Joukkoliikennelaki lausunnoille

Joukkoliikennelain valmistelu

Vielä kuitenkin elätellään toivoa poliitikkojen heräämisestä sen suhteen, että lakiin on tehtävä merkittäviä muutoksia ennen sen hyväksymistä.
Lakiehdotus ei ole vielä menossa poliitikoille, vaan lausuntojen perustella sitä käsitellään vielä ministeriössä. Eihän laista ole lopullista vaikutusarviotakaan, vaan siitäkin oli lausuntokierroksella vasta luonnos. Netistä löytyvät mm. muutamien kaupunkien lausunnot, joiden perusteella lienee odotettevissa muutoksia.

Antero
 
Vs: Turkuun tilaajaväritys?

Eli vaikka laki menisikin nyt tälläisenä tuholakina läpi, voimme aika pitkälle luottaa siihen, että kuntien nykytilanteen ansiosta juuri mitään merkittävää tuhoa ei synny ja periaatteessa mikään ei muutu. Vielä kuitenkin elätellään toivoa poliitikkojen heräämisestä sen suhteen, että lakiin on tehtävä merkittäviä muutoksia ennen sen hyväksymistä.

Lakiin on tehtävä tosiaan sen suuntaiset muutokset, että ilman lainmuutosta kuntayhtymä tai kuntien Kuntalain 77 § nojalla muodostama yhteinen toimielin tai maakunnan liitto voi ottaa vastuun liikenteen järjestämisestä. Muutenhan viranomaisena on automaattisesti alueellinen ELY-virasto, jos liikenne ylittää kuntarajan. Ja joukkoliikenneviranomainen katsoo perään myös vapaan kilpailun mallissa, ettei käy niinkuin 1920-luvulla. Käytännössä kuitenkin palvelusopimuasetusta sovellettaneen kaikessa muussa paitsi pikavuoroliikenteessä.
 
Vs: Turkuun tilaajaväritys?

Asiat voi nykyisen lakiluonnoksen osalta tarkistaa yllä olevista linkeistä. Asiaa hämää helposti se, että uusi joukkoliikennelaki on EU:n joukkoliikennettä koskevaa palvelusopimusasetusta 1370/2007 täydentävä laki, ja monet säädökset ovat vain ko. asetuksessa.

Ilmeisesti siirtymäkausi tulee olemaan viiden vuoden luokkaa.

Asetuksen siirtymäkausi on 10 vuotta 3.12.2009 alkaen. Muutokset tulee kuitenkin tehdä asteittain tänä aikana, joten nykytilannetta ei voi jäädyttää 10 vuodeksi.

Kunta päättää, ottaako se toimivaltaisen lupaviranomaisen tehtävät linja-autoasioissa itselleen, antaako se tämän tehtävän maakuntatason viranomaiselle vai onko kunta kiinnostunut koko hommasta ylipäätään. Viimemainitussa tapauksissa (koskee syrjäisimpiä kuntia käytännössä) lääninhallituksen liikenneosasto järjestänee liikenteen samaan tapaan kuin se tähän saakka on hoitanut ostoliikenteen.

Tämänhetkisessä lakiehdotuksessa kaikki kunnat eivät ole toimivaltaisia viranomaisia. Toimivaltaisia viranomaisia ovat lakiluonnoksen mukaan 25 kaupunkikuntaa, Helsingin seudun liikennekuntayhtymä, elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) sekä liikenne- ja viestintäministeriö.
Lausuntopyynnön perusteella suurille ja keskisuurille seuduille varataan mahdollisuus muodostaa seudulliset joukkoliikenneviranomaiset joko vastuukunta- tai kuntayhtymämuodossa.
 
Tähän ketjuun voisivat halukkaat koota eri tahojen antamia lausuntoja.
Tässä nyt Turun, Turun seudun teknisen sektorin yhteistyöryhmän ja Varsinais-Suomen liiton lausunnot, joissa on hyödynnetty allekirjoittaneen laatimia pohjia.

