Östersundomin metro pikaraitiotieksi?

40 min Talosaaren rannasta Kauppatorille tekee tiukkaa millä tahansa muullakin vaihtoehdolla.

Tässä nyt tietysti vähän harhaisesti verrataan yhdestä pisteestä yhteen pisteeseen menevää lauttaa ratikkaan/tms, joka palvelee useammassa kohteessa. Kun ei se matka ole lauttarannasta eikä kauppatorille, vaan jostain kilometrin päästä ja esimerkiksi Stokkalle. Kävelyihin/siirtymiin palaa äkkiä 20min tuohon päälle.

Mutta joo, kyllä sille voisi olla kysyntää, ja mukava sillä varmasti olisi matkustaa. Itse ainakin tekisin sillä huviretkiä Ösudomiin kesäsunnuntaisin. Itä-Helsinkiturnee: Lautalla Ösundomiin ja sieltä ratikalla Laajasalon kautta takaisin. Olisi siinä merimaisemaa kerrakseen.

ps. M/S J.L.Runebergillä Porvooseen ja sieltä bussilla tai vaikka museojunalla sitten takaisin on muuten hieno tapa tutustua rannikkoon Helsingistä itään kauniina kesäpäivänä. Maksaa toki jo hiukan enemmän kuin Helsingin sisäinen lippu...
 
Rainer totesi, että rakentaminen keskustassa maksaa saman kuin Östersundomissa, mutta tonttimaa on kallista keskustassa, kun sitä tarjotaan liian vähän. Kyllä, mutta kun se maa siellä keskustassa ei lisäänny. Ja keskustan ja lähiön hintaero vain kasvaa, jos tehdään betonibulkkilähiötä, josta kaikki haluavat keskustaan, kun lähiössä ei viihdytä.
Nyt taisit lukea vähän epätarkasti. Tarkoitin että rakentaminen muualla Suomessa maksaa yhtä paljon kuin Helsingissä, mutta tonttien kova hinta Helsingissä aiheuttaa sen että asunto maksaa 2 kertaa niin palljon kuin jossain muualla, esim Kouvolassa tai johonkin Kajaaniin verattuna hintaero taitaa olla 3-kertainen!

Noin pelkistetysti, Helsingin keskustan asumista voi tarjota lisää perustamalla toisen Helsingin, eikö? Silloin on tarjolla tuplaten sitä, mitä varten sinne keskustaan halutaan. Tarjonta kasvaa, hinta laskee. Paitsi kun kohta siellä toisessa Hesassa on saman verran asukkaita kuin tässä edellisessä, mitä sitten?
Rakentamalla "kantakaupunkeja" kauas keskustan ulkopuolelle kuten Vantaan Kartanonkoskelle tai saneeraamalla vanha Nikkilän mielisairaala-alue asunnoiksi saadaan aikaan vähän ristiriiitaisia tuloksia. Talot ovat komeita mutta jotain niistä kokonaisuuksista puuttuu, nimittäin palvelut. Ne ovat muualla ja kaikkien on kuljettava autolla päästääksen kauppaan ja töihin. Lisäksi näiden koristeellisten kerrotalojen rakentamiseen on uponnut yhtä paljon rahaa per neliömetri kuin johonkin rivarinpätkään joten tyypillinen suomalainen asunnonostaja ostaa mielummin asunnon siitä rivarista että saa oman pihan, ja siksi asunnot kantakaupunkimaisissa lähiöissä menevät huonosti kaupaksi.

Ainoat paikat jossa se konsepti että rakennetaan kantakaupunkimaisen tiiviisti on jotenkin toiminut ovat lähempänä keskustassa olevissa tiiviissä suurissa aluekeskuslähiöissä kuten Leppävaara ja Vuosaaren uusi osa tai sitten niissä ihan kantakaupungin kylkeen rakennetuissa uusissa kaupunginosissa kuten Pikku-Huopalahti tai Arabianranta. Kalasatama, Jätkä ja Kruunuvuorenranta nopean raiikkayhteyden ansiosta tulevat olemaan jatkumoa näille, mutta Östersundomin kohdalla epäilen hieman että toimiiko.

