Metron soveltuvuus Helsinkiin

Liittynyt
10 Marraskuu 2008
Viestit
67
Väitteesi ei pidä Helsingin osalta paikkaansa. Helsingin kokoisissa kaupungeissa EU:ssa metrot ovat yleisiä.

Helsinki on Euroopan 58. suurin kaupunkiseutu 1,26M asukkaalla. Kun otetaan vertaiilukohdaksi EU.ssa olevat kaupunkiseudut 50.-70. väliltä, niin saadaan EU:sta 16 suunnilleen Helsingin kokoista kaupunkiseutua, joiden koot ovat välillä 1,1 -1,4 miljoonaa asukasta.

Noista 8 kaupungissa on metro, neljässä ei ole metroa ja noistakin kaksi sijaitsee britanniassa, jossa raidejoukkoliikenne ei ole Lontoon ulkopuolella kovin kehittynyttä. Kolmessa kaupungissa on metro-ratikka tunnelissa ja yhdessä metro-ratikka rakenteilla. (Metro-ratikka eli Metro-tram on urbanrail.net käyttämä termi kevytmetro tyyppisistä ratkaisuista.)

Lähteet
http://en.wikipedia.org/wiki/Largest_European_cities_and_metropolitan_areas
http://www.urbanrail.net/eu/euromet.htm

Järjestysluku Kaupunki onkometroa
50. Praha kyllä
51. Leipzig-Halle ei
52. Valencia kyllä
54. Sevilla metro-ratikka rakenteilla
55. Porto metro-ratikka
57 South Yorkshire ei
58. Helsinki kyllä
59. Sofia kyllä
60. Nurnberg kyllä
61 Bremen kyllä
62 Chemnitz-Zwickau ei
63. Antwerp metro-ratikka
64. Bilbao kyllä
65. Portsmouth-Southampton ei
66. Toulouse kyllä
68. Hannover metro-ratikka
69. Saarbrucken-Forbach ei

Noissa wikipedian hommissa kannattaa vähän katsoo muidenkin kielien ja lähteiden tilastoja, sillä Helsingin kohdalla on laskettu mukaan Järvenpää, Kerava, Hyvinkää jne. Jolloin päästään n.1,2M asukkaaseen.

Mikäli Bremenin kohdalla tehdään sama asia niin "the metropolitan area of Bremen-Oldenburg has a population of more than 2.37 million."
nro. 59. Sofia asukkaita oli jo vuonna 1999 yli 1,2M, joten tuskin niitä vähempää on...

Mut takaisin aiheeseen..
Tampereen ja Turun ei ole mitään syytä antaa valtiolle muuta mahdollisuutta kuin tukea heidän raitioliikenne päätkösiä. Valtion on PAKKO tukea näitä projekteja, ihan jo ilmastopolitiikan takia.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Ratkaisevaa ei ole asukkaiden absoluuttinen määrä vaan asukastiheys. Suomessa, myös pk-seudulla, asukastiheys on huomattavasti matalampi kuin Euroopassa, meillä kun tykätään rakentaa metsälähiötyyppisesti. Sellaiseen kaupunkirakenteeseen metro ei istu. Helsingissä metron kaltainen järeä ratkaisu olisi asukastiheyden perusteella puolustettavissa vain Töölön tullin ja Paavalin kirkon eteläpuolisilla alueilla Niemellä.
 
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Ratkaisevaa ei ole asukkaiden absoluuttinen määrä vaan asukastiheys. Suomessa, myös pk-seudulla, asukastiheys on huomattavasti matalampi kuin Euroopassa, meillä kun tykätään rakentaa metsälähiötyyppisesti. Sellaiseen kaupunkirakenteeseen metro ei istu. Helsingissä metron kaltainen järeä ratkaisu olisi asukastiheyden perusteella puolustettavissa vain Töölön tullin ja Paavalin kirkon eteläpuolisilla alueilla Niemellä.

Jos ollaan puritanisteja, niin silloin pitää tuo väite paikkansa. Onhan Aasiassa ja Afrikassa monen miljoonan asukkaan kaupunkiseutuja jotka pärjäävät hyvin ilman metroa, mutta toista äärilaitaa kuvastaa se että esim Ranskassa on parin sadan tuhannen asukkaan kaupunkeja joilla on jopa parin risteävän linjan automaattimetro. Saksankin keskikokoisista ja pienehköistä kaupungeista monet joilla on virallisesti vain raitiotie, ovat kehittäneet siitä varsin metromaisen.

