Östersundomin metro pikaraitiotieksi?

->Nyt kun noita selvityksiä on alustavasti vähän silmäillyt, niin vaikea on ymmärtää, miksi on valittu vaihtoehdoista metro. Syyt tuskin liittyvät joukkoliikenteeseen, vaan kyse taitaa pikemminkin olla taloudesta. Metrosta lienee helpommin osa sysättävissä valtion kontolle kuin raitiotiestä, ja olisiko rakennuttajillakin enemmän himoja metron suuntaan? Vaikka pientalovaltaisesta alueesta puhutaan, niin asemien välittömään läheisyyteen tullee kuitenkin kerroksia.

Liittyykö tähän myös jännite Helsingin keskustan ja Itäkeskuksen välillä. Pikaratikka Östersundomiin + Raidejokeri painottaa hieman enemmän Itäkeskuksen roolia paikallisena keskuksena kuin Itämetro, joka suuntaa vahvasti Helsinginniemelle.

Luulisi muuten, että selvitysten pohjalta olisi laadittu kunnollinen vertailutaulukko jossa on rinnakkain metro ja pikaratikkavaihtoehdot. Nyt saa selata kahta selvitystä rinnakkain, mikä on hieman työlästä.
 
Liittyykö tähän myös jännite Helsingin keskustan ja Itäkeskuksen välillä. Pikaratikka Östersundomiin + Raidejokeri painottaa hieman enemmän Itäkeskuksen roolia paikallisena keskuksena kuin Itämetro, joka suuntaa vahvasti Helsinginniemelle.
En usko että tästä on kyse. Piti vaan keksiä joku kompromissi joka kelpaa kaikille, se että se on huonompi kuin vaihtoehto on epäolennaista kun se vaihtoehto ei joillekin vaan käy. Komiteasuunnittelua.

Luulisi muuten, että selvitysten pohjalta olisi laadittu kunnollinen vertailutaulukko jossa on rinnakkain metro ja pikaratikkavaihtoehdot. Nyt saa selata kahta selvitystä rinnakkain, mikä on hieman työlästä.
Joo, tosin aika masentavaa luettavaa se olisi.
 
Minusta tarvitaan molemmat:

Pikaraitiotie
Pysäkit:
VAIHE B
Raide-Jokerin pysäkit
Itäkeskus (M) (Turunlinnantien alku)
Puotinharju 2(Turunlinnantie, pysäkkien Puotinharju ja Vanhanlinnantie välissä)
Puotila 1 (ABC:n kohd.)
(Maan alle Itäväylän alitunnelissa, yhdistyy metrotunneliin)
Puotila 3 (Puotila 2 on nykyinen metroasema, 3 sijaitsee metrotunnelin linjauksen sekä Puotilantien risteyksessä)
Rastila (M)
Kallvikintien alitus
VAIHE A
Vuosaari (M) (Jatkaa satamaan Vuotien poihjoisreunaa)
Uutelan kanava
Vuosaaren satama 1 (Laivanrakentajantie)
Vuosaaren satama 2 (Matkustajaterminaali Vuosaaren satamatien päässä)
Mölandet
Granö (Seuraavat asemat ovat samat kuin Pikaraitiotien esiselvityksen Unified-vaihtoehdossa)
Ribbingö
Sundsberg
Kasaberget
Östersundomin pääterminaali
Knuters
Sakarinmäki
Puroniitty
Sipoonlahti
Majvik

Metro
½ Vuosaaren-vuoroista (joiden asiakkaita siirtyy pikaraitiotielle) siirretään Mellunmäkeen ja sitä kautta:
Kartano
Länsisalmi
Östersundomin pääterminaali (Pikaraitiotieselvityksen pysäkki Östersundom, ei Itämetron)
Karhusaari

Näin Helsingin sisäistä liityntäliikennettä ei tarvittaisi, Landbonkin asukkaat voivat käyttää U-linjoja, joille asetettaisiin pysäkki Porvoonväylälle Landbon (-350 – +1000 m) ja Rapuojantien kohdalle (nykyiseltä pysäkiltä +500 m). Nikkilään kulkevilla pikavuoroilla taasen voisivat kulkea nykyiset Raja. Ainoaksi paikaksi ilman joukkoliikennettä jäisi Puroniityntien pää, jonne voitaisiin ajaa yhdellä midibussilla.

