Sivu 1 / 2 12 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/26

Viestiketju: Lappeenrannan duoratikkasuunnitelmat

  1. #1

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Tietysti joillakin kaupunkiseuduilla olosuhteet haittaavat aidosti joukkoliikenteen käyttöä. Oulun seutu on koostaan huolimatta hyvin hajautunut. Porissa keskusta on suuri, maasto tasaista ja selkeät lähiöiden painopisteet puuttuvat.

    Mielestäni ei kuitenkaan kannata väittää, että joukkoliikenteen alhainen käyttö keskisuurissa kaupungeissa johtuisi vain tai edes ensisijaisesti niiden Turkua ja Tamperetta pienemmästä väkiluvusta. Suurin syy on joukkoliikenteen puutteellinen palvelutaso, sekava linjasto ja korkeat lipunhinnat.

    Uskoisin, että ainakin Kuopiossa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Oulussa (ehkä tässä järjestyksessä) olisi realistista saavuttaa Ruotsin keskisuurten kaupunkien matkatuotot, suuruusluokkaa 70-85% Turun ja Tampereen tasosta. Muissakin keskisuurissa kaupungeissa voitaisiin saavuttaa selvä joukkoliikenteen käytön lisäys.
    Yksi kaupunki, joka olisi syytä ottaa listalle on Lappeenranta, jossa aikoinaan opiskelin.

    Kaupunki on rakennettu niin että se koostuu useasta taajamasta jotka ovat nauhamaisesti Saimaan rantaa pitkin kiinni toisissaan. Lappeenrannan keskusta on sen kokoiseksi kaupungiksi (n 60000 asukasta) aika pieni. Matka tiheään rakennetun taajamaketjun päästä päähän on 10-15 km. Ketjun toisessa päässä on Skinnarila, jonne on sijoitettu korkeakoulu (nykyisin yliopistoksi taidetaan kutsua) ja toisessa päässä on teollisuuskaupunginosa Lauritsala, entinen itsenäinen kauppala. Keskustan itäpuolella ja Saimaan kanavan tuntumasa on laajoja teollisuus- ja varastoalueita lähinnä idänkauppaa varten. Lisäksi voi Joutsenoa ja Imatraa laskea samaan nauhakaupunkiin kuuluvaksi, mutta silloin jää aitoa maaseutua väliin muutamassa kohdassa.

    Aikoinaan opiskeluaikoinani hahmottelin jonkinlaista pikaraitiotietä/kevytmetroa palvelemaan Skinnarilasta Lauritsalaan ulottuvaa ketjua. Siihen aikaan mitään duo-tekniikkaa ei ollut olemassa, mutta jos olisi, niin periaatteessahan sama vaunu voisi jatkaa aina Imatralle asti valtionrataa pitkin. Nykyinsin asukasmäärä (Lappeenrannan-Imatran seutu n 100000) on ehkä kuitenkin liian pieni sellaiselle, mutta jos seutu kasvaa, niin mikä ettei. Muussa tapauksessa bussiliikennettä tehostamalla joukkoliikenne saisi potkua.

    Siihen aikaan kun opiskelin (1980-luvulla), en ollut eriyisen tyytyväinen bussiliikenteeseen, lippujen hinnat olivat korkeat, mitään näyttölippua ei ollut ja opiskelijat joutuivat maksamaan täyden hinnan. Vuoroväli päivä- ja iltaliikenteessä oli harva (1 tunti), ja bussi kiersi mutkaista reittiä niin että 6 km matka Skinnarilasta keskustaan kesti 25 minuuttia. Sen vuoksi ostin auton jo toisena opiskeluvuotena. Kuljin myös pyörällä silloin kuin keli salli, ja niin taitavat monet opiskelijat siellä nykyisinkin tehdä. Lappeenrannassa tulee tosin talvi jo loka-marraskuussa ja päättyy vasta pääsiäisen jälkeen, joten pyöräilykausi on lyhyt. Pyöräilyolosuhteet Lpr:ssä ovat muuten erinomaiset koska korkeuserot eivät ole niin suuret kuten esim Lahdessa ja Kuopiossa.