Turun kaupungin lausunto 9.2.2009, joka sisältää Turun seudun teknisen sektorin yhteistyöryhmän tekemän lausunnon rungon.
Pöytäkirja, sisältää lausunnon rungon
Lausuntoa täydentävä laajempi muistio

Varsinais-Suomen liiton lausunto 26.1.2009
Pöytäkirja
 
Helsingin lausunnossa on merkittävä väärinkäsitys koskien tilaaja-tuottajamallista ostoliikennettä. EU-asetus (5 artikla osa 1 ja 8 artikla osa 1) määrittelee selkeästi, että sen piiriin kuuluvat hankintalain ja eritysalojen hankintalain mukaiset joukkoliikenteen hankinnat. Määrittely tehdään viittaamalla direktiiviin. Tällainen liikenne ei siis ole PSA:n mukaista "markkinaehtoista" liikennettä, kuten Helsinki esittää.

Ylipäätään, kun lakia arvioi, tulee ensin tutustua EU:n joukkoliikenteen palvelusopimusasetukseen

Varsin monilla tahoilla ei ole riittävästi luettu tätä asiakirjaa.
 
Pikavuoron käsite pois lakikirjasta!

Käytännössä kuitenkin palvelusopimuasetusta sovellettaneen kaikessa muussa paitsi pikavuoroliikenteessä.

Onko pikavuoro todella jatkossakin juridinen käsite ja onko sen merkitys sama kuin nykyisin?

Mielestäni bussivuoron mahdolliset pysähtymisrajoitukset eivät saisi vaikuttaa bussivuoron juridiseen asemaan. Erityisesti pysähtymisrajoitusten muutosten, mukaanlukien niiden poistamisen, ei pitäisi vaikuttaa bussivuoron juridiseen asemaan. Esimerkiksi pitäisi olla mahdollista liikennöidä niin, että lähtöpaikkakunnalla matkustajia otetaan miltä tahansa "siniseltä" pysäkiltä reitin varrella ja määräpaikkakunnalla matkustajia jätetään mille tahansa "siniselle" pysäkille reitin varrella ilman, että vuoroa pidettäisiin paikallis/lähi/seutuliikenteenä. Nykyisin pikavuoromatka edellyttää usein liityntämatkaa taksilla sen takia, että pysähtymisrajoitukset ovat epäkäytännöllisiä. Normaali vakiovuoropalvelu saattaa puuttua kokonaan. Pikavuoroliikenteen sijaan pitäisi ainakin juridisissa yhteyksissä käyttää esimerkiksi kaukoliikenteen käsitettä, joka on neutraali pysähtymisrajoitusten suhteen.
 
Viimeksi muokattu:
Pikavuoro-termi ja 100 km:n rajoitus vapaan kilpailun liikenteelle tuntuu kyllä oudolta. Syrjäisemmillä seuduilla ajetaan pikavuorojen tapaan nopeita vakiovuoroja, jotka pysyttelevät poissa kyläteiltä mutta pysähtyvät tarpeen vaatiessa joka pysäkillä. Harvaan asutulla ja autoistuneella maaseudulla vakiovuoro tuottaa lisäpalvelua, vaikka käytännössä lähes kaikki matkustajat kulkevatkin taajamien välillä. Saman palvelun tuottaminen muilla keinoin tulee kalliiksi.

Toisaalta edes Helsingin ja Loviisan väliset pikavuorot eivät mahdu tuon 100 km:n rajoituksen sisään. Pitkiä pikavuoroja tukemaan ajetaan välillä alle 100 km:n yhteyspikavuoroja. Vaikkapa Lahti-H:linna-Forssa-Turku -vuoroille ajetaan muutama lyhyempi yhteyspikavuoro Riihimäestä Forssaan.

Siitä, kuinka vapaan kilpailun pikavuorot saadan nivellettyä uuteen taksajärjestelmään, ei ole juuri näkynyt ajatuksia. Sama koskee tapauksia, joissa runkolinja kannattaakin ajaa pitkänä syntyvien alueellisten viranomaisten rajojen yli.

