Viestiketju: Lappeenrannan duoratikkasuunnitelmat

Tälläisen alustava ideasuunnitelma on jo olemassa >
http://www.lappeenrannanseudunvihrea...duocarelia.pdf

Tervetuloa myös keskustelemaan aiheesta:
http://www.lappeenrannanseudunvihrea...wtopic.php?t=4

Keskustelu tuolla myös alan harrastajille olisi tärkeää, koska Suomen Liikenneliitto järjestää valtakunnallisine ja paikallisjäsenjärjestöineen marraskuussa alueella isomman tapahtuman teemana:

"Raideliikennevaihtoehto" -autoilemiseen perustuvan yhteiskunnan epäkohtien esittäminen ja kyseenalaistaminen, keinoja, miten kehityssuuntaa voisi muuttaa vaikutuksineen, raideliikennevaihtoehdon esittely perusteluineen, laskelmineen ja esimerkkein Euroopasta ja Suomesta. Mukana myös paneeli.

Duocarelia tulee jossain muodossa myös varmasti esille tapahtumassa.

- Elmeri Kollanus

Alunperin kirjoittanut Elmeri

Tälläisen alustava ideasuunnitelma on jo olemassa >
http://www.lappeenrannanseudunvihrea...duocarelia.pdf

Tuo näyttää juuri siltä mitä minä olin aikoinaan hahmottanut (ja piti kaiken lisäksi kuitata vitsinä, jos kehtasi kertoa siitä muille).

Onko projekti millä asteella? Ovatko muutkin kuin Lpr:n seudun vihreät asiasta kiinnostuneita?

Asutko itse Lappeenrannassa? Millainen bussiverkosto siellä on nykyisin,
palveleeko se kunnolla?

t. Rainer

Kuten sanoin projekti on alkuasteella, asia tiedostetaan mutta suurempi keskustelu ei ole vielä herännyt. Muutaman esitelmän olen itse ollut aiheesta pitämässä.

Kouvolassa pidettiin Kymenlaaksoon liittyvä pienempi tapahtuma, pienin resurssein ja pienin järjestöin, silti paikalle saatiin yksi kaupunginjohtaja sekä kansanedustaja.

Asia on kumminkin kuuma aihe, lisääntyneestä työmatkavirroista ja raskaasta liikenteestä kärsiville nauha-alueille. Samoin Eu:n uudet asetukset ja jatkuva pelko esim. kymenlaaksonradan liikenteestä saa ihmiset etsimään vaihtoehtoja.

Käsitykseni mukaan Lappeenrannan tapahtumasta tulee isompi, isoimmin valtakunnalisine järjestöin. Myös opiskelukaupungin imago ja asukkaat voivat tehdä tapahtumasta mielenkiintoisemman. Kyseinen tapahtuma tietty koskettaa muutakin kuin DuoCareliaa.

En asu Lappeenrannassa, mutta tuttu paikka se silti on, olen Kymenlaaksosta - tietty maankäytön ihmisenä olen arkipäivät aina siellä missä työnantajan projektit ovat, nykyisin Tampere - Hämeenlinna seudulla.

Linkittämäni foorumi voi olla tehokkaampi tapa kommunikoida aiheesta myös paikallisten joukkoliikenteen käyttäjien kanssa, jotka pääosin ovat juuri opiskelijoita. Se on avoin foorumi, myös muille kuin vihreille. Viimeksi (Kouvolan tapahtuma) sitä ei oikein mainostettu. Eiköhän keskustelu niin netissä kuin muutenkin virkoa tapahtuman alla, kuten Espoossa, Turussa ja Tampereella.

Täytyy vielä sanoa, että Kouvolan tapahtumaankin suurin osa kiinnostuneista yhteydenotoista tuli juuri Lappeenrannasta.