    Tällaisten alle 100000 asukaan kaupunkien ongelma on, että joukkoliikenne on hinnoittelullaan ja palvelukonseptillaan aiheuttanut sen, että sitä käyttävät lähinnä vain ns pakkokäyttäjät eli koululaiset, kotiäidit, eläkeläiset ja ne opiskelijat joilla ei ole autoa käytössään. Kaupungissa asuu kuitenkin paljon sellaisia joiden liikkenekäyttäytyiminen olisi "ohjattavissa" edullisilla lippujen hinnoilla ja nopeilla yhteyksillä.

    Paikallisbussiliikennettä paljon suositumpaa suhteessa on kaukojunaliikenne Helsinkiin ja muihin Suomen kaupunkeihin, mikä johtaa siihen, että läheskään kaikki opiskelijat siellä eivät kulje omilla autoilla tai kimppakyydeillä koti- ja opiskelupaikkakunnan välillä. Oman auton hankkimisen tarve vähenisi monilla, jos bussiyhteydet olisivat toimivia myös kaupungin sisällä. Muiden pienehköjen yliopistopaikkakaupunkien tapaan paikkakunnan huonoihin puoliin kuuluu valitettavasti se, että opiskelijoille on kesätyöpaikkoja huonosti tarjolla, ja siksi kaupungin väkimäärä vähenee tuntuvasti kesäkuukausien ajaksi. Siksi tällaiset kaupungit eivät katso aiheelliseksi satsata joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen koska kapasiteetti on vain osan vuotta täydessä käytössä.

  2. #2

    Liittynyt
    26.08.2005
    Sijainti
    Etelä-Suomi
    Viestejä
    36

    oletus

    Tälläisen alustava ideasuunnitelma on jo olemassa >
    http://www.lappeenrannanseudunvihrea...duocarelia.pdf

    Tervetuloa myös keskustelemaan aiheesta:
    http://www.lappeenrannanseudunvihrea...wtopic.php?t=4

    Keskustelu tuolla myös alan harrastajille olisi tärkeää, koska Suomen Liikenneliitto järjestää valtakunnallisine ja paikallisjäsenjärjestöineen marraskuussa alueella isomman tapahtuman teemana:

    "Raideliikennevaihtoehto" -autoilemiseen perustuvan yhteiskunnan epäkohtien esittäminen ja kyseenalaistaminen, keinoja, miten kehityssuuntaa voisi muuttaa vaikutuksineen, raideliikennevaihtoehdon esittely perusteluineen, laskelmineen ja esimerkkein Euroopasta ja Suomesta. Mukana myös paneeli.

    Duocarelia tulee jossain muodossa myös varmasti esille tapahtumassa.

    - Elmeri Kollanus

  3. #3

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmeri
    Tälläisen alustava ideasuunnitelma on jo olemassa >
    http://www.lappeenrannanseudunvihrea...duocarelia.pdf
    Tuo näyttää juuri siltä mitä minä olin aikoinaan hahmottanut (ja piti kaiken lisäksi kuitata vitsinä, jos kehtasi kertoa siitä muille).

    Onko projekti millä asteella? Ovatko muutkin kuin Lpr:n seudun vihreät asiasta kiinnostuneita?

    Asutko itse Lappeenrannassa? Millainen bussiverkosto siellä on nykyisin,
    palveleeko se kunnolla?

    t. Rainer

  4. #4

    Liittynyt
    26.08.2005
    Sijainti
    Etelä-Suomi
    Viestejä
    36

    oletus

    Kuten sanoin projekti on alkuasteella, asia tiedostetaan mutta suurempi keskustelu ei ole vielä herännyt. Muutaman esitelmän olen itse ollut aiheesta pitämässä.

    Kouvolassa pidettiin Kymenlaaksoon liittyvä pienempi tapahtuma, pienin resurssein ja pienin järjestöin, silti paikalle saatiin yksi kaupunginjohtaja sekä kansanedustaja.

    Asia on kumminkin kuuma aihe, lisääntyneestä työmatkavirroista ja raskaasta liikenteestä kärsiville nauha-alueille. Samoin Eu:n uudet asetukset ja jatkuva pelko esim. kymenlaaksonradan liikenteestä saa ihmiset etsimään vaihtoehtoja.

