Mannerheimintien liikenteen nopeuttaminen

Minusta vaikuttaa luultavalta, että Pisaran rakentamispäätöksen tekee nykyinen hallitus viimeisinä päätöksinään kevättalvella 2015 jos vaan suunnitelmat ovat riittävän valmiit. Hallituksen ohjelmassahan Pisara jo on ja sitähän ei helposti avata. Pisaraa louhittaisiin tuolla aikataululla jo 5-7 vuoden päästä. Pisaran valmistumisen jälkeen Helsingin keskustassa on kaksi tunnelia, ei se ole kovinkaan paljon.

Ns. Töölön metrolle on varaukset olemassa, jotka olisi syytä päivittää pikaratikkaversioksi, jossa olisi enemmän uloskäyntejä katuverkkoon ja joka palvelisi myös Munkkiniemi - Pasila - Herttoniemi poikittaisyhteyttä.

Jos Pisara rakennetaan niin silloin ei kannata uneksia että raitioteistä tulisi sen enempää lähijunien, metron tai bussien korvaajia tällä suunnalla. Silloin raitioteihin ei tehdä muuta parannusta kuin mahdollinen Topeliuksenkadun raide ja Munkkivuoren linja.

Mutta jos Pisara hylätään niin silloin on pakko ruveta ajatella raitiotien kaivamista tunneliin ainakin Töölön ali ja pidentää eräitä linjoja rantaradalle asti. Töölön-Pasilan-Viikin raskasmetro taas menee "väärään suuntaan". Yksi vaihtoehto olisi tietenkin Espoon-Leppävaaran -kaupunkiradan konvertointi metroksi/light railiksi ja erottaminen rautatieverkosta niin että se kulkisi läntisten kaupunginosien läpi keskustaan.

t. Rainer
 
Miksi raitioliikenne vaikka Kaivokadulla tai Mannerheimintien eteläisimmässä osassa on niin hidasta? Se johtuu paljon siitä, että ratikat seisovat liikennevaloissa ja jonoutuvat muutenkin. Miksi? Jotta jalankulkijat pääsevät liikkumaan sujuvasti. Liikennevalot on ohjelmoitu jalankulun ehdoilla.

Selityksesi kuulostaa uskottavalta, mutta väkisinkin ajatus harhautuu Aleksanterinkadulle, missä on myös paljon ratikoita ja paljon jalankulkijoita. Jostain syystä sinne on kuitenkin unohdettu rakentaa ne jalankulkijoiden hengen säilyttävät liikennevalot, ja ratikat kulkevat helsinkiläisittäin sujuvasti. Ilmeisesti joko Aleksanterinkatu on hengenvaarallinen paikka jalankulkijoille tai liikennevaloja tarvitaan jonkin muun kuin ratikoiden ja jalankulkijoiden ohjaamiseen. Kerro kuitenkin ihmeessä miten olen väärässä tässä ajatusharhailussani.
 
Selityksesi kuulostaa uskottavalta, mutta väkisinkin ajatus harhautuu Aleksanterinkadulle, missä on myös paljon ratikoita ja paljon jalankulkijoita. Jostain syystä sinne on kuitenkin unohdettu rakentaa ne jalankulkijoiden hengen säilyttävät liikennevalot, ja ratikat kulkevat helsinkiläisittäin sujuvasti. Ilmeisesti joko Aleksanterinkatu on hengenvaarallinen paikka jalankulkijoille tai liikennevaloja tarvitaan jonkin muun kuin ratikoiden ja jalankulkijoiden ohjaamiseen. Kerro kuitenkin ihmeessä miten olen väärässä tässä ajatusharhailussani.

Jep. Ensinnäkin ne valot ovat sitä varten, että autoilijat saavat ajaa vähemmällä varovaisuudella. Toisekseen, ne valot seisottavat sekä ratikoita, jalankulkijoita että pyöräilijöitä ihan yhtälailla. Ne ovat ihan yhtä paljon este kaikille osapuolille.