Helsingin metro ja muu joukkoliikenne vastaa pohjoismaisten pääkaupunkien vertailussa keskitasoa. Helsinkiä pienemmässä ja väljemmin rakennetussa Oslossa on sekä laaja raitiotie- että metroverkosto, mutta isommassa Kööpenhaminassa ei varsinkaan, ainakaan vielä. Kööpenhaminasta puuttuvat raitiovaunutkin. Toki lähijunaliikenne on sitten Köpiksessä aivan omaa luokkaansa ja ajaa metron asiaa aika pitkälti.

Metron tai muun raideliikennemuodon sopivuudesta johonkin kaupunkiin eivät yksin selitä kaupungin väkiluku eikä rakennustiheys, vaan myös maasto- ja vesistö- olosuhteet, ilmasto, geologiset seikat, sekä se, millainen elinkeinorakenne ja väestön ikä- ja ammattijakauma kaupungissa/kaupunkiseudussa on. Näitä viimeksimainittuja seikkoja on aika vähän otettu huomioon keskustelussa.

t. Rainer
 
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Helsingin metro ja muu joukkoliikenne vastaa pohjoismaisten pääkaupunkien vertailussa keskitasoa. Helsinkiä pienemmässä ja väljemmin rakennetussa Oslossa on sekä laaja raitiotie- että metroverkosto, mutta isommassa Kööpenhaminassa ei varsinkaan, ainakaan vielä. Kööpenhaminasta puuttuvat raitiovaunutkin. Toki lähijunaliikenne on sitten Köpiksessä aivan omaa luokkaansa ja ajaa metron asiaa aika pitkälti.
t. Rainer

Helsingin metro vastaa pohjoismaiden alatasoa, ilman ratikoita oltais todella pahasti jäljessä.
Tukholma on selkeesti paras joukkoliikenteen osalta, metroverkko kun on hyvällä mallilla. Kuten mainitsit niin Oslossakin tilanne on hyvä. Köpiksessä tilanne parantuu 2018 loistavasti sillä sen jälkeen metroverkko näyttää tältä:
500px-K%C3%B8benhavnMetroKort%2BCityringen.svg.png
 
Helsingin metro vastaa pohjoismaiden alatasoa, ilman ratikoita oltais todella pahasti jäljessä.
Tukholma on selkeesti paras joukkoliikenteen osalta, metroverkko kun on hyvällä mallilla. Kuten mainitsit niin Oslossakin tilanne on hyvä. Köpiksessä tilanne parantuu 2018 loistavasti sillä sen jälkeen metroverkko näyttää tältä:

Todettakoot vielä:

- Helsingissä (kokoluokka 1.2 miljoona) on parinkymmen kilometrin tynkämetro, joka tulee tulevaisuudesa olemaan korkeintaan 50 km kaikenkaikkiaan, täydennettynä aika kauas ulottuvalla ja tiheään liikennöidyllä lähijunaverkostolla sekä tiheällä raitiotiellä, mahdollisesti pikaraitioteitäkin.
- Oslossa (kokoluoka vajaa miljoona) on tiheä n 80 km metro täydennettynä raitiotiellä. Osa metrostahan on saatu aikaiseksi muuttamalla vaiheittain entisistä raitioteitä metroksi. Lähijunaliikenne taas on aika vaatimatonta.
- Tukholmassa (kokoluokka 1.7 miljoonaa) on erittäin tiheä metro, suht tiheä lähijunaverkko, täydennettynä muutamalla tynkäpätkällä vanhaa irrallista esikaupunkirataa ja uutta pikaraitiotietä, mutta ei raitioteitä keskustassa (vielä)
- Kööpenhaminassa (kokoluokka 1.8 miljoonaa) on tynkämetro jota aiotaan jatkaa, sekä erittäin tiheä lähijunaliikenne, mutta ei raitioteitä ollenkaan.