    Käsitykseni mukaan Lappeenrannan tapahtumasta tulee isompi, isoimmin valtakunnalisine järjestöin. Myös opiskelukaupungin imago ja asukkaat voivat tehdä tapahtumasta mielenkiintoisemman. Kyseinen tapahtuma tietty koskettaa muutakin kuin DuoCareliaa.

    En asu Lappeenrannassa, mutta tuttu paikka se silti on, olen Kymenlaaksosta - tietty maankäytön ihmisenä olen arkipäivät aina siellä missä työnantajan projektit ovat, nykyisin Tampere - Hämeenlinna seudulla.

    Linkittämäni foorumi voi olla tehokkaampi tapa kommunikoida aiheesta myös paikallisten joukkoliikenteen käyttäjien kanssa, jotka pääosin ovat juuri opiskelijoita. Se on avoin foorumi, myös muille kuin vihreille. Viimeksi (Kouvolan tapahtuma) sitä ei oikein mainostettu. Eiköhän keskustelu niin netissä kuin muutenkin virkoa tapahtuman alla, kuten Espoossa, Turussa ja Tampereella.

    Täytyy vielä sanoa, että Kouvolan tapahtumaankin suurin osa kiinnostuneista yhteydenotoista tuli juuri Lappeenrannasta.

  5. #5

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmeri
    Asia on kumminkin kuuma aihe, lisääntyneestä työmatkavirroista ja raskaasta liikenteestä kärsiville nauha-alueille. Samoin Eu:n uudet asetukset ja jatkuva pelko esim. kymenlaaksonradan liikenteestä saa ihmiset etsimään vaihtoehtoja.
    Onko tehty tarkempaa analyysiä miten kannattava hanke olisi, riittääkö nykyinen väestönpohja?

    Entä miten RHK ja VR suhtautuvat, riittääkö Lpr-Imatra yksiraiteisen radan kapasiteetti, kun sillä on myös vilkasta kauko- ja tavaraliikennettä?

    Entä kilpailevat hankkeet, kuten Tielaitoksen suunnitelmat rakentaa Vt 6 koko matkaltaan moottoritieksi Lpr:n ja Imatran välillä, vaikuttaa tällaisen hankkeen toteuttamismahdollisuuksiin?

  6. #6

    Liittynyt
    05.07.2005
    Viestejä
    404

    oletus

    Lappeenrannan kohdalla voisi aika iso merkitys olla silläkin, miten Saimaankaupunki-hankkeelle käy (on aika epätodennäköistä, että se toteutuu ainakaan siinä laajuudessa, kuin on väläytelty). Talousalueen joukkoliikenteen runkoratkaisuna pikaraitiotie, joka soveltuvilta osin yhdistyisi myös olemassaolevaan rataverkkoon, olisi hieno homma, mutta sen kustannuksiin ja toimintaan olisi sidottava myös alueen nykyinen pääasiallinen joukkoliikennöitisjä Savonlinja-yhtiöt, esim.liityntäliikenteen osalta.
    Lappeenrannan keskustahan on aika pieni alue, joten siellä selvitäisiin muutamalla käynnillä katuverkossa. Matkakeskuksen, torin, sataman/linnoituksen ja vesitornin pysäkit olisi kuitenkin saatava, muuten raitiotie ei pysty korvaamaan busseja kantakaupungin joukkoliikennetoimijana. Sammonlahden ja Lauritsalan suuntiin pikaraitiotie on suorastaan ainoa järkevä tapa kehittää joukkoliikennettä; sen avulla saadaan tiiviit vuorovälit ja tehokkuus. Vaunutyypeistä on vielä liian aikaista keskustella...

    Jos linjaa ei voida ylettää Joutsenon keskustaajamaa idemmäs, voisi yksi ratkaisu Etelä-Karjalan yhteyksiin olla myös lähijunalinja Lappeenrannasta itään. Näinollen VR:n IC-junia ei tarvitsisi pysäyttää Lappeenrannan ja Kiteen välisillä asemilla, mikä oikeasti nopeuttaisi niitä pitkillä taipaleilla -joita varten ne liikennöivätkin. Lappeenrannasta Lauritsalan, Joutsenon, Imatran, Vuoksenniskan, Rautjärven ja Simpeleen kautta Parikkalaan -ja mahdollisesti edelleen Savonlinnaan- kulkeva junayhteys voisi olla hyvä tukiratkaisu myös siinä tapauksessa, että pikaraitiotie ei toteutuisi.