Uusien asuinalueiden bussiyhteyksien lisäksi korvautuisi:
Suurin osa linjasta 98
Osa linjasta 90B
(Linjat 90B,98 ja 96 voitaisiin korvata yhdellä linjalla IK-Marjaniemi-Rastila-(96 päästä päähän)-Vuosaaren satama (90B)
519A
91/K&93/K
 
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Apu+Keskeisiä+itämetrolaskelmia+jätetty+pimentoon/1135259843267

HS sanoi:
Apu: Keskeisiä itämetrolaskelmia jätetty pimentoon

2.9.2010 16:28

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on jättänyt kaksi itämetron kannattavuutta olennaisesti selkeyttävää selvitystä esittämättä, kirjoittaa Apu verkkosivuillaan.

Lehden mukaan kaksi helmikuussa valmistunutta selvitystä, metron esiselvitys ja raitiotien esiselvitys, olisivat esimerkiksi selventäneet metron olevan huomattavasti pikaraitiotietä kalliimpi vaihtoehto. Avun esittämien numeroiden perusteella metro olisi jopa viisi kertaa kalliimpi kuin pikaraitiovaunu.

Selvityksiä ei kuitenkaan toimitettu nähtäväksi kaupunkisuunnittelulautakunnan poliitikoille ennen kuin he tekivät periaatteellisen päätöksensä metron rakentamisesta. Selvitykset julkaistiin vasta sen jälkeen.

Lehden haastattelemat poliitikot kertoivat, etteivät olleet nähneet selvityksiä. Lautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Soininvaara (vihr) sanoi lehdelle, että raportit olisi pitänyt esitellä lautakunnalle jo aiemmin.

Apu ei tavoittanut Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston päällikköä kommentoimaan asiaa.
 
Sen lisäksi että KSV:ssa ei ymmärretä mitään joukkoliikenteestä/kaupunkisuunnittelusta, ei logiikkapuoli muissakaan asioissa tunnu olevan kovin hyvin hanskassa. Luulisi tyhmemmänkin virkamiehen ymmärtävän, että tällaiset pimitykset tuskin jäävät huomaamatta ja että niitä ei tulla sivuuttamaan vain olankohotuksin.

Ehdotan että kunnanvaltuusto luovuttaa virastopäällikölle läksiäislahjaksi leikkijunaradan, lapion ja purnukan oranssia maalia.
 
Minusta kuullostaa kyllä perin omituiselta, jos poliitikot eivät ole tienneet tai osanneet aavistaakaan metroa kalliimmaksi ratkaisuksi kuin pikaraitiotie. Kun se on minullekin ollut selvää vaikkapa Laajasalon raideratkaisun yhteydessä.
 
Pientä korjausta kadonnesiin tekstinpätkiin:
minä sanoi:
Landbonkin asukkaat voivat käyttää U-linjoja, joille asetettaisiin pysäkki Porvoonväylälle Landbon (-350 – +1000 m kävelyä verrattuna nykyisiin) ja Rapuojantien kohdalle (nykyiseltä pysäkiltä +500 m). Nikkilään kulkevilla pikavuoroilla taasen voisivat kulkea nykyiset Rajapysäkki-nimisen pysäkin alueen asukkaat.
Tässä kartta linjoista

PS. Onko siis Itämetro menty hyväksymään sellaisenaan, peruuttamattomasti? Täysinkö?
 
Onko siis Itämetro menty hyväksymään sellaisenaan, peruuttamattomasti? Täysinkö?

Alueen suunnittelijoille on lautakunta sanonut, että suunnitelkaa sen Rajajärveän piirtämän metroviivan mukaisesti. Ei siinä mitään muuta vielä ole tapahtunut. Apu-lehden nostattaman kohun ansiosta saattaa käydä niinkin, että lautakunta käsittelee asiaa vielä uudelleen.

Mitään peruuttamatonta ei missään nimessä ole tapahtunut.
 
