillekin se autoilu on PAKKO. Ja ymmärrä se, että tällöin julkinen liikenne ei maagisesti muutu paremmaksi. Autoilu vaan muuttuu huonommaksi.

Vääristynyt ja vaarallisella tavalla epärealistinen maailmankuva tässä on ainoastaan sinulla. Senhän näkee jo näistä kirjoituksistasi. Et ole tilanteessa, jossa auto on sinulle pakollinen. Et osaa nähdä elämää muiden kuin samanhenkisten ihmisten silmistä.

Kuvittele Vantaalainen viiden hengen perhe Sotungin alueelta. 3 lasta, lemmikki. Isä käy töissä Helsingin keskustassa, vanhin lapsista käy lukiossa, toinen nuoremmista lähikoulussa ja nuorin on vielä päiväkodissa. Äiti käy töissä vaikka Tapiolassa. Keskimmäisellä lapsella on harrastus Malmilla. Isovanhemmat asuvat Suvisaaristossa ja toiset keski-Suomessa. Lemmikkiä pitää välillä käyttää eläinlääkärissä. Ison perheen muutaman päivän ruokaostokset on paljon tavaraa joten fiksuinta on ostaa ne paluumatkalla töistä vaikka Tammistosta. Joskus pitää päivittää telkkari ja ehkä ostaa viherkasveja keväällä. Alatko jo käsittää miksi auto on joillekin pakollinen? En tiedä sinun elämäntilannettasi ja henkilökohtaisesti ei voisi vähempää kiinnostaa. Absurdit, surrealistiset kantasi ovat jo käyneet selväksi.
 
Vs: Havaintoja HSL-alueelta - marraskuu 2021

Tuo sama ei toimi kääntäen, koska auto on se helpompi ja parempi vaihtoehto.

Toimii erinomaisen hyvin. Joko kaupunkiympäristö on tehty autoilu edellä (eli siis huonosti), jolloin autoilu on helpompi ja parempi, tai se on tehty jalankulku (ja joukkoliikenne, pyöräily, ym) edellä jolloin autoilu ei taikaiskusta olekaan helpompi ja parempi. Sä vaan et ymmärrä että tämä ei olekaan autoilun huonontamista, vaan hyvän kaupungin rakentamista.

Et osaa nähdä elämää muiden kuin samanhenkisten ihmisten silmistä.

Kuvailetko itseäsi?

Alatko jo käsittää miksi auto on joillekin pakollinen? En tiedä sinun elämäntilannettasi ja henkilökohtaisesti ei voisi vähempää kiinnostaa. Absurdit, surrealistiset kantasi ovat jo käyneet selväksi.

Aina joku voi keinotekoisesti järjestää elämänsä että on mukamas pakko autoilla. Mitä sitten? What’s the point? Mahdatkohan itse vakuuttua jos sepitän jonkun tarinan 10-lapsisesta perheestä joka asuu Punavuoressa ja kaikki elämän vaiheet löytyy kilometrin säteeltä? Omatpahan on autoiluun kaadetut ja ikuisesti menetetyt rahansa. Minusta ongelma on vain se, että joku joutuu vastentahtoisesti sen auton ostamaan koska paremmat vaihtoehdot on huonontamalla ja rajoittamalla tehty jäätävän kalliiksi. Kuten esim. minä.

Autoiluideologia on absurdi, surrealistinen mielenmaisema ja minua pelottaa siinä erityisesti se, miten se pyrkii kieltämään muut vaihtoehdot, tavat ja mieliteot itse kunkin elintavoille. Kuten itse kuvailet, kaupunkiympäristö jossa auto ei olekaan ykkönen on yksinkertaisesti, vaihtoehdottomasti ja itsestäänselvästi autoilun huonontamista autoilijoiden kiusaamiseksi, joten sitä ei voida missään tapauksessa sallia. Aivan naurettavaa.
 
Vs: Havaintoja HSL-alueelta - marraskuu 2021

Nyt näemmä alkaa jo suututtamaan. Tuo sama ei toimi kääntäen, koska auto on se helpompi ja parempi vaihtoehto. Väännän tän nyt sulle rautalangasta. Julkisista saa autolle tasavahvan vaihtoehdon vaan todella paljon huonontamalla autoilua, mutta silloin huononnetaan samalla myös ihmisten elämää, koska joillekin se autoilu on PAKKO. Ja ymmärrä se, että tällöin julkinen liikenne ei maagisesti muutu paremmaksi. Autoilu vaan muuttuu huonommaksi.

En jaksa laajemmin asiasta ruveta vääntämään, mutta autoilua ja joukkoliikennettä ei pidä verrata yksinomaan matka-ajan perusteella. Julkisilla kulkiessa aikaa on helpompi käyttää johonkin muuhun, ajaessa itse ainakin periaatteessa pitäisi keskittyä liikenteeseen. Voi vaikka lueskella uutisia, joita lukisi muuten jossain toisessa kohtaa päivää. Tai katsella maisemia tai rentoutua jollakin muulla tavalla. Tuulilasikuorma toki sitten asia erikseen matkustusmukavuuden suhteen. Mutta autoilu ei ole aina mitenkään puhtaasti "helpompi ja parempi vaihtoehto" vaikka unohtaisikin ympäristöasiat ym.
 
Takaisin
Ylös