Östersundomin metro pikaraitiotieksi?

Mitä minä rohkenen tulkita niin että se pikaratikkakin on edelleen kuvioissa. Seuraavaksi sitten valtuustoon.
Saapa nähdä, miten tämä omituinen prosessi etenee. Mahdetaankohan valtuustollekaan kertoa, mitkä ovat metron ja ratikan hinnat ja kulkumuoto-osuudet. Ja miksi ”joku” päätti, että Östersundomiin rakennetaan metro. Sillä paitsi, että asia on kirjoitettu kaupunginhallituksen hyväksymään työohjelmaan, näkyy tämä tekemätön päätös myös Helsingin talous- ja suunnittelukeskuksen internetsivulla:
TASKE 1.9.2010 sanoi:
http://www.hel.fi/wps/portal/Talousjasuunnittelukeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/taske/fi/Aluerakentaminen/Esittely13

Metro vai pikaraitiotie?

Raideliikenteen suhteen metrovaihtoehto on nyt valittu ensisijaiseksi yleiskaavoituksen pohjaksi, mutta kaavoitus ei vielä sulje kokonaan pois pikaraitiotietäkään.

”Esimerkiksi pääkatujen varaukset tehdään joustavasti siten, että voidaan lopulta sen hetkisen poliittisen tahdon, taloudellisen tilanteen ja teknisen tiedon mukaan tehdä paras mahdollinen ratkaisu. Vuonna 2015 itämetron rakentamisen aloittaminen olisi kuitenkin teknisesti mahdollista”, Karjalainen vahvistaa.

Pikkuisen tässä täytyy helsinkiläisenä ihmetellä, kenellä on valtuudet tehdä tällaisia puolen miljardin euron suuruisia päätöksiä, kun niitä ei tee valtuusto eikä kaupunginhallitus, koska kumpikaan ei ollut tuon sivun julkaisupäivänä edes käsitellyt tällaista asiaa.

Saati että vielä joskus kuulisi, mikä on tällaisen päätöksen perustelu.

Antero
 
Viimeksi muokattu:
En malta olla laittamatta tätä – taas menee näin.

HS jatkaa luotettavalla asenteellisella mielikuvia muokkaavalla ”tiedotus”linjallaan. Kun kaupunginhallitus on eilen päättänyt, että se edellyttää metron ja pikaratikan selvittämistä kaavoituksessa tasavertaisina, HS kertoo tänään pikku-uutisessa:
Hesari sanoi:
Helsinki kutsuu naapureitaan Östersundomin suunnitteluun
...Alustavissa hahmotelmissa Östersundomiin tulee 50 000 – 80 000 asukkaan asuinalue Mellunmäestä lähtevän niin sanotun itämetron varaan.

Ruotsinkielinen pääkaupunkiseudun päivälehti Hufvudstadbladet lieneekin parempi, koska se kuulemma on kertonut miten asia on. Olenkin jo pitkään harkinnut sanomalehtitilaukseni vaihtamista. Ja suosittelen sitä muillekin. Siinä siivellä harjaantuu toinen kotimainenkin.

Antero
 
HS sanoi:
Alustavissa hahmotelmissa Östersundomiin tulee 50 000 – 80 000 asukkaan asuinalue Mellunmäestä lähtevän niin sanotun itämetron varaan.

Tuo 'varaan' on sinällään hauska ilmaisu. Kaikki ovat ilmeisesti herttaisen yhtä mieltä siitä, että tuon kokoista uutta aluetta ei voi rakentaa ilman raideyhteyttä, mutta toisaalta ollaan valmiita tyytymään aika vaatimattomaan matkaosuuteen, eikä edes valita sitä vaihtoehtoa, jolle ennustetaan suurinta matkaosuutta. Kuinka metron 'varassa' sitten lopulta ollaan? Länsimetrolle edes laskettiin bussi- eli nollavaihtoehto, jonka toiminta nyt tietysti onkin eri tavalla tiedossa kuin idässä.
 
Nyt se metro on jo sitten nimikkeellä Sipoon metro. Pieni rahoitusrealistinen huomio: Jos Sipoo maksaa 70% Majvikin jatkosta niin se on noin 70 miljoonaa euroa. Joka on sattumoisin saman verran kun kaikki Sipoon verotulot vuonna 2010. :)
 
Vs: Miten HSL voisi säästää järkevästi?