Alunperin kirjoittanut Elmeri

Asia on kumminkin kuuma aihe, lisääntyneestä työmatkavirroista ja raskaasta liikenteestä kärsiville nauha-alueille. Samoin Eu:n uudet asetukset ja jatkuva pelko esim. kymenlaaksonradan liikenteestä saa ihmiset etsimään vaihtoehtoja.

Onko tehty tarkempaa analyysiä miten kannattava hanke olisi, riittääkö nykyinen väestönpohja?

Entä miten RHK ja VR suhtautuvat, riittääkö Lpr-Imatra yksiraiteisen radan kapasiteetti, kun sillä on myös vilkasta kauko- ja tavaraliikennettä?

Entä kilpailevat hankkeet, kuten Tielaitoksen suunnitelmat rakentaa Vt 6 koko matkaltaan moottoritieksi Lpr:n ja Imatran välillä, vaikuttaa tällaisen hankkeen toteuttamismahdollisuuksiin?

Lappeenrannan kohdalla voisi aika iso merkitys olla silläkin, miten Saimaankaupunki-hankkeelle käy (on aika epätodennäköistä, että se toteutuu ainakaan siinä laajuudessa, kuin on väläytelty). Talousalueen joukkoliikenteen runkoratkaisuna pikaraitiotie, joka soveltuvilta osin yhdistyisi myös olemassaolevaan rataverkkoon, olisi hieno homma, mutta sen kustannuksiin ja toimintaan olisi sidottava myös alueen nykyinen pääasiallinen joukkoliikennöitisjä Savonlinja-yhtiöt, esim.liityntäliikenteen osalta.
Lappeenrannan keskustahan on aika pieni alue, joten siellä selvitäisiin muutamalla käynnillä katuverkossa. Matkakeskuksen, torin, sataman/linnoituksen ja vesitornin pysäkit olisi kuitenkin saatava, muuten raitiotie ei pysty korvaamaan busseja kantakaupungin joukkoliikennetoimijana. Sammonlahden ja Lauritsalan suuntiin pikaraitiotie on suorastaan ainoa järkevä tapa kehittää joukkoliikennettä; sen avulla saadaan tiiviit vuorovälit ja tehokkuus. Vaunutyypeistä on vielä liian aikaista keskustella...

Jos linjaa ei voida ylettää Joutsenon keskustaajamaa idemmäs, voisi yksi ratkaisu Etelä-Karjalan yhteyksiin olla myös lähijunalinja Lappeenrannasta itään. Näinollen VR:n IC-junia ei tarvitsisi pysäyttää Lappeenrannan ja Kiteen välisillä asemilla, mikä oikeasti nopeuttaisi niitä pitkillä taipaleilla -joita varten ne liikennöivätkin. Lappeenrannasta Lauritsalan, Joutsenon, Imatran, Vuoksenniskan, Rautjärven ja Simpeleen kautta Parikkalaan -ja mahdollisesti edelleen Savonlinnaan- kulkeva junayhteys voisi olla hyvä tukiratkaisu myös siinä tapauksessa, että pikaraitiotie ei toteutuisi.

Alunperin kirjoittanut moxu

Lappeenrannan keskustahan on aika pieni alue, joten siellä selvitäisiin muutamalla käynnillä katuverkossa. Matkakeskuksen, torin, sataman/linnoituksen ja vesitornin pysäkit olisi kuitenkin saatava, muuten raitiotie ei pysty korvaamaan busseja kantakaupungin joukkoliikennetoimijana. Sammonlahden ja Lauritsalan suuntiin pikaraitiotie on suorastaan ainoa järkevä tapa kehittää joukkoliikennettä; sen avulla saadaan tiiviit vuorovälit ja tehokkuus.