Helsingin uusilla alueilla – satamissa ja Östersundomissa – pyritään laajentamaan sitä vetovoimaista ja haluttua kantakaupunkia. Kun ei maa Vironniemellä lisäänny, kantakaupunkia täytyy rakentaa lisää muualle. Kantakaupungin hintapainetta eli kysyntää voi hillitä myös sillä, että parannetaan kantakaupungin saavutettavuutta. Jos 3 km:n etäisyydeltä Kaivokadusta matka-aika on 10 min ja asunnon neliöhinta 5000 €, niin hinta olisi sama 10 min matka-ajalla, vaikka etäisyys olisi 5 km. Mutta siellä 5 km etäisyydellä on 2,8 kertaa niin paljon tilaa tehdä 10 min päässä olevia asuntoja kuin 3 km:n etäisyydellä.
Asuntojen hinta pk-seudun eri alueilla muodostuu niin monista seikoista koska se kiinteistövälittäjien hokema "sijainti, sijainti ja sijainti" kertoo syyn mutta ei kaikkia taustoja. Oikeasti hinta muodostuu sijainneista eri hyödynnettäviin tekijöihin. Sijainti keskustaan nähden on yksi tekijä, mutta entä jos työpaikka onkin Espoossa tai Vantaalla, niin miten sitten? Mutta jos nyt ajatellaan sitä liikennenäkökulmaa niin raideliikenneaseman läheisyys nostaa hintoja mutta vain sillä edellysyksellä että siitä ei aiheudu häiriöitä. Jos aseman yhteydessä on paljon keskikaljakuppiloita ja kaupungin vuokra-asuntoja niin läheisten omistusasuntojen hinnat tuppaavat olemaan halvempia kuin jonkun matkan päässä asemalta rauhallisemmalla paikalla.

Mitenkäs tämä liittyy Östersundomiin. No siten, että kävelyetäisyys metroasemasta on yhtä suuri, oli asema 3 km., 5 km. tai 20 km:n etäisyydellä keskustasta. Eli yhden radanvarren sormimalli ei vaikuta kuten liikenneratkaisu, joka palvelee koko ringillä. Sormimallissa etäisyyden kasvu ei tuo lisää pinta-alaa. Hajautetun liikenteen mallissa tuo. Siksi Östersundomissakin on kiinnostavampaa tehdä ratikka, jolla on 5 kertaa niin paljon pysäkkejä kuin metrolla asemia. Ja kun sen ratikan kanssa tehdään samanlaista monipuolisen palvelun kaupunkia kuin kantakaupunki, silloin purraan näihin hintapaineisiin. Ei halpisnukkumalähiöillä tarjoamalla lisää sitä, mitä ei haluta.

Pikaraitiotie kuulostaa sikäli houkuttelevalta vaihtoehdolta mutta odottaisin ensin kokemuksia esim Kruunuvuorenrannasta/Laajasalosta. Östersundomin raideyhteys voisi olla Jokerin kanssa yhteenkytketty pikaraitiotie, tai käytännössä jos pikariraitiotihen pädytään, se olisi ainoa vaihtoehto ainakin aluksi.

Ongelma on siinä että riittääkö kaavailtu asumistiheys edes pikaraitiotielle jos Östersundomista tehdään kallis ja väljä pientalopainotteinen, ja jonka keskustassa on koristeellisia jugend-kerrostalojen jäljitelmiä, ja johon vain ylemmän keskiluoan tulot riittävät asumiseen siellä. Varakkailla on kuitenkin aina autonsa ja Östersundomin kanssa kilpailisivat autottomista varakkaista keskustaa lähempänä oleva kohteet, koska niihin on kuitenkin aina lyhyempi matka. Jos Helsinki olisi 2 miljoonan asukkaan kaupunki niin sen tyyppiselle Östersundomille olisi kysyntää mutta nyt kun ei ole.