  7. #7

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut moxu
    Lappeenrannan keskustahan on aika pieni alue, joten siellä selvitäisiin muutamalla käynnillä katuverkossa. Matkakeskuksen, torin, sataman/linnoituksen ja vesitornin pysäkit olisi kuitenkin saatava, muuten raitiotie ei pysty korvaamaan busseja kantakaupungin joukkoliikennetoimijana. Sammonlahden ja Lauritsalan suuntiin pikaraitiotie on suorastaan ainoa järkevä tapa kehittää joukkoliikennettä; sen avulla saadaan tiiviit vuorovälit ja tehokkuus.
    Tuosta Lappeenrannan pikaratikkasuunnitelman linjauksista sanoisin sen verran, että Skinnarilan ja keskustan välillä linjan kannattaisi kulkea Helsingintietä pitkin eikä Lentokentän itäpuolitse, jossa ei ole juuri mitään asutustakaan. Lappeenrannan reittilentoliikenne on niin vähäistä ettei sen syöttämiseen tarvita raitiovaunua. Lentoliikenteen merkitys ainakin Helsingin matkoilla vähenee myös kun Lahden oikorata valmistuu. Jos lentoasema halutaan saada raitiotien varteen, kannattaa siinä tilanteeessa harkita matkustajaterminaalin siirtoa kentän toiselle puolelle, ja muutenkin lse voisi olla lähempänä keskustaa. Lentoaseman matkustajaterminaalitilat kun ovat keskisuuren huoltoasemakahvion kokoluokkaa, jos en muista väärin.

  8. #8
    Tunnistettu jäsen TEP70 avatar
    Liittynyt
    25.07.2005
    Sijainti
    Lappeenranta
    Viestejä
    1382

    oletus

    Skinnarilan päässä ongelma on alueen hajanaisuus. Aluetta palvelee tällä hetkellä kaksi bussilinjaa (ruuhkassa kolme) eikä yksi raitiolinja voi korvata molempia.

    Viimeisen linjastomuutoksen jälkeen linja 5 on "pikalinja" yliopistolta keskustaan ja edelleen matkakeskukselle. Se kulkee Skinnarilassa suorinta tietä eli Skinnarilankatua pitkin. Linja 1 taas kiertää nykyisin kaikki pientaloalueet, jotka vanhat linjat 5 ja 6 hoitivat yhdessä. Osa ykkösen vuoroista kiertää vieläpä Puhakankadun kauppakeskittymän kautta. Matka kestää joskus uuvuttavan kauan viitoseen verrattuna. Kolmonen on kuin vanha viitonen, se kiertää vain Linnunradan, Jupiterinkadun ja Orioninkadun kautta.

    Viitosen ongelma on se, että se ohittaa Orioninkadun kerrostaloalueet. Ehkäpä optimaalisin reitti raitiovaunulle olisi nykyisen linjan 3 reitti. (Vedän kotiinpäin, asun kolmosen reitillä ) Teiden geometria saattaisi aiheuttaa jonkinlaisia ongelmia: juuri ennen yliopistoa Skinnarilankadussa on jyrkkä nousu ja lasku. Linjan voisi toki vetää omalle kaistalleen.

    Olen usein miettinyt, että jos Suomi olisi sodan jälkeen päätynyt osaksi Neuvostoliittoa, Lappeenrannassa olisi varmasti johdinautoja. Nykyisen viitosen reittiä olisi helppo kuvitella ajettavan tiheästi johdinautoilla.

    Jos asutus lisääntyisi voimakkaasti Merenlahden suunnalla, voisi Merenlahteen ajava linja palvella nykyisin ykkösen reitille jäävät Uus-Lavolan omakotitaloalueet ja tällöin itse Skinnarilaan riittäisi ehkä yksi linja.

  9. #9

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut TEP70
    Skinnarilan päässä ongelma on alueen hajanaisuus. Aluetta palvelee tällä hetkellä kaksi bussilinjaa (ruuhkassa kolme) eikä yksi raitiolinja voi korvata molempia.