Tuosta Lappeenrannan pikaratikkasuunnitelman linjauksista sanoisin sen verran, että Skinnarilan ja keskustan välillä linjan kannattaisi kulkea Helsingintietä pitkin eikä Lentokentän itäpuolitse, jossa ei ole juuri mitään asutustakaan. Lappeenrannan reittilentoliikenne on niin vähäistä ettei sen syöttämiseen tarvita raitiovaunua. Lentoliikenteen merkitys ainakin Helsingin matkoilla vähenee myös kun Lahden oikorata valmistuu. Jos lentoasema halutaan saada raitiotien varteen, kannattaa siinä tilanteeessa harkita matkustajaterminaalin siirtoa kentän toiselle puolelle, ja muutenkin lse voisi olla lähempänä keskustaa. Lentoaseman matkustajaterminaalitilat kun ovat keskisuuren huoltoasemakahvion kokoluokkaa, jos en muista väärin.

Skinnarilan päässä ongelma on alueen hajanaisuus. Aluetta palvelee tällä hetkellä kaksi bussilinjaa (ruuhkassa kolme) eikä yksi raitiolinja voi korvata molempia.

Viimeisen linjastomuutoksen jälkeen linja 5 on "pikalinja" yliopistolta keskustaan ja edelleen matkakeskukselle. Se kulkee Skinnarilassa suorinta tietä eli Skinnarilankatua pitkin. Linja 1 taas kiertää nykyisin kaikki pientaloalueet, jotka vanhat linjat 5 ja 6 hoitivat yhdessä. Osa ykkösen vuoroista kiertää vieläpä Puhakankadun kauppakeskittymän kautta. Matka kestää joskus uuvuttavan kauan viitoseen verrattuna. Kolmonen on kuin vanha viitonen, se kiertää vain Linnunradan, Jupiterinkadun ja Orioninkadun kautta.

Viitosen ongelma on se, että se ohittaa Orioninkadun kerrostaloalueet. Ehkäpä optimaalisin reitti raitiovaunulle olisi nykyisen linjan 3 reitti. (Vedän kotiinpäin, asun kolmosen reitillä ) Teiden geometria saattaisi aiheuttaa jonkinlaisia ongelmia: juuri ennen yliopistoa Skinnarilankadussa on jyrkkä nousu ja lasku. Linjan voisi toki vetää omalle kaistalleen.

Olen usein miettinyt, että jos Suomi olisi sodan jälkeen päätynyt osaksi Neuvostoliittoa, Lappeenrannassa olisi varmasti johdinautoja. Nykyisen viitosen reittiä olisi helppo kuvitella ajettavan tiheästi johdinautoilla.

Jos asutus lisääntyisi voimakkaasti Merenlahden suunnalla, voisi Merenlahteen ajava linja palvella nykyisin ykkösen reitille jäävät Uus-Lavolan omakotitaloalueet ja tällöin itse Skinnarilaan riittäisi ehkä yksi linja.

Alunperin kirjoittanut TEP70

Skinnarilan päässä ongelma on alueen hajanaisuus. Aluetta palvelee tällä hetkellä kaksi bussilinjaa (ruuhkassa kolme) eikä yksi raitiolinja voi korvata molempia.

Viimeisen linjastomuutoksen jälkeen linja 5 on "pikalinja" yliopistolta keskustaan ja edelleen matkakeskukselle. Se kulkee Skinnarilassa suorinta tietä eli Skinnarilankatua pitkin. Linja 1 taas kiertää nykyisin kaikki pientaloalueet, jotka vanhat linjat 5 ja 6 hoitivat yhdessä. Osa ykkösen vuoroista kiertää vieläpä Puhakankadun kauppakeskittymän kautta. Matka kestää joskus uuvuttavan kauan viitoseen verrattuna. Kolmonen on kuin vanha viitonen, se kiertää vain Linnunradan, Jupiterinkadun ja Orioninkadun kautta.

Viitosen ongelma on se, että se ohittaa Orioninkadun kerrostaloalueet. Ehkäpä optimaalisin reitti raitiovaunulle olisi nykyisen linjan 3 reitti. (Vedän kotiinpäin, asun kolmosen reitillä ) Teiden geometria saattaisi aiheuttaa jonkinlaisia ongelmia: juuri ennen yliopistoa Skinnarilankadussa on jyrkkä nousu ja lasku. Linjan voisi toki vetää omalle kaistalleen.

