Sivu 2 / 2 EnsimmäinenEnsimmäinen 12
Näytetään tulokset 16-22/22

Viestiketju: Tähtimäinen vai verkkomainen linjasto?

  1. #16

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Runkolinjan syynähn oli kalustopula. Paljon puhutaan alkuajan kaaoksesta, mutta unohdetaan mainita, että runkolinja oli toiminnassa vajaan 3 vuotta. Ei ollut tarkoitus jatkaa raitiotietä, vaan säästää busseja käyttämättä niitä osuudella, jolla oli mahdollisuus raideliikenteeseen.
    Runkolinjan toinen tehtävä oli helpottaa bussipulaa. Oman näkemykseni mukaan sen toinen tehtävä oli toimia Haagoihin, Kannelmäkeen ja Maunulaan rakennettavan pikaraitiotien ensimmäisenä vaiheena. Runkolinjalle varattiin uusimmat 4-akseliset vaunut joita sinäkin kaupunkiliikenne.net -sivulla väität että tilattiin nimenomaan pikaraitiotieliikennettä varten. En ole tosin kuin 90%:sesti varma tästä asiasta koska olen syntynyt muutama vuosi runkolinjan lopettamisen jälkeen, mutta olen lukenut ne kirjat ja opukset joita on saatavilla yleisesti lainastoista ja kaupoista ja koskevat Helsingin historiaa 1950-60 luvulla. Runkolinja ei ollut mikään yksittäinen pieni pätkä, jonka oli tarkoitus jäädä pysyväksi, vaan se oli osa isompaa kokonaisuutta, ja se kokonaisuus ei ollut raskasmetro vielä silloin, koska sellaista ei Helsinkiin vielä kukaan ollut vakavasti suunnittelemassa.

    Koska runkolinja meni myttyyn, nämä 1950-luvun "esimetro"-suunnitelmat vaihtuivat kun metrotoimikunta perustettiin, vallan toisenlaisiksi.

    Onko sulla parempaa tietoa, joko virallista tai epävirallista tietoa runkolinjasta?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Se, mitä nykyään tai 1980-luvulla ei tapahtunut oli, etteivät kaupunkilaiset asettuneet protestoimaan heikentynyttä joukkoliikennepalvelua vastaan perustamalla omaa bussiyhtiötä kuten Runkolinjan kanssa (STA). Sen sijaan ajettiin omilla autoilla.
    Omilla autoilla ajavat ne, joille se merkitsee oman aseman korostamista, työnantaja maksaa, tai määränpää on muualla kuin keskustassa, esim Espoossa, jonne metrolla ei pääse.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Lähijunathan kulkevat jo eri reittejä, joskin verkon niukkuuden vuoksi samalla radalla vaihtelevin päätepistein ja asemavälein. Ajatus pääradan ja rantaradan poikittaisyhteydestä on minusta kiintoisa. Jos sellaista tutkittaisiin, se osoittautuisi todennäköisesti paljon tarpeellisemmaksi kuin Marjarata.
    Olisi ainakin halpa toteuttaa, vaikka sillä ei ehkä saisi kuin yhden uuden aseman. Marjaratakin voisi toteuttaa vaiheissa, niin että pääradan ja lentokentän väli ensin. Mutta jos olisi olemassa yhdysrata että rata pääradalta lentokentälle, voitaisiin ajaaa suoria junia esim Espoosta lentokentälle.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Ei Kaivokatu mikään ruuhkaongelma joukkoliikenteelle ole, mutta henkilöautojen johtaminen läpi kaupungin ruuhkauttaa kaikki väylät ja on haitta tai jopa este joukkoliikenteelle.
    Mannerheimintie on se joka aiheuttaa ruuhkia. Sen yli ei pääse jonottamatta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Eiköhän Kampin bussiaseman paikan ole päättänyt Helsinki. Ja jos Ilaskivi olisi saanut tahtonsa läpi, Kampin nykyinen bussiasema olisi tehty Ruoholahteen. Kyllä espoolaiset ovat halukkaita pääsemään perille asti. Mutta eivät maksamaan siitä tarpeettomasti.
    Espoo kiristi Helsinkiä Leppävaaran maa-alueiden rakennusoikeuksilla. Espoo täräytti Ilaskivelle että jos bussiasema ei saa jäädä Kamppiin, Helsingin omistamat maat Leppävaarassa jäävät pysyvästi joutomaiksi. Maanalainen bussiterminaali taas jouduttiin rakentamaan koska Helsingillä tuli kiire rakentaa Kamppiin, kun alue saatiin vihdoinkin kaavoitetuksi, ja ei ollut muuta paikkaa busseille siinä kiireessä, Ruoholahtikin oli rakennettu täyteen siinä välissä. Espoo on koko ajan vetänyt Helsinkiä kuin pässiä narusta kaavoitus- ja liikenneasioissa, ja onnistunut haalimaan tuottoisia suuryrityksiä ja niiden virrassa parempia veronmaksajia, jotka kulkevat vain autolla. Länsimetron kustannuksista Helsinki maksaisi n kolmanneksen, valtio kolmanneksen, joten rahasta ei ole kysymys tässä vaan arvovallasta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Et kai tarkoita, että mielestäsi Aallon tai Smith-Polvisen suunnitelmia olisi pitänyt toteuttaa?
    En, vaan sitä että aikaisemmin kuvattujen Kaivokadun ja muiden tärkeiden poikittaiskatujen ruuhkien syyt johtuvat Mannerheimintiestä, ja että yhtikääs mitään ei ole tehty Manskun etelä-pohjoissuuntaisen liikenteen hajauttamiseksi. Alvar Aalto suunnitteli Vapaudenkadun, joka olisi voinut kulkea rautatien yläpuolella, mutta mitä sille kävikään.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Olet minusta oikeassa, mutta tässä tulee raskaan raideliikenteen luonne vastaan. Hyvät asemien paikat olisivat esim. Eläintarha ja Diakonissalaitos siten, että laitureilta on keskeltä yhteys alla oleviin ratikkapysäkkeihin Nordenskjöldinkadulla ja Helsinginkadulla.

    Tämä ei onnistu siksi, että raskaan raideliikenteen sähköjuniin on keskitetty liiaksi matkustajavirtoja, jolloin junat ovat pitkiä. Eikä ole mieltä rakentaa 600 metrin pysäkkejä 1000 metrin välein - eli välillä on lyhyempi matka linjarataa kuin on laiturin pituus!
    Korkeintaan Kemijärven 20 vaunua pitkä yöpikajuna tarvitsee 600 m pitkän laiturin. Kaupunkiratojen tiheään pysähtyvät junat ovat pisimmillään 4 runkoa, eli reilut 200 m. Minun ehdotukseni mukaan yksi uusi asema, ei kaksi, rakennettaisiin Helsinginkadun yläpuolelle vain I, K, M, ja A-junia varten. Päärautatieaseman ja Pasilan välinen etäisyys on yli 3 km, joten junille jää, vaikka laituri olisi 300 m pitkä, kummallakin puolella uutta Helsinginkadun asemaa yli 1 km ajettavaa ilman pysähdystä. Vrt esim rantaradalla Huopalahden ja Mäkkylän välillä on asemien välinen etäisyys jopa alle 1 km.

    Olen siitä asti kun olen yleensä lähijunilla matkustanut, eli yli 30 vuotta ihmetellyt miksi alunperin paikalla sijainnut Djurgårdenin pysäkki lakkautettiin 1900-luvun alussa. Se olisi toiminut mainiona kakkosasemana Helsingissä, koska Pasila on tänäkin päivänä monen mielestä aivan liian kaukana. Eläintarhasta olisi lyhyt matka Töölöön ja Kallioon jopa kävellen (käveleväthän ihmiset keskustassakin jopa 1 km matkoja). Helsinginkatu ei olisi pelkkä läpiajokatu, vaan "Unter den Linden" -tyyppinen edustava bulevardi.

  2. #17
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    5999

    oletus Re: Verkkojen rakenteesta

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Hesan ratikkaverkon kaksi keskeistä ydintä ovat 3 ja 7. Ne eivät ole tähtiä. Eikä mikään linja pääty Stockmannille kuten Espoon bussit Kamppiin.
    Kolmosen kahdeksikkolenkin keskipiste on Stockmannilla ja seiskan reitti kulkee Stockmannin ohi. Ne ovat siis ihan yhtä lailla tähtimäisen verkoston osia kuin muutkin Stockmannin ohi kulkevat linjat.

    Mikään ratikkalinja ei pääty tähden keskipisteeseen, kuten useimmat bussilinjat, mutta tässä on erona vain se että ratikkalinjat ovat heilureita, bussilinjat eivät. Verkon muotoa se ei muuta miksikään. Myös bussilinjoilla on huomattava määrä vaihtopysäkkejä ydinkeskustan terminaalikeskittymän ulkopuolella.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Lisäksi verkkoa halutaan laajentaa lisäämällä "epätähtimäisyyttä". Siksi halutaan Fredan rata ja puhutaan Mechelininkadun radasta.
    Näitä molempia osuuksiahan liikennöidäänkin jo busseilla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Tarkoitat varmaankin keskustabusseja. Esikaupunien bussithan eivät ole kuin tähden sakaraoita paria poikkeusta lukuunottamatta.
    Niin, keskustabusseiksi on nimitetty ne bussilinjat jotka jatkavat heilurilinjoina kaupungin eteläosiin.

  3. #18
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Re: Verkkojen rakenteesta

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko
    Kolmosen kahdeksikkolenkin keskipiste on Stockmannilla ja seiskan reitti kulkee Stockmannin ohi. Ne ovat siis ihan yhtä lailla tähtimäisen verkoston osia kuin muutkin Stockmannin ohi kulkevat linjat.
    Selvä. Rengaslinjat ovat tähtiverkkoa. Ne ovat ihan sama asia kuin tähden sakarat. Eli kaikki joukkoliikenteen verkot ovat aina tähtiverkkoja, sillä kaikenlaiset topologiat ovat tähtiä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Lisäksi verkkoa halutaan laajentaa lisäämällä "epätähtimäisyyttä". Siksi halutaan Fredan rata ja puhutaan Mechelininkadun radasta.
    Näitä molempia osuuksiahan liikennöidäänkin jo busseilla.
    Aivan, ja kaikkia katuja liikennöidään henkilöautoin, joten nekin ovat osa raitioliikenteen tähtiverkkoa, eikä niille tarvitse raiteita rakentaa.

    Ryhdynkin puolustamaan tästä lähtien optimoitua itsepalvelujoukkoliikennettä. Sen verkkorakenne on optimoitu tähti. Jokaisen matkan päätepiste on aina tähden keskipiste, mutta keskipisteen sijainti on muuttuva. Se ei haittaa, koska tästä keskipisteestä on piirrettävissä parhaimmassa tapauksessa satoja optimoituja linjoja eri suuntiin. Erikoinen innovaatio on, että näitä tähtiverkkoja on useita päällekkäin, joten tähtien keskipisteitäkin on useita. Täydellinen joustavuus perustuu siihen, että vaunut eivät ole sidotut yhdenlaisiin raiteisiin, vaan raideleveys ja raiteen rakenne ovat vaihtelevia. Vaunut muodostavat tiiviitä joukkoja keskitetyillä linjoillaan, mutta vaihdot ovat joustavia. Koetan huomiseksi keksiä tälle vallankumoukselliselle järjestelmälle jonkin nimen.

    Antero

  4. #19
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus

    Helsingin ratikkakartta

    Jokainen voi varmaan itse tykönään miettiä onko tämä sitten tähti vai verkko...

    Minusta näyttää spagetilta.

  5. #20
    Tunnistettu jäsen marX avatar
    Liittynyt
    19.07.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    59

    oletus

    Kartta

    Nojaa. Siihen kun piirtää sinisellä tähden osat ja täydentää lopun linjaston punaisella, niin aika tähdeltä se näyttää. Kolmosella täyden kierroksen matkustaa ainoastaan turistit ja seiskalla ei kukaan.

  6. #21
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    5999

    oletus Re: Verkkojen rakenteesta

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Rengaslinjat ovat tähtiverkkoa.
    Sitähän ne ovat, jos rengaslinja on käytännössä tähden keskipisteen kautta menevä heilurilinja, jossa heilurin päät yhdistyvät muodostaen rengaslinjan. Samalla tietysti syntyy poikittaisyhteys toiseen päähän, joka ei ole tähtiverkon osa. Esim. matkustajamääristä reitin eri osilla voi sitten päätellä, miten "suuresti" linja on osa tähtiverkkoa ja minkä verran muuta. Joka tapauksessa tämä on loistava keino saada aikaan toimivia poikittaisyhteyksiä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Aivan, ja kaikkia katuja liikennöidään henkilöautoin, joten nekin ovat osa raitioliikenteen tähtiverkkoa, eikä niille tarvitse raiteita rakentaa.
    En minä tätä tarkoittanut. Tarkoitin, että jos kerran ratikkaverkko ei ole tähtimäinen, mutta bussien verkko on, niin siihen ei oikein istu se että busseilla kuitenkin ajetaan katuja, jotka kiertävät tähden keskipisteen.