Tuossa huomioidaan nyt vain raitiokiskojen ylitys ja vielä oletetaan, että jalankulkijoiden ylitystarpeen ovat enemmän pysäkeillä.

Tässähän puhuttiinkin raitiotien ja jalankulkijoiden suhteesta. Autojen suhteen pitäisi poistaa valot ja kaventaa ajoratoja jotta suojatien ylitys on helppo ja turvallinen, silloin ei ole huolta jalankulkijan keskeytyksettömästä suojatien ylityksestäkään. Kauempana keskustasta, esim. Tullinpuomilla koko kadun ylitys voi olla valoton. Kuten todettu, jalankulkijat mielellään päästävät vaunun ensin.

Oli miten oli, raitiotien ylitys ei ole tässä yhtälössä se pullonkaula, kun se aiheuttaa jalankulkijoille punaista luokkaa 30 sekuntia kahta minuuttia kohti. Nykyään pysähdyksetöntä kadunylitysaikaa jalankulkijoilla lienee lähemmäs luokkaa 30 sekuntia kahteen minuuttiin.

Sillä, että ollaanko pysäkeillä vai pysäkkien välillä, en näe muuta vaikutusta asiaan, kuin että valottomana suojatienä ei ylityspaikkoja saisi toteuttaa pysäkkien välillä. Valottomana tai sujuvana valo-ohjattuna ylikulkuna kyllä. Toki kadunylityksiä tuppaa tulemaan enemmän ratikkapysäkkien kohdalla, koska 1) raitioliikenne tulee jalankulkua 2) pysäkit pyritään sijoittelemaan sinne missä ihmiset liikkuvat.
 
Viimeksi muokattu:
Ensinnäkin ne valot ovat sitä varten, että autoilijat saavat ajaa vähemmällä varovaisuudella. Toisekseen, ne valot seisottavat sekä ratikoita, jalankulkijoita että pyöräilijöitä ihan yhtälailla. Ne ovat ihan yhtä paljon este kaikille osapuolille.
Juuri näin. Liikennevalot ovat olemassa autoilun priorisoimiseksi silloin, kun niitä ei käytetä ristikkäisten autovirtojen hallintaan. Liikennevalo suojatiellä varmistaa sen, ettei autoilijan tarvitse välittää jalankulkijasta vaan autolla voi ajaa hidastamatta ja valmistautumatta väistämään jalankulkijaa. Tämänaamuiset uutiset radiossa tosin kertovat, että autoilijat ovat alkaneet suhtautua myös liikennevalottomiin suojateihin kuten liikennevalollisiin, joissa on autoilijoille vihreä valo.

On myös kokeiltu sitä, että liikennevalot eli autoilun priorisointi kaupungeissa poistetaan. Tulokset ovat hyviä, jopa autoilun kannalta. Kaupunkiliikkumisen nopeuserot pienenevät, liikkuminen kokonaisuudessa muuttuu rauhallisemmaksi, sekä autojen että jalankulkijoiden määrä risteyksessä kasvaa (katso nettiartikkelin viedon puolivälissä olevat autojen ja jalankulkijoiden määrät!). En tarkoita sitä, mikä näkyy esim. tässä videossa, vaan sitä, mitä on tehty hollantilaisessa Drachtenissa. Eli ei niin, että tehdään katuverkko autoilua varten ja jätetään liikennevalot pois, vaan että katuverkko on tarkoitettu kaikille liikennemuodoille, eikä autoilla ole mitään erityisasemaa.

