Tampereen pikaratikka: tunneliin vai maan päälle?

Linkkaamastasi jutusta käy ilmi että parkkihallin rahoitustarve on 20 M€ liiketoiminnasta + 25 M€ kaupungilta + 9 M€ pysäköintioikeuksilla = 54 M€.

Louhintaurakka on vain puolet kustannuksista, joka onkin loogista.

Vain 1/6 koko kustannuksista katetaan parkkioikeuksien myynnillä!
Pitää paikkansa ja tuo kaupungin osuus on jutun mukaan lainaa, joka ilmeisesti maksetaan takaisin liiketoiminnan tuotosta. Kannattaa huomata, että luolassa on myös nuo metronvastustajien kalliiksi haukkumat seisakkeet eli asemat eli hissiyhteydet eri kohteisiin.

Edit: Tuolta selvisi, että "PHämpin
tilaajana toimii Tampereen kaupungin omistama Finnpark Oy (ent. Tampereen
Pysäköintitalo)"
. Kyseessä on siis Tampereen kaupungin oma hanke.

Jostain esitteestä luin, että VR ostaa joitakin paikkoja henkilökuntansa pysäköintiin. Mitenkähän noissa parkkitaloissa on nuo varatut paikat ? Maksetaanko niistä vuotuista yhtiövastiketta ?
 
Viimeksi muokattu:
Linkkaamastasi jutusta käy ilmi että parkkihallin rahoitustarve on 20 M€ liiketoiminnasta + 25 M€ kaupungilta + 9 M€ pysäköintioikeuksilla = 54 M€.

Louhintaurakka on vain puolet kustannuksista, joka onkin loogista.

Vain 1/6 koko kustannuksista katetaan parkkioikeuksien myynnillä!

En löytänyt tähän hätään luotettavaa lähdettä luvuista, joten kommenttini jää vähän ilmaan... Mutta pakko kommentoida tuota viimeistä toteamusta, että vain 1/6 katetaan pysäköintioikeuksien myynnillä.

Eiköhän tässä ole kyseessä määräosan paikoista myynti kiinteästi jollekin taholle niin, ettei ko. taho jatkossa maksa pysäköintimaksuja? Eli kyseessä olisi eräänlainen ennakkoon kokonaan maksettu ikuinen "pysäköintiosake". Toisaalta paikkoja voi myös saada tilapäiseen käyttöön maksamalla "vuokraa" eli normaalit pysäköintimaksut. Tämä lienee tavanomainen käytäntö pysäköintitaloissa. Kun tässä ei ole kyseessä asukaspysäköinti vaan pääosin asiointipysäköinti, olisikin aika uskomatonta jos 100 % kustannuksista katettaisiin parkkioikeuksien myynnillä. Ei se liene edes tarkoituksenmukaista, sillä niitä paikkoja on nimenomaan tarkoitus jäädä lyhytaikaiseen "vuokrakäyttöön", jonka tuotoilla voidaan jälkikäteen kuolettaa investointia (jos pysäköintimaksu mitoitetaan niin että tämä on mahdollista ja jos kysyntä silti on liiketaloudellisesti riittävää).

Sitä ei tietenkään selviä tästä, kattaako pysäköintioikeuksien myynti täysimääräisesti myytyjen paikkojen täydet rakennus- ja ylläpitokustannukset vai tarvitaanko päälle vielä julkista subventiota. Veikkaisin ettei ainakaan kata ylläpitokustannuksia ellei sitten alkuinvestoinnin päälle peritä vielä vuotuista hoitovastiketta.

Se onko tällainen pysäköintilaitos tuottavaa liiketoimintaa vai subventiota vaativa julkinen palvelu on aika vivahteikas kysymys, kuten havaitaan myös tämän pysäköintilaitosprojektin vaiheista. Sehän alkoi yksityisenä hankkeena ja sitten siirtyi kaupungille.

Lisäys: Muuten, miksiköhän kaupungin oikeastaan kannattaa omistamansa yhtiön kautta huseerata mukana pysäköintilaitosbisneksessä? Se ei ole kauhean kannattavaa toimintaa verrattuna ko. maapohjan vaihtoehtoisiin käyttötarkoituksiin. Toimisto- tai liiketila tuottaisi paljon enemmän. Joku sanoisi, että toki nuokin vaativat pysäköintipaikkoja, mutta eiköhän silloin markkinamekanismi huolehtisi siitä, että niitä paikkoja tulee tasan oikeassa suhteessa eikä yhtään liikaa. Jos paikkoja olisi objektiivisesti ajateltuna liian vähän, niin kiinteistö lakkaisi houkuttelemasta vuokralaisia. Jos taas liikaa, niin sitten kiinteistön tuotto jäisi pienemmäksi kuin paikkoja vähentämällä ja kohdistamalla tiloja muuhun käyttöön voisi saada.

Julkisesti tuettu pysäköinti johtaa ylipysäköintiin ja auton käyttöön silloinkin kun joukkoliikenne olisi parempi vaihtoehto. Yksityiset pysäköintilaitokset sitäpaitsi voisivat olla kannattavaa bisnestä, kun paikkojen tarjonta määräytyisi sen mukaan mille on kysyntää markkinahinnalla. Tämän näkee Manhattanilla: tunnista pysäköintiaikaa saa maksaa helposti lähemmäs parikymmentä dollaria. Siksi kai vastaan tulevista autoista joka toinen lienee taksi. Kukaan järkevä ihminen ei aja Manhattanille -- ainakaan Midtown-Downtown -alueelle -- omalla autolla, kun pysäköinti on niin kallista. Sen sijaan käytetään metroa, tai jos on riittävän snobi tai liikaa kantamuksia, niin sitten taksia.

Suomessa ja Tampereellakin voisi pyrkiä samaan suuntaan. Pysäköintipaikkojen hinnat voisi nostaa ylös markkinatasolle niin että pysäköijä maksaa kuluttamansa niukan resurssin täydet kustannukset. Samaan aikaan julkista liikennettä pitää parantaa mm. ratikan avulla, ja lopuksi haluaisin saattaa taksin kustannukset siten järkevälle tasolle, että ihminen jolla on satunnaisia tai toistuvia (vaikka ei kenties jatkuvia) tarpeita kuljettaa isoja tavaramääriä kuten kauppakasseja, voisi valita taksin taloudellisesti rationaalisena valintana eikä tekisi mieli hankkia autoa vain siksi että saa ruokakassit kaupasta kotiin tai pääsee kulkemaan sellaiseen aikaan kun joukkoliikenne ei palvele. Itsekin tekisin mielelläni ruokaostokset siten, että menen kauppaan bussilla ja palaan kassien kanssa taksilla.

Taksi pitäisi rinnastaa joukkoliikenteeseen ja subventoida toimintaa nykyistä enemmän: näin saataisiin henkilöautoja pois liikenteestä. Mieluiten subvention pitäisi olla kilpailuneutraalia eli ei suoraa rahansiirtoa vaan taksiliiketoiminnan kustannuspuolen säätämistä alaspäin verotukseen liittyvin keinoin. Esimerkiksi taksina käytettävät autot voisi vapauttaa ajoneuvoverosta, alv:stä ja tulleista. Teoriassa taksien polttoaineen voisi myydä verottomana -- paitsi että tietenkin yhteiskunnan tulisi edesauttaa taksien siirtymistä sähköautokantaan, jolloin parhaat veroporkkanat voisi kohdistaa sähkötakseihin. Yksi vaihtoehto veroedulle voisi olla, että sen saa vain jos ostaa taksikäyttöön jonkun etukäteen sertifioiduista ja hyväksytyistä automalleista, kenties jopa valmiiksi tiettyyn taksin värikuosiin maalattuna (vaikka sitten keltaisena jos niin halutaan). Näin hillittäisiin keinottelua veroedun saamiseksi taksiautoilijan yksityisajolle.

Anekdoottina täytyy muuten mainita, että New Yorkissa taksilla matka Kennedyn kentältä Manhattanille maksaa sellaiset $50, mikä ei ole ollenkaan paha hinta noin pitkällä matkalla.
 
Viimeksi muokattu:
. Kannattaa huomata, että luolassa on myös nuo metronvastustajien kalliiksi haukkumat seisakkeet eli asemat eli hissiyhteydet eri kohteisiin.

Ei ole. Ketjussa on monta kertaa aikaisemmin käyty läpi syyt, miksi pysäköintiluolan hissi- ja muut kulkuyhteydet ovat oleellisesti pienemmät ja siksi paljon halvemmat kuin maanalaisen raitiotien asemien.

Esimerkiksi on aika selvää, että maanalaiselta raitiotiepysäkiltä tarvittaisiin liukuportaat maan tasoon hissien ja varauloskäyntiportaiden lisäksi.
 
Ei ole. Ketjussa on monta kertaa aikaisemmin käyty läpi syyt, miksi pysäköintiluolan hissi- ja muut kulkuyhteydet ovat oleellisesti pienemmät ja siksi paljon halvemmat kuin maanalaisen raitiotien asemien.

Esimerkiksi on aika selvää, että maanalaiselta raitiotiepysäkiltä tarvittaisiin liukuportaat maan tasoon hissien ja varauloskäyntiportaiden lisäksi.
Ei tarvita. Hissejä tulee sen verran monta pitkin matkaa:

– Suomen Pankin aukiolle sijoitetaan poistumistieporrashuone ja kahden hissin patteristo
sekä poistoilmasäleikköjä.
- Hämeenkiven kiinteistöön eli nykyisen Akateemisen Kirjakaupan nurkkaan sijoittuu
poistumistieporras ja pari hissiä.
– Rautatieasemalle sijoittuva hissipatteristo poistumistieportaineen liittää PHämpin
raideliikenteenkin ulottuville.

-Em. pakollisten poistumisteiden ja hissiyhteyksien lisäksi ympäröiville kiinteistöille annetaan
mahdollisuus halutessaan liittyä pysäköintihalliin hissiyhteyksin ja/tai huoltotiloin. Nämä
yhteydet varmistuvat hankkeen edetessä. Todennäköisiä liittyjiä ovat mm. Stockmann
ja keskustan suuret hotellit.


Lähde: http://www.tampere.fi/material/attachments/m/5jeobJm96/LIITE1_Meluilmoituksen_tiivistelma.pdf

Piti vielä lisätä, että jos parkkihalliin tulee 1900 autolla kulkevaa, niin siinä ei paljoa tunnu sellainen 150 ratikkamatkustajaa, kun ratikka ei kuitenkaan tyhjene kokonaan yhdessä paikassa.
 
Viimeksi muokattu:
Piti vielä lisätä, että jos parkkihalliin tulee 1900 autolla kulkevaa, niin siinä ei paljoa tunnu sellainen 150 ratikkamatkustajaa, kun ratikka ei kuitenkaan tyhjene kokonaan yhdessä paikassa.

Tämä osoittaa kyllä täsmälleen, miten väärin Ertsu ymmärrät koko kysymyksen.

1900 auton parkkihallissa on parhaimmillaan ehkä 2,5 pysäköintiä / ruutu / päivä eli tällöin n. 5000 käyntiä / päivä.

150 henkilön raitiovaunuilla - joille ei tunnelia kyllä kannata rakentaa - sama määrä tulee jo reilulla 30 vuorolla tunnissa.

Jos tunneliraitiotietä rakennetaan, ei kyllä kannata lähteä 150 vaan pikemminkin 300 - 500 matkustajaa / juna.

Olisi ehkä taas hyvä päättää keskustelu toistaiseksi siihen, että keskustelussa ei ole taaskaan esitetty yhtään järkevää perustelua sille, miksi raitiotie kannattaisi Tampereella sijoittaa P-Hämppiin. Sen sijaan on tullut selville, että P-Hämppi ilman raitiotien asemajärjestelyjä maksaa 54 miljoonaa euroa.
 
Linkkaamastasi jutusta käy ilmi että parkkihallin rahoitustarve on 20 M€ liiketoiminnasta + 25 M€ kaupungilta + 9 M€ pysäköintioikeuksilla = 54 M€.

Tuo summa kilometrin parkkiluolasta on itse asiassa erittäin lähellä Länsimetron kilometrihintaa. Parkkihalli on leveämpi, mutta metroon vaaditaan isot asemat ja poistumistiet, ja näköjään tasapeliin päädytään. Puheet pääkaupunkiseutu- tai metrolisästä voi tältä osin unohtaa. Tietysti kumpikaan rakennelma ei ole valmis, joten nähtäväksi jää, kuinka budjeteissa pysytään.
 
150 henkilön raitiovaunuilla - joille ei tunnelia kyllä kannata rakentaa - sama määrä tulee jo reilulla 30 vuorolla tunnissa. Jos tunneliraitiotietä rakennetaan, ei kyllä kannata lähteä 150 vaan pikemminkin 300 - 500 matkustajaa / juna.
Ensinnäkin, en ole puhunut 150 henkilön ratikasta, vaan oletin, että ratikasta voi jäädä pois kyydistä tuo määrä tuolla alueella.

Toiseksi. Kummasti vaan kannattaa rakentaa tuo parkkiluola autoileville ihmisille, mutta ei joukkoliikenteelle. Kumma juttu ?

Olisi ehkä taas hyvä päättää keskustelu toistaiseksi siihen, että keskustelussa ei ole taaskaan esitetty yhtään järkevää perustelua sille, miksi raitiotie kannattaisi Tampereella sijoittaa P-Hämppiin. Sen sijaan on tullut selville, että P-Hämppi ilman raitiotien asemajärjestelyjä maksaa 54 miljoonaa euroa.
Sinulla on oikeus päättää keskustelu ihan milloin haluat. Jos pelkäät, että minun ehdotukseni voisi toteutua, voin lohduttaa, että ei tasan toteudu. Toteutuminen vaatisi huomattavasti laajemman, kuin yhden henkilön kannatuksen.
 
Toiseksi. Kummasti vaan kannattaa rakentaa tuo parkkiluola autoileville ihmisille, mutta ei joukkoliikenteelle. Kumma juttu ?

Niin on. Se johtuu siitä, että a) pysäköintipaikkoja ei voi pinnallekaan rakentaa ja b) koska pysäköintipaikkoihin kohdistuu kohtuuttoman suuri odotus niiden hyödystä ja niiden kannattavuutta arvioidaan perustuen luuloihin ja väärään tietoon.
 
Jatkan tätä ketjua vielä, vaikka tässä lienee jo jauhettu kaikki argumentit vähintäänkin loppuun kauan sitten. Näin tämä internet edistää tiedonvälitystä...

Minä taas kuvittelen, että siinä vaiheessa, kun parkkihallin kakkosvaihe on valmis, niin siellä alkaa liikennöidä joku luolan sisäinen pieni ratikkavaunu tai pikkubussi, joka ei tule luolasta ulos lainkaan. Se 2-vaihehan jatkuu Tammerkosken ali länteen.

Tämmöisistä systeemeistä itse asiassa on maailmalla esimerkkejä, siis ydinkeskustassa muutaman kohteen yhdistävistä pienistä, kokonaan eristetyllä radalla kulkevista liikennevälineistä. Esim. Detroitin monorail, joka täyttänee hankkeena kardinaalimunauksen määritelmän.

Jos taas tarkoitit sitä, että luolan sisäisellä linjalla palvellaan auton parkkeeraajia, niin tuo on kyllä kieltämättä kokonaan uusi sovellus park-and-ride -konseptista. Siis tehdään kohteen alle kallis parkkipaikka, mutta ajetaankin auto melkein perille asti vaan ei ihan.
 
Jatkan tätä ketjua vielä, vaikka tässä lienee jo jauhettu kaikki argumentit vähintäänkin loppuun kauan sitten. Näin tämä internet edistää tiedonvälitystä...



Tämmöisistä systeemeistä itse asiassa on maailmalla esimerkkejä, siis ydinkeskustassa muutaman kohteen yhdistävistä pienistä, kokonaan eristetyllä radalla kulkevista liikennevälineistä. Esim. Detroitin monorail, joka täyttänee hankkeena kardinaalimunauksen määritelmän.
Kertoisitko lisää tuosta Detroitin monorailista ? Oliko yksityinen vai kunnallinen hanke ?

Jos taas tarkoitit sitä, että luolan sisäisellä linjalla palvellaan auton parkkeeraajia, niin tuo on kyllä kieltämättä kokonaan uusi sovellus park-and-ride -konseptista. Siis tehdään kohteen alle kallis parkkipaikka, mutta ajetaankin auto melkein perille asti vaan ei ihan.
Tarkoitin sitä, että luolan sisäistä linjaa voisi jatkaa myöhemmin myös luolan ulkopuolelle. Onhan rampit keksitty.
 
Kertoisitko lisää tuosta Detroitin monorailista ? Oliko yksityinen vai kunnallinen hanke?

Muisti teki tepposen, anteeksi vaan. Kyseessä ei ole monorail vaan pylväiden päälle nostetulla kaksikiskoisella, lineaarisella sähkömagneettisella radalla ('auki rullattu sähkömoottori') kulkeva pikkumetro. Hanke oli kunnallinen ja liittyi alkujaan öljykriisin aikaan Carterin hallinnon käynnistämiin hankkeisiin, joita sitten soudettiin ja huovattiin. Rata on 4.7 km lenkki kaupungin keskustassa, asemia 13 kpl. Suunniteltu käyttäjämäärä 15 miljoonaa matkustajaa vuodessa, toteutunut määrä 2 miljoonaa, mikä on ilmeisesti 2,5 % maksimikapasiteetista. Härvelin historian aikana on ollut rakennustöistä ja korjauksista johtuen pitkiä vielä paljon heikomman käyttöasteen kausia. En löytänyt hintaa rakennelmalle, ainoastaan mainintoja siitä, että se ylitti budjettinsa useampaan otteeseen, mikä sinänsä ei ole kovin yllättävää, koska tekniikka oli uuden tyyppistä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Detroit_People_Mover

Ongelma tuossa systeemissä on ilmeisesti se, että lenkin pienuudesta johtuen asemat ovat enemmän tai vähemmän kävelyetäisyydellä toisistaan ja lenkki on yksiraiteinen, eli juna kiertää vain yhteen suuntaan. Kuten arvata saattaa, juna ei tuolloin oikein kilpaile kävelemisen kanssa jos kiertosuunta on omalta kannalta väärä, ja asemillekin pitää nousta katutason yläpuolelle. Tosin Detroit on autokaupungin prototyyppi, jossa käveleminen on osin tehty perin hankalaksi.

Tarkoitin sitä, että luolan sisäistä linjaa voisi jatkaa myöhemmin myös luolan ulkopuolelle. Onhan rampit keksitty.

No, tässä taitaa olla syy siihen, miksi keskustelu kiertää kehää. Aiemmassa viestissäsi luki: "...siellä alkaa liikennöidä joku luolan sisäinen pieni ratikkavaunu tai pikkubussi, joka ei tule luolasta ulos lainkaan." Jos tuo tarkoittaa pidemmän linjan osaa, niin sitä on hieman vaikea tekstin perusteella aavistaa.
 
No, tässä taitaa olla syy siihen, miksi keskustelu kiertää kehää. Aiemmassa viestissäsi luki: "...siellä alkaa liikennöidä joku luolan sisäinen pieni ratikkavaunu tai pikkubussi, joka ei tule luolasta ulos lainkaan." Jos tuo tarkoittaa pidemmän linjan osaa, niin sitä on hieman vaikea tekstin perusteella aavistaa.
Tuossa on ennustukseni. Ehdotukseni on tosiaan se, että pitkän matkan ratikka kulkisi luolan kautta, mutta se ei tule toteutumaan, koska minun lisäkseni muita kannattajia ei ole.
 
Se johtuu siitä, että a) pysäköintipaikkoja ei voi pinnallekaan rakentaa ja b) koska pysäköintipaikkoihin kohdistuu kohtuuttoman suuri odotus niiden hyödystä ja niiden kannattavuutta arvioidaan perustuen luuloihin ja väärään tietoon.

Vaikka tämä keskustelu on ammuttu kuoliaaksi, haudattu ja mädätetty jo kauan, kauan sitten, lisään silti vielä vähän, jotta jatkossa voidaan tästäkin asiasta todeta, että se on jo mainittu tässä keskustelussa, kun ympyrä jälleen palaa tähän vaiheeseen:

Jos Tampereella ainoa mahdollisuus rakentaa raitiotie keskustaan olisi tunneliratikka, on todennäköistä, että se olisi kannattavaa tehdä (joskaan ei nykyisillä arviointimenetelmillä). Mutta tilanne Tampereella on, että voimme valita joko pintavaihtoehdon tai tunnelivaihtoehdon. Ja tässä keskustelussa on noin seitsemänsataa kertaa todettu, minkä takia pintavaihtoehto olisi sekä parempi että halvempi. Niitä argumentteja ei ole pystytty osoittamaan vääriksi.