Pohjoismaiden muissa kaupungeissa ei yhdelläkään ole metroa, mutta Göteborgilla lähijuna ja tiheä raitiotie, ja raitiotie rakenteilla Bergeniin ja Århusiin, ja Malmöllä tiheähkö lähijuna yhdessä Kööpenhaminan kanssa, ja Trondheimissa raitiotie, mutta lakkautusuhan alla. Tanskassa ja tiheään asutussa Etelä-Ruotsissa on lisäksi suht tiheää paikallisjunaliikennettä, kun taas pohjois-Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa sitä ei ole pääakaupunkiseutuja lukuunottamatta juuri ole.

Mielestäni suomalaiskaupungit eivät ole mitenkään häpeäksi pohoismaisessa vertailussa, jos Tampereen ja Turun raitiotiehankkeet saavat tosissaan tuulta alleen.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Helsingin metro vastaa pohjoismaiden alatasoa, ilman ratikoita oltais todella pahasti jäljessä.
Tukholma on selkeesti paras joukkoliikenteen osalta, metroverkko kun on hyvällä mallilla. Kuten mainitsit niin Oslossakin tilanne on hyvä. Köpiksessä tilanne parantuu 2018 loistavasti ...

Johtuu varmasti siitä, että helsinki painii muutenkin ihan eri sarjassa väestömäärän ja etenkin asukastiheyden suhteen kuin Köpis ja Tukholma. Norskeilla puolestaan on niin paljon öljymiljardeja, että he voivat suhteellisen huolettomasti rakennella Osloon vaikka kuinka paljon metroa, jos sattuu huvittamaan.

Harvaan asutulle pk-seudulle nyt ei yksinkertaisesti kannata rakentaa huonosti yhdyskuntarakenteeseen sopivaa, törkeän kallista metroa enää mailiakaan.
 
^ Töölönmetro olis vielä paikallaan ja sais kulkea espan ja mannerheimintien risteyksestä katajanokalle.
 
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Johtuu varmasti siitä, että helsinki painii muutenkin ihan eri sarjassa väestömäärän ja etenkin asukastiheyden suhteen kuin Köpis ja Tukholma. Norskeilla puolestaan on niin paljon öljymiljardeja, että he voivat suhteellisen huolettomasti rakennella Osloon vaikka kuinka paljon metroa, jos sattuu huvittamaan.
Köpiksessä koko seudun väestötiheys ohittaa selvästi Helsingin, mutta Tukholmassa vain itse emäkaupungin osalta. Tukholman naapurikunnat, joihin lähes jokaiseen menee metro tai muu raskas raideliikenne, on samanlaista omakotimatto -ja metsälähiö-aluetta kuin täällä meillä Espoo ja Vantaa.

Mitä Osloon tullee niin siellä metroa alettiin rakentaa jo kauan ennenkuin Pohjanmereltä alkoi löytyä öljyä. Oslon ensimmäinen varta vasten metroksi rakennettu linja avattiin jo 1966, ja ensimmäinen esimetro, joka nykyisin toimii oikeana metrona, maanalainen rata Nationaltheatretilta Majorstuenin jo v 1928, tehden siitä Pohjolan ensimmäisen kaupungin sisäisen maanalaisradan. Eipä ollut norskeilla öljymiljardeja silloin, ellei kalanmaksaöljyä lasketa.

t. Rainer
 
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

..., mutta Tukholmassa vain itse emäkaupungin osalta. Tukholman naapurikunnat, joihin lähes jokaiseen menee metro tai muu raskas raideliikenne, on samanlaista omakotimatto -ja metsälähiö-aluetta kuin täällä meillä Espoo ja Vantaa.

Tämä nyt ei aivan pidä paikkaansa, ainakaan Tukholman pohjoisten metroesikaupunkien osalta. YTV:n raportissa http://www.ytv.fi/NR/rdonlyres/B6BB457D-2A33-449E-96BA-240B6EE53CD7/0/2002_1_nykytila.pdf (sivulla 6) on myös päädytty hieman erilaiseen tulkintaan asukastiheyden osalta. Lisäksi samaisessa julkaisussa on (sivulla 8) hauska luonnehdinta minkä tyyppisistä alueista helsingin seutu pääasiassa koostuu.

Raportti on tietysti ikivanha, ja nykyisin helsingin seudun metropolialueen joukkoliikenteen kannalta metron laajentaminen joka suuntaan mahdollisimman nopeasti on välttämätöntä.
 