Kuvittelisin että hirveän paljon ei menetä jos Porvoontien varsi kaavoitetaan kerrostaloille ja sen ympärille muodostettavalle rivi-ja pietalomatolle, perinteiseen pohjoismaiseen lähiörakentamistapaan. Eliitin asumistarpeet voidaan ehkä tyydyttää parhaiten kaavoittamalla Karhusaaren ympäristö ja rannat kalliille huviloille.

Koska metro voidaan rakentaa maanpäällisenä niin asemia voi rakentaa sillekin useampi kuin maanalaisissa keskustaolosuhteissa. Metro voisi niiissä maisemissa muistuttaa enemmän Oslon metroa Holmenkollenin alueella tai Göteborgin pikaraitiotetä. Niissä asemat ovat hyvin riisuttuja, mutta kulku laitutreille on melkein aina kevyen liikenteen tunnelia tai siltaa pitkin.

t. Rainer
 
Nyt taisit lukea vähän epätarkasti. Tarkoitin että rakentaminen muualla Suomessa maksaa yhtä paljon kuin Helsingissä, mutta tonttien kova hinta Helsingissä aiheuttaa sen että asunto maksaa 2 kertaa niin palljon kuin jossain muualla, esim Kouvolassa tai johonkin Kajaaniin verattuna hintaero taitaa olla 3-kertainen!

Korjataan hiukkasen; rakentaminen Helsingissä (ollen koko pk-seutu) maksaa enemmän kuin muualla, hintaero on kohteesta riippuen näin näppituntumalla 10-50%. Syitä tähän on paljonkin, esim. työvoiman heikompi ammattitaito jolloin on enemmän korjaamista ja hitaampaa tekemistä, työmaiden kokonaisläpimenoajat ovat jopa 30% pidempiä joka heijastuu paitsi työvoimakustannuksina, myös rakentamisaikaisina korkoina, ym. Lisäksi aina ahtaille (esim. valmiiseen kaupunkirakenteeseen) tai teknisesti vaikeille paikoille rakentaminen maksaa lisää. Pk-seudulla rakennetaan paljon valmiiseen infraan jolloin purkutyöt ovat lisäkustannus verrattuna "Green Fieldiin", jätteiden siirtokulut ovat kaukana sijaitseville kaatopaikoille hitaassa liikenteessä korkeammat kuin muualla. Pk-seudun autojen pysäköintitalojen rakentamisinto tuo HS:n muutaman päivän ikäisen jutun mukaan 400 euroa neliölle lisää, kallioon louhinta tai savimaalle pakastaminen ja paaluttaminen on arvokasta hommaa myös. Näitä ei tehdä siellä missä rakentamispaikkoja on vara valita ja jättää suosiolla vanhat joenpohjat puistomaiksi.

Sipoon maille rakentaminen on mahdollista kaavalla suosia edullisemmaksi mutta se vaatisi osaavaa kaavoitusta. Edullinen ei ole suinkaan synonyymi betonilaatikolle eikä myöskään lautahökkelikylille.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Korjataan hiukkasen; rakentaminen Helsingissä (ollen koko pk-seutu) maksaa enemmän kuin muualla, hintaero on kohteesta riippuen näin näppituntumalla 10-50%. Syitä tähän on paljonkin, esim. työvoiman heikompi ammattitaito jolloin on enemmän korjaamista ja hitaampaa tekemistä, työmaiden kokonaisläpimenoajat ovat jopa 30% pidempiä joka heijastuu paitsi työvoimakustannuksina, myös rakentamisaikaisina korkoina, ym. Lisäksi aina ahtaille (esim. valmiiseen kaupunkirakenteeseen) tai teknisesti vaikeille paikoille rakentaminen maksaa lisää. Pk-seudulla rakennetaan paljon valmiiseen infraan jolloin purkutyöt ovat lisäkustannus verrattuna "Green Fieldiin", jätteiden siirtokulut ovat kaukana sijaitseville kaatopaikoille hitaassa liikenteessä korkeammat kuin muualla. Pk-seudun autojen pysäköintitalojen rakentamisinto tuo HS:n muutaman päivän ikäisen jutun mukaan 400 euroa neliölle lisää, kallioon louhinta tai savimaalle pakastaminen ja paaluttaminen on arvokasta hommaa myös. Näitä ei tehdä siellä missä rakentamispaikkoja on vara valita ja jättää suosiolla vanhat joenpohjat puistomaiksi.