Jos asutus lisääntyisi voimakkaasti Merenlahden suunnalla, voisi Merenlahteen ajava linja palvella nykyisin ykkösen reitille jäävät Uus-Lavolan omakotitaloalueet ja tällöin itse Skinnarilaan riittäisi ehkä yksi linja.

Silloin kun opiskelin, muistan että oli kanssa pikalinja suorinta reittiä ruuhka-aikaan kerran tunnissa. Hidas linja kiersi Lavolat ja Huhtiniemen, ja sitten oli erikseen ns Rutolan bussi joka ohitti Sammonlahden mutta ei tullut Skinnarilaan asti. Asuin itse Linnunradalla, mutta kukaan meistä ei olisi voinut uneksia että kotikadulle saataisiin minkäänlaista julkista liikennettä. Koko asutus nimittäin päättyi Linnunrata 10:n kortteliin. Pitää varmaan siinä vaiheessa viimeistään käydä katsomassa vanhoja paikkoja kun sinne pääsee oikein kolmosen ratikalla

Alunperin kirjoittanut TEP70

Olen usein miettinyt, että jos Suomi olisi sodan jälkeen päätynyt osaksi Neuvostoliittoa, Lappeenrannassa olisi varmasti johdinautoja. Nykyisen viitosen reittiä olisi helppo kuvitella ajettavan tiheästi johdinautoilla.

Jos Kaakkois- tai koko Suomi olisi miehitetty, niin Lappeenranta olis Svetogorskin kaltainen teollisuuskaupunki, asutus keskitetty Lauritsalaan ja joukkoliikenne sen mukaista. Jos Etelä-Karjalassa olisi yliopisto, se olisi Viipurissa, Aivan kuten siinä tapauksessa että Karjalaa ei olisi menetetty. Mutta ei kinata nyt siitä.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Asuin itse Linnunradalla, mutta kukaan meistä ei olisi voinut uneksia että kotikadulle saataisiin minkäänlaista julkista liikennettä. Koko asutus nimittäin päättyi Linnunrata 10:n kortteliin. Pitää varmaan siinä vaiheessa viimeistään käydä katsomassa vanhoja paikkoja kun sinne pääsee oikein kolmosen ratikalla

Heh, tänä päivänä on vaikeaa kuvitella asutuksen päättyvän siihen, koska nykyisin asutusta on Linnunradan ja Jupiterinkadun risteyksestä katsottuna kaikissa suunnissa. Valitettavan suuri osa lähistön pientaloalueista koostuu hajanaisista umpiperäkaduista, joille on miltei mahdotonta järjestää joukkoliikennettä.

Alunperin kirjoittanut TEP70

Heh, tänä päivänä on vaikeaa kuvitella asutuksen päättyvän siihen, koska nykyisin asutusta on Linnunradan ja Jupiterinkadun risteyksestä katsottuna kaikissa suunnissa. Valitettavan suuri osa lähistön pientaloalueista koostuu hajanaisista umpiperäkaduista, joille on miltei mahdotonta järjestää joukkoliikennettä.

Katsoin Lappeenranan kaupungin verkkosivuilla karttaa, ja totesin että onpa kaupunki kasvanut. Linnunradan ja Yliopiston väliin on rakennettu joku uusi katu sen korkean Punkkerimäen länsipuolelle. Pystyisikö sitä pitkin kenties ajamaan busseja/ratikoita?

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Katsoin Lappeenranan kaupungin verkkosivuilla karttaa, ja totesin että onpa kaupunki kasvanut. Linnunradan ja Yliopiston väliin on rakennettu joku uusi katu sen korkean Punkkerimäen länsipuolelle. Pystyisikö sitä pitkin kenties ajamaan busseja/ratikoita?

Tänä päivänä se on hiekkatie, mutta miksipä ei. Tosin silloin sivuun jäävät Punkkerimäen kerrostalot. Suunnitelmissa on jatkaa Teknologiapuistonkatua yliopiston taakse, sinne on kaiketi tulossa myös asutusta. Bussilinjatkin ilmeisesti kiertäisivät sitten tätä reittiä yliopiston pihaan. Osa suunnitelmasta on jo toteutettu, Skinnarilankadun ja Teknologiapuistonkadun risteys on omituisen massiivinen ja Teknologiapuistonkadun varressa ehti olla hetken bussipysäkkejä ilman ainoatakaan ajettua vuoroa. Sitten rahat loppuivat...

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Onko tehty tarkempaa analyysiä miten kannattava hanke olisi, riittääkö nykyinen väestönpohja?

Ei virallista, mutta jos katukiskoille vaatimus on 3000 ihmistä/km se täyttyy helposti, jopa kiskobussimaisilla osuuksilla Lappeenrannan itäpuolella. Paikkatietoammattilaisena tein jotkut alustavat laskelmat tavoitettavuudesta, kun raporttia tehtiin. Voin ne etsiä jostain kun ehdin, jos tuota joskus päivitetään. Ainakin mainittu kolmosen linja täytyy mallintaa niillä.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Entä miten RHK ja VR suhtautuvat, riittääkö Lpr-Imatra yksiraiteisen radan kapasiteetti, kun sillä on myös vilkasta kauko- ja tavaraliikennettä?

Kait uusi EU:n asetus kaupunkiseutujen sisäisen raideliikenteen kilpailuttamisesta vaikuttaa RHK:n kantaan. VR:ää taas pitää kohdella, kuin muitakin operaattoreita, mahdollisena tarjoana.

Olin rantaratatoimikunnan mukana tapaamassa VR:n pääjohtajaa, ja kysymyksiini saatu viesti oli tämä: "Kaikkiin VR:n lisäkilometreihen pitää löytyä valtion lisätuki. Jos uutta kiskobussikalustoa hommataan se tulee Etelä-Suomeen, mutta on samanlaista kuin nyt hankittu. Syy tähän on se, että ensimmäiset kappaleet tilauksesta maksaa aina eniten, seuraavat olisi järkevää olla samaa sarjaa."

Joten tähän viitaten, en usko että että VR edes "liisaamalla" hankkisi Etelä-Suomeen soveltuvaa kevyttä sähkö/diesel kalustoa, vaan nykyisiä raskaita dieselmoottorivaunuja, jotka suht huonosti soveltuvat olosuhteisiin. Tällöin VR-Light tyylinen lähiliikenneoperaattori on epätodennäköinen, ja näin ollen kuntien- tai muu kalustoyhtiö on todennäköisin palveluntarjoa. VR voi olla tällöin henkilöstön(kuskin)vuokrauspalvelu, ja kaluston huolto taas voidaan kilpailuttaa esim. VR:n ja HKL:n metrovarikon välillä, riippuen valmistajasta.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Entä kilpailevat hankkeet, kuten Tielaitoksen suunnitelmat rakentaa Vt 6 koko matkaltaan moottoritieksi Lpr:n ja Imatran välillä, vaikuttaa tällaisen hankkeen toteuttamismahdollisuuksiin?

Jos toteutus on DUO-järjestelmän mukainen, sen etu on ns. jakavassa liikenteessä verraten busseihin. VT-6 nelikaista ja raskas raideliikenne taas on enempi runkoliikennettä, tosin joltain osin DUO-Carelia kilpailee näiden kanssa.
Nelostie (Kerava-Lahti) yhtymän edustaja sanoi tv-haastettelussa oikoradasta seuraavaa: Se vie osan käyttäjistä raiteille, mutta lisää suunnan asukasmäärää, ja näin ollen haitta ja hyöty on tasaveroinen. Tätä voi kait toisinpäin käyttää DUO-Careliassa, VT-6 lisää kaupunkien välistä asiointivirtaa, mutta kaikki ei voi käyttää omaa autoa ja tarvitsevat näin ollen muun nopean yhteyden.
Liikennehän on suht isoa Joutsenon ja Muukon välillä jo nyt, tämän huomasin kun itse olin mittaamassa opiskeluaikanani silloin rakennettua nelikaista(kaide)tietä.