Raitiotiealueen (päällekkäinen) bussiliikenne lopetetaan turhana törsäyksenä. Liitosalueiden bussiliikennettä ajetaan vain harkitusti raitiotielinjaston ohi keskustaan Linja-autoasemalle ja raitioteiden laitapysäkkeille rakennetaan muualta maailmasta tutut sujuvat yhdysliikenneterminaalit. Näin saadaan keskusta viihtyisäksi. Rautatientorin/Elielinaukion bussiasemat lakkautuvat samalla. Johdinautosuunnittelu lopetetaan välittömästi suurempien rahamenojen välttämiseksi.

Metroalueen (päällekkäinen) raitiotiesuunnittelu lopetetaan turhana törsäyksenä. Liitosalueiden bussiliikennettä ajetaan vain nykyisille asuinalueille ja suunnitellaan uudisrakentaminen kävelyetäisyyden päähän metroasemista. Näin saadan aikaan viihtyisä lähiö, vältetään syrjäiset yhdysliikenneterminaalit ja säästetään suojeltavaksi esitetyt luontokohteet rakentamiselta.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Miten HSL voisi säästää järkevästi?

Metroalueen (päällekkäinen) raitiotiesuunnittelu lopetetaan turhana törsäyksenä. Liitosalueiden bussiliikennettä ajetaan vain nykyisille asuinalueille ja suunnitellaan uudisrakentaminen kävelyetäisyyden päähän metroasemista. Näin saadan aikaan viihtyisä lähiö, vältetään syrjäiset yhdysliikenneterminaalit ja säästetään suojeltavaksi esitetyt luontokohteet rakentamiselta.
Ei se muuten mene ihan näin. Lukaisepa ne raportit, joissa on suunniteltu Östersundomia metron tai ratikan pohjalta. Harva haluaa asua metroasemalla, mutta vaikka haluaisikin, kumminkin se metro maksaa 5 kertaa niin paljon kuin ratikka, joka ei jyrää alleen niitä luontokohteita. Ja se 5 kertaa ratikkaa kalliimpi metrorakentaminen tulee HSL:n maksettavaksi myös, eli ei se ole mitään säästämistä.

Antero
 
Vs: Miten HSL voisi säästää järkevästi?

Ei se muuten mene ihan näin. Lukaisepa ne raportit, joissa on suunniteltu Östersundomia metron tai ratikan pohjalta. Harva haluaa asua metroasemalla, mutta vaikka haluaisikin, kumminkin se metro maksaa 5 kertaa niin paljon kuin ratikka, joka ei jyrää alleen niitä luontokohteita. Ja se 5 kertaa ratikkaa kalliimpi metrorakentaminen tulee HSL:n maksettavaksi myös, eli ei se ole mitään säästämistä.

Antero

Eihän jyrää, koska metro pakottaa tiivistämään asutusta kunnolla asemien ympäri. Silti sinne liitosalueelle saisi mahtumaan enemmän väkeä kuin ratikalla, näkyyhän se toki sitten kokonaishinnassakin. Ratikkaa taas nimenomaan on visioitu jonnekin Ribbingön suuntaankin natura-alueiden keskelle, hulluimmissa suunnitelmissa jopa Granöhön. Tuo 5-kertainen hinta taas vaikuttaa jossain määrin tarkoituksenhakuiselta. On kenties sovellettu vain kylmästi nykymetron standardia, mutta eiköhän metroasemiakin olisi mahdollista toteuttaa hiukan kevyemmin kuin suomalaisella viimeisen päälle tekemisen mallilla.
 
Vs: Miten HSL voisi säästää järkevästi?