On totta että Helsingissä asuntojen rakentamisen kustannuksia nostavat maanpuhdistus ja purkutyöt, jos rakennetaan entisille teollisuus- tai satama-alueille. Mutta neitseellisellä maalla kuten Sipoossa, tai useimmiten Espoossa tai Vantaalla eroa johonkin muuhun kaupunkiin ovat pienemmät. On otettava huomioon myös se seikka että monessa muussakin kaupungissa rakennetaan asuinalueita entisille muusta käytöstä poistuville alueille. Työvoimapulakin koskettaa koko Suomea jos rakennetaan paljon. Jos rakennetaan vain vähän, niin työvoimasta on ylitarjontaa muualla Suomessa mikä alentaa kustannuksia, mutta en luovu väitteestäni että Helsingissä ilma asuntojen hinnoissa johtuu pääasiassa liian pienestä tonttitarjonnasta.

t. Rainer
 
On totta että Helsingissä asuntojen rakentamisen kustannuksia nostavat maanpuhdistus ja purkutyöt, jos rakennetaan entisille teollisuus- tai satama-alueille. Mutta neitseellisellä maalla kuten Sipoossa, tai useimmiten Espoossa tai Vantaalla eroa johonkin muuhun kaupunkiin ovat pienemmät. On otettava huomioon myös se seikka että monessa muussakin kaupungissa rakennetaan asuinalueita entisille muusta käytöstä poistuville alueille. Työvoimapulakin koskettaa koko Suomea jos rakennetaan paljon. Jos rakennetaan vain vähän, niin työvoimasta on ylitarjontaa muualla Suomessa mikä alentaa kustannuksia, mutta en luovu väitteestäni että Helsingissä ilma asuntojen hinnoissa johtuu pääasiassa liian pienestä tonttitarjonnasta.

Tonttitarjonta on aina kunnallispolitiikan seurausta kaavamonopoliSuomessa. Mutta se ei taida enää otsikon aiheeseen paljoa kuulua.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Rakentamalla "kantakaupunkeja" kauas keskustan ulkopuolelle kuten Vantaan Kartanonkoskelle...
Kartanonkoski EI ole kantakaupunkia, ainoastaan kivannäköinen lähiö. Juuri sen vuoksi – kuten kirjoitit – kun siellä ei ole mitään palveluita. Eli ei mitään, minkä vuoksi lähdetään ”kaupungille”. Jos Östersudomissa, ei ÖstersundomiSTA, voi mennä kaupungille, silloin sinne on rakennettu kantakaupunkia.

Kartanonkoskelta voi työntää lastenvaunut kauppakeskukseen, mutta silloin ei ole menty ”kaupungille”, vaan kauppakeskukseen. Ja onhan siinä ympärillä vaikka mitä, mutta ei mitään oikeasti lastenvaunuetäisyydellä. Sillä Jumbokin on sen verran kaukana, että vain rivakimmat viitsivät ne kärryt sinne työntää.

Lisäksi näiden koristeellisten kerrotalojen rakentamiseen on uponnut yhtä paljon rahaa per neliömetri kuin johonkin rivarinpätkään joten tyypillinen suomalainen asunnonostaja ostaa mielummin asunnon siitä rivarista että saa oman pihan, ja siksi asunnot kantakaupunkimaisissa lähiöissä menevät huonosti kaupaksi.
Ei välttämättä. Koistisen ja Tuorilan tutkimuksen perusteella (Millainen olisi hyvä elinympäristö? Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 9/2008.) kaikki ihmiset eivät halua pientaloihin, vaan hyvien palveluiden ääreen ja autosta riippumattomiksi. Siksi kantakaupungin kerrostaloasunnot ovat huomattavasti kalliimpia kuin peltojen omakotitalot.