    Viimeisen linjastomuutoksen jälkeen linja 5 on "pikalinja" yliopistolta keskustaan ja edelleen matkakeskukselle. Se kulkee Skinnarilassa suorinta tietä eli Skinnarilankatua pitkin. Linja 1 taas kiertää nykyisin kaikki pientaloalueet, jotka vanhat linjat 5 ja 6 hoitivat yhdessä. Osa ykkösen vuoroista kiertää vieläpä Puhakankadun kauppakeskittymän kautta. Matka kestää joskus uuvuttavan kauan viitoseen verrattuna. Kolmonen on kuin vanha viitonen, se kiertää vain Linnunradan, Jupiterinkadun ja Orioninkadun kautta.

    Viitosen ongelma on se, että se ohittaa Orioninkadun kerrostaloalueet. Ehkäpä optimaalisin reitti raitiovaunulle olisi nykyisen linjan 3 reitti. (Vedän kotiinpäin, asun kolmosen reitillä ) Teiden geometria saattaisi aiheuttaa jonkinlaisia ongelmia: juuri ennen yliopistoa Skinnarilankadussa on jyrkkä nousu ja lasku. Linjan voisi toki vetää omalle kaistalleen.

    Jos asutus lisääntyisi voimakkaasti Merenlahden suunnalla, voisi Merenlahteen ajava linja palvella nykyisin ykkösen reitille jäävät Uus-Lavolan omakotitaloalueet ja tällöin itse Skinnarilaan riittäisi ehkä yksi linja.
    Silloin kun opiskelin, muistan että oli kanssa pikalinja suorinta reittiä ruuhka-aikaan kerran tunnissa. Hidas linja kiersi Lavolat ja Huhtiniemen, ja sitten oli erikseen ns Rutolan bussi joka ohitti Sammonlahden mutta ei tullut Skinnarilaan asti. Asuin itse Linnunradalla, mutta kukaan meistä ei olisi voinut uneksia että kotikadulle saataisiin minkäänlaista julkista liikennettä. Koko asutus nimittäin päättyi Linnunrata 10:n kortteliin. Pitää varmaan siinä vaiheessa viimeistään käydä katsomassa vanhoja paikkoja kun sinne pääsee oikein kolmosen ratikalla

    Lainaus Alunperin kirjoittanut TEP70
    Olen usein miettinyt, että jos Suomi olisi sodan jälkeen päätynyt osaksi Neuvostoliittoa, Lappeenrannassa olisi varmasti johdinautoja. Nykyisen viitosen reittiä olisi helppo kuvitella ajettavan tiheästi johdinautoilla.
    Jos Kaakkois- tai koko Suomi olisi miehitetty, niin Lappeenranta olis Svetogorskin kaltainen teollisuuskaupunki, asutus keskitetty Lauritsalaan ja joukkoliikenne sen mukaista. Jos Etelä-Karjalassa olisi yliopisto, se olisi Viipurissa, Aivan kuten siinä tapauksessa että Karjalaa ei olisi menetetty. Mutta ei kinata nyt siitä.

  10. #10
    Tunnistettu jäsen TEP70 avatar
    Liittynyt
    25.07.2005
    Sijainti
    Lappeenranta
    Viestejä
    1382

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Asuin itse Linnunradalla, mutta kukaan meistä ei olisi voinut uneksia että kotikadulle saataisiin minkäänlaista julkista liikennettä. Koko asutus nimittäin päättyi Linnunrata 10:n kortteliin. Pitää varmaan siinä vaiheessa viimeistään käydä katsomassa vanhoja paikkoja kun sinne pääsee oikein kolmosen ratikalla
    Heh, tänä päivänä on vaikeaa kuvitella asutuksen päättyvän siihen, koska nykyisin asutusta on Linnunradan ja Jupiterinkadun risteyksestä katsottuna kaikissa suunnissa. Valitettavan suuri osa lähistön pientaloalueista koostuu hajanaisista umpiperäkaduista, joille on miltei mahdotonta järjestää joukkoliikennettä.