Eihän jyrää, koska metro pakottaa tiivistämään asutusta kunnolla asemien ympäri. Silti sinne liitosalueelle saisi mahtumaan enemmän väkeä kuin ratikalla, näkyyhän se toki sitten kokonaishinnassakin.
Metro jyrää luontokohteet alleen siten, ettei se voi kiertää niitä matkalla sinne asemalle, joka on sijoitettu sellaiseen paikkaan, johon voi rakentaa. Mainitsemissani raporteissa on tutkittu samaa asukasmäärää sekä metrolle että ratikalle. Tämä johtuu siitä, että asukasmäärä on lähtökohta. Toinen lähtökohta on rakentamistapa. Helsingissä on demokraattisella päätöksenteolla haluttu rakennettavan Östersundomiin pientalovaltaista asumista. Tiivistä ja tehokasta rakentamista Helsingissä tehdän Jätkäsaareen ja Kalasatamaan, jotka ovat kestävän yhdyskuntarakenteen periaatteiden mukaisesti seuturakennetta tiivistäviä alueita. Ja kun ne ovat lähellä kantakaupunkia, kerrostaloasumisella on myös menekkiä. Kuka haluaa tiiviiseen kerrostaloasumiseen tunnin matkan päähän kantakaupungista?

Ratikkaa taas nimenomaan on visioitu jonnekin Ribbingön suuntaankin natura-alueiden keskelle, hulluimmissa suunnitelmissa jopa Granöhön.
Kannattaisi ehkä kerrata ne linjaukset, molemmista raporteista ja verrata, kummassa mennään arvokkaiden luontoalueiden kautta.

Tuo 5-kertainen hinta taas vaikuttaa jossain määrin tarkoituksenhakuiselta. On kenties sovellettu vain kylmästi nykymetron standardia, mutta eiköhän metroasemiakin olisi mahdollista toteuttaa hiukan kevyemmin kuin suomalaisella viimeisen päälle tekemisen mallilla.
Metrorakentamista voi soveltaa kevyemmin, kun siirretään virroitin katolle, pannaan vaunuihin kuljettaja ja tehdään vaunuista sellaisia, että ne kääntyvät kadunkulmissa. Sillä tavalla metrorakentamisesta tulee 5 kertaa halvempaa. Se halpa metro on tutkittu siinä raportissa, jonka nimessä on sana pikaraitiotie.

Minusta on ainoastaan tervettä, että metrorakentamisen hinnassa päästään eroon valehtelusta. 4 vuotta sittenhän Espoon metro Matinkylään maksoi ”vain” 412 M€. Tänä vuonna on vihjaistu, ettei 714 miljoonan budjetti riitä kuin Tapiolaan. Ja HSL on ujuttamassa samalle metrolle jo 80 miljoonan lisäpottia, kun pitäisi toimivan metron aikaansaamiseksi rakentaan asemille myös liityntäyhteydet.

Ei säästämistä ole väittää, että miljardin metron saa puolella miljardilla.

Antero
 
Vs: Miten HSL voisi säästää järkevästi?

Metro jyrää luontokohteet alleen siten, ettei se voi kiertää niitä matkalla sinne asemalle, joka on sijoitettu sellaiseen paikkaan, johon voi rakentaa.
Antero

Liitosalueella ne luontokohteet sijaitsevat rannikolla ja Porvoonväylän pohjoispuolella. Rakentamalla Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien väliseen käytävään mahdollisimman tehokkaasti säästetään ne muut alueet.


Kuka haluaa tiiviiseen kerrostaloasumiseen tunnin matkan päähän kantakaupungista?
Antero

Liioittelun makua taas. Eihän tuo alue olisi ajallisesti vaikkapa Keravaa kauempana, varsinkin jos jätetään pois turha vaihto ratikan ja metron välillä.
 
Vs: Miten HSL voisi säästää järkevästi?

Liitosalueella ne luontokohteet sijaitsevat rannikolla ja Porvoonväylän pohjoispuolella. Rakentamalla Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien väliseen käytävään mahdollisimman tehokkaasti säästetään ne muut alueet.
Metrorata vaan kiemurtelee Länsisalmen ja Salmenkallion kautta Gumböleen juuri niiden Porvoontien eteläpuolisten natura-alueiden kautta.

Liioittelun makua taas. Eihän tuo alue olisi ajallisesti vaikkapa Keravaa kauempana, varsinkin jos jätetään pois turha vaihto ratikan ja metron välillä.
Niin, vaihto bussin ja metron välillä onkin tarpeellinen, joten siihen kuluvaa aikaa ei tarvitse laskea...