Oli miten oli, raitiotien ylitys ei ole tässä yhtälössä se pullonkaula, kun se aiheuttaa jalankulkijoille punaista luokkaa 30 sekuntia kahta minuuttia kohti. Nykyään pysähdyksetöntä kadunylitysaikaa jalankulkijoilla lienee lähemmäs luokkaa 30 sekuntia kahteen minuuttiin.
Aivan. Maksimaalisen pitkä eli 75 metriä pitkä raitiojuna 40 km/h nopeudella estää raiteen ylityksen 11 sekunnin ajan siten, että jalankulkijan nenän edessä on raitiovaunun seinä. Ja jos jalankulkija pitää tuvallisena ylittää raide, kun vaunun on vähintään 150 metrin päässä, vaunun ohitusta joutuu odottamaan 33 sekuntia. Pariraiteen ylittämiseen jalankulkijalta kuluu aikaa 6 sekuntia. Jos vaunuja kulkisi edestakaisin minuutin välein, pariraiteen ylitykseen on on aikaa tehdä se viidesti.

Esimerkiksi Pariisin T3:lla jalankulkijoiden liikennevalot raitiotien ylittämiseen toimivat tähän tapaan. Valo menee punaiselle, kun vaunu tulee lähemmäksi kuin turvallisen matkan päähän suojatiestä. Valo vaihtuu vihreälle, kun vaunu on kohdalla. Kun vaunu on mennyt ohi, jalankulkijat voivat ylittää radan heti. Jalankulkijan kannalta aivan sama tilanne, kuin ettei valoja olisi ja jalankulkija arvioisi itse, milloin ylitys on turvallinen. Raitiokävelykadulla ei kuitenkaan tarvita liikennevaloja, eikä niitä voikaan olla, koska koko katu on ”suojatietä”.

Eli ei ole olemassa mielekästä kysymystä siitä, priorisoidaanko raitioliikenne jalankulkuun nähden. Kun jalankulkuvirta on jatkuva ja raitiovaunut kulkevat tietyin väliajoin, ei ole olemassa priorisointia. Raitiovaunu keskeyttää jalankulkuvirran aina joka tapauksessa. Ja toisaalta, jos jalankulun priorisointina pidetään sitä, että jalankulkijan ei koskaan tarvitse väistää raitiovaunua, raitiovaunu ei voisi liikkua lainkaan, kun kerran jalankulkuvirta on jatkuvaa.

Sen sijaan silloin, kun lähtökohdaksi otetaan, että raitiovaunu kulkee silloin kun kulkee ja jalankulkuvirta keskeytyy kun vaunu tulee, saavutetaan myös jalankulkuvirran maksimi. Sillä kun vaunu kulkee hidastamatta ja pysähtymättä, tarvitaan lyhin mahdollinen jalankulkuvirran keskeytymisaika eli raitiovaunu häiritsee jalankulkua kaikkein vähiten. Tilanne on vastaava kuin raitiovaunujen liikenne-etuus autoiluun nähden: raitiovaunujen sujuva kulku on optimiaalisin tilanne autojen kannalta. Vaikka näyttää siltä, että autopuolue ei tätä kykene ymmärtämään.

Antero
 
Juuri näin. Liikennevalot ovat olemassa autoilun priorisoimiseksi silloin, kun niitä ei käytetä ristikkäisten autovirtojen hallintaan. Liikennevalo suojatiellä varmistaa sen, ettei autoilijan tarvitse välittää jalankulkijasta vaan autolla voi ajaa hidastamatta ja valmistautumatta väistämään jalankulkijaa. Tämänaamuiset uutiset radiossa tosin kertovat, että autoilijat ovat alkaneet suhtautua myös liikennevalottomiin suojateihin kuten liikennevalollisiin, joissa on autoilijoille vihreä valo.

On myös kokeiltu sitä, että liikennevalot eli autoilun priorisointi kaupungeissa poistetaan. Tulokset ovat hyviä, jopa autoilun kannalta. Kaupunkiliikkumisen nopeuserot pienenevät, liikkuminen kokonaisuudessa muuttuu rauhallisemmaksi, sekä autojen että jalankulkijoiden määrä risteyksessä kasvaa (katso nettiartikkelin viedon puolivälissä olevat autojen ja jalankulkijoiden määrät!). En tarkoita sitä, mikä näkyy esim. tässä videossa, vaan sitä, mitä on tehty hollantilaisessa Drachtenissa. Eli ei niin, että tehdään katuverkko autoilua varten ja jätetään liikennevalot pois, vaan että katuverkko on tarkoitettu kaikille liikennemuodoille, eikä autoilla ole mitään erityisasemaa.