Asuntojen hinta pk-seudun eri alueilla muodostuu niin monista seikoista koska se kiinteistövälittäjien hokema "sijainti, sijainti ja sijainti" kertoo syyn mutta ei kaikkia taustoja. Oikeasti hinta muodostuu sijainneista eri hyödynnettäviin tekijöihin. Sijainti keskustaan nähden on yksi tekijä...
Olet aivan oikeassa. Tämä vaan pitäisi ymmärtää myös kaavoituksessa ja liikennejärjestelmässä. Jos niitä ”hyödynnettäviä tekijöitä” kaavoitetaan ja rakennetaan uusien asuntojen lähelle, uuden asunnon sijainti paranee, vaikka se olisi niinkin kaukana H:gin keskustasta kuin Östersundom. Ja pitää ymmärtää, että ”lähellä” ei ole vain kilometrejä, vaan miten vaivattomaksi matka jonnekin koetaan. Jos autolla on vaivattomampi ajaa Östersundomista Jumboon (on kuulemma landbolaisten lähikauppa) kuin päästä jollain konstilla 600 metrin päähän Siwaan, silloin se Siwa ei ole lähellä.

Pikaraitiotie kuulostaa sikäli houkuttelevalta vaihtoehdolta mutta odottaisin ensin kokemuksia esim Kruunuvuorenrannasta/Laajasalosta. Östersundomin raideyhteys voisi olla Jokerin kanssa yhteenkytketty pikaraitiotie, tai käytännössä jos pikariraitiotihen pädytään, se olisi ainoa vaihtoehto ainakin aluksi.
Laajasalon ajetaan varmasti ratikalla ennemmin kuin kukaan asuu uusissa taloissa Östersundomissa. Tärkeintä olisi tietenkin, että Laajasaloon pääsee ratikalla ennen kuin Östersundomin kaavoituksessa on tehty peruuttamattomia ratkaisuja.

Koska metro voidaan rakentaa maanpäällisenä niin asemia voi rakentaa sillekin useampi kuin maanalaisissa keskustaolosuhteissa. Metro voisi niiissä maisemissa muistuttaa enemmän Oslon metroa Holmenkollenin alueella tai Göteborgin pikaraitiotetä. Niissä asemat ovat hyvin riisuttuja, mutta kulku laitutreille on melkein aina kevyen liikenteen tunnelia tai siltaa pitkin.
Helsingin metrollahan on tiheimmin asemia kantakaupungissa. Se johtuu vain siitä, että kantakaupunki on ainoa paikka, jossa kerrosalaa on rakennettu niin paljon, että metrossa on mitään mieltä.

Mutta meidän kielenkäytössämme edellä kuvailemasi metro on pikaratikka. :) Oslon tapaan metroa ei meillä voi tehdä, kun vaunut ovat liian pitkiä, kaarteet liian loivia ja joku haluaa junista kuljettajatkin pois. Olen jo vuosia sitten sanonut, että HKL:n metroa voisi ja pitäisi kehittää sellaiseksi, että se sopii seudulle paremmin kuin nykyinen. Onhan niitä kehitystarpeita tässäkin ketjussa kuvailtu. Mutta aivan päinvastaiseen suuntaan on päätetty mennä.

Antero
 
Ei välttämättä. Koistisen ja Tuorilan tutkimuksen perusteella (Millainen olisi hyvä elinympäristö? Kuluttajatutkimuskeskuksen julkaisuja 9/2008.) kaikki ihmiset eivät halua pientaloihin, vaan hyvien palveluiden ääreen ja autosta riippumattomiksi. Siksi kantakaupungin kerrostaloasunnot ovat huomattavasti kalliimpia kuin peltojen omakotitalot.
Kantakaupungissakin on heittoja, esim Kalliossa, Hermannissa ja Vallilassa asunnnot ovat paljon edullisempia kuin muissa kaupunginosissa, joissain tapauksissa ihan lähiötasoa. Niissä kaupunginosissa joissa asunnot ovat kalliit myös ympäristön rauhallisuus ja alueen "yleinen arvostus" joka on tyypillinen yleismaailmallinen urbaani ilmiö vaikuttaa hyvin paljon hintaan.