Mikäli Bremenin kohdalla tehdään sama asia niin "the metropolitan area of Bremen-Oldenburg has a population of more than 2.37 million."
Tämä ei kiinnittänyt huomiotani vaan se, että Bremenissä EI ole metroa. Raitiovaunuja kyllä löytyy (ja tulevaisuudessa todennäköisesti myös S-Bahn), mutta en ole kyllä pari kertaa Bremenissä käydessäni havainnut metroa...
 
Koska Helsingin keskustaan on metro saatu, ei siitä kannata silloin lähteä peistä sen enempää vääntämään, mutta jos koko Helsingin harvaan rakennettua metropolia aletaan metroittamaan, niin siihen on kyllä halvempikin ratkaisu, eli pikaraitiotie.

Vaikka Helsingin metropolialue on tätä nykyä 1 - 1,2M, niin se ei silti suoraan ole verrannollinen kaikkiin saman väestömäärän omaaviin metropolialueisiin, koska joissain 1 - 1,5M metropoleissa voi aivan hyvin olla sama väestöntiheys, joka Helsingin metropolialueelta löytyy vain Helsingistä.

On selvää, ettei Helsingissä voi tai edes kuulu olla samanlaista metroverkostoa kuin todellisissa Euroopan metropoleissa. Helsinki kuuluu kokoluokaltaan enemmän Göteborgin kaltaisiin kaupunkeihin kuin Barcelonan ja Milanon kaltaisiin kaupunkeihin.
 
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Tämä nyt ei aivan pidä paikkaansa, ainakaan Tukholman pohjoisten metroesikaupunkien osalta.
Tukholmassa metro vie pohjoisessakin sentyyppisiin lähiöihin kuin mitä meillä ovat Matinkylä, Leppävaara tai Myyrmäki.

Tukholmassa ja Oslossa on laajemmat metroverkostot kuin Helsingissä lähinnä siksi että niiden rakentaminen aloitettiin montakymmentä vuotta aikaisemmin, ja vaikka kaupungit eivät olleet siihen aikaan vauraampia eikä Tukholma juuri edes isompi kuin Helsinki nyt, niin rakentaminen oli määrätietoisempaa, eikä siihen aikaan vastustettu jokaisen yksittäisen puun kaatamista itse metron tai sen yhteyteen rakennettavien lähiöiden rakentamisen tieltä, jonka takia se voitiin tehdä maan pinnalle suurimmalti osin.

YTV:n raportissa http://www.ytv.fi/NR/rdonlyres/B6BB457D-2A33-449E-96BA-240B6EE53CD7/0/2002_1_nykytila.pdf (sivulla 6) on myös päädytty hieman erilaiseen tulkintaan asukastiheyden osalta. Lisäksi samaisessa julkaisussa on (sivulla 8) hauska luonnehdinta minkä tyyppisistä alueista helsingin seutu pääasiassa koostuu.
Raportti ei kerro mitään faktatietoa esittää esim Oslon tai edes Tukholman seudun väestötiheydestä, vaan toistaa vanhoja uskomuksia. Joka tapauksessa Tukholman seudulla asukastiheys heikkenee rajusti kun mennään kaupungin keskustasta 15 km sen ulkopuolelle, ihan samalla tavalla kuin Helsingissä kun mennään kehäkolmosen toiselle puolelle.

Raportti on tietysti ikivanha, ja nykyisin helsingin seudun metropolialueen joukkoliikenteen kannalta metron laajentaminen joka suuntaan mahdollisimman nopeasti on välttämätöntä.
Raportilla on ikää siinä mielessä että se on kirjoitettu juuri niihin aikoihin kun monilla ihmisillä oli IT-buumin ja muiden syiden ansiosta rahaa toteuttaa itseään ja rakentaa se unelmien talo Nurmijärvelle ja ostaa kaksi autoa, eikä ilmastonmuutoksesta tai öljyn kallistumiseesta puhuttu mitään. Sen jälkeen on paljon tapahtunut, parit eduskunta- ja kunnallisvaalit on käyty jne.

Helsingin kohdalla riittää kun nyt tynkämetroa saadaan jatkettua luonnolliseen laajennussuuntaansa eli länteen, jolloin saadaan siitä täysi hyöty irti kun se palvelee pelkän säteittäisen liikenteen sijaan myös poikittaisliikennettä.

Kehämäiset ja toisaalta ne pohjois-eteläsuuntaisset raideliikennehankkeet joiden toinen määränpää on aina Helsingin keskusta, voidaan sitten toteuttaa raitiotienä tai rautatienä, kuten vissiin on tarkoituskin

t. Rainer
 
Tukholman populaatio wikipedian mukaan:
Population (Dec 2008)[2]
- City 807,301
- Density 4,230/km² (10,955.6/sq mi)
- Urban 1,256,710
- Urban Density 3,318/km² (8,593.6/sq mi)
- Metro 1,954,206

Helsingin populaatio wikipedian mukaan:
Population (2008)
- City 573,789
- Density 3,079/km² (7,974.6/sq mi)
- Urban 1 021 851
- Urban Density 1,330/km² (3,444.7/sq mi)
- Metro 1 293 262
- Metro Density 339/km² (878/sq mi)

Puhutaan siis aivan eri kokoisista metropoleista väestön koon ja tiheyden suhteen!
 
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Tukholmassa metro vie pohjoisessakin sentyyppisiin lähiöihin kuin mitä meillä ovat Matinkylä, Leppävaara tai Myyrmäki.

Saattaa olla, en paremmin tunne kyseisiä kolkkia. Asukastiheydet esim. Solnassa ja Sundbybergissä kuitenkin kertonevat omaa kieltään siitä miksi metro sinne on kannatavampaa vetää kuin Espoon pusikoihin.

Tukholmassa ja Oslossa on laajemmat metroverkostot kuin Helsingissä lähinnä siksi että niiden rakentaminen aloitettiin montakymmentä vuotta aikaisemmin, ja vaikka kaupungit eivät olleet siihen aikaan vauraampia eikä Tukholma juuri edes isompi kuin Helsinki nyt, niin rakentaminen oli määrätietoisempaa, eikä siihen aikaan vastustettu jokaisen yksittäisen puun kaatamista itse metron tai sen yhteyteen rakennettavien lähiöiden rakentamisen tieltä, jonka takia se voitiin tehdä maan pinnalle suurimmalti osin.

Tukholma on aina ollut vauraampi kuin helsinki ja se, että siellä on jo 1950-luvulla ollut enemmän asukkaita kuin helsingissä tällä hetkellä selittää minusta aika hyvin, että metrojärjestelmä siellä on todellakin järjestelmä eikä imagotynkä.

Joka tapauksessa Tukholman seudulla asukastiheys heikkenee rajusti kun mennään kaupungin keskustasta 15 km sen ulkopuolelle, ihan samalla tavalla kuin Helsingissä kun mennään kehäkolmosen toiselle puolelle.

Pätenee lähes kaikilla maailman kaupunkiseuduilla.

Raportilla on ikää siinä mielessä että se on kirjoitettu juuri niihin aikoihin kun monilla ihmisillä oli IT-buumin ja muiden syiden ansiosta rahaa toteuttaa itseään ja rakentaa se unelmien talo Nurmijärvelle ja ostaa kaksi autoa, eikä ilmastonmuutoksesta tai öljyn kallistumiseesta puhuttu mitään. Sen jälkeen on paljon tapahtunut, parit eduskunta- ja kunnallisvaalit on käyty jne.

Aika kaukaa haettua. En usko että löydät mistään todellisia perusteluja sille, että helsinki olisi saman sarjan kaupunki kuin Tukholma tai Köpis. Tukholma ja Köpis ovat todellisia metropoleja ainakin Pohjolan mittakaavassa, kun taas helsinkiä voidaan pitää metropolina ainoastaan härmässä, ja täälläkin sen metropoliudelle ja metrokiimalle lähinnä naureskellaan.
 
Vs: Turun seudun joukkoliikenne 2020

Tukholma juuri edes isompi kuin Helsinki nyt, niin rakentaminen oli määrätietoisempaa, eikä siihen aikaan vastustettu jokaisen yksittäisen puun kaatamista itse metron tai sen yhteyteen rakennettavien lähiöiden rakentamisen tieltä, jonka takia se voitiin tehdä maan pinnalle suurimmalti osin.

Kyllä se vaan todella paljon suurempi on kuin tämä Helsinki.
Koko metropoli on 2 kertaa tämän metropoli alue.

Helsinki_SPOT_1021.jpg


stockholm.jpg


satelliittikuvia molemmat, voitte vertailla..
 
Takaisin
Ylös