Östersundomin metro pikaraitiotieksi?

Vs: Z niin kuin Zorbul

edsel sanoi:
...tasonvaihdokset hoituisivat helposti niin että kiskot nousevat kaksi kerrosta "Z" tai "switchback" -ratkaisuna eli vaunut peruutetaan siksakkia kerroksesta toiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis ns. Zig Zag Railway. Otan tämän termin esiin tässä, jos haluatte tutkia maailman zigzag-ratoja internetissä.
 
Antero Alku sanoi:
Kyllä liityntäbussillakin voi matkustaa kauppakeskukseen, mutta kukaan ei tee niin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Yleensä noissa liityntäbusseissa varsin suuri osa vaikuttaa kulkevan nimenomaan sinne oman alueensa kauppakeskukseen sen liityntämatkan sijaan. Ruuhka-aikaan junaan vaihtajia toki on enemmän. Vaikkapa Malmin aseman länsipuolella kauppojen lähellä sijaitseva vaihtopysäkki on usein itse aseman pysäkkiä suositumpi. Tikkurilassakin auto tyhjenee usein jo pari pysäkkiä ennen rautatieasemaa.

Osalla ihmisistä liikkumistarpeet ovat yksinkertaisempia kuin toisilla. Hyvä joukkoliikenne riippuu siitä, mitä kukakin hyvänä pitää. Esimerkiksi Vantaan Nikinmäestä puhuttaessa huono joukkoliikenne on usein esillä. Veikkaanpa, etteivät nuo puhujat ole oikein perillä koko asiasta. Ruuhka-ajan ulkopuolella Helsinkiin menee 2 bussia tunnissa, Tikkurilaan 1 ja Korsoon peräti 5. Mielestäni ei pientaloalueelle niin huonosti.
 
Minustakin Antero on tuossa väärässä, ihmiset matkustavat nimenomaan yllättäviä ja yllättävän lyhyitä matkoja nimenomaan kauppaan ja varsinkin Alkoon. Sata metriä kauppakassien kanssa ja ilman on kaksi aivan eri asiaa, varsinkin jos niissä on lasipulloja. Itse kuljen keskustaan kävelemällä Malmin asemalle, mutta kaupassa tulee usein takaisin tullessa käytyä Hakaniemessä tai Arabiassa koska sieltä tulee suora bussi lähelle kotiovea.
 
Mutta siitä huolimatta kuljetaan myös pitkiä, ja ehkä hieman oudompiakin matkoja, jota silmälläpitäen liikennettä ei ole myöskään suunniteltu. Silti lähtökohtana ei saa olla se, että liikenne suunnitellaan lähialkossa asioiville, vaan myös niille, jotka kulkevat pidempiä "loogisia" matkoja.
 
Vs: Raide-Jokeri

hylje sanoi:
Pikku-Bulevardi on haaste, mutta ei edellytä massiivista muutosrakentamista raitiovaunulle. Toisen puolen (tai kummankin) liikehuoneistoista voi hyvin leikata syvyyttä, jotta viihtyisät kävelytilat säilyvät. Toisen kerroksen siltarakenteita taitaa olla aihetta rakentaa uudelleen (edelleen Bulevardille ja Piazzalle asti) jotta korkeustilaa saadaan riittävästi. Suurin rakenteellinen kysymysmerkki ja tekninen este on lattian tukevuus, eli kuinka paljon pitää rakentaa uudelleen riittävän tukevuuden saavuttamiseksi. Kantavat pylväät on karkeasti otettuna täysin mahdollista kiertää, vain itse itseään kantavia siltarakenteita on tarve keventää tai muotoilla uudelleen.

Piazza on nykytilassaan umpikuja. Kuitenkin limitetyllä raiteella (onhan suurin piirtein koko Bulevardi mahdollisesti täysleveää raidetta) on mahdollista tulla Turunlinnantien ja Itäväylän ylittävälle sillalle uudistamalla kahden kerroksen liikehuoneistoja melko lyhyeltä matkalta, luultavasti korkeintaan muutama kymmenen neliö kerrosta kohti tunnelin aikaansaamiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuinkahan hyvin ruohoradan ruoho kasvaa kauppakeskuksessa? Tarvitaanko kauppakeskuksen sisällä kulkevalle radalle ylimääräisiä kuluja aiheuttava kastelujärjestelmä ja mahdolliset kasvilamput. Vai käytetäänkö sisätiloissa keinonurmea?
 
GT8N sanoi:
Mutta siitä huolimatta kuljetaan myös pitkiä, ja ehkä hieman oudompiakin matkoja, jota silmälläpitäen liikennettä ei ole myöskään suunniteltu. Silti lähtökohtana ei saa olla se, että liikenne suunnitellaan lähialkossa asioiville, vaan myös niille, jotka kulkevat pidempiä "loogisia" matkoja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Toki ensijassa näin, mutta terveeseen suunnittelunöyryyteen kuuluu sen tiedostaminen että käyttäjät toimivat aina jotenkin muuten kuin piirrustuspöydälle kuvitellaan, ja vielä kaiken lisäksi muuttavat käyttäymistään ajan myötä. Ja normaali ratkaisu tähän on tehdä järjestelmiä jotka tarjoavat vaihtoehtoja ja joita voidaan mukauttaa. Joukkoliikenteeseen sovellettuna se tarkoittaa sitä, että on useita vaihtoehtoisia kulkuneuvoja.