Esimerkkinä vaikkapa useita vanhoja kuntakeskuksia yhdistävä reitti Lahti-Hämeenkoski-Lammi-Tuulos-Hämeenlinna. Tuollainen reitti pitäisi ajaa yhteiskunnan ehdoin 1-2 tunnin välein, jolloin se loisi peruspalvelun kaikkien taajamien välille. Hitaahko vakiovuoro ei kuitenkaan yksinään vielä riitä. Lisäpalvelu pitäisi voida ostaa vapaan kilpailun pikavuoroilta, jolloin Lammilta kumpaan hyvänsä suuntaan voisi matkan taittaa nopeasti. Matkustajavirrat eivät kuitenkaan ole niin suuria, että tuon peruspalvelun lisäksi yhteiskunnan kannattaisi tuottaa nopeampia vuoroja.

Eli kahden rinnakkaisen viranomaisen, tarvittaessa jopa useamman, pitäisi sopivissa tapauksissa pystyä järjestämään joustavasti rajan ylittävää liikennettä yhdessä. Toisaalta pitkämatkaisen liikenteen ottaminen pk-seudun U-liikenteen tavoin osaksi seudullista taksajärjestelmää pitäisi tehdä mahdolliseksi silloin, kun se nähdään tarkoituksenmukaiseksi. Harvaan asutussa maassa ei kannata liikaa järjestää päällekkäistä liikennettä.
 
Nostetaan välillä tämäkin säie esille.

Joukkoliikennelain on tarkoitus mennä eduskunnan käsittelyyn vielä ennen kesälomia.

LVM:n sivuilta löytyvän tänään päivätyn lehdistötiedotteen mukaan lakiin on vielä viime hetkillä alan toimijoiden (lue LAL) kanssa käytyjen neuvottelujen tuloksena tehty muutoksia.

Rivit ja niiden välit lukien näyttää siltä, että siirtymäkauden suoja-ajat ovat aiemmasta pidentyneet ja kiistanalaiseen ennakkosääntelyynkin olisi jonkinlainen esitys sorvattu.
 
No niin, kahlasin ehdotuksen läpi. Mikään oleellinen ei näyttänyt olleen muuttunut: joukkoliikenneviranomaisia edelleenkin LVM, läänit, kaupungit ja HSL, tai no olihan Hämeenlinnan ja Lahden seuduilla (wtf) seudullinen viranomainen luvassa.

Edelleenkin rautatieliikenteessä toimivaltainen viranomainen olisi LVM ja HSL omalla alueellaan.

Hittoako kaupunkien ja yhdistysten lausunnoilla oli väliä, kun mikään ei näytä muuttuneen tässä asiassa?!
 
Hei!

Onhan siellä tammikuiseen lausuntoversioon verrattuna jonkin verran muutoksia.

Pykälä 22 antaa toimivaltaiselle viranomaiselle mahdollisuuden hylätä reittiliikennelupahakemus, mm. jos reitin tarjonta selvästi ylittäisi viranomaisen määrittelemän palvelutason.

Siirtymäkauden suoja-ajat ovat myös selvästi pidentyneet (pykälä 62).

Tuo toimivaltaisen viranomaisen määrittely ei mennyt monissa lausunnoissa toivottuun suuntaan.
Syy siihen, että kunnalliset ja seudulliset toimivaltaiset viranomaiset luetellaan nimeltä on kuulemani mukaan se, että valtion viranomaiselta siirretään toimivaltaa kunnalliselle / seudulliselle viranomaiselle ja näin nämä uuden vallan haltijat on yksilöitävä. Lakiasiain koulutukseni ei riitä arvioimaan oliko todella pakko menetellä näin. Seurauksena on kuitenkin, että sitä mukaa kun uusia, lähinnä seudullisia, toimivaltaisia viranomaisia syntyy, lakia pitää muuttaa. Näin tapahtunee sitten ainakin alkuvaiheessa vuosittain.
 
No siis, lakiin on luvassa muutoksia jo vuoden 2011 alkuun, jolloin ainakin Tampereen seudulle on luvassa uusi seudullinen joukkoliikenneviranomainen.

Ehkä samalla voisi tarkistaa myös rautatieliikenteen toimivaltakysymyksiä :)
 
Takaisin
Ylös