Hämpin parkin kannattavuudella ei ole sitten taas mitään tekemistä tunneliratikan ja pintaratikan vertailun kanssa. Siitä voi korkeintaan vähän arvioida sitä, olisiko tunneliratikka itsessään kannattava, mutta siitä ei voi vähäisessäkään määrin vetää mitään johtopäätöksiä ydinkysymykseen: onko tunneliratikka pintaratikkaa parempi. Koska Hämpin parkki ei yksinkertaisesti kerro mitään pintaratikan kannattavuudesta.
 
Jos Tampereella ainoa mahdollisuus rakentaa raitiotie keskustaan olisi tunneliratikka, on todennäköistä, että se olisi kannattavaa tehdä (joskaan ei nykyisillä arviointimenetelmillä). Mutta tilanne Tampereella on, että voimme valita joko pintavaihtoehdon tai tunnelivaihtoehdon. Ja tässä keskustelussa on noin seitsemänsataa kertaa todettu, minkä takia pintavaihtoehto olisi sekä parempi että halvempi. Niitä argumentteja ei ole pystytty osoittamaan vääriksi.
Pintavaihtoehto olisi ilman muuta halvempi, jos tunneli pitäisi rakentaa yksin sitä varten. Nyt, kun tunneli rakennetaan muusta syystä, olisi järkevää laittaa ratikka siihen samaan tunneliin. Jotkut väittävät, että sitä ei voi laittaa samaan tunneliin turvallisuussyistä, mutta kummasti siellä saa ajella kuitenkin autoilla.

Hämpin parkin kannattavuudella ei ole sitten taas mitään tekemistä tunneliratikan ja pintaratikan vertailun kanssa. Siitä voi korkeintaan vähän arvioida sitä, olisiko tunneliratikka itsessään kannattava, mutta siitä ei voi vähäisessäkään määrin vetää mitään johtopäätöksiä ydinkysymykseen: onko tunneliratikka pintaratikkaa parempi. Koska Hämpin parkki ei yksinkertaisesti kerro mitään pintaratikan kannattavuudesta.
Jostain kumman syystä se metrona tunnettu tunneliratikka kannattaa kuitenkin siellä Helsingissä. Toisekseen, jos sitä ratikkaa ei siihen P-Hämpin tunneliin voi laittaa, niin ei sitten muuhunkaan tunneliin. P-Hämppi tulee niin strategiselle paikalle. Juuri ratikan parhaalle reitille.
 
Jostain kumman syystä se metrona tunnettu tunneliratikka kannattaa kuitenkin siellä Helsingissä.

Jostain kumman syystä tästäkin aiheesta on keskusteltu jo ainakin 19 kertaa tässä ketjussa, ja aina jaksat tähän palata. Kuten kaikkiin muihinkin tyhjäksi osoitettuihin väitteisiisi. Mutta eivät ne väitteet muutu yhtään sen paremmaksi, vaikka ne esittäisi kuinka monta kertaa.

Erilaisia tekijöitä Helsingin ja Tampereen välillä on lukuisia. On luonnollista, että miljoonan asukkaan seudulla metrokin kannattaa helpommin kuin 200-300 tuhannen asukkaan seudulla. Kovin monta Tampereen kokoista seutua et maailmalta löydä, joissa olisi rakennettu ja saatu metro- tai ratikkatunneli pintavaihtoehtoa kannattavammaksi.

Lisäksi metron kannattavuus on Helsingissäkin kyseenalaistettu juuri niillä samoilla argumenteilla, joilla tässä ketjussa on Tampereenkin tunneliratikka kyseenalaistettu.

Seuraavaksi varmaan esität sen kateuskorttisi, jos yhtään muistan, miten keskustelu on tästä aikaisemmin edennyt.

Joku seuraava jatkakoon taas tästä. Minä en enempää jaksa vastata inttäjille.
 
Takaisin
Ylös