Vaikka niin että liityntäbussilinjat yhdistetään radan kanssa risteileviksi pitkiksi linjoiksi, koska jotkut haluavat esim. raskaiden kantamusten, huonon liikkumisen takia tai ihan muuten vaan ilman vaihtoa suoraan kotoa johonkin keskukseen, vaikka se kestääkin pitempään. Esimerkiksi pääradan varressa tämä voisi tarkoitta, että Hakunilasta lähtevä bussi ajaa Tikkurilaan, sieltä Ala-Tikkurilan kautta Puistolaan, josta Jakomäkeen ja edelleen Malmille. Esimerkiksi siksi että Heikinlaaksosta Malmiin kauppaan lähtenyt haluaa kaupan ovelta suoraan kotiin, ja Ala-Tikkurilasta Malmin sairaalan menevä mummu päästää mahdollisimman vähällä kävelyllä, ja Puistolasta Tikkurilaan kulkeva rouva ei vaan tykkää junista. Tämä hoituu siis ensisijaisen liityntäliikenteen kyljessä, joka tapauksesas noita välejä ajettaisiin, eli ei periaatteessa maksa mitään.
 
vristo sanoi:
Tuttuja nimiä vilahtelee noissa tarjouksissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Metroselvitys on siis ilmeisesti menossa Sito Oy, Strafica Oy,
Arkkitehtuuritoimisto HKP, FCG Planeko Oy, Ari Oksa t:mi yhteenliittymälle.

Pikaratikkaselvitys on taas menossa WSP Finland Oy, Transport Technologie – Consult Karlsruhe GmbH yhteenliittymälle. Saksalaisfirman mukanaolo näyttää kääntäneen kilpailun tälle tarjoajalle. Vaikka kannattaa muistaa WSP:n esittäneen hyvän joukkoliikennevision myös Greater Helsinki Vision kilpailun voittaneessa Emerald visiossakin http://www.greaterhelsinkivision.fi/files/GHV_1p_Emerald_7_boards.pdf.

Liikenne- ja kaupunkisuunnittelutyön tuntihinta näyttää voittaneissa tarjouksissa muuten olevan 90-95 euroa tunti.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni suunnittelu näyttää käynnistyvät hyvällä mallilla. Ratikkasuunnittelun varmaan tekee käytännössä enemmän tai vähemmän sama porukka, joka jokerinkin nyt suunnitteli. Silloin voi uskoa, että työn jälki on hyvää. Karlsruhen mukanaolo on tietysti aivan oleellista.

Metron suhteen suunnittelu näyttää myös olevan asiallisella pohjalla, kun tarjousten pistejärjestelmä on suosinut Siton tarjousta.

Lautakunta teki molemmista päätökset kokouksessan 23.4.
 
petteri sanoi:
Metroselvitys on siis ilmeisesti menossa Sito Oy, Strafica Oy,
Arkkitehtuuritoimisto HKP, FCG Planeko Oy, Ari Oksa t:mi yhteenliittymälle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minulle tuttu nimi ainakin: todellinen metrotuntija sekä -ammattilainen ja toiminut aikanaan johtotehtavissä HKL-Metroliikenteessä. Mutta käsittääkseni ehdoton metron kannattaja myöskin.

Myös metrovaihtoehdon yhdessä kolmesta jättäneessä, mutta valitsematta jääneessä tarjouksessa on tuttu konsulttifirman nimi: Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, WSP Finland Oy, Kiskos ky.
 
vristo sanoi:
Myös metrovaihtoehdon yhdessä kolmesta jättäneessä, mutta valitsematta jääneessä tarjouksessa on tuttu konsulttifirman nimi: Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy, WSP Finland Oy, Kiskos ky.
Klikkaa laajentaaksesi...

En malta olla sanomatta, että juuri tässä kolmannessa sarakkeessa lukee: "kokemus metroratojen teknisestä suunnittelusta ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta (liikenne-ennusteet) vähäisin".
 
Itäkeskuksen metroaseman laituritason pohjoispuolella, bussikannen alla, on seinänaapurina parkkihalli, jota nuoriso 1980-luvulla kutsui nimellä "bat cave". Halliin on kaksi aukkoa: Olavinlinnantietä vastapäätä Turunlinnantielle ja Raaseporintieltä Marjaniementien sillan alitse.

En ole käynyt parkkihallissa liki pariin vuosikymmeneen, muistaakseni hallin lattia oli hiukan epätasainen ja tila oli muutenkin jotenkin epätehokkaassa käytössä. Joskus odottaessani metroa Itiksessä olen mietiskellyt, miksi tila on käytetty paikoitukseen eikä liityntäliikenteelle.