Helsingin metrollahan on tiheimmin asemia kantakaupungissa. Se johtuu vain siitä, että kantakaupunki on ainoa paikka, jossa kerrosalaa on rakennettu niin paljon, että metrossa on mitään mieltä.

Mutta meidän kielenkäytössämme edellä kuvailemasi metro on pikaratikka. :) Oslon tapaan metroa ei meillä voi tehdä, kun vaunut ovat liian pitkiä, kaarteet liian loivia ja joku haluaa junista kuljettajatkin pois. Olen jo vuosia sitten sanonut, että HKL:n metroa voisi ja pitäisi kehittää sellaiseksi, että se sopii seudulle paremmin kuin nykyinen. Onhan niitä kehitystarpeita tässäkin ketjussa kuvailtu. Mutta aivan päinvastaiseen suuntaan on päätetty mennä.

Helsingin metrossa ainoa seikka joka hankaloitta kevyempää rakentamista Östersundomin kaltaisiin neitseelisiin olosuhteisiin on automaattiajo. Ilmeisesti on tehty päätös että joka asemalle tulee turvaovet, ja se tekee automaattimetrojen asemista suht kalliit. Jos noita turvaovia pystyttäisiin välttämään kaukaisemmilla ja vähemmän kuormitetuila asemilla niin sitäkään ongelmaa ei olisi. Automaattiajo itsessään ei ole muuta kuin yhdenlainen opastin- ja kulunvalvontajärjestelmä, jollainen jouduttaisiin joka tapauksessa rakentamaan, myös mahdollisessa pikaraitiotie -casessa.

t. Rainer
 
Kantakaupungissakin on heittoja, esim Kalliossa, Hermannissa ja Vallilassa asunnnot ovat paljon edullisempia kuin muissa kaupunginosissa, joissain tapauksissa ihan lähiötasoa. Niissä kaupunginosissa joissa asunnot ovat kalliit myös ympäristön rauhallisuus ja alueen "yleinen arvostus" joka on tyypillinen yleismaailmallinen urbaani ilmiö vaikuttaa hyvin paljon hintaan.

Ei taida Kallio enää kuulua tuohon joukkoon. Eikä Vallilakaan ainakaan kauan. Muistaakseni Kallio on jo liki Töölön hintatasoa.

Tuo urbaani miljöö on hyvinkin arvostettua. Helsingissä on minun mielestäni se ongelma, että sitä ei ehkä ole tarpeeksi. Saattaisi ne hinnat siitä tulla alaskin, jos tavoite päästä tuollaiseen käsiksi olisi useammalle saavutettavissa. Kantakaupunkiin ja sen ympäristöön pitäisi mielestäni suunnitella pelkästään korttelikaupunkia kantakaupunkiperiaatteella. Ja tuollaiset kantakaupunkisuunnitelmat näinkin pitkälle kuin Öst... Itäsalmeen toisi myös monille kaupunkiin haluaville tarpeeksi urbaanin ympäristön. Rauhallisuutta saadaan mm. toimivalla joukkoliikenteellä ja alueen keskellä olevilla autoista vapailta tai vähäautoisilta alueilta. Esimerkiksi Vallilassa kiila Sturenkadun, Teollisuuskadun ja Mäkelänkadun sisällä käy loistavasti esimerkiksi. Samoin Torkkelinmäki. Molemmat on vilkkaiden teiden ja kaupunkiympäristöjen ympäröimiä, mutta rauhallisia, joissa on viihtyisää istua sisäpihalla tai puistoissa. Tuollaisia alueita pitäisi saada enemmänkin. Näiden ympärillä voi olla vaikka kuinka halpaa massatuotantoa tahansa, mutta se itse alue antaa säväyksensä viihtyvyyteen (nimim. kantakaupungin rumimmassa talossa, mutta kivalla alueella viihtynyt).

Automaattiajo itsessään ei ole muuta kuin yhdenlainen opastin- ja kulunvalvontajärjestelmä, jollainen jouduttaisiin joka tapauksessa rakentamaan, myös mahdollisessa pikaraitiotie -casessa.

Automaattinen kulunvalvontajärjestelmä ei ainakaan minun ymmärtääkseni tarkoita, etteikö kuitenkin voitaisi siirtyä manuaaliseen käyttöön. Hankintahintaa vain on enemmän ja ovetkin joudutaan siihen päälle kustantamaan. Itse näkisin automaattimetron kehittämisen (upgrading by downgrading :)) olevan oikeastaan yhtä paljon mahdollista myös uuden kulunvalvontajärjestelmän ja laituriovien jälkeen. Junien ja asemien lyhennyskin olisi tehty valmiiksi. Mutta uusien vaunujen ja tekniikoiden tilaaminen tarkoittaa sitä, että kokonaisuudessa kevyempään malliin siirtyminen vie enemmän aikaa, koska kuitenkaan ei haluta uutta tekniikkaa ruveta heti vaihtamaan.

Ja kyllä. Myös pikaraitiotie saattaa toteutua kulunvalvontajärjestelmän kanssa. Mutta millaisen? Kymmeniä miljoonia halvemman ja häiriöttömämmän.
 
Helsingin metrossa ainoa seikka joka hankaloitta kevyempää rakentamista Östersundomin kaltaisiin neitseelisiin olosuhteisiin on automaattiajo.
Suuri kaarresäde, täydellinen eristämisen vaatimus virtakiskon vuoksi, loivat nousut. Siinä ongelmaa myös neitseelliseen maastoon kuljettajallakin, koska se maasto ei ole aavikkoa. Östersundomin keskeinen ongelma on, että rakennuskelpoiset alueet ovat siellä hajallaan, eivät yhtenä pötkönä tai tasaisesti kaikkialla niin, että metroradan voi rakentaa mihin suuntaan haluaa.

Jos noita turvaovia pystyttäisiin välttämään kaukaisemmilla ja vähemmän kuormitetuila asemilla niin sitäkään ongelmaa ei olisi.
Ei ne laituriovet sinänsä kalliit ole, mutta kun ne eivät toimi meidän talvessa, niin sellaisesta asemasta tulee kallis, jossa on oltava laituriovet. Ja niin olen käsittänyt, että jos ei ole kuljettajia, sitten on laituriovet, sen verran päivittäistä on jonkun hyppiminen raiteille.

Automaattiajo itsessään ei ole muuta kuin yhdenlainen opastin- ja kulunvalvontajärjestelmä, jollainen jouduttaisiin joka tapauksessa rakentamaan, myös mahdollisessa pikaraitiotie -casessa.
Raitiotietä ajetaan näkemäohjauksessa nopeuteen 70 km/h – saksalaisten sääntöjen mukaan. Metroissa opastin- ja kulunvalvonta tarvitaan hitaammissakin nopeuksissa siksi, ettei tunnelissa näe kaarteen taakse. Eikä raitiotien turvalaite avoradalla ja kuljettajattoman metron ohjausjärjestelmä ole ollenkaan sama asia. Kuljettajattomuuden lisähinta näyttää maksavan 4 M€/km (Helsingin hankinta). Kuljettajallinen avorata rakennettuna maaseudulle maksaa 5 M€/km.

Antero
 
Ei taida Kallio enää kuulua tuohon joukkoon. Eikä Vallilakaan ainakaan kauan. Muistaakseni Kallio on jo liki Töölön hintatasoa.
Juuri asuntokauppoja hieroneena voisin todeta, että asianlaita on juuri näin. Asuntojen hintataso Kalliossa on hyvin pitkälti samaa luokkaa kuin vastaavankokoisten asuntojen Töölössä. Vallilla on omien havaintojeni mukaan näitä kahta marginaalisesti halvempi, mutta kyse on varsin pienestä erosta jos verrataan esim. Kallion ja Itä-Pasilan hintaeroon (saatika sitten Kallion hintatason eroa lähiöihin).
 
Raitiotietä ajetaan näkemäohjauksessa nopeuteen 70 km/h – saksalaisten sääntöjen mukaan.
Itäväylällä voi olla oikeasti edessä. Kehä III - Itäkeskus on noin 5,5 km, nopeusrajoitus 60-80km/h, eli miksei 70km/h ratikalla. Pysäkkejä ehkä neljä (koko väli ei ole käytännössä asuttua jatkossakaan) eli yhteensä 7 min? Ratikkaa 50km/h keskinopeudella. :)
 
Östersundomin keskeinen ongelma on, että rakennuskelpoiset alueet ovat siellä hajallaan, eivät yhtenä pötkönä tai tasaisesti kaikkialla niin, että metroradan voi rakentaa mihin suuntaan haluaa.
Jos lähiöt nousevat ripotellen, niin kuvittelisin että 2-haarainen rata tai silmukka peittäisi aika hyvin. Aika jyrkkiin mutkiin metrokin taipuu jos verta Otaniemen mutkaa.

Ei ne laituriovet sinänsä kalliit ole, mutta kun ne eivät toimi meidän talvessa, niin sellaisesta asemasta tulee kallis, jossa on oltava laituriovet. Ja niin olen käsittänyt, että jos ei ole kuljettajia, sitten on laituriovet, sen verran päivittäistä on jonkun hyppiminen raiteille.
Ilmeisesti se on suomalainen kansanluonne joka vaatii. Köpiksessähän laituriovia ei ole kaikilla maanpällisillä asemilla.

Raitiotietä ajetaan näkemäohjauksessa nopeuteen 70 km/h – saksalaisten sääntöjen mukaan. Metroissa opastin- ja kulunvalvonta tarvitaan hitaammissakin nopeuksissa siksi, ettei tunnelissa näe kaarteen taakse.
Ruotsissa taas raitiotiellä saa ajaa vain 60 km/h näkemäohjauksella.

Eikä raitiotien turvalaite avoradalla ja kuljettajattoman metron ohjausjärjestelmä ole ollenkaan sama asia. Kuljettajattomuuden lisähinta näyttää maksavan 4 M€/km (Helsingin hankinta). Kuljettajallinen avorata rakennettuna maaseudulle maksaa 5 M€/km.
Jokeri raitiotieksi muutettuna maksaa n 8 M€/km, Jokerin sivujen mukaan.

Eilisessä hesarissa oli eri ratahankkeiden kustannusarvioita ja sen mukaan Östersundomin metro maksaisi n 80 miljoonaa. (vrt tunneliin kokonaan rakennettava länsimetro n 10 kertaa enemmän). Pituutta Östersundomin metrolla olisi jotain 6 km, eli karkeasti metrorataa itään syntyisi 13 M€ /km. Uutta metrorataa tarvitsisi rakentaa vain Mellunmäestä eteenpäin, kun taas pikaraitiotie jouduttaisiin vetää Itäkeskukseen asti, tehden n 4 km lisää pituutta pelkälle perusradalle, ilman haaroja.

Oletetaan että molempiin ratkaisuihin sisältyy tarvittavat viimeisimmän huudon mukaiset turvajärjestelyt. Metro ja raitiotie maksaisivat siis kumpikin 80 M€. Oletetaan että raitiotien kustannuksista voi tiputtaa pois tunneleita ja pitkiä siltoja joita Jokerissa on muutama, mutta samantasoisia ratojen on muuten oltava. Silti ollaan hyvin samoissa lukemissa. Kuvittelisin että jos metroon pistettäisiin pari kymppiä lisää niin rataa saataisiin vietyä lähemmäs asukkaita.

Raitiotien etu on lähinnä se etä Porvoontien varrelle saadaan yksi raideyhteys lisää, ja vaihdoton yhteys Jokerin reitille. Metron etu taas vaihdoton ja nopeampi yhteys keskustaan. Hintaeroa metron haitaksi maksimissan 50 M€ kaiken kaikkiaan.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös