Elvytys ja joukkoliikennehankkeet

Liittynyt
31 Tammikuu 2006
Viestit
2,686
Jos on jotenkin ollut uutispimennossa syksyn, niin tiedoksi että on meillä on investointilama päällä. Tähän valtio reagoi investoimalla esim. korjausrakentamiseen, mikä on ihan fiksua talouspolitiikkaa.

Jotkut tahot ovat myös vaatineet liikenneinvestointeja, mutta näissä on se perusongelma että niiden aloittaminen kestää vuosia, eli jos nyt tehdään päätös niin rakentaminen alkaa vasta vuosien päästä ja tod. näk. seuraavana nousukautena. Toisaalta suhdannepolitiisesti ja rakentamiskustannusten kannalta olisi perusteltua tehdä järkeviä liikenneinvestointeja nyt, siis järkeviä eikä siltoja ei mihinkään.

Kysymykseni kuuluukin, mitkä perustellut joukkoliikenneinvestoinnit esim. Helsingin seudulla olisivat sellaisia, että ne voitaisiin saada työn alle sanotaan nyt vaikka ensi vuoden loppuun mennessä? Jos näitä löytyy, niin saumat saada näihin nyt rahaa on keskimääräistä suuremmat.
 
Kysymykseni kuuluukin, mitkä perustellut joukkoliikenneinvestoinnit esim. Helsingin seudulla olisivat sellaisia, että ne voitaisiin saada työn alle sanotaan nyt vaikka ensi vuoden loppuun mennessä?

Espoon kaupunkirata tulee ensimmäisenä mieleen. Suunnitelmavalmius taitaa olla yleisesti ottaen aika pitkällä eikä kaavamuutoksia kai tarvita. Ratapiirustukset luulisi vuodessa syntyvän.
 
Eskara on ihan bueno idea, joskin luulen, että tässäkin astuu kehiin kepulainen aluepolitiikka ja "investointeja" ripotellaan. Veikkaisin, että mahdolliset sähköistämisen aikaistamiset olisivat mahdollisia. Perustelen sitä sillä, että niiden saama uutishuomio on maakuntalehdissä valtava ja sähkörata on monille alueille statuskysymys, ymmärrettävistä syistä. Toinen peruste on niiden pienuus. Esim. Kemijärven ja Vaasan sähköt eivät ole yhteisvolyymiltään kuin 60-70 milliä.

Pk-seudun osalta tieinvestointeja ei oikeastaan ole jonossa, sillä Hakamäki ja Kehä I ovat työn alla ja Kehä III:n remontin ensimmäinen vaihe alkaa 2009.
Tässä suhteessa Eskara on siis hyvä kandidaatti, joskin itse toivon ja luulen, että pisaraakin joudutaan aikaistamaan. Todennäköinen musta hevonen on mielestäni länsimetron jatke, se saatetaan aikaistaa ja 1. vaiheeseen. Vaihtoehtoja on monta.

Nk. elvytyshän merkitsee sitä, että jos ja kun paremmat ajat koittavat, valtio investoi vähemmän ja maksellaan näiden velkojen korkoja.
 
joskin itse toivon ja luulen, että pisaraakin joudutaan aikaistamaan.

Samaa mieltä, mutta en vain usko, että sitä päästäisiin millään toteuttamaan vuonna 2009. Hankesuunnitelma saataisiin ehkä valmiiksi siihen mennessä, mutta Pisaraan on edelleen organisatoris-hierarkis-poliittisia esteitä ihan liikaa, etunenässä Helsingin mielipide siitä, että HKL:n oranssi juna on ainoa oikea metro ja mikään muu ei voi ikinä toimia metron tavoin.
 
Nyt kun puhutaan elvyttämisellä valtion ja kuntien rakennusinvestoinnein, aivan keskeistä olisi tehdä joukkoliikennehankkeista hankepäätöksiin riittävät suunnitelmat ja tehdä toteutuspäätökset. Keskeinen ongelma on, että joukkoliikennehankkeita, toisin kuin tiehankkeita, ei ole toteutusvalmiina montakaan. Jos joukkoliikennehankkeita ei suunnitella eikä tehdä periaatepäätöksiä, tiehankkeet jyräävät ohi.