  11. #11

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut TEP70
    Heh, tänä päivänä on vaikeaa kuvitella asutuksen päättyvän siihen, koska nykyisin asutusta on Linnunradan ja Jupiterinkadun risteyksestä katsottuna kaikissa suunnissa. Valitettavan suuri osa lähistön pientaloalueista koostuu hajanaisista umpiperäkaduista, joille on miltei mahdotonta järjestää joukkoliikennettä.
    Katsoin Lappeenranan kaupungin verkkosivuilla karttaa, ja totesin että onpa kaupunki kasvanut. Linnunradan ja Yliopiston väliin on rakennettu joku uusi katu sen korkean Punkkerimäen länsipuolelle. Pystyisikö sitä pitkin kenties ajamaan busseja/ratikoita?

  12. #12
    Tunnistettu jäsen TEP70 avatar
    Liittynyt
    25.07.2005
    Sijainti
    Lappeenranta
    Viestejä
    1382

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Katsoin Lappeenranan kaupungin verkkosivuilla karttaa, ja totesin että onpa kaupunki kasvanut. Linnunradan ja Yliopiston väliin on rakennettu joku uusi katu sen korkean Punkkerimäen länsipuolelle. Pystyisikö sitä pitkin kenties ajamaan busseja/ratikoita?
    Tänä päivänä se on hiekkatie, mutta miksipä ei. Tosin silloin sivuun jäävät Punkkerimäen kerrostalot. Suunnitelmissa on jatkaa Teknologiapuistonkatua yliopiston taakse, sinne on kaiketi tulossa myös asutusta. Bussilinjatkin ilmeisesti kiertäisivät sitten tätä reittiä yliopiston pihaan. Osa suunnitelmasta on jo toteutettu, Skinnarilankadun ja Teknologiapuistonkadun risteys on omituisen massiivinen ja Teknologiapuistonkadun varressa ehti olla hetken bussipysäkkejä ilman ainoatakaan ajettua vuoroa. Sitten rahat loppuivat...

  13. #13

    Liittynyt
    26.08.2005
    Sijainti
    Etelä-Suomi
    Viestejä
    36

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Onko tehty tarkempaa analyysiä miten kannattava hanke olisi, riittääkö nykyinen väestönpohja?
    Ei virallista, mutta jos katukiskoille vaatimus on 3000 ihmistä/km se täyttyy helposti, jopa kiskobussimaisilla osuuksilla Lappeenrannan itäpuolella. Paikkatietoammattilaisena tein jotkut alustavat laskelmat tavoitettavuudesta, kun raporttia tehtiin. Voin ne etsiä jostain kun ehdin, jos tuota joskus päivitetään. Ainakin mainittu kolmosen linja täytyy mallintaa niillä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Entä miten RHK ja VR suhtautuvat, riittääkö Lpr-Imatra yksiraiteisen radan kapasiteetti, kun sillä on myös vilkasta kauko- ja tavaraliikennettä?
    Kait uusi EU:n asetus kaupunkiseutujen sisäisen raideliikenteen kilpailuttamisesta vaikuttaa RHK:n kantaan. VR:ää taas pitää kohdella, kuin muitakin operaattoreita, mahdollisena tarjoana.

    Olin rantaratatoimikunnan mukana tapaamassa VR:n pääjohtajaa, ja kysymyksiini saatu viesti oli tämä: "Kaikkiin VR:n lisäkilometreihen pitää löytyä valtion lisätuki. Jos uutta kiskobussikalustoa hommataan se tulee Etelä-Suomeen, mutta on samanlaista kuin nyt hankittu. Syy tähän on se, että ensimmäiset kappaleet tilauksesta maksaa aina eniten, seuraavat olisi järkevää olla samaa sarjaa."

    Joten tähän viitaten, en usko että että VR edes "liisaamalla" hankkisi Etelä-Suomeen soveltuvaa kevyttä sähkö/diesel kalustoa, vaan nykyisiä raskaita dieselmoottorivaunuja, jotka suht huonosti soveltuvat olosuhteisiin. Tällöin VR-Light tyylinen lähiliikenneoperaattori on epätodennäköinen, ja näin ollen kuntien- tai muu kalustoyhtiö on todennäköisin palveluntarjoa. VR voi olla tällöin henkilöstön(kuskin)vuokrauspalvelu, ja kaluston huolto taas voidaan kilpailuttaa esim. VR:n ja HKL:n metrovarikon välillä, riippuen valmistajasta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg
    Entä kilpailevat hankkeet, kuten Tielaitoksen suunnitelmat rakentaa Vt 6 koko matkaltaan moottoritieksi Lpr:n ja Imatran välillä, vaikuttaa tällaisen hankkeen toteuttamismahdollisuuksiin?
    Jos toteutus on DUO-järjestelmän mukainen, sen etu on ns. jakavassa liikenteessä verraten busseihin. VT-6 nelikaista ja raskas raideliikenne taas on enempi runkoliikennettä, tosin joltain osin DUO-Carelia kilpailee näiden kanssa.
    Nelostie (Kerava-Lahti) yhtymän edustaja sanoi tv-haastettelussa oikoradasta seuraavaa: Se vie osan käyttäjistä raiteille, mutta lisää suunnan asukasmäärää, ja näin ollen haitta ja hyöty on tasaveroinen. Tätä voi kait toisinpäin käyttää DUO-Careliassa, VT-6 lisää kaupunkien välistä asiointivirtaa, mutta kaikki ei voi käyttää omaa autoa ja tarvitsevat näin ollen muun nopean yhteyden.
    Liikennehän on suht isoa Joutsenon ja Muukon välillä jo nyt, tämän huomasin kun itse olin mittaamassa opiskeluaikanani silloin rakennettua nelikaista(kaide)tietä.

    RHK:n suunnitelmissa on tehdä välistä Luumäki-Imatra kaksiraiteinen.

    Netistä löytyviä viitteitä:

    Tutkimus liikenteen kehittämisestä "Saimaankaupunki"-alueella:
    http://www.thesis.teemuholopainen.com/
    Diplomityön on tehnyt entinen TKK:n opiskelija, liittyen "Saimaankaupunki"-hankeeseen

    EU:n uusi palveluasetus:
    http://www.raideryhma.fi/eu.pdf
    Löytyy raideliikenteen "lobbausryhmän" sivuilta

    Saimaankaupunki-hanke:
    http://www.saimaankaupunki.fi/
    Lappeenrannan, Joutsenon, Imatran yhdistävän kaupunkihankkeen esittely.

    - Elmeri

  14. #14
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmeri
    Ei virallista, mutta jos katukiskoille vaatimus on 3000 ihmistä/km se täyttyy helposti, jopa kiskobussimaisilla osuuksilla Lappeenrannan itäpuolella.
    Future of Urban Transit - kirjan tietojen perusteella minimiraja uudelle pikaraitiotielinjalle olisi luokkaa 2000 asukasta / km / max 600 m vaikutussäde linjasta.

    En kyllä lukuja näkemättä aivan usko, että 3000 / km toteutuisi koko linjalla, mutta 2000 varmaan onnistuu, se nyt onnistuu yleensä suomalaisessa kaupunkirakenteessa kunhan linjan varrelle osuuu myös kerrostaloja ja muuta tiiviimpää asutusta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmeri
    "Jos uutta kiskobussikalustoa hommataan se tulee Etelä-Suomeen, mutta on samanlaista kuin nyt hankittu. Syy tähän on se, että ensimmäiset kappaleet tilauksesta maksaa aina eniten, seuraavat olisi järkevää olla samaa sarjaa."

    Joten tähän viitaten, en usko että että VR edes "liisaamalla" hankkisi Etelä-Suomeen soveltuvaa kevyttä sähkö/diesel kalustoa, vaan nykyisiä raskaita dieselmoottorivaunuja, jotka suht huonosti soveltuvat olosuhteisiin.
    Tämä kyllä estää VR Oy:ltä joka tapauksessa liikennöinnin kilpailutuksen voiton. Dm 12:lla ei voita mitään kilpailua seuraavista syistä:
    • Vaunu on korkealattiainen (kilpailutuksissa asetettava matalalattia vaatimukseksi)
    • Vaunu on liian pieni yksikkö, ja kaksi vaunua taas epätaloudellinen. Tässä on sama tilanne kuin usein bussiliikenteessä: kannattavuusraja ylittyy vasta kun koko vaunu on täysi.
    • Dieselkäyttö on TODELLA kallista kiskoliikenteessä. Laskimme juuri Turku - Uki - selvityksessä, että jo tunnin vuorovälillä on yksinkertaisesti halvempaa maksaa sähköistys kuin maksaa dieselin ja sähkön hintaero.
    Muutenkin on aika tarpeetonta spekuloida VR Oy:n pärjäämisellä kilpailussa tai minkään osan päätymisestä sille. Firma voi pärjätä missään suhteessa vasta kun sen hintataso laskee samalle tasolle kuin HKL tai bussiliikennöitsijät. Niin kauan mahdolliset kilpailut päätyvät aina muiden firmojen voittoon.

  15. #15
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Tämä kyllä estää VR Oy:ltä joka tapauksessa liikennöinnin kilpailutuksen voiton. Dm 12:lla ei voita mitään kilpailua seuraavista syistä:
    • Vaunu on korkealattiainen (kilpailutuksissa asetettava matalalattia vaatimukseksi)
    • Vaunu on liian pieni yksikkö, ja kaksi vaunua taas epätaloudellinen. Tässä on sama tilanne kuin usein bussiliikenteessä: kannattavuusraja ylittyy vasta kun koko vaunu on täysi.
    • Dieselkäyttö on TODELLA kallista kiskoliikenteessä. Laskimme juuri Turku - Uki - selvityksessä, että jo tunnin vuorovälillä on yksinkertaisesti halvempaa maksaa sähköistys kuin maksaa dieselin ja sähkön hintaero.
    Muutenkin on aika tarpeetonta spekuloida VR Oy:n pärjäämisellä kilpailussa tai minkään osan päätymisestä sille. Firma voi pärjätä missään suhteessa vasta kun sen hintataso laskee samalle tasolle kuin HKL tai bussiliikennöitsijät. Niin kauan mahdolliset kilpailut päätyvät aina muiden firmojen voittoon.
    Kilpailutukseen osallistujat ovat kyllä väistämättä hakusessa, jos kaluston, matalalattiaa tai ei, on tultava omista taskuista. Se investointi on yksinkertaisesti liian suuri. Ruotsissa kilpailutukset ovat toimineet, silloin kuin ylipäätään ovat toimineet, nimenomaan siten että lääni tai muu viranomainen on omistanut kaluston. Dm12 täyttää täsmälleen yhden ainoan tehtävän - se on järkevämpi ratkaisu juuri vain ja ainoastaan niihin juniin, joissa nyt on Dv12 + kaksi vaunua. Esimerkiksi Jyväskylän-Seinäjoen välillä, jossa junissa on jopa huikeat neljä vaunua, VR:n erehtymätön taloustietämys on osoittanut veturijunan parhaaksi vaihtoehdoksi. Eli joustavaksi Dm12-junaa on tosiaan aivan turha väittää.

    VR:n pärjäämisestä yleensä voisi sanoa, että ainakin hyvin suureksi osaksi kyseessä on asenneongelma, ei rakenteellinen ongelma. Mutta ratkaiseva keikaus silti tarvitaan, jotta kenenkään on pakko ratkaista yhtään mitään ongelmaa. Aina tietenkään sekään ei auta, esimerkiksi Ruotsin SJ AB:lle tuskin kukaan ennustaa muuta kuin epätoivoista tulevaisuutta. Muistan yhtiön itse syyttäneen ongelmistaan jopa sitä, ettei heidän nimensä ole englanninkielinen - trendikkyyden puute kuulemma aiheuttaa matkustajakadon. Toivoa sopii ettei VR:n johtoryhmä ihan niin alas ehdi vajota.
    terveisin
    JE

Sivu 1 / 2 12 ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. Lappeenrannan paikallisliikenne
    kirjoittanut TEP70 foorumissa Paikallisliikenne muualla Suomessa
    Vastauksia: 243
    Viimeisin viesti: 06.12.2017, 17:37
  2. Lappeenrannan lennot Tango-lentoyhtiölle
    kirjoittanut Epa foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 27.11.2007, 15:40
  3. Airecon aloittaa ilmasillan Lappeenrannan ja Helsingin välillä
    kirjoittanut Epa foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 3
    Viimeisin viesti: 03.10.2007, 19:40
  4. Lappeenrannan bussiterminaali
    kirjoittanut vompatti foorumissa Paikallisliikenne muualla Suomessa
    Vastauksia: 8
    Viimeisin viesti: 09.06.2007, 20:43

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •