Tampereen pikaratikka: tunneliin vai maan päälle?

Ei tarvita valoetuisuuksia eikä muitakaan vippaskonsteja.

Normaalit raitiotien vaatimat liikennejärjestelyt eivät ole vippaskonsteja. Ne maksavat hyvin vähän verrattuna haaveilemaasi tunneliin.

Tunneli ja sen seisakkeet on halpoja, koska parkkitunneli kannatta kuitenkin rakentaa.

Kallis parkkitunneli ei todista maanalaista raitiotietä halvaksi eikä edulliseksi. Parkkitunnelia ei voi olettaa muutettavan raitiotietunneliksi. Maanalaiselle raitiotietunnelille ole Tampereelle mitään tarvetta koska sen ilmeiset haitat ylittävät sen mahdolliset hyödyt.
 
Sopisihan se periaatteessa Kauppakadulle, mutta minusta vielä paremmin Hämeenkadulle. Näin saataisiin todella selkeä väylä läpi keskustan ja palveltaisiin parhaalla mahdollisella tavalla merkittävimpiä kohteita. Kauppakatu on sittenkin vähän syrjässä siitä missä ihmiset todella pääasiassa haluavat käyskennellä eli Hämeenkadulla.

Toisaalta itse radan sijainti ei sinänsä ole olennaista, vaan pysäkkien paikat. Kauppakadun linjaus olisi saman pituinen Hämeenkadun linjauksen kanssa ja pysäkit sijaitsisivat aikalailla samoilla hehtaareilla, Keskustorilla ja Metson nurkilla.

Hämeenkadun sulkeminen kokonaan autoliikenteeltä ei vaikuta kovinkaan realistiselta vaihtoehdolta. Jo bussiliikenteenkin sujuvuuden kannalta länsi-Hämpin autoton vyöhyke olisi suhteellisen haastava. Bussimatkustajan näkökulmasta en pitäisi tätä vaihtoehtoa kovinkaan huokuttelevana:
bussien läpiajo sopisi mielestäni Satakunnankadulle tai sitten jos halutaan minimoida kävelymatka vaihdoissa Keskustorilla, niin Kauppakadusta voitaisiin tehdä kaksisuuntainen bussikatu, josta kosken yli jatkettaisiin Satakunnansiltaa pitkin.
Satakunnankatu on turhan syrjässä ja ehdotetun kaltainen puikkelehtiminen hidastaa matka-aikaa turhaan, etenkin kun huomioidaan että bussiliikenne tulee vielä ainakin hyvin pitkään olemaan merkittävin joukkoliikennemuoto Tampereella.
 
Toisaalta itse radan sijainti ei sinänsä ole olennaista, vaan pysäkkien paikat. Kauppakadun linjaus olisi saman pituinen Hämeenkadun linjauksen kanssa ja pysäkit sijaitsisivat aikalailla samoilla hehtaareilla, Keskustorilla ja Metson nurkilla.

Olet oikeilla jäljillä. Jos väylää ajatellaan vain "virtuaalisena tunnelina" niin sitten pysäkit merkitsevät, ei reitti. Sen sijaan jos ajatellaan mielikuvaa, niin Hämeenkadun kulkeminen päästä päähän on matkustajan kannalta helpommin hahmotettava vaihtoehto ja mahdollistaa lisäksi Hämeenkadun länsipään kehittämisen (etsin tässä nyt sopivaa suomenkielistä termiä kuvaamaan käsitettä "requalification urbaine" tai "réaménagement du quartier" tms., mutta en oikein löydä sellaista -- englanniksi tuo ehkä olisi "urban redevelopment").

Hämeenkadun sulkeminen kokonaan autoliikenteeltä ei vaikuta kovinkaan realistiselta vaihtoehdolta. Jo bussiliikenteenkin sujuvuuden kannalta länsi-Hämpin autoton vyöhyke olisi suhteellisen haastava. Bussimatkustajan näkökulmasta en pitäisi tätä vaihtoehtoa kovinkaan huokuttelevana:Satakunnankatu on turhan syrjässä ja ehdotetun kaltainen puikkelehtiminen hidastaa matka-aikaa turhaan, etenkin kun huomioidaan että bussiliikenne tulee vielä ainakin hyvin pitkään olemaan merkittävin joukkoliikennemuoto Tampereella.

Toisaalta jos raitiotie käyttää Hämeenkatua, pysäkit voidaan tehdä nykyisten bussipysäkkien kohdalle ja palvella aavistuksen verran tiheämmin. Tällöin reitityksestä on hyötyä. Matka-ajan lisäys olisi aika vähäinen.

Bussiliikenteen suoraa reittiä ajatellen Satakunnankatu päästä päähän olisi parempi kuin pieni kierto Kauppakadun kautta. Mutta toisaalta Kauppakatu on busseille tasan yhtä suora kuin Hämeenkatu ja pieni matka-ajan lisäys tulisi vain tuosta Aleksis Kiven kadun pätkästä matkalla Satakunnankadulle.

Miksi muuten raitiotien pitäisi kaarrella jotta bussit pääsisivät suoraan, kun kerran tarkoitus on tehdä raitiotiestä tulevaisuuden liikennejärjestelmä, jonka tieltä bussit saavat pikkuhiljaa väistyä täydentävään rooliin kunhan raitiotieverkostoa saadaan laajennettua? Raitiotie tarkoittaa joka tapauksessa että bussilinjasto tulee suunnitella kokonaan uusiksi, mikä olisi sitäpaitsi järkevää jopa ilman raitiotietäkin (pitäisi karsia turhat päällekäisyydet ja rakentaa osasta bussilinjoja korkean palvelun linjoja, vähän kuin bus rapid transit, ainakin raitiotietä odotellessa).

Satakunnankadun syrjäisyydestä: tämä toimii kahteen suuntaan. Jos bussiliikennettä siirrettäisiin Satakunnankadulle, niin se laajentaisi keskustaa siihen suuntaan ja osaltaan poistaisi syrjäisyyden tunnetta.

Kiusaus tosin lienee kysyä eikä raitiotie Kauppakadulla tekisi saman. Mielestäni tämä on kuitenkin eri asia. Raitiotien täytyy kulkea pääakselilla, mutta bussilinjoja voi siirtää paralleelille toissijaiselle akselille ja näin tasapainottaa välillä olevaa kaupunkirakennetta. Näin ainakin itse tämän hahmotan.
 
Toisaalta jos raitiotie käyttää Hämeenkatua, pysäkit voidaan tehdä nykyisten bussipysäkkien kohdalle ja palvella aavistuksen verran tiheämmin. Tällöin reitityksestä on hyötyä. Matka-ajan lisäys olisi aika vähäinen.

Suoraan sanoen en kyllä näe tälle mitään tarvetta kyseisellä osuudella.

Bussiliikenteen suoraa reittiä ajatellen Satakunnankatu päästä päähän olisi parempi kuin pieni kierto Kauppakadun kautta. Mutta toisaalta Kauppakatu on busseille tasan yhtä suora kuin Hämeenkatu ja pieni matka-ajan lisäys tulisi vain tuosta Aleksis Kiven kadun pätkästä matkalla Satakunnankadulle.

Satakunnankadusta ja Kauppakadusta ei voi puhua samana päivänäkään (siis sijainneista) jos suunnitellaan Hämeenkatuakin palvelevaa reittiä. Itse en puhuisi vain pienestä kierrosta tai matka-ajan lisäyksestä, jos bussit karkoitettaisiin länsi-Hämpiltä. Sitäpaitsi Satakunnankatu on osiltaan suhteellisen kapea polku, joten ongelmia todennäköisesti syntyisi jos bussit lyötäisiin sinne Hämeenkadulta häädettyjen yksityisautojen sekaan.

Miksi muuten raitiotien pitäisi kaarrella jotta bussit pääsisivät suoraan, kun kerran tarkoitus on tehdä raitiotiestä tulevaisuuden liikennejärjestelmä, jonka tieltä bussit saavat pikkuhiljaa väistyä täydentävään rooliin kunhan raitiotieverkostoa saadaan laajennettua?

Kauppakadulla kulkeva ratikka ei käytännössä kaartelisi yhtään Hämeenkadun linjaukseen verrattuna. Se, että ratikka ohittaa bussin merkityksen Tampereella on todella kaukana tulevaisuudessa, joten missään nimessä bussiliikenteen olosuhteita ei tule tässä vaiheessa huomattavasti heikentää.
 
Satakunnankadusta ja Kauppakadusta ei voi puhua samana päivänäkään (siis sijainneista) jos suunnitellaan Hämeenkatuakin palvelevaa reittiä. Itse en puhuisi vain pienestä kierrosta tai matka-ajan lisäyksestä, jos bussit karkoitettaisiin länsi-Hämpiltä. Sitäpaitsi Satakunnankatu on osiltaan suhteellisen kapea polku, joten ongelmia todennäköisesti syntyisi jos bussit lyötäisiin sinne Hämeenkadulta häädettyjen yksityisautojen sekaan.

Satakunnankatu ei ole mitenkään kapea katu. Se vain vaikuttaa sellaiselta, kun kummallakin puolella on kadunvarsipysäköintiä. Nämä pysäköintipaikat voitaisiin poistaa, jolloin käytössä olisi suurimmalta osaltaan neljä kaistaa, joista kaksi voitaisiin helposti dedikoida bussiliikenteelle. Suurin pullonkaula olisi Satakunnansilta, mutta toisaalta voisihan sitä harkita sen sulkemista yksityisautoilulta. Muutama vuosi sitten silta oli remontissa eikä siitä päässyt yli millään, ja silti liikenteellisesti pärjättiin jotenkuten, tosin Hämeensilta oli silloin käytössä varareittinä.

Joukkoliikenteen suosiota kasvattaisi huomattavasti, jos kosken ylittävä henkilöautoliikenne ohjattaisiin Näsinsillalle (tai siihen suunniteltuun Tampellan tunneliin, jos se nyt on pakko rakentaa) ja Ratinan sillalle, jolloin Hämeensilta jäisi raitiotien ja mahdollisesti Keskustorilla kääntyvien Hatanpään suunnan bussien käyttöön ja Satakunnansilta itä-länsi -suuntaisten bussien käyttöön. Keskustaan pääsisi edelleen henkilöautolla kummaltakin puolelta, ja valitsemalleen puolelle voisi jättää auton parkkiin ja kävellä toiselle puolelle. Tai kulkea ratikalla jos ei jaksa kävellä.

Jos tavoitteena on pitää bussiliikenne lähellä Hämeenkatua niin myös reitti Kauppakatu (dedikoitu busseille) - Aleksis Kiven katu - Satakunnansilta (dedikoitu busseille) - Rongankatu (bussikaistat poistamalla kadunvarsipysäköinti etelälaidalta) voisi olla vaihtoehto. Rongankadun länteen päin menevällä väylällä ei muistaakseni ole kadunvarsipysäköintiä, jonka voisi poistaa, mutta länteen voisi yhtä hyvin kiertää Tuomiokirkon editse Satakunnankatua pitkin, jos ei sitten molempiin suuntiin ajettaisi tuota reittiä.

Kauppakadulla kulkeva ratikka ei käytännössä kaartelisi yhtään Hämeenkadun linjaukseen verrattuna. Se, että ratikka ohittaa bussin merkityksen Tampereella on todella kaukana tulevaisuudessa, joten missään nimessä bussiliikenteen olosuhteita ei tule tässä vaiheessa huomattavasti heikentää.

Ratikkaa rakennetaan seuraavaa sataa vuotta ajatellen, ei kymmentä. Jos tällä hetkellä bussien pitää päästä Tuulensuuhun, niin ei se saa sanella sitä, että tämä jatkuu ikuisesti, kun kerran Hämeenkadun linjaus on raitiotielle parempi.

Minusta raitiotien yhteydessä täytyy tehdä oikeansuuntaisia ja radikaalejakin ratkaisuja, joilla taataan nimenomaan raitiotielle optimaaliset toimintaolosuhteet. Bussiliikenne kyllä sopeutuu niihin. Bussien etunahan aina mainitaan että pyörät kääntyvät mihin tahansa eikä olla sidottuja tiettyihin ennalta rakennettuihin reitteihin. Pienillä toimenpiteillä kuten sulkemalla joitakin katuosuuksia henkilöautoilta voidaan busseille taata riittävän sujuva kulku keskustan läpi ja toisaalta hankaloittaa sopivasti henkilöautoliikennettä, jotta joukkoliikenteen houkuttavuus suhteessa (kokonaisuutena, bussit mukaanluettuna) paranee.

Kyseessä eivät kuitenkaan ole niin radikaalit toimenpiteet, että autolla pääsy keskustaan estettäisiin kokonaan ja haitattaisiin liiketoimintaa (vaikka vain vähemmistö asiakkaista tulisikin autolla): keskustaan on parhaillaan suunnitteilla runsaasti maanalaista pysäköintitilaa, joten kun autolla pääsee parkkihalliin, niin siitä on suotavaa lähteä kävellen kauppoihin eikä haaveillakaan parkkeeraavansa kaupan etuoven eteen. Raitiotiellä pääsisi suoraan etuoven eteen tai bussilla lähelle, noin korttelin päähän. Eli kaikilla tavoilla pääsisi minne haluaa, ja joukkoliikenteellä hieman sujuvammin kuin autolla.
 
Suurin pullonkaula olisi Satakunnansilta, mutta toisaalta voisihan sitä harkita sen sulkemista yksityisautoilulta.

En tunne paikan lähiympäristöä, mutta kyllä sillalle voidaan jättä rajoitettu ylitysmahdollisuus liikennevaloin: aina bussin tullessa autokaistat suljetaan ja bussi päästetään esteettä sillalle. Autot päästetään sillalle vähän bussin jälkeen. Ohjauksen voi kytkeä myös sillan päissä oleviin risteyksiin. Pysäkit voivat olla vaikka heti Aleksis Kiven kadun jälkeen sillalle päin ja Lapintien toisella puolella sillalta pois päin, ja bussille annetaan aina vihreä linja sillan yli sen tultua lähtövalmiiksi pysäkillä. Tämä järjestely luulisi sallivan vaikka kaksi bussia peräkkäin minuutin välein, ja bussien turva-aika vihreän jälkeen voidaan vetää hyvin pieneksi, koska bussi ei ikinä saa liikkeessä vihreää. Sille vain vilautetaan lähtövihreä.

Mielestäni kyllä tässäkin hajauttaminen voisi tulla kyseeseen: Hämeenkadulle voisi jättää joitakin bussilinjoja, jotka brändättäisiin runkolinjoiksi. Ne mahtuisivat raitiovaunun kanssa samalle kaistalle, jos vain pysäkit rakennetaan radasta sivuun. Pysäkeiltä lähtö hoidettaisiin valo-ohjauksella raitiovaunun eduksi.
 
1. Nykyinen esitetty linjaus. Hiukan mutkitteleva, mutta monet tärkeät keskustan kohteet saatu saman linjan varrelle. Välttelee Hämeenkadulla kulkemista. Ratikat kiertäisivät Kauppakadun ja Hatanpään valtaväylän kautta.

Mielestäni tämä ehdotetu linjaus ei ole missään tapauksessa järkevä. Ja tarkoitan nyt keskustan itäpuolista linjausta enkä Hämeenkadun länsipuolta.
Mutkittelemalla Kalevankankaalle ja Sorin sillalle jäävät seuraavat (joukkoliikenteen kannalta elinärkeät) kohteet pois (lueteltuna idästä länteen):

1. Kalevan kirkko (jää kauemmaksi, kuin jos ajettaisiin suoraan Itsenäisyydenkadulle)
2. Kalevan länsipään lukuisat kerrostalokorttelit
3. Sampolan ja Sammon koulut/lukio
4. Tammelan Pallokenttä (johon myös Futiksen liigapelit pian palaavat)
EDIT: OT, mutta aivan pakko lisätä tämä: Juuri äsken tuli tieto, että 29. tai 30.8.2009 paikalla pelataan Suomen Cupin pudotuspeli ja Tampereen Derby eli Tammelan punakone TPV vs. TamU & satapäinen Sinikaarti! Katsomoon mahtuu 5.000 päätä. Voi voi kun sitä ratikkaa ei vielä ole...
5. Tammelan koulu
6. Tammelan terveysasema
7. Tammelan tori ja Tammelan puistokadun houkuttelevat palvelut
8. Tammelan lukuisat kerrostalokorttelit
9. Attilan talon suuri työpaikkakeskittymä
10. Tullintorin ravintolat, liikekeskus ja Tullikamari
11. Rautatieasema (onnistunut integrointi asemaan on ehdottoman tärkeä)
12. Stockmann
13. Hämeenkadun itäpään houkuttelevat palvelut

Hieman kärsisivät vain Hautausmaa, Tampere- talo ja yliopisto. Ei jälkimmäisistä kuitenkaan merkittävästi, koska etäisyys molemmista Itsenisyydenkadun pysäkille on vain 400 m.

Muutaman minuutin aikasäästö Keskustorille pääsyyn tai (liioiteltu) tilan puute ei siis todellakaan ole peruste jättää ratikkaa linjaamatta suoralle ja matkustajarikkaalle väylälle Sammonkatu - Itsenäisyydenkatu - Rautatieasema - Koskipuisto.
Asiaa puoltaa vielä se, että Sammonkadulla on valmiit kaistat ratikalle ns. talouskaistoilla (kuten myös Teiskontiellä!).
 
Viimeksi muokattu:
Sopisihan se periaatteessa Kauppakadulle, mutta minusta vielä paremmin Hämeenkadulle. Näin saataisiin todella selkeä väylä läpi keskustan ja palveltaisiin parhaalla mahdollisella tavalla merkittävimpiä kohteita. Kauppakatu on sittenkin vähän syrjässä siitä missä ihmiset todella pääasiassa haluavat käyskennellä eli Hämeenkadulla.

Hämeenkatu on de facto Tampereella "THE" katu, minne kaikki haluavat, ja jonka mukaan kaupungin koko akseli orientoituu. Miksi siellä pitäisi edes osittain sallia autoilu, kun rauhoittamalla katu raitiotielle päästäisiin eroon häiritsevistä melusta ja saasteista, ja katu voisi todenteolla kukoistaa siinä roolissa, joka sillä jo on?

Jos Hämeenkatu dedikoitaiisin kokonaan raitiotielle ja kevyelle liikenteelle, bussien läpiajo sopisi mielestäni Satakunnankadulle tai sitten jos halutaan minimoida kävelymatka vaihdoissa Keskustorilla, niin Kauppakadusta voitaisiin tehdä kaksisuuntainen bussikatu, josta kosken yli jatkettaisiin Satakunnansiltaa pitkin.
Siinä vaiheessa, kun Tampereella toivottavasti on jo raitiotie, on vasta Hämpin parkki kosken itäpuolella. En usko, että koko Hämeenkadun autoilua on poliittisesti mahdollista kieltää ennen Kunkun parkin rakentamista. Minusta raitiotie ei saa juurikaan lisäarvoa Keskustorin länsipuolella kulkiessaan Hämeenkatua, ei myöskään Hämeenkatu. Olisi oikeastaan vain reilua palauttaa kaupungin vanhalle pääkadulle, Kauppakadulle sen status raitiotien muodossa. Tällöin kosken länsipuolella olisi kaksi melkein tasavahvaa ostoskatua: bussien ja autojen ikkunoista näkyvä leveä, bulevardimainen Hämeenkatu leveine jalkakäytävineen ja intiimimpi Kauppakatu, jota pitkin kulkisi raitiovaunu. Katu olisi itsestäänselvästi raitiokävelykatu Helsingin Aleksanterinkadun tyyliin.

Hatanpään valtatie jää muuten ihmeelliseksi umpikujaksi, jos Hämeenkadulla ei saa ajaa edes länteen autolla. Tämä toki mahdollistaa Koskipuiston kehittämisen, kun katua voidaan kaventaa kaksikaistaiseksi nykyisestä tilanteesta (4 kaistaa + pysäkkisyvennykset). Kuitenkin ennen Kunkun parkkia olisi siis visiossani raitiotie Kauppakadulla ja Hämeensillan itäpuolella Hämeenkadun pohjoisreunassa. Hämeenkadun länsipäässä olisi nykyiseen tapaan auto- ja bussikaistat, nopeusrajoitus 30 km/h. Hämeenkadun läpi olisi omalla autolla mahdollista kulkea ainoastaan Hatanpään valtatielle.

Lisäksi huomautan, että Keskustorilla on kunnolla tilaa 60-metriselle raitiovaunupysäkille vain vanhan Viistokadun kohdalla.

Toisaalta jos raitiotie käyttää Hämeenkatua, pysäkit voidaan tehdä nykyisten bussipysäkkien kohdalle ja palvella aavistuksen verran tiheämmin. Tällöin reitityksestä on hyötyä. Matka-ajan lisäys olisi aika vähäinen.
Tästä ei olisi kuitenkaan niin suurta hyötyä, sillä esimerkiksi Hämeenpuiston pysäkki nykyisen Esplanadi-terassiravintolan kohdalla Metson vieressä (Kauppakadun ja Puutarhakadun välillä) palvelisi pitkälti samaa käyttäjäkuntaa kuin nykyiset Tuulensuun ja Metson / Aleksanterin kirkon bussipysäkit.

Miksi muuten raitiotien pitäisi kaarrella jotta bussit pääsisivät suoraan
Eihän raitiotie kaartele sen enempää, jos se kulkee Kauppakadun tai Hämeenkadun kautta. Molemmissa tapauksissa se voidaan viedä Näsijärvenkadulle

  1. suoraan Hämeenpuiston kautta (altis ruuhkautumaan Mustanlahdenkadun ja Näsijärvenkadun risteyksessä)
  2. esitettyä mutkittelevaa reittiä Hämeenpuisto - Puutarhakatu - Kortelahdenkatu - Näsijärvenkatu tai
  3. Metson ja Pyynikin uimahallin editse (Pirkankatu - Kortelahdenkatu - Näsijärvenkatu)
Kosken itäpuolinen reitti on asia erikseen, ja tällöin mutkitteleva reitti johtuu maksimaalisesta palvelusta.

Suurin pullonkaula olisi Satakunnansilta, mutta toisaalta voisihan sitä harkita sen sulkemista yksityisautoilulta.
Tämä romuttaisi ns. "Keskustan kehä"-ajatuksen, mikä on Hämpin parkin ja raitiotien ohella yksi keskeisistä edellytyksistä Hämeenkadun sulkemiselle henkilöautoliikenteeltä.
 
Unohdit tyystin tuon otsikon vaihtoehdon. Siis tunneliin.
Usko pois. En unohtanut.

Hämeenkadun sulkeminen kokonaan autoliikenteeltä ei vaikuta kovinkaan realistiselta vaihtoehdolta. Jo bussiliikenteenkin sujuvuuden kannalta länsi-Hämpin autoton vyöhyke olisi suhteellisen haastava. Bussimatkustajan näkökulmasta en pitäisi tätä vaihtoehtoa kovinkaan huokuttelevana:Satakunnankatu on turhan syrjässä ja ehdotetun kaltainen puikkelehtiminen hidastaa matka-aikaa turhaan, etenkin kun huomioidaan että bussiliikenne tulee vielä ainakin hyvin pitkään olemaan merkittävin joukkoliikennemuoto Tampereella.
Näkisin kaksi vaihtoehtoa. Otetaanpa ensimmäisenä tarkasteluun ns. Zürichin mallin mukainen ratkaisu:

Tässä ratkaisussa Hämeenkatu on 100% kävely ja ratikkakatu. Kaukoliikenteen linja-autot on siirretty rautatieasemalle, jolloin lopulta saadaan oikea matkakeskus aikaiseksi. Tällöin kaikki jäljelle jäävät itäpuolen bussilinjat ohjattaisiin Sarvijaakonkadun ja Kaupinkadun kautta nykyiselle linja-autoasemalle, joka muuttuisi uudeksi paikallisliikenteen bussiterminaaliksi (Ratikka hoitaisi Itsenäisyydenkadun, Sammonkadun, Teiskontien ja Rauhaniemen liikenteen). Länsipuolella samanlainen ilmiö Pyynikintorin osalta. Tällainen järjestely vaatisi käytännössä jokaiselta bussilinjalta synkronoitua vaihtoasemaa johonkin ratikkalinjaan, jos mielii päästä oikeasti aivan ydinkeskustaan saakka. Vaikka synkronointi ja tiedottaminen auttaa vaihtoa, niin mielestäni tämä ei ole kovinkaan mieluisa vaihtoehto, sillä se luo turhia vaihtoja.

Toinen ratkaisu:

Bussiliikenne ohittaa keskustan Satakunnankadun kautta. Bussit ohjataan jälleen Kaupinkadun ja Sarvijaakonkadun kautta Hatanpään valtaväylälle ja Hämeensillan ylitse Keskustorille, josta uuden Viistokadun kautta Satakunnankadulle. Muutoin Hämppi olisi ratikka ja kävelykatuna Hämeensillan kohtaa lukuunottamatta. Vaikka Satakunnankatu ei olekkaan yhtä merkittävä kuin Hämppi, niin sen varrelta löytyy kuitenkin hyvin runsasta asutusta ja Finlaysonin kaltainen tärkeä kohde. Itse olen monesti ihmetellytkin, että miksi Satakunnankadun julkinen liikenne on aina hoidettu jollakin pikkulinjalla. Käyttäjiä uskoisi löytyvän. Varsinkin esitetyllä linjauksella. Mitä taas Satakunnankadun esitettyyn hitauteen tulee, liikennevaloetuisuudet ja bussikaistat auttavat asiaa.

Mielestäni kyllä tässäkin hajauttaminen voisi tulla kyseeseen: Hämeenkadulle voisi jättää joitakin bussilinjoja, jotka brändättäisiin runkolinjoiksi. Ne mahtuisivat raitiovaunun kanssa samalle kaistalle, jos vain pysäkit rakennetaan radasta sivuun. Pysäkeiltä lähtö hoidettaisiin valo-ohjauksella raitiovaunun eduksi.

Näinpä. Ja nämä runkolinjathan voisivat hyvinkin olla johdinautolinjoja vielä kaupan päälle.
 
Mutkittelemalla Kalevankankaalle ja Sorin sillalle jäävät seuraavat (joukkoliikenteen kannalta elinärkeät) kohteet pois (lueteltuna idästä länteen):

1. Kalevan kirkko (jää kauemmaksi, kuin jos ajettaisiin suoraan Itsenäisyydenkadulle)
2. Kalevan länsipään lukuisat kerrostalokorttelit
3. Sampolan ja Sammon koulut/lukio
4. Tammelan Pallokenttä (johon myös Futiksen liigapelit pian palaavat)
EDIT: OT, mutta aivan pakko lisätä tämä: Juuri äsken tuli tieto, että 29. tai 30.8.2009 paikalla pelataan Suomen Cupin pudotuspeli ja Tampereen Derby eli Tammelan punakone TPV vs. TamU & satapäinen Sinikaarti! Katsomoon mahtuu 5.000 päätä. Voi voi kun sitä ratikkaa ei vielä ole...
5. Tammelan koulu
6. Tammelan terveysasema
7. Tammelan tori ja Tammelan puistokadun houkuttelevat palvelut
8. Tammelan lukuisat kerrostalokorttelit
9. Attilan talon suuri työpaikkakeskittymä
10. Tullintorin ravintolat, liikekeskus ja Tullikamari
11. Rautatieasema (onnistunut integrointi asemaan on ehdottoman tärkeä)
12. Stockmann
13. Hämeenkadun itäpään houkuttelevat palvelut

1. Kalevan kirkko ei liene niin merkittävä asiointikohde, että sitä tarvitsee raitiotien palvella aivan vierestä. TASE 2025-suosituksen reitillä se pysähtyisi Kaupinkadun ja Sammonkadun risteyksessä, mistä on kohtuullinen matka kirkkoon.
2. Sama pysäkki palvelisi myös Sammonkadun länsipään ja ympäristön katujen korttelit. Toki Kalevan tornitalot ja Teiskontien alkupää jäisivät kauemmas, mutta näitä palvelisi erittäin korkeatasoinen bussiliikenne jatkossakin.
3. Sampolaan olisi alle puolen kilometrin kävely Kalevankankaan pysäkiltä Tarkonpuiston kohdalta. Ei paha minusta, ja saisivatpa koululaiset arkiliikuntaa. Tarkoittanet Sammon koululla/lukiolla Kalevan lukiota, mikä on Sampolaa vastapäätä. Sammon koululla ja lukiollahan olisi ratikkapysäkki Teiskontien ja Ilmarinkadun risteyksen ympäristössä.
4. Saas nähdä palaavatko pysyvämmin. Tammelan kenttä on toki merkittävä kenttä, jos sinne palaa liigapelit.
5. Tammelan koulussa on toki kuvispainotus, mutta sinnekin pääsee bussilla ihan hyvin ympäri Tamperetta.
6. Kuinka iso palvelualue terveysasemalla on, että se on argumentti Sammon aukion ratikalle?
7. Ydin-Tammela on joka tapauksessa sivussa, tuli Itsenäisyydenkadulle ratikka tai ei. Linjaa 2 pitäisi ajaa 10 minuutin välein.
8. Iso määrä bussilinjoja kuljettaa siinä sivussa myös Tammelan väen
9. Tämä on myönnettävä.
10. Tullintori on oikeastaan yhtä hyvin ellei jopa paremmin saavutettavissa Kalevantietä, jos ratikkapysäkki on Kalevantiellä Pinninkadun alikulun kohdalla. Pinninkatu tarvitsee alikulun myös Itsenäisyydenkadulle ja itäsuunnan pysäkin Tullinaukion kohdalle, jotta sieltä on helppo kulkea Tullintorille. Tullikamari on toki selvästi lähempänä Itsenäisyydenkatua.
11.-13. TASE 2025-suosituksen linjaus on korjattava siltä osin ehdottomasti kulkemaan Hämeenkatua ja Rautatienkatua Hatanpään valtaväylän asemesta.
 
Ja nämä runkolinjathan voisivat hyvinkin olla johdinautolinjoja vielä kaupan päälle.

Tuskinpa vain. Itse näkisin ne enemmänkin esiratikkana, joiden odotetaan tulevaisuudessa kasvavan raitiovaunutasolle. Silloin ei kannata investoida mihinkään pysyvään, koska diesel- ja maakaasubusseillakin pärjätään aivan mainiosti, ja johdinautojen hyödyt ovat aika marginaaliset kaupungissa, jossa on myös ratikka. Johdinautoilla ei myöskään voitane ajaa raitiovaunukaistoilla, tai sitten Tampereen ratikat pitäisi varustaa trollereilla.
 
Siinä vaiheessa, kun Tampereella toivottavasti on jo raitiotie, on vasta Hämpin parkki kosken itäpuolella. En usko, että koko Hämeenkadun autoilua on poliittisesti mahdollista kieltää ennen Kunkun parkin rakentamista. Minusta raitiotie ei saa juurikaan lisäarvoa Keskustorin länsipuolella kulkiessaan Hämeenkatua, ei myöskään Hämeenkatu. Olisi oikeastaan vain reilua palauttaa kaupungin vanhalle pääkadulle, Kauppakadulle sen status raitiotien muodossa. Tällöin kosken länsipuolella olisi kaksi melkein tasavahvaa ostoskatua: bussien ja autojen ikkunoista näkyvä leveä, bulevardimainen Hämeenkatu leveine jalkakäytävineen ja intiimimpi Kauppakatu, jota pitkin kulkisi raitiovaunu. Katu olisi itsestäänselvästi raitiokävelykatu Helsingin Aleksanterinkadun tyyliin.

Tarvitaanko Kunkun parkki välttämättä ja vieläpä edellytyksenä Hämeenkadun sulkemiselle? Länsipuolella on jo nyt Anttilan, Sokoksen, Hämeenpuiston Cumuluksen, Plevnan ja Frenckellin pysäköintitalot, jotka ovat toistaiseksi riittäneet kohtuullisen hyvin. Ikinä en ole jäänyt ilman pysäköintipaikkaa, varsinkaan kosken länsipuolella. Sitäpaitsi miten Hämeenkadun sulkeminen edellyttää lisää pysäköintitilaa? Kyse on nähdäkseni vain lehmänkaupasta autolobbyn kanssa: suljetaan katu ja annetaan korvaukseksi pysäköintipaikkoja, jotta korviasärkevä valitus pysyy paremmin aisoissa.

Kauppakatu historiallisena pääväylänä on kyllä aika muinaista historiaa. Jos halutaan niin toki ratikka voidaan laittaa kulkemaan Kauppakatua, mutta Hämeenkadun puolesta puhuu juuri se, että siinä on niin leveät jalkakäytävät. Katu heräisi henkiin aivan eri tavalla, kun melu vaimenisi ja ihmiset voisivat jutustella keskenään normaalilla äänellä katukahvilassa istuen ja lattea latkien (toivon mukaan näin eikä pelkkää olutta hörppien). Kauppakadulle ei tällaista pysty sovittamaan ja Hämeenkadun viihtyisyys kärsii auto- ja bussiliikenteestä.

Hatanpään valtatie jää muuten ihmeelliseksi umpikujaksi, jos Hämeenkadulla ei saa ajaa edes länteen autolla. Tämä toki mahdollistaa Koskipuiston kehittämisen, kun katua voidaan kaventaa kaksikaistaiseksi nykyisestä tilanteesta (4 kaistaa + pysäkkisyvennykset). Kuitenkin ennen Kunkun parkkia olisi siis visiossani raitiotie Kauppakadulla ja Hämeensillan itäpuolella Hämeenkadun pohjoisreunassa. Hämeenkadun länsipäässä olisi nykyiseen tapaan auto- ja bussikaistat, nopeusrajoitus 30 km/h. Hämeenkadun läpi olisi omalla autolla mahdollista kulkea ainoastaan Hatanpään valtatielle.

Miksi Hatanpään valtatielle tulisi voida ajaa omalla autolla juuri Hämeenkatua pitkin? Lännestä tuleville ajaminen olisi mahdollista joko Ratinan sillan kautta tai sitten Näsinsillan (tai Tampellan tunnelin) ja tulevan Ratapihankadun kautta. Tai sitten jos Satakunnansillan kautta saisi ajaa henkilautolla niin sieltä kääntyen joko Satakunnankadulta tai Rongankadulta Aleksanterinkadulle. Ei tämä nyt niin vaikeaa ole, jos kohta jo nykyisellään ulkopaikkakuntalaiset ovat helisemässä yksisuuntaisten katujen kanssa. Lievä henkilöautoilun vaikeuttaminen ahtamalla se kapeille kaduille Hämeenkadun kaltaisten paraativäylien sijasta mahdollistaa sen, että preferenssit muuttuvat suosimaan joukkoliikennettä auton kustannuksella.

Lisäksi huomautan, että Keskustorilla on kunnolla tilaa 60-metriselle raitiovaunupysäkille vain vanhan Viistokadun kohdalla.

Mikä ongelma olisi sijoittaa pysäkki Kuninkaankadun ja Keskustorin väliseen kortteliin eli Sokoksen edustalle? Kyllä kai siihen 60-metrinen pysäkki sopisi ja se olisi lähempänä liikkeiden sisäänkäyntejä kuin jos pysäkki olisi fyysisesti keskellä Keskustoria. Sitäpaitsi minä en välttämättä sijoittaisi pysäkkiä Vanhan kirkon / teatteritalon ja Raatihuoneen väliin kaupunkikuvallisista syistä: katokset peittäisivät näkyvyyden arvorakennusten välillä. Toisaalta samalla menetettäisiin mahdollisuus järjestää tilaisuuksia tuossa kohdassa toria. Kaljatelttoja ei kai kukaan jää kaipaamaan, mutta periaatteessa toria pitäisi voida käyttää tori- ja viihdetarkoituksiin eikä pelkästään liikennealueena. Esimerkiksi talvinen luistinrata samaan tyyliin kuin Pietarin Palatsiaukiolla voisi olla tyylikäs. (Toisaalta mielelläni näkisin maailmanpyörän ja ehkä lasten hevoskarusellin pysyvinä torivarusteina, vaikkakin ehkä hieman Vanhasta kirkosta Frenckellin suuntaan eikä juuri keskellä toria.)

Tämä romuttaisi ns. "Keskustan kehä"-ajatuksen, mikä on Hämpin parkin ja raitiotien ohella yksi keskeisistä edellytyksistä Hämeenkadun sulkemiselle henkilöautoliikenteeltä.

Keskustan kehän ajatus liittyy liikenteen ohjaamiseen pysäköintitaloihin. Ei liene järkevää laittaa autoja ajamaan kilpaa katuverkossa kulkevaa kehää parkkitalolta toiselle paikan toivossa. Siirtäisin kehän mieluummin Näsinsillalle tai Tampellan tunneliin ja panostaisin erityisesti siihen, että keskustaan tullessa (sekä ydinkeskustan rajoilla, sisällä että jopa sisääntuloteiden varressa kuten esim. 3-moottoritiellä ennen Lahdesjärven risteystä) olisi useita isoja selkeitä infotauluja, joissa näkyisi kaikkien tärkeimpien parkkitalojen reaaliaikaiset vapaat paikat. Nykyinen ohjausjärjestelmä ei toimi kovin luotettavasti, ja näyttöjä on usein pimeänä. Yhdestäkään opasteesta ei sitäpaitsi saa reaaliaikaista kuvaa koko kaupungin tilanteesta vaan ainoastaan 2-3 lähimmästä parkkitalosta. Lisäksi raitiotielle (sitten kun se ulottuu myös etelään) voisi tehdä ydinkeskustan ulkopuolelle liityntäparkkialueita, joihin voisi olla reaaliaikainen opastus moottoriteiltä. Olisi helpompaa ja edullisempaa siirtää mahdollisimman suuri osa pysäköinnistä keskustan ulkopuolelle. Tätä voisi insentivoida esim. yhdistämällä alennushintaisen päiväjoukkoliikennelipun ja pysäköintimaksun samalle lipulle.
 
Viimeksi muokattu:
Ratikkaa rakennetaan seuraavaa sataa vuotta ajatellen, ei kymmentä. Jos tällä hetkellä bussien pitää päästä Tuulensuuhun, niin ei se saa sanella sitä, että tämä jatkuu ikuisesti, kun kerran Hämeenkadun linjaus on raitiotielle parempi.

Siinä vaiheessa kun ratikan ensimmäinen linja on valmis, niin bussit muodostavat jokatapauksessa vielä vuosikausia Tampereen joukkoliikenteen rungon. Osuus Keskustori-Tuulensuu on muutamia satoja metrejä pitkä, joten se voitaneen kiskoittaa myös jälkikäteen Hämeenkatua pitkin, siinä vaiheessa kun (jos) ratikat todella haastavat bussit Tampereella. Sitä ennen en näe mitään syytä sille, että ratikan täysin kosmeettinen siirto (Kauppakatu --> Hämeenkatu) kannattaisi toteuttaa ja aiheuttaa samalla merkittävää haittaa bussiliikenteelle.
 
Tarvitaanko Kunkun parkki välttämättä ja vieläpä edellytyksenä Hämeenkadun sulkemiselle? [...] Kyse on nähdäkseni vain lehmänkaupasta autolobbyn kanssa: suljetaan katu ja annetaan korvaukseksi pysäköintipaikkoja, jotta korviasärkevä valitus pysyy paremmin aisoissa.
Nimenomaan tätä varten Kunkun parkki tarvitaan. Todellista tarvetta sille tuskin on.

Kauppakatu historiallisena pääväylänä on kyllä aika muinaista historiaa. Jos
halutaan niin toki ratikka voidaan laittaa kulkemaan Kauppakatua, mutta Hämeenkadun puolesta puhuu juuri se, että siinä on niin leveät jalkakäytävät.
Myös Kauppakadun jalkakäytäviä voidaan leventää, jos raitiotie rakennetaan sinne. Katu on nyt kaksiraiteista raitioliikennettä ajatellen ylileveä, joten ajorataa voidaan kaventaa.



Miksi Hatanpään valtatielle tulisi voida ajaa omalla autolla juuri Hämeenkatua pitkin? Lännestä tuleville ajaminen olisi mahdollista joko Ratinan sillan kautta tai sitten Näsinsillan (tai Tampellan tunnelin) ja tulevan Ratapihankadun kautta.
Totta kai Hatanpään valtatielle pääsee helposti muualtakin. Ajattelin tässä lähinnä Etelä-Kyttälää, jonka syöttöväylänä Hatanpään valtatie toimii. Mulle sopii vallan hyvin koko Hämpin sulkeminen sisältäen Verkatehtaankadun pohjoispuolisen Hatanpään valtatien ajokiellon.