Suomessa on ongelmana, ettei jalankulkijoita kunnioiteta. Se on koko liikennekulttuurin ongelma. Monessa maassa muu liikenne antaa tietä kun näkee jalankulkijan olevan astumassa suojatielle. Suomessa Eurooppalaisella asenteella kulkeva jalankulkija jää auton, bussin tai ratikan alle pikavauhtia. Suomessa ei mikään moottoriajoneuvo kunnolla anna tietä jalankulkijoille, vaan pikemminkin painaa hanaa, ettei jalankulkija vain kuvittelekaan astuvansa suojatielle.

Osittain tuosta syystä Keski-Euroopassa käytetään ratikkaratojen ympärillä "karsinoita" estämään jalankulkijoita ylittämästä rataa mistä vaan. Suomessa niitä ei tarvita kun täällä on itsetuhoista käytöstä kuvitella jalankulkijalla olevan lainmukainen oikeus käyttää suojateitä.

Voimakkaimmat jalankulkijan oikeudet mihin olen törmännyt ovat muuten olleet Pariisin kantakaupungissa. Siellä vihreä valo jalankulkijoille käytännössä tarkoitti, että kadun yli saattoi mennä autoista välittämättä, punainen valo taas sitä, ettei kannata juosta suoraan auton alle, mutta autot kuitenkin väistää.
 
Miltäs kuulostaisi seuraava: Raitioliikenteen pysäkkiväli 600 m,

Viime aikoina kehutun Göteborgin keskimääräinen pysäkkiväli on 609 metriä. Keskinopeus oli viime marraskuussa kertojasta riippuen 22 tai 23,9 km/h. Kölnissä pysäkkiväli on samaa luokkaa ja tunneleiden avustuksella keskinopeus on ilmeisesti yli 25 km/h.

Anteron toivomaan 30 km/h nopeuteen tuntemistani pikaraitioteistä yltää lähinnä Manchesterin Metrolink, joka käyttää keskustan ulkopuolella vanhoja rautateitä Ainakin näin oli vuonna 2000 Future of Urban Transportin mukaan. Pysäkkiväli 969 metriä. Kirjan keskinopeustiedoissa on tosin ilmeisiä virheitä kuten Kölniin ilmoitettu 19,5 km/h keskinopeus.

Olisi mukavaa, jos 25 tai 30 km/h keskinopeudella operoivia pikaraitiotieitä löytyisi enemmän todellisesta maailmasta teoreettisten laskelmien lisäksi. Minulla tiedossa olevista eurooppalaisista järjestelmistä Manchesterin lisäksi vain Saarbrückenin tram-train ja Newcastlen U-Stadbahn ylittivät 30 km/h. Muut eivät pääse edes lähelle. Yli 24 km/h kulkevat lisäksi Bergen, Tvärbana ja mahdollisesti Köln ja Hannover. Lisäksi Essenille on ilmoitettu vuonna 2000 pysäkkiväli 350 m ja keskinopeus 24 km/h, mutta fysiikan lait eivät tahdo istua tähän yhdistelmään.

Ranskalaisille pikaraitioteille tyypillinen keskinopeus on 20 km/h molemmin puolin. Samassa luokassa ovat esimerkiksi Berliini ja München. Usein mainitussa Freiburgissa keskinopeus on 17,4 km/h. Freiburgin etäisyydet eivät sen suurempaa nopeutta vaadikaan.
 
Lisäksi Essenille on ilmoitettu vuonna 2000 pysäkkiväli 350 m ja keskinopeus 24 km/h, mutta fysiikan lait eivät tahdo istua tähän yhdistelmään.
Toi on 52,5 sekunttia per 350m pysäkinväli. 50km/h huipuilla ajoaika 34s, eli kaikkiin muuhun jää 18,5s. Ei se nyt ihan mahdotonta ole jos pysäkkiajat ovat todella lyhyet. Tommoinen järjestelmä hyvin tehtynä voi olla todella nopea. Pysäkkiajat lienevät suhteessa matkustajamäärään per pysäkki ja ne ovat tietenkin sitä pienemmät mitä tiheämässä pysäkkejä. Samoin valoetuuudet ovat äkkiseltään helpommat jos pysäkkiväli on lyhyempi.
 
Anteron toivomaan 30 km/h nopeuteen tuntemistani pikaraitioteistä yltää...
Jos puhutaan siitä, millä keskinopeudella pääsee Roihuvuoresta Kaivokadulle, se on eri asia kuin koko järjestelmän keskinopeus. Näillä asioilla on suurinpiirtein sama ero kuin vaunun huippunopeudella ja linjanopeudella.

Vaihteleehan meillä bussilinjojenkin linjanopeudet välillä 10 km/h – 37,5 km/h (aikataulutietojen perusteella Helsingissä). Järjestelmän keskimääräinen linjanopeus on 22 km/h., eikä se tee valehteluksi sitä, että jollain linjalla linjanopeus on 37,5 km/h. HSL:n palveluksessa olevat voivat antaa parempia tietoja, kun pääsevät vapaasti tutkimaan linjastotietokantaa.

Ja yleisesti. Ei pidä sortua siihen, ettei mitään parannuksia voi tai tarvitse tehdä, koska menneisyys on niin huonoa. Asenteen pitää olla juuri päin vastoin. Pitää pohtia sitä, miten palvelusta saadaan parempi, ei syitä sille, miksi palvelua ei voi parantaa. Ei siis ole kiinnostavaa esitellä huonoja kokemuksia, vaan poimia hyvät kokemukset ja pyrkiä tekemään samoin tai vielä paremmin.

Antero
 
Viime aikoina kehutun Göteborgin keskimääräinen pysäkkiväli on 609 metriä. Keskinopeus oli viime marraskuussa kertojasta riippuen 22 tai 23,9 km/h. Kölnissä pysäkkiväli on samaa luokkaa ja tunneleiden avustuksella keskinopeus on ilmeisesti yli 25 km/h.

Anteron toivomaan 30 km/h nopeuteen tuntemistani pikaraitioteistä yltää lähinnä Manchesterin Metrolink, joka käyttää keskustan ulkopuolella vanhoja rautateitä Ainakin näin oli vuonna 2000 Future of Urban Transportin mukaan. Pysäkkiväli 969 metriä.

Nuohan ovat ihan huippuluokaa olevia keskinopeuksia raitiotieverkoille, olettaen että ne koskevat koko kaupunkia eikä vain yksittäisiä pikalinjoja. Mutta kyllähän nuo verkot eroavat huomattaavsti Helsingin verkosta. Jos Jokeri toteutetaan sillä tavalla kuin on suunniteltu niin senkin pikalinjan keskinopeus olisi nippanappa Kölnin koko verkon tasoa, jolla siis tunneleiden vuoksi yksittäisillä linjoilla voi olla metron tasoa oleva keskinopeus.

t.Rainer
 
Suomessa on ongelmana, ettei jalankulkijoita kunnioiteta. Se on koko liikennekulttuurin ongelma. Monessa maassa muu liikenne antaa tietä kun näkee jalankulkijan olevan astumassa suojatielle.

Näin.

Kauppareissuni varrelle osuu Mannerheimintiellä valoton suojatie, siis sellainen ratikkapysäkin toisessa päässä oleva. Jos odottaa reunalla, kukaan ei pysähdy. Paitsi jos pysähtyy, kyseessä on joko kaupunkibussi tai viron kilvissä oleva henkilöauto.
 
Kauppareissuni varrelle osuu Mannerheimintiellä valoton suojatie, siis sellainen ratikkapysäkin toisessa päässä oleva. Jos odottaa reunalla, kukaan ei pysähdy. Paitsi jos pysähtyy, kyseessä on joko kaupunkibussi tai viron kilvissä oleva henkilöauto.

Itse ylitän sekä ratikkapysäkille että suoraan yli meneviä Mannerheimintien suojateitä siististi ja ilman odotusta viittomalla lähestyessäni suojatien suuntaan. Se ele tuntuu herättävän jotain jopa suomalaisessa autoilijassa, ja tietä annetaan.
 
Toi on 52,5 sekunttia per 350m pysäkinväli. 50km/h huipuilla ajoaika 34s, eli kaikkiin muuhun jää 18,5s. Ei se nyt ihan mahdotonta ole jos pysäkkiajat ovat todella lyhyet. Tommoinen järjestelmä hyvin tehtynä voi olla todella nopea. Pysäkkiajat lienevät suhteessa matkustajamäärään per pysäkki ja ne ovat tietenkin sitä pienemmät mitä tiheämässä pysäkkejä. Samoin valoetuuudet ovat äkkiseltään helpommat jos pysäkkiväli on lyhyempi.

Ennen kaikkea tuo vaatii tahtoa matkustajien puolelta. Lyhyet pysäkkiajat eivät voi millään toteutua, jos myöhäiset matkustajat juoksevat jatkuvana virtana vaunulle. Pitää olla halua odottaa seuraavaa. Ja tietenkin pitää osata käyttää vaunun ovia ja muutenkin tuntea sujuvan matkustamisen etiketti. Helsinkiläisillä ei tällaista tahtoa näytä olevan, vaan verkkaisempi matkanteko sopii meikäläiseen mentaliteettiin paremmin. Tosin kiireisimmät matkustajat tietysti ovat valikoituneet pois matkanteon hitauden takia, varmasti esim. Jokerilla metromaisempi liikenne houkuttelee ainakin hieman rivakampia matkustajia.

Noin yleisemmin, yli 30km/h keskinopeus ei yleensä kerro hyvää kaupunkirakenteesta. Tuo vaatii pitkät pysäkkivälit, mikä taas kertoo hajautuneesta rakenteesta. Mieluummin tiiviissä kaupungissa 18km/h kuin lähiössä 30km/h. Todennäköisesti nimittäin tuolla "hidasratikalla" saavuttaa tavoittelemansa matkakohteen nopeammin, koska se sijaitsee lähempänä. Tämä siis tilanteessa jossa turhat hidasteet on raivattu pois.
 
Jos puhutaan siitä, millä keskinopeudella pääsee Roihuvuoresta Kaivokadulle, se on eri asia kuin koko järjestelmän keskinopeus.

Kieltämättä. Toisaalta linjan esikaupungista ydinkeskustaan pitäisi olla kohtuullisen lähellä järjestelmän keskiarvoa, jos järjestelmä on yhtenäisin perustein laadittu. Kyseessähän on läpileikkaus järjestelmästä.

Ja yleisesti. Ei pidä sortua siihen, ettei mitään parannuksia voi tai tarvitse tehdä, koska menneisyys on niin huonoa. [...] Ei siis ole kiinnostavaa esitellä huonoja kokemuksia, vaan poimia hyvät kokemukset ja pyrkiä tekemään samoin tai vielä paremmin.

En pidä mahdottomana tehdä täällä jotain sellaista, mitä ei tehdä missään muualla. Silti uskoa vahvistaa, jos näitä hyviä kokemuksia löytyy todellisesta maailmasta. Kumman usein esikuviksi mainitut kaupungit eivät olekaan niin esikuvallisia, kun niiden tunnusluvut kaivaa esiin. Olisikin hyvä tietää mitkä todelliset kaupungit ovat niitä todellisia esikuvia, joita pitäisi seurata.
 
Takaisin
Ylös