Nopeaan elvytykseen mahdollisia hankkeita, joissa olisi jonkinlainen suunnitteluvalmius olisivat mm:
- Helsingin raitioteiden lyhyet jatkeet, esimerkiksi Ilmala ja Ullanlinna, päätökset voidaan haluttaessa tehdä nopeasti, ja jos ovat katuverkolla, ei tarvita kaavanmuutoksia.
- Joukkoliikenteen etuuspaketit pääväylillä, valmiita suunnitelmia olisi sekä Helsingissä että Tampereella.
- Turun ja Tampereen paikallisjunahankkeet: tarkempi hankesuunnittelu on käynnissä tai käynnistymässä, investoinnit ovat luonteeltaan pysäkkejä ja ohitusraiteita nykyisillä radoilla, ei yleensä tarvita kaavanmuutoksia.

Näistä voitaisiin saada päätöksiä siten, että toteutussuunnittelu tehdään 2009 aikana ja ensimmäiset investoinnit 2010 budjetteihin.

Hankkeita, joissa tarvitaan vähintään n. 2 v suunnittelu ennen kuin voidaan aloittaa rakentaminen:
- Kruunuvuorenrannan raitiotie, hankesuunnittelun käynnistäminen päätettiin
- Raide-Jokeri, alustava hankesuunnitelma työn alla
- Tampereen raitiotie, TASE 2025 perusteella voidaan tehdä periaatepäätös ja käynnistää hankesuunnittelu
- Turun raitiotie, Turun seudun joukkoliikenne 2020 valmistuu maaliskuussa ja periaatepäätös voidaan tehdä 2009 aikana.
- Bussilinjaston uudistuspaketit esim. Turussa ja keskisuurissa kaupungeissa.
- Jokeri II bussilinjana, edellyttää suurehkoa kaavanmuutosta.

Yhteisenä nimittäjänä on mm. se, että kaikissa näissä tarvitaan sekä asemakaavanmuutoksia että suurehkoja hankesuunnitelmia.

Näistä voitaisiin nyt tehtyjen ja tekeillä olevien suunnitelmien perusteella tehdä periaatepäätökset 2009 ja jatkaa suoraan hankesuunnitteluun.
 
Samaa mieltä, mutta en vain usko, että sitä päästäisiin millään toteuttamaan vuonna 2009. Hankesuunnitelma saataisiin ehkä valmiiksi siihen mennessä, mutta Pisaraan on edelleen organisatoris-hierarkis-poliittisia esteitä ihan liikaa, etunenässä Helsingin mielipide siitä, että HKL:n oranssi juna on ainoa oikea metro ja mikään muu ei voi ikinä toimia metron tavoin.

Onkohan se ylipäänsä Helsingin syy, että Tölön metroa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn? Jos RHK jatkuvasti antaa ymmärtää että Pisara on hankelistalla vasta 30 vuoden päästä niin voiko Helsingin kaupunki tulkita asia mitenkään muuten kuin että Pisaraa ei tulla käytännössä rakentamaan koskaan? Toinen juttu on se että Pisarasta ei tulisi kaupungille mitään liikennetuloja vaan ainoastaan menoja, mutta se asia on ehkä vielä järjestettävissä. Esim onhan sellainenkin mahdollisuus olemassa että kaupunki rakentaa itse koko Pisaran ja veloittaa ratamaksua VR:ltä joka junasta.

t. Rainer
 
Jos RHK jatkuvasti antaa ymmärtää että Pisara on hankelistalla vasta 30 vuoden päästä niin voiko Helsingin kaupunki tulkita asia mitenkään muuten kuin että Pisaraa ei tulla käytännössä rakentamaan koskaan?

Toisaalta kun kyseessä tosiasiassa on pääkaupunkiseudun metroverkoston laajennus kantakaupungissa, miksi RHK:n pitäisi edes olla siitä kiinnostunut? Nurinkurista on, että Helsingille kelpaa kyllä maksaa kokonaan itse oranssien junien tuubi samaan paikkaan, muttei YTV/VR-junien tuubia. Mutta se onkin yksi syy, miksi VR:n monopoli pitäisi purkaa pääkaupunkiseudulla: jotta YTV-metrosta tulisi ihan oikeasti YTV-metro, eikä mikään VR:n viritys.
 
Toisaalta kun kyseessä tosiasiassa on pääkaupunkiseudun metroverkoston laajennus kantakaupungissa, miksi RHK:n pitäisi edes olla siitä kiinnostunut? Nurinkurista on, että Helsingille kelpaa kyllä maksaa kokonaan itse oranssien junien tuubi samaan paikkaan, muttei YTV/VR-junien tuubia. Mutta se onkin yksi syy, miksi VR:n monopoli pitäisi purkaa pääkaupunkiseudulla: jotta YTV-metrosta tulisi ihan oikeasti YTV-metro, eikä mikään VR:n viritys.

No, luuletko että koskaan koittaa se aika jolloin politttiset voimasuhteet olisivat sellaiset että eduskunta päättäisi purkaa VR:n monopolin pk-seudun lähiliikenteen osalta?

t. Rainer
 
Tuo Espoon kaupunkirata on kyllä hyvä, se on selkeästi tarpeellinen ja tehdään joka tapauksessa. Lisäksi hanke on valtiorahotteinen. Helsingin seudun junapuolelta tulee mieleen myös lähijuna-asemien korjaukset. Näissä on tähän tarkoitukseen huonoa se että ne ovat kaupunkien omistamia, eli menisi kaupunkien budjetista, mutta hyvää se että nämä kohdistuisivat muuhunkin kuin maarakentamiseen.

Kolli on toki oikeassa, että investointien aikaistaminen periaatteessa johtaa pienempiin investoihin jatkossa. Mutta nopeampi valmistuminenkin on arvokasta, ja käytännössä ei se välttämättä noin mene.

Nyt kun puhutaan elvyttämisellä valtion ja kuntien rakennusinvestoinnein, aivan keskeistä olisi tehdä joukkoliikennehankkeista hankepäätöksiin riittävät suunnitelmat ja tehdä toteutuspäätökset. Keskeinen ongelma on, että joukkoliikennehankkeita, toisin kuin tiehankkeita, ei ole toteutusvalmiina montakaan. Jos joukkoliikennehankkeita ei suunnitella eikä tehdä periaatepäätöksiä, tiehankkeet jyräävät ohi.
Juuri tätä pelkään.

Nopeaan elvytykseen mahdollisia hankkeita, joissa olisi jonkinlainen suunnitteluvalmius olisivat mm:
- Helsingin raitioteiden lyhyet jatkeet, esimerkiksi Ilmala ja Ullanlinna, päätökset voidaan haluttaessa tehdä nopeasti, ja jos ovat katuverkolla, ei tarvita kaavanmuutoksia.
Toki, ja kiskomiehiä luulisi saavan nyt hyvään hintaan.

- Joukkoliikenteen etuuspaketit pääväylillä, valmiita suunnitelmia olisi sekä Helsingissä että Tampereella.
En nyt ihan heti muista miten nämä meni, eli mitä nämä suunnitelmat tarkoittavat käytännössä? Pysäkkejä, kaistajärjestelyjä, tunneleita?

- Turun ja Tampereen paikallisjunahankkeet: tarkempi hankesuunnittelu on käynnissä tai käynnistymässä, investoinnit ovat luonteeltaan pysäkkejä ja ohitusraiteita nykyisillä radoilla, ei yleensä tarvita kaavanmuutoksia.
Juuri tällaisia niiden hankkeiden pitäisi olla, pysäkeissä taas hyvää se että eivät mene maanrakennuspuolelle.

Näistä voitaisiin saada päätöksiä siten, että toteutussuunnittelu tehdään 2009 aikana ja ensimmäiset investoinnit 2010 budjetteihin.
Kristallipallot on harvinaisen sumeita ammattilaisillakin, mutta yleinen veikkaus on että 2010 olisi työllisyyden kannalta pahin vuos. Eli ajoitus on suht toimiva.


Hankkeita, joissa tarvitaan vähintään n. 2 v suunnittelu ennen kuin voidaan aloittaa rakentaminen:
...

Yhteisenä nimittäjänä on mm. se, että kaikissa näissä tarvitaan sekä asemakaavanmuutoksia että suurehkoja hankesuunnitelmia.

Näistä voitaisiin nyt tehtyjen ja tekeillä olevien suunnitelmien perusteella tehdä periaatepäätökset 2009 ja jatkaa suoraan hankesuunnitteluun.
No, työllistäähän toisaalta se suunnittelukin.
 
No, luuletko että koskaan koittaa se aika jolloin politttiset voimasuhteet olisivat sellaiset että eduskunta päättäisi purkaa VR:n monopolin pk-seudun lähiliikenteen osalta?

Ei siihen taida niinkään voimasuhteet vaikuttaa, vaan se mitä ihmiset ovat siitä oikeasti mieltä. Kyse ei lopulta ole ideologisesta periaatteesta. On tässä maassa monta muutakin valtion monopolia purettu, alkaen vaikka postista. Ja minusta mielipide poliittisten päättäjien keskuudessa on muodostunut paljon suotuisammaksi monopolin purkamiselle. Onhan sen selvittäminen kirjattu jo hallitusohjelmaankin. Kyllä se lopuillekin valkenee, kun oikein kovasti yrittää selittää, että pohjimmiltaan kyse on vain siitä, että siirretään pääkaupunkiseudun loppukin metroliikenne valtion kaukojunaoperaattorilta pääkaupunkiseudun itsensä haltuun.
 
Jos muistelee, miten aikaisemmin on elvytetty, on joukkoliikennehankkeissa todennäköisintä jo käynnissä olevien hankkeiden nopeuttaminen. Varsinkin ratahankkeet kärsivät normaalisti rahoituksen hitaudesta, joten niihin lisärahaa saa uppoamaan helposti.
 
Elvytysajatuksissa on hyvä ymmärtää, minkälainen työvoima ja konekanta sitä elvytystä tarvitsee. Nyt on pysähtynyt talonrakentaminen, ei niinkään maarakentaminen. Puhumattakaan tunnelitöistä.

Laaksosen Mikon lista oli minusta oikein hyvä juuri tältä kannalta. Betonimylly ja sekatyömies eivät auta tunnelirakentamisessa, mutta erilaiset asemat, pysäkit, matkakeskukset yms. ovat sopivaa työtä talonrakennusalan vapaalle mies- ja konekapasiteetille.

Lisäksi tällä on sellainen välillinen vaikutus, että kun rakennetaan fiksusti joukkoliikenneyhteyksiä, luodaan edellytyksiä myös talonrakentamiselle. Syntyy lisää hyvin saavutettavissa olevaa rakennusmaata.

Noin yleisesti olen sitä mieltä, että tuhlaamisvetoisesta taloudesta pitäisi ymmärtää jossain vaiheessa päästä eroon. Nousut ja laskut syntyvät siitä, että välillä eletään yli varojen ja sitten otetaan hetki rauhallisemmin, kun tulee maksamisen aika. Eilen pidetyssä KSV:n liikenneseminaarissa Pentti Murolekin sanoi fiksusti, ettei pidä tehdä vain paria megahanketta ja jättää sitten 100 pientä todella tarpeellista hanketta tekemättä. Ja minusta juuri näin on tehty, kun 100 pikkuhanketta ei ole poliittisesti ketään kiinnostavaa, mutta yksikin iso hanke on.

Laaksosen listaan kun laittaa kustannusarviot perään, niin jäädään vielä aika vaatimattomiin lukemiin, erityisesti ajateltuna valtakunnan tasolla, kun verrataan pariin kuuluisaan megahankkeeseen. Ja näkymä vain kärjistyy, kun mitataan hinnan rinnalla hyötyjä.

Antero
 
Noin yleisesti olen sitä mieltä, että tuhlaamisvetoisesta taloudesta pitäisi ymmärtää jossain vaiheessa päästä eroon. Nousut ja laskut syntyvät siitä, että välillä eletään yli varojen ja sitten otetaan hetki rauhallisemmin, kun tulee maksamisen aika.
Noin yleisesti ottaen olen täysin eri mieltä lasku- ja nousukausien syistä, mutta muuten samaa mieltä, eli maarakentaminen ei ole se ensisijainen kohde.
 
Jos muistelee, miten aikaisemmin on elvytetty, on joukkoliikennehankkeissa todennäköisintä jo käynnissä olevien hankkeiden nopeuttaminen. Varsinkin ratahankkeet kärsivät normaalisti rahoituksen hitaudesta, joten niihin lisärahaa saa uppoamaan helposti.

Skenaario on tosi, joskin valitettavasti tässä usein painotetaan juuri maanrakennusta. Yhtenä isona esimerkkinä tulee mieleen Seinäjoki-Oulu, joka voitaisiin nyt ehkä tehdä järkevästi kerralla eikä hitaasti kärsien. Hankkeen suunnitteluvalmius on ymmärtääkseni hyvä.
 
Onkohan se ylipäänsä Helsingin syy, että Tölön metroa ajetaan kuin käärmettä pyssyyn? Jos RHK jatkuvasti antaa ymmärtää että Pisara on hankelistalla vasta 30 vuoden päästä niin voiko Helsingin kaupunki tulkita asia mitenkään muuten kuin että Pisaraa ei tulla käytännössä rakentamaan koskaan?

Mä voisin allekirjoittaa tuon oletuksen.

onhan sellainenkin mahdollisuus olemassa että kaupunki rakentaa itse koko Pisaran ja veloittaa ratamaksua VR:ltä joka junasta.

Taitaa olla aika kaukaa haettu tilanne.
 
Takaisin
Ylös