Mikä ongelma olisi sijoittaa pysäkki Kuninkaankadun ja Keskustorin väliseen kortteliin eli Sokoksen edustalle? Kyllä kai siihen 60-metrinen pysäkki sopisi ja se olisi lähempänä liikkeiden sisäänkäyntejä kuin jos pysäkki olisi fyysisesti keskellä Keskustoria.
No, siihen se tosiaan sopisi.

Sitäpaitsi minä en välttämättä sijoittaisi pysäkkiä Vanhan kirkon / teatteritalon ja Raatihuoneen väliin kaupunkikuvallisista syistä: katokset peittäisivät näkyvyyden arvorakennusten välillä.
Tällä hetkellä Keskustorin "Jugendtorilla" on valtava bussipysäkkikatos, joka peittää taakseen kaksi arvorakennusta. Raitiovaunupysäkki ei todennäköisesti olisi lainkaan samankaltainen vaan pikemminkin tavallisen bussipysäkin (á la JCDecaux) korkuinen, mutta leveämpi ja mahdollisesti säältä suojattu, puolilämmin tila.

Toisaalta samalla menetettäisiin mahdollisuus järjestää tilaisuuksia tuossa kohdassa toria. Kaljatelttoja ei kai kukaan jää kaipaamaan, mutta periaatteessa toria pitäisi voida käyttää tori- ja viihdetarkoituksiin eikä pelkästään liikennealueena
Torikaupalle jäisi jatkossakin Keskustorille kaikki se tila kuin nytkin lukuunottamatta Viistokadun noin 7 metrin levyistä väylää ja pysäkkilaituria katoksineen. Tilanne olisi siis vähän sama kuin ennen Keskustorin remonttia, paitsi sikäli parempi, että raitiotie olisi elegantimpi kuin vanha kumipyöräliikenteen läpiajoväylä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Myös Kauppakadun jalkakäytäviä voidaan leventää, jos raitiotie rakennetaan sinne. Katu on nyt kaksiraiteista raitioliikennettä ajatellen ylileveä, joten ajorataa voidaan kaventaa.

Totta, mutta ikinä Kauppakadulle ei saa yhtä leveitä jalkakäytäviä kuin Hämeenkadulla on mahdollista. Lisäksi Kauppakatu ei ole oikein omiaan kävelypainotteiseksi kaduksi. Se on kapeudestaan, korkeista taloista ja itä-länsi -suunnastaan johtuen suurimman osan päivästä hyvin varjoisa paikka, joten se ei ole yhtä helposti elävöitettävissä kuin aurinkoisempi Hämeenkatu.

Totta kai Hatanpään valtatielle pääsee helposti muualtakin. Ajattelin tässä lähinnä Etelä-Kyttälää, jonka syöttöväylänä Hatanpään valtatie toimii. Mulle sopii vallan hyvin koko Hämpin sulkeminen sisältäen Verkatehtaankadun pohjoispuolisen Hatanpään valtatien ajokiellon.

Tämä voisi olla hyvä lähtökohta, tosin arvaan kyllä että aika moikuminen siitä alkaa julkisuudessa, jos ja kun tällaista esitetään. Valitettavasti. Olisi nimittäin kaupunkikuvallisesti aika komea juttu.

Tällä hetkellä Keskustorin "Jugendtorilla" on valtava bussipysäkkikatos, joka peittää taakseen kaksi arvorakennusta. Raitiovaunupysäkki ei todennäköisesti olisi lainkaan samankaltainen vaan pikemminkin tavallisen bussipysäkin (á la JCDecaux) korkuinen, mutta leveämpi ja mahdollisesti säältä suojattu, puolilämmin tila.

Torikaupalle jäisi jatkossakin Keskustorille kaikki se tila kuin nytkin lukuunottamatta Viistokadun noin 7 metrin levyistä väylää ja pysäkkilaituria katoksineen. Tilanne olisi siis vähän sama kuin ennen Keskustorin remonttia, paitsi sikäli parempi, että raitiotie olisi elegantimpi kuin vanha kumipyöräliikenteen läpiajoväylä.

Nykyisen bussikatoksen estetiikasta voi olla montaa mieltä, mutta kieltämättä se peittää ikävästi ympäröivien talojen julkisivuja. Eikä suojaa edes sateelta ja viimalta. Kaavailemasi raitiovaunupysäkkimalli kuulostaa hyvältä, mutta mitenköhän sitä valvottaisiin esim. öisin ja viikonloppuisin, ettei sinne lämpimään suojaan pesiydy ryyppyporukoita ja muuta epäsosiaalista aineista? Läpinäkyvät lasiseinät tietysti helpottavat valvontaa, kun parveilu näkyy kauas.

Olen samaa mieltä ettei tuo välttämättä pilaisi Keskustorin miljöötä kauhean paljon (ainakaan enempää kuin se bussikatos, joka sekin on tavallaan parannus edeltäneeseen rakennelmaan + kioskiin), mutta silti Hämeenkatu Sokoksen edustalla voisi ehkä olla parempi sijainti. Ei pelkästään kaupunkikuvan vuoksi vaan myös siksi, että se on lähempänä tärkeimpiä asiointikohteita kuten kauppoja ja Sokoksen tavarataloa (kuinka kauas tavaratalon ulko-ovelta jaksaa esim. ruokakasseja kantaa noustakseen ratikkaan?).

Mietin vaan mahtuisiko Keskustorille enää esim. sitä ehdottamaani luistinrataa tai suljettuja tapahtuma-alueita, jos toritapahtumille varattu alue olisi jaettu kahteen osaan Viistokadun kaltaisella raitiotielle varatulla kaistaleella.
 
Takaisin
Ylös