Siirsin uuteen ketjuun. Alkuperäinen missä Jouni Seilonen kirjoittaa on linja-autoaseman odotustilojen aukioloajoista keskusteleva ketju.
Laiturit ovat kieltämättä hiukan kummallisesti ripoteltuina eikä välttämättä kovin matkustajaystävällisesti sijoitettuina, Oulun korkeudella kun on muitakin kun kivoja kesäisiä poutapäiviä odotella onnikkaa saapuvaksi.
Kun isolla kynällä piirtelee voi tietenkin "suunnitella" kaikkea muutakin uusiksi. Koko matkakeskushanke kun on tiettävästi odottelemassa aikaa parempaa voisi olla hyväksi käydä suunnittelusta tarkentavaa keskustelua.
Hanke on sinällään vanha, Oulun keskusasemaa on suunniteltu vuosikymmenten ajan ja nykyinen linja-autoasema on osa jotain monista suunnitelmista. Uusin hanke on käsittääkseni lähtöisin liiketilarakentamisen intresseistä eikä niinkään joukkoliikenteen lähtökohdista. Mielestäni joukkoliikenteen käyttöön suunnitellun rakentamisen pitäisi kuitenkin ensisijaisesti täyttää joukkoliikenteen tarpeita eikä kaupallisen rakentamisen. Joukkoliikenteen tarpeen tulee määräytyä sen käyttäjien tarpeista eikä liikenteensuorittajien tarpeista. Nykyinen laiturikenttä ja aukioloajat odotustiloille kertoo siitä että käyttäjät saavat tyytyä siihen mitä on ja äänestävät siksi jaloillaan.
Nykysuunnitelmien suurin vika mielestäni on että paikallisliikenne ei nivoudu matkakeskukseen oikein mitenkään. Lisäksi vanha tarpeettomaksi jäävä puinen rautatieasema on jäämässä uudisrakentamisen varjoon ja sotien aikainen kivikukko-pommisuoja on tulossa purettavaksi.
Lyötyn alueella on vanhan tavara-aseman paikalla tyhjää tonttimaata joka on YIT-yhtymän omistuksessa ja jolle on markkinoinnissa Resiina-yrityspuisto. Alueelle on vahvistetussa asemakaavassa merkitty "K" mikä merkitsee " liike- ja toimistorakennusten korttelialue". Samoin nykyisen linja-autoaseman paikalle tai vaikkapa mainitulle laiturialueelle olisi mahdollista tehdä matkakeskus.
Molempiin vaihtoehtoisiin paikkoihin on enemmän mahdollisuuksia yhdistää paikallisliikenne niin että matkakeskus on todellinen keskus eikä kauppa minkä läpi voi ajaa junalla. Vanha rautatiekäytön rakennuskanta olisi mahdollista säilyttää. Laiturirakenteet eivät Oulussa ole kovin kummoiset vaikka niidenkin rakentaminen esim. Lyötyn puolelle toki maksaa. Lyötyssä puolestaan olisi kuitenkin radan alittava tunneli valmiina.
Nyt kun talouskriisi lykkäsi matkakeskushankkeen tulevaisuuteen voisi minusta arvioida asiaa kokonaan uusiksi ennen kaikkea joukkoliikenteen kehittämisen lähtökohdista eikä pelkän kauppapaikkarakentamisen. Nyt lykkääntynyt hanke on Palmberg-rakennuksen käynnistämä hanke ja perustuu heidän liiketoimintansa hyödyttämiseen.
Mielestäni Oulun linja-autoasemalla lähtölaiturit pitäisi siirtää asemarakennuksen toiselle puolelle, jossa ne olisivat asematunnelin itäpään lähellä eli lähempänä rautatieasemaa ja tulevaa matkakeskusta. Muutos olisi varmaan käytännöllisintä tehdä matkakeskuksen toteuttamisen yhteydessä. Matkakeskushan olisi tulossa asematunnelin länsiosan päälle.
Oulussa on myös tarpeettoman paljon lähtölaitureita, toistakymmentä. Samankokoisessa kaupungissa Jyväskylässä matkakeskuksessa tullaan toimeen puolet vähemmällä määrällä lähtölaitureita. Kaiken lisäksi Oulussa laiturit ovat rivissä, joka loittonee asemarakennuksesta. Kaukaisimpiin laitureihin on pitkä matka odotustilasta.
Laiturit ovat kieltämättä hiukan kummallisesti ripoteltuina eikä välttämättä kovin matkustajaystävällisesti sijoitettuina, Oulun korkeudella kun on muitakin kun kivoja kesäisiä poutapäiviä odotella onnikkaa saapuvaksi.
Kun isolla kynällä piirtelee voi tietenkin "suunnitella" kaikkea muutakin uusiksi. Koko matkakeskushanke kun on tiettävästi odottelemassa aikaa parempaa voisi olla hyväksi käydä suunnittelusta tarkentavaa keskustelua.
Hanke on sinällään vanha, Oulun keskusasemaa on suunniteltu vuosikymmenten ajan ja nykyinen linja-autoasema on osa jotain monista suunnitelmista. Uusin hanke on käsittääkseni lähtöisin liiketilarakentamisen intresseistä eikä niinkään joukkoliikenteen lähtökohdista. Mielestäni joukkoliikenteen käyttöön suunnitellun rakentamisen pitäisi kuitenkin ensisijaisesti täyttää joukkoliikenteen tarpeita eikä kaupallisen rakentamisen. Joukkoliikenteen tarpeen tulee määräytyä sen käyttäjien tarpeista eikä liikenteensuorittajien tarpeista. Nykyinen laiturikenttä ja aukioloajat odotustiloille kertoo siitä että käyttäjät saavat tyytyä siihen mitä on ja äänestävät siksi jaloillaan.
Nykysuunnitelmien suurin vika mielestäni on että paikallisliikenne ei nivoudu matkakeskukseen oikein mitenkään. Lisäksi vanha tarpeettomaksi jäävä puinen rautatieasema on jäämässä uudisrakentamisen varjoon ja sotien aikainen kivikukko-pommisuoja on tulossa purettavaksi.
Lyötyn alueella on vanhan tavara-aseman paikalla tyhjää tonttimaata joka on YIT-yhtymän omistuksessa ja jolle on markkinoinnissa Resiina-yrityspuisto. Alueelle on vahvistetussa asemakaavassa merkitty "K" mikä merkitsee " liike- ja toimistorakennusten korttelialue". Samoin nykyisen linja-autoaseman paikalle tai vaikkapa mainitulle laiturialueelle olisi mahdollista tehdä matkakeskus.
Molempiin vaihtoehtoisiin paikkoihin on enemmän mahdollisuuksia yhdistää paikallisliikenne niin että matkakeskus on todellinen keskus eikä kauppa minkä läpi voi ajaa junalla. Vanha rautatiekäytön rakennuskanta olisi mahdollista säilyttää. Laiturirakenteet eivät Oulussa ole kovin kummoiset vaikka niidenkin rakentaminen esim. Lyötyn puolelle toki maksaa. Lyötyssä puolestaan olisi kuitenkin radan alittava tunneli valmiina.
Nyt kun talouskriisi lykkäsi matkakeskushankkeen tulevaisuuteen voisi minusta arvioida asiaa kokonaan uusiksi ennen kaikkea joukkoliikenteen kehittämisen lähtökohdista eikä pelkän kauppapaikkarakentamisen. Nyt lykkääntynyt hanke on Palmberg-rakennuksen käynnistämä hanke ja perustuu heidän liiketoimintansa hyödyttämiseen.