Joukkoliikenteen osuus ajoneuvomatkoista on ratikalla 39 % ja metrolla 32 %. Arvaatko, mistä tämä johtuu? Siitä, että matka-aikasumma on ratikalla pienempi kuin metrolla. Siis kaikki yhteenlasketut matka-ajat ovat metron kanssa enemmän kuin ratikalla. Raporteissa ei ole matka-aikasummia ilmoitettu, mutta aika paljon eroa on oltava, kun kulkumuoto-osuudessa on noin suuri ero.

Tämä kertoo siitä, että ei pidä tuijottaa yhteen ainoaan kulkusuuntaan eli Östersundomin ja Helsingin välisiin matkoihin. Kaikista matkoista Helsingin niemelle on 35–39 % ratikan rataverkkomallista riippuen, joten liikennejärjestelmää ei pitä optioida vain tämän liikenteen mukaan. Metro tietenkin ”optimoi” tätä suuntaa, koska muualle sillä ei pääse. Paitsi ehkä joskus Espooseen, jonne matkansa suuntaa peräti 3 % – eivätkä nekään kaikki Länsiväylän varteen.

Yksinkertainen tulos kaikesta on, että ratikka on mennen tullen metroa parempi. Eikä nyt tehdyssä luonnostelussa edes vielä ole lähdetty pohtimaan seudullisia yhteyksiä esim. Vantaan suuntaan. Eli jos HSL:ää oikeasti säästäminen kiinnostaa, niin pitkällä tähtäimellä se alkaa metrohankkeiden panemisesta odottamaan 2100-lukua.

Antero
 
Voisiko metrosta tehdä edullisempaa tekemällä Itämetrosta aidattoman, eritasoristeyksettömän sekä tekemällä edullisempia asemia, kuten esimerkiksi Tapanilan tai Käpylän rautatieasema. Tai lämmitetty sisätila vain päähän. Lisäksi jos itään menisi pitkiä metroja 10 minuutin välein voitaisiin tehdä rata yksiraiteisena lukuunottamatta asemia.

Ainoana ongelmana olisi henkilön, esteen tai eläimen radalla tunnistus. Tietääkseni tuleva automaattimetro osaa reagoida tähänkin eristyksestä huolimatta.
 
Voisiko metrosta tehdä edullisempaa tekemällä Itämetrosta aidattoman, eritasoristeyksettömän sekä tekemällä edullisempia asemia, kuten esimerkiksi Tapanilan tai Käpylän rautatieasema. Tai lämmitetty sisätila vain päähän. Lisäksi jos itään menisi pitkiä metroja 10 minuutin välein voitaisiin tehdä rata yksiraiteisena lukuunottamatta asemia.

Heh, siis yksiraiteinen karvalakkimetrokin olisi parempi kuin pikaratikka? Päivän paras. :lol:

Ainoana ongelmana olisi henkilön, esteen tai eläimen radalla tunnistus. Tietääkseni tuleva automaattimetro osaa reagoida tähänkin eristyksestä huolimatta.

Varmasti reagoi, pysäyttämällä liikenteen - ja sitten odotellaan, kunnes pupu on loikkinut tiehensä ja stopin syy on selvitetty. Ilman tätä fantastista yksiraiteista itämetroakin tuosta voi tulla ongelmia kun automaatio otetaan käyttöön.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Miten HSL voisi säästää järkevästi?

Joukkoliikenteen osuus ajoneuvomatkoista on ratikalla 39 % ja metrolla 32 %. Arvaatko, mistä tämä johtuu? Siitä, että matka-aikasumma on ratikalla pienempi kuin metrolla. Siis kaikki yhteenlasketut matka-ajat ovat metron kanssa enemmän kuin ratikalla. Raporteissa ei ole matka-aikasummia ilmoitettu, mutta aika paljon eroa on oltava, kun kulkumuoto-osuudessa on noin suuri ero.

Hei, satutko tietämään, kuinka noita kulkutapaosuuksia on arvioitu. Jos olen käsittänyt oikein, niin tämä on uusi aluevaltaus liikennesuunnittelussa ja aikaisemmin noiden osuuksien on ajateltu olevan vakioita. Onko siis käyttöön otettu uusia ohjelmistoja, vai mistä on kyse?
 
Takaisin
Ylös