RHK:n suunnitelmissa on tehdä välistä Luumäki-Imatra kaksiraiteinen.

Netistä löytyviä viitteitä:

Tutkimus liikenteen kehittämisestä "Saimaankaupunki"-alueella:
http://www.thesis.teemuholopainen.com/
Diplomityön on tehnyt entinen TKK:n opiskelija, liittyen "Saimaankaupunki"-hankeeseen

EU:n uusi palveluasetus:
http://www.raideryhma.fi/eu.pdf
Löytyy raideliikenteen "lobbausryhmän" sivuilta

Saimaankaupunki-hanke:
http://www.saimaankaupunki.fi/
Lappeenrannan, Joutsenon, Imatran yhdistävän kaupunkihankkeen esittely.

- Elmeri

Alunperin kirjoittanut Elmeri

Ei virallista, mutta jos katukiskoille vaatimus on 3000 ihmistä/km se täyttyy helposti, jopa kiskobussimaisilla osuuksilla Lappeenrannan itäpuolella.

Future of Urban Transit - kirjan tietojen perusteella minimiraja uudelle pikaraitiotielinjalle olisi luokkaa 2000 asukasta / km / max 600 m vaikutussäde linjasta.

En kyllä lukuja näkemättä aivan usko, että 3000 / km toteutuisi koko linjalla, mutta 2000 varmaan onnistuu, se nyt onnistuu yleensä suomalaisessa kaupunkirakenteessa kunhan linjan varrelle osuuu myös kerrostaloja ja muuta tiiviimpää asutusta.

Alunperin kirjoittanut Elmeri

"Jos uutta kiskobussikalustoa hommataan se tulee Etelä-Suomeen, mutta on samanlaista kuin nyt hankittu. Syy tähän on se, että ensimmäiset kappaleet tilauksesta maksaa aina eniten, seuraavat olisi järkevää olla samaa sarjaa."

Joten tähän viitaten, en usko että että VR edes "liisaamalla" hankkisi Etelä-Suomeen soveltuvaa kevyttä sähkö/diesel kalustoa, vaan nykyisiä raskaita dieselmoottorivaunuja, jotka suht huonosti soveltuvat olosuhteisiin.

Tämä kyllä estää VR Oy:ltä joka tapauksessa liikennöinnin kilpailutuksen voiton. Dm 12:lla ei voita mitään kilpailua seuraavista syistä:

• Vaunu on korkealattiainen (kilpailutuksissa asetettava matalalattia vaatimukseksi)
• Vaunu on liian pieni yksikkö, ja kaksi vaunua taas epätaloudellinen. Tässä on sama tilanne kuin usein bussiliikenteessä: kannattavuusraja ylittyy vasta kun koko vaunu on täysi.
• Dieselkäyttö on TODELLA kallista kiskoliikenteessä. Laskimme juuri Turku - Uki - selvityksessä, että jo tunnin vuorovälillä on yksinkertaisesti halvempaa maksaa sähköistys kuin maksaa dieselin ja sähkön hintaero.

Muutenkin on aika tarpeetonta spekuloida VR Oy:n pärjäämisellä kilpailussa tai minkään osan päätymisestä sille. Firma voi pärjätä missään suhteessa vasta kun sen hintataso laskee samalle tasolle kuin HKL tai bussiliikennöitsijät. Niin kauan mahdolliset kilpailut päätyvät aina muiden firmojen voittoon.