Tähän tilaan voisi rakentaa Viikistä tulevan Jokerin raitiotieraiteen yhteisellä laiturilla keskustaan päin kulkevalle metrolinjalle eli metrojunalla olisi laituri kummallakin puolella. Vaihto ratikasta metroon tulisi mahdollisimman helpoksi; vain muutama askel laiturin ylitse. Pienellä tunkemisella ja raidejärjestelyillä mahtuisi varmaankin metrolaiturin pituudelle kumpaankin suuntaan kulkevalle ratikalle oma laituri. Ratkaisu ei tietenkään palvelisi kauppakeskusta ja muutama pysäköintipaikkakin menetettäisiin.
 
brynkka sanoi:
Itäkeskuksen metroaseman laituritason pohjoispuolella, bussikannen alla, on seinänaapurina parkkihalli, jota nuoriso 1980-luvulla kutsui nimellä "bat cave".
Klikkaa laajentaaksesi...

Muutenhan paikka olisi loistava vaihtoa ajatellen, etenkin keskustasta tultaessa, jolloin pienellä seinän kaatamisella saataisiin suoraan kaksoislaituri metrolle ja ratikalle.

Kuitenkin taitaa olla niin, että parkkihalli on nykyään vähän aktiivisemmassa käytössä, etenkin sen jälkeen, kun alkuperäisen kauppakeskuksen hallit ehostettiin suht kiitettävään kuntoon. Halli on (oman muistikuvani mukaan) myös aivan liian matala, ja vaikka Itäkadulle saataisiinkin sujuva uloskäynti, on kyseinen katu aika mahdoton paikka ratikalle, jos seuraavia risteyksiä ei haluta ylittää silloin tai tunnelein. Tämä silta-asia toki on muutenkin ajankohtainen, koska paikalliset asukkaat ja yhteisöt ovat ilmeisesti aika kovasti haluamassa kevyeelle liikenteelle sujuvaa käyntiä Kehä I:n yli. Omasta mielestäni Kehän saisi laittaa tuossa kohtaa tunneliin vaikkapa Turunlinnantieltä Vuosaaren sillalle saakka. Tämä mahdollistaisi Itäkadulle ratikan.

Turunlinnantie taitaa kuitenkin olla aika monin verroin parempi paikka ratikalle kadun varrella sijaitsevien palvelujen tähden. Sehän kulkee kauppakeskuksen seinää myötäillen sekä tämän ja Puotinharjun suurehkon ostoskeskuksen välistä. Ja lisäksi Itäkeskuksen aseman vaihto on yleisestikin metroliikenteen helpommasta päästä. Harvemmin näin raskaalla junalla on näin sujuvia ja avaria vaihtoja. Jos Ratikat voi ottaa matkustajat kyytiin laituri 10:n kohdalta, on vaihto siedettävä, ja jos ei siedetä, on syytä harkita ratikan jatkamista keskustaan vaihdon poistamiseksi.

Mutta mitä näille kahdelle parkkitasolle voisi oikeasti tehdä, olisi rakentaa liketiloja sinne. Turhaa sitä kauppakeskusta Puotilaan enää laajentaa, kun keskustasta tulevat pääsisivät kaupoille suoraan laiturilta. Jos vielä tuota tiiliseinää saisi alas ja korvattua siistillä lasi- ja puuviritelmällä. Parkkihallit voidaan sitten rakentaa maan alle tai jonnekin sietämättömän kävelymatkan päähän. Ai niin eihän niin voi tehdä kuin joukkoliikenteelle!
 
Vs: M 300 -hankinta

Antero Alku sanoi:
Östersundomiin tehdään onneksi ratikka, ehkä senkin vuoksi, että metrosuunnitelmissa on päädytty niin alhaisiin matkustajamääriin, ettei niiden hoitaminen järisyttäisi systeemiä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Onko tuommoisia suunnitelmia oikeasti tehty jossain muuallakin kuin tällä foorumilla, vai tarkoittaako 'onneksi' toiveajattelua? Olisiko ratikka siis metron liityntälinja?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: M 300 -hankinta

Antero Alku sanoi:
Östersundomiin tehdään onneksi ratikka
Klikkaa laajentaaksesi...

hmikko sanoi:
Onko tuommoisia suunnitelmia oikeasti tehty jossain muuallakin kuin tällä foorumilla, vai tarkoittaako 'onneksi' toiveajattelua?
Klikkaa laajentaaksesi...

Mitään virallisia päätöksiä ei ole tehty. Tällä hetkellä tehdään liitosalueen raideliikenteestä sekä pikaraitiotien että metron esiselvitys, joiden perusteella voitaisiin tehdä linjausvaihtoehdon valinta tammikuussa 2010.

Liitosalueen pikaraitiotien esiselvityksen alustava työohjelma
Itämetron esiselvityksen alustava työohjelma
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös