- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Yksi kaupunki, joka olisi syytä ottaa listalle on Lappeenranta, jossa aikoinaan opiskelin.Mikko Laaksonen sanoi:Tietysti joillakin kaupunkiseuduilla olosuhteet haittaavat aidosti joukkoliikenteen käyttöä. Oulun seutu on koostaan huolimatta hyvin hajautunut. Porissa keskusta on suuri, maasto tasaista ja selkeät lähiöiden painopisteet puuttuvat.
Mielestäni ei kuitenkaan kannata väittää, että joukkoliikenteen alhainen käyttö keskisuurissa kaupungeissa johtuisi vain tai edes ensisijaisesti niiden Turkua ja Tamperetta pienemmästä väkiluvusta. Suurin syy on joukkoliikenteen puutteellinen palvelutaso, sekava linjasto ja korkeat lipunhinnat.
Uskoisin, että ainakin Kuopiossa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Oulussa (ehkä tässä järjestyksessä) olisi realistista saavuttaa Ruotsin keskisuurten kaupunkien matkatuotot, suuruusluokkaa 70-85% Turun ja Tampereen tasosta. Muissakin keskisuurissa kaupungeissa voitaisiin saavuttaa selvä joukkoliikenteen käytön lisäys.
Kaupunki on rakennettu niin että se koostuu useasta taajamasta jotka ovat nauhamaisesti Saimaan rantaa pitkin kiinni toisissaan. Lappeenrannan keskusta on sen kokoiseksi kaupungiksi (n 60000 asukasta) aika pieni. Matka tiheään rakennetun taajamaketjun päästä päähän on 10-15 km. Ketjun toisessa päässä on Skinnarila, jonne on sijoitettu korkeakoulu (nykyisin yliopistoksi taidetaan kutsua) ja toisessa päässä on teollisuuskaupunginosa Lauritsala, entinen itsenäinen kauppala. Keskustan itäpuolella ja Saimaan kanavan tuntumasa on laajoja teollisuus- ja varastoalueita lähinnä idänkauppaa varten. Lisäksi voi Joutsenoa ja Imatraa laskea samaan nauhakaupunkiin kuuluvaksi, mutta silloin jää aitoa maaseutua väliin muutamassa kohdassa.
Aikoinaan opiskeluaikoinani hahmottelin jonkinlaista pikaraitiotietä/kevytmetroa palvelemaan Skinnarilasta Lauritsalaan ulottuvaa ketjua. Siihen aikaan mitään duo-tekniikkaa ei ollut olemassa, mutta jos olisi, niin periaatteessahan sama vaunu voisi jatkaa aina Imatralle asti valtionrataa pitkin. Nykyinsin asukasmäärä (Lappeenrannan-Imatran seutu n 100000) on ehkä kuitenkin liian pieni sellaiselle, mutta jos seutu kasvaa, niin mikä ettei. Muussa tapauksessa bussiliikennettä tehostamalla joukkoliikenne saisi potkua.
Siihen aikaan kun opiskelin (1980-luvulla), en ollut eriyisen tyytyväinen bussiliikenteeseen, lippujen hinnat olivat korkeat, mitään näyttölippua ei ollut ja opiskelijat joutuivat maksamaan täyden hinnan. Vuoroväli päivä- ja iltaliikenteessä oli harva (1 tunti), ja bussi kiersi mutkaista reittiä niin että 6 km matka Skinnarilasta keskustaan kesti 25 minuuttia. Sen vuoksi ostin auton jo toisena opiskeluvuotena. Kuljin myös pyörällä silloin kuin keli salli, ja niin taitavat monet opiskelijat siellä nykyisinkin tehdä. Lappeenrannassa tulee tosin talvi jo loka-marraskuussa ja päättyy vasta pääsiäisen jälkeen, joten pyöräilykausi on lyhyt. Pyöräilyolosuhteet Lpr:ssä ovat muuten erinomaiset koska korkeuserot eivät ole niin suuret kuten esim Lahdessa ja Kuopiossa.
Tällaisten alle 100000 asukaan kaupunkien ongelma on, että joukkoliikenne on hinnoittelullaan ja palvelukonseptillaan aiheuttanut sen, että sitä käyttävät lähinnä vain ns pakkokäyttäjät eli koululaiset, kotiäidit, eläkeläiset ja ne opiskelijat joilla ei ole autoa käytössään. Kaupungissa asuu kuitenkin paljon sellaisia joiden liikkenekäyttäytyiminen olisi "ohjattavissa" edullisilla lippujen hinnoilla ja nopeilla yhteyksillä.
Paikallisbussiliikennettä paljon suositumpaa suhteessa on kaukojunaliikenne Helsinkiin ja muihin Suomen kaupunkeihin, mikä johtaa siihen, että läheskään kaikki opiskelijat siellä eivät kulje omilla autoilla tai kimppakyydeillä koti- ja opiskelupaikkakunnan välillä. Oman auton hankkimisen tarve vähenisi monilla, jos bussiyhteydet olisivat toimivia myös kaupungin sisällä. Muiden pienehköjen yliopistopaikkakaupunkien tapaan paikkakunnan huonoihin puoliin kuuluu valitettavasti se, että opiskelijoille on kesätyöpaikkoja huonosti tarjolla, ja siksi kaupungin väkimäärä vähenee tuntuvasti kesäkuukausien ajaksi. Siksi tällaiset kaupungit eivät katso aiheelliseksi satsata joukkoliikennepalvelujen kehittämiseen koska kapasiteetti on vain osan vuotta täydessä käytössä.