PS. Onko siis Itämetro menty hyväksymään sellaisenaan, peruuttamattomasti? Täysinkö?
Maankäyttöä tehdään sen pohjalta ja koko asia menee muutenkin virkamiesryhmään. Tosin luottamusmiehet vaikuttavat sangen närkästyneiltä ja kai tuon pitäisi mennä ainakin Helsingin KH:ssä vielä läpi. Rahoituksesta ei ole myöskään päätetty mitään. Sekava kuvio.
 
Östikan farssi jatkuu. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli...pimittäneensä+itämetrolaskelmia/1135259848147

KSV:n virastopäällikkö luonnollisesti kiistää jättäneensä mitään kertomatta, vaikkei esisuunnitelmista olekaan kertonut. Ja lautakunnan pj komppaa, ettei koe jääneensä pimentoon, vaikkei ole mitään tietoa saanutkaan. Ja vpj Soininvaaralle näistä salasuunnitelmista ei ole ilmennyt mitään uutta, vaikkei hän olekaan niitä lukenut.

Ah tätä ihanuutta, oranssien aurinkolasien läpi.
 
Knightrider kysyi, onko jotain peruuttamatonta tapahtunut. Teoriassa ei, käytäntö on mutkikkaampi juttu. Lautakunnan päätös työohjelmasta tarkoittaa sitä, että viraston arkkitehdit suunnittelevat asemakaavoitusta nyt siltä pohjalta, että alueelle tehdään metro eikä ratikkaa. Mitä kauemmin suunnittelua tehdään metron perusteella, sitä suuremmaksi käy kynnys heittää kaikki suunnitelmat roskiin ja aloittaa alusta ratikan kanssa.

Jos siis tästä edetään normaalissa järjestyksessä, seuraavaksi lautakunta saa hyväksyttäväkseen kaavaluonnoksen. Tämä tapahtuu muutaman kuukauden kuluttua. Luonnos hyväksytään tai palautetaan muutettavaksi. Sitten kun se on ehkä muutettuna hyväksytty, luonnoksesta jatketaan kaavaehdotukseen, aikaa kuluu taas kuukausia. Kaavaehdotus on periaatteessa valmis kaava, jonka lautakunta sitten lähettää kaupunginhallitukselle, joka voi palauttaa sen muutettavaksi tai esittää valtuustolle hyväksyttäväksi.

Jos vasta kaupunginhaliltus tai valtuusto ovat sitä mieltä, että 5 kertaa ratikan hintainen metro on liian kallis ja liian huono, mahdollisimman paljon työtä ja aikaa heitetään romukoppaan. Keskustatunneli tyssäsi näin, mutta Östersundomin kaavoitus on vähän toisenlainen juttu. Ei sitä voi jättää tekemättä, kuten keskustatunnelin.

Itse asiasta olen sitä mieltä, että ainakaan mitään valtiontukea ei tarvitse itämetrolle maksaa. Miksi valtion pitäisi tukea liikennepoliittisten ja ympäristötavoitteiden vastaista rakentamista. Etenkin kuin vaadittu valtiontuki on enemmän kuin em. tavoitteiden mukaisen ratikkaratkaisun kokonaiskustannus.

Haluaisin muuten nähdä myös H/K-laskelman, jossa verrataan ratikkaa ja metroa. Metrorapparissa todettiin, ettei tällaista laskelmaa tehty, kun ei ollut 0-vaihtoehtoa. Onhan se helppo ottaa vertailukohteeksi ratikka. Mikä on H/K-suhde puolen miljardin metrolla sadan miljoonan ratikkaa vastaan, kun ratikassa on vielä enemmän matkustajiakin?

Antero
 
Kaavojen epäselvyyksiä ja pimittämisyrityksiä esiintyy maailman sivu joten ei tämä mitään uutta ole. Esim Espoossa yrittivät virkamiehet vuosi sitten viimeiseen asti saada KS-lautakuntaa puoltamaan Lommilan (kehä III:n ja Turunväylän risteys) jättikauppakeskushanketta mutta lautakunta palautti sen useita kertoja takaisin käsittelyyn. Keskon toimitusjohtajakin itki Hesarin yleisönosatolla että "eihän perheenäidit nyt millään junalla rupea kauppakasseja raahamaan vaan autollahan ne kulkee", ja että "koska kauppakaskus oli merkitty johonkin maakuntakaavaan (joka oli vuodelta 1 ja 2) niin se olisi pitänyt hyväksyä".

Tässä Sipoon kaavaehdotuksessa ilmeisesti virkamiehet yrittivät samaa jujua mutta eiköhän nyt kun on uutta tietoa voida aloittaa uusi käsittely. Kun ei ensimmäistäkään taloa ole rakennettu alueelle niin kai sen pitäsi sujua.

Toinen juttu on, että voisiko tällaisessa tapauksessa jättää liikennevälinevalinta avoimeksi ja päättää se myöhemmin. Tehdään varaus jossa voi toimia sekä lähijuna, metro tai raitiotie ja katsotaan sitten. Tosin kokemuksesta voi että sellaisilla varauksilla ei ole mitään arvoa enää sellaisessa vaiheessa kun asukkaat ovat muuttaneet ja ryhtyneet kulkemaan vain autolla.

t. Rainer
 
Haluaisin muuten nähdä myös H/K-laskelman, jossa verrataan ratikkaa ja metroa. Metrorapparissa todettiin, ettei tällaista laskelmaa tehty, kun ei ollut 0-vaihtoehtoa. Onhan se helppo ottaa vertailukohteeksi ratikka. Mikä on H/K-suhde puolen miljardin metrolla sadan miljoonan ratikkaa vastaan, kun ratikassa on vielä enemmän matkustajiakin?

Antero

Sen minäkin haluaisin nähdä! Itseasiassa kun nyt puhutaan käytännössä useiden miljardien, jopa kymmenen miljardin, hankkeesta (tähnhän siis liittyy koko alueen kaavoitus, eikä pelkästään tuo yksi liikennejärjestelmän osa), niin ei tuota päätöstä voi minusta mitenkään tehdä noiden kahden erillisen selvityksen perusteella. Tarvittaisiin asiallinen selvitys, jossa noita vaihtoehtoja verrattaisiin käyttäen hyväksi nyt tehtyjen selvitysten lähtötietoja (siis muitakin kuin mitä on noissa nyt julkaistuissa esitetty).

Voi tietysti tuntua vähän hölmöltä tehdä selvityksiä ja selvityksen selvityksiä, mutta nyt ei kuitenkaan puhuta mistään nakkikioskin paikasta, vaan kyse on sadoista miljoonista euroista yhteisiä rahoja. Sen vuoksi on minusta aivan perusteltua mennä "raskaimman mukaan", semminkin kuin sitä alueen rakentamista ei ole mikään pakko aloittaa ensi viikolla tai ensi vuonna - onhan se alue siellä ollut vuosikymmeniä rakentamattomana, ei se muutama vuosi paljonkaan enää tunnu.

Kari
 
Kyse on sadoista miljoonista euroista yhteisiä rahoja. Sen vuoksi on minusta aivan perusteltua mennä "raskaimman mukaan".

Helsingillä on nyt hyvä paikka näyttää mitä tiukasti ohjatulla keskusjohtoisella kaupunkisuunnittelulla voi saada aikaan.

Espoota on aina kritisoitu siitä että siellä annetaan ns. markkinavoimille, voittoa tavoitteleville yrityksille ja hyvin toimeen tuleville perheille liikaa valtaa oman mielensä mukaisten itsekkäiden päätösten tekemiseen. Tämä on sitten johtanut hajanaiseen tilkkutäkkiin jossa kukaan ei ole enää aidosti onnellinen, jossa eriarvoisuus lisääntyy ja joka on sekä talouden että ekologian suhteen tuhlaileva.

Nyt on mahdollisuus tehdä todellinen ihanneyhdyskunta jossa ihmiset ovat onnellisia. Tarvitaan vain tiukka etukäteissuunnitelma jota on noudatettava pilkuntarkasti. Todellinen kaupunkikulttuuri ei koskaan synny itsestään vaan vaatii ohjausta ja rajoja.
 
Takaisin
Ylös