Mannerheimintien liikenteen nopeuttaminen

Niin, kuten Antero päätteli, olet Petteri jo päättänyt että kaupunki vaatii moottoritietunnelin. Tai joukkoliikenteen tunneliin, jotta moottoritietä vastaava autokapasiteetti saadaan pinnalle. On totta, että mielivaltaisen iso määrä liikennekapasiteettia käytännössä vaatii tunnelin, kun kortteleita ei saa jyrätä liikenteen alttarille.

Mitä kertoisit vain omista päätöksistäsi ja arvoistasi, etkä vaan esittäisi ajatuksia, joita tänään kuvittelet muilla olevan. Maailma ei ole mustavalkoinen, vaan siinä on myös harmaan sävyjä.

---------- Viestit yhdistetty klo 23:51 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 23:40 ----------

Modernisti ajattelevien kaupunki-ja liikennesuunnittelijoiden piirissä yleinen näkemys on, että asia on juuri näin. Liikenneverkon ja pysäköinnin kapasiteetti asettavat autoliikenteen määrän. Yli menevä osa matkatuotoksesta käyttää muita kulkutapoja. Jos maankäytön tehokkuus on niin alhainen, että koko matkatuotos voi ohjautua autoiluun, näin myös tapahtuu. Siksi maaseudulla joukkoliikenne ei menesty.

Tämä ajatus selittää myös ilmiön nimeltä ”traffic evaporaiton”, (auto)liikenteen haihtuminen. Eli katujen sulkeminen autoilulta ei johda sietämättömiin ruuhkiin. Kun kerran autoilun määrä on katuliikenneverkon kapasiteetin suuruinen, se on sitä ennen alueen sulkemista ja myös sulkemisen jälkeen. Vähentyneestä autoilusta yli jääneet siirtyvät muihin kulkumuotoihin, kuten joukkoliikenteeseen.

Tämä mielenkiintoinen näkökulma.

Millaisia ovat liikennetyypit, jotka eivät siirry missään tilanteessa joukkoliikenteen käyttöön? Millaisilla on korkea kynnys kadota ja millaiset vaan haihtuvat ilmaan kun vastus kasvaa?
 
Mitä kertoisit vain omista päätöksistäsi ja arvoistasi, etkä vaan esittäisi ajatuksia, joita tänään kuvittelet muilla olevan. Maailma ei ole mustavalkoinen, vaan siinä on myös harmaan sävyjä.

Referoidaan jos ei käynyt selväksi:

"Sopivan niukka" on vaan minulle useassa tilanteessa eri asia kuin se, että autoilulle jätetään kapasiteetti, joka raitioliikenteeltä, kävelyltä tai busseilta jää kun ne maksimoidaan.

Tässä on selkeä edellytys varmistaa kaupunkiin määrittelemätön, mutta niin suuri autokapasiteetin määrä että sille kannattaa rakentaa tunneleita mikäli kadulle ei mahdu. Kääntäen kiellät tässä sen käytännön yleisen mielekkyyden, että autokapasiteettia voitaisiin vähentää liikenteen kapasiteetin nostamiseksi. Mot.

Foorumi on vuoropuhelua varten. Sinne ei kannata tulle kertomaan mitään, jos ei halua että muut saavat ajatuksia siitä, mitä ajattelet. Vuoropuhelu perustuu juuri edellämainittuun.

Ja oma arvoni tähän aiheeseen? Rakennetaan lisää kaupunkia, ei tunneleita. Kuten jo edellisessä viestissäni totesin. Nopeiden väylien tarve voidaan korjata joko rakentamalla nopeita väyliä kalliisti tunneliin, rakentamalla nopeita väyliä halvalla yhteiskuntaa hajauttaen (=> kasvattaen nopeiden väylien tarvetta edelleen) tai rakentamalla kaupunkia jossa nopeita väyliä ei tarvitse.

---------- Viestit yhdistetty klo 1:26 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 0:48 ----------

Millaisia ovat liikennetyypit, jotka eivät siirry missään tilanteessa joukkoliikenteen käyttöön? Millaisilla on korkea kynnys kadota ja millaiset vaan haihtuvat ilmaan kun vastus kasvaa?

Auto on välttämätön raskaita kuormia liikuttaessa, jotka eivät lihasvoimin liiku. Myös virkavalta ja erityisesti pelastuslaitos tarvitsevat omat kulkuvälineet. Näistä muodostuu se kumipyöräliikenne, joka pitää päästää jopa fundamentalistiseen jalankulkukeskustaan. Liikennemäärät ovat onneksi niin mitättömät, että ne mahtuvat jalankulun sekaan ilman eri järjestelyjä.

Tästä askel joustavampaan päin on sitten kevyemmät kuormat sekä liikkuvat ammattilaiset. Näitä ylipäätään on mahdollista tehdä kevyemmillä kulkuvälineillä. Esimerkiksi kivijalkakaupan tavaratoimitukset ovat kokoluokkaa, jonka on mahdollista tuoda palletilla ja käsitrukilla kauempaakin jos toimitusautoa ei saa tuoda lähelle. Liikkuva ammattilainen (kuten huoltomies) työskentelee ympäri kaupunkia, mutta voisi kantaa omat työkalunsa ja tarvikkeensa pidemmältäkin jos autolla ei pääse hyvin. Näistä autoista on jo määrällisesti häiriötä, jos jalankulkukin on vilkasta. Ja onhan se rumaa peittää hieno näyteikkuna parkkeeratulla pakulla.

Loput autoliikenteestä on sitten kategorisesti paljon vähemmän intensiivistä. Tyypillistä on, että auto on parkkeerattu pitkiä aikoja ilman että autoa käytetään. Ylemmissä kategorioissa auto on päinvastoin aktiivisessa työkäytössä, vaikka olisikin ajoittain paikoillaan. Mielestäni on ilmiselvää, että jos autokapasiteetti jostain syystä vähenee, vähenemä on pääasiassa tästä ryhmästä: harvoin käytettävästä autosta on vain vähän hyötyä, joten se vähä hyöty on helppo korvata jollain muulla liikkumistavalla.
 
Suomalainen virkamieskulttuuri on roskaa. Lähtökohdat jatkuvasti kehittyvään omaan tyyliin ovat ala-arvoiset, koska virkamieskulttuuri perustuu muuttumattomuuteen. Jatketaan toimintaa samaan tapaan kun aina ennenkin, ja kaikki parannusehdotukset ovat mistään mitään tajuamattomien ulkopuolisten jorinaa jonka järkevyyttä ei edes pohdita. Jos tämä mistään mitään tajuamaton ulkopuolinen pakottaa virkamieskoneiston tekemään jotain, jälki on rimaa hipovaa jos edes sitä, koska virkamieskoneisto ei halua toteuttaa mitään ulkopuolisen jorinoita.

Juuri näin se yleensä menee. Poikkeuksiakin löytyy, mutta ei paljon. Sitä ihmettelen, miten niillä riittää pokka tuoda esimerkiksi lautakuntiin joskus niin uskomattomia räpellyksiä, että lapsikin saisi aikaan parempaa. Ja ilmeisesti luottamusmiehistä kukaan ei hauku niitä pystyyn.

Kohta