  7. #22
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Re: Verkkojen rakenteesta

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku
    Koetan huomiseksi keksiä tälle vallankumoukselliselle järjestelmälle jonkin nimen.
    Itse itselleni vastaten...

    En nyt jaksa piirtää, mutta niinhän se on, että bussilinja 550 on keskustan läpäisevä heiluritähtilinja. Koska Itäkeskusken ja Westendin välille voi vetää keskustan kautta kulkevan suoran viivan.

    Myös ympyrä on itse asiassa kaksisakarainen tähti, koska ympyrän halkaisijajana kulkee ympyrän keskipisteen kautta. Vaihtoehtoisesti se voi olla yksisakarainenkin tähti (vrt. Helsingin metro).

    Mutta mitäpä tuosta, Kehä 1:tä ja Kehä 3:sta kulkevat henkilöautotkin ovat vain tähtiverkon liikennettä, koska kehäteiden päätepisteiden välille piirretty viiva kulkee keskustan läpi. Ja edelleen, miksi nuo tiet ovat ylipäätään erillään, koska viivathan menevät päällekkäin, joten kaikki autot voidaan keskittää samalle viivalle.

    Mitenkähän ne autot kehäteillä muuten ovat niin tyhmiä, etteivät ymmärrä kaikki oikaista keskustan kautta. Ajavat typerät noita väärään paikkaan kiertämään laitettuja teitä.

    Mutta pääasiaan, siihen uuteen ja innovatiiviseen järjestelmään. Eiköhän sen nimeksi sovi automaattinen itsepalvelutaksi. Se on automaattinen, koska siinä ei ole palkattua kuljettajaa, vain matkustaja. Taksihan on tunnetusti joukkoliikennettä, joten jos jossain on joukko näitä joukkoliikennevälineitä, niin ne ovat takseja. Itsepalvelu taas on päivän muotisana, koska kaikki palvelu on parempaa itse palveltuna. Muu palvelu on huonoa, esimerkiksi metrokuljettajien suorittama palvelu. Senhän on joukkoliikennelautakuntakin vahvistanut, että terveisiä vaan, jos joku metrokuski tätä seuraa. Lautakunnan jäsenten nimet ja yhteystiedot löytyvät netistä, voi lähettää terveisiä.

    Tämä innovaatio muuten menee ohi Aviapoliksen automaattitaksinkin, sillä tälle ei tarvitse rakentaa omaa ilmarataa, vaan tämä toimii kaikilla niillä kaduilla, jotka on tehty kävelykelpoisiksi. Ja kun nämä taksit täyttävät ne kadut, niillä ei kukaan uskalla kävellä, joten tämä järjestelmä ei haittaa kävelyä.

    Hienoa, kaikki on ratkaistu. Ja kaikkialla on tähtiverkko, joka kaikista haitoistaan huolimatta kuljettaa sittenkin tähtien sakaroiden välillä käymättä tähden keskipisteessä.

    Antero

    PS: Mullakin on HKL:n linjakatta. Mutta varmaan en näe sitä kunnolla, kun pupillit on pyöreät. Aikataulukirjassa siinä on kääntöpuolella bussilinjakartta. Siitä muuten näkee erittäin selkeästi, kuinka erinomainen ja hyvin toimiva bussiliikenteen tähtiverkko Helsingissä on.

    Ai niin, spagettikin on vain suoria viivoja, vaikka näyttää lautasella aika sekavalta.

Sivu 2 / 2 EnsimmäinenEnsimmäinen 12

Vastaavia viestiketjuja

  1. Pasilan linjasto
    kirjoittanut teme foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 11
    Viimeisin viesti: 04.01.2011, 16:42
  2. Helsingin liitosalueiden linjasto
    kirjoittanut Resiina foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 61
    Viimeisin viesti: 30.11.2008, 12:53
  3. Raision linjasto
    kirjoittanut Mikko Laaksonen foorumissa Turun paikallisliikenne
    Vastauksia: 27
    Viimeisin viesti: 17.04.2008, 09:45
  4. Haagan ja Kannelmäen linjasto
    kirjoittanut simson foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 1
    Viimeisin viesti: 14.08.2007, 14:36
  5. Keravan YTV-linjasto
    kirjoittanut a__m foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 4
    Viimeisin viesti: 03.01.2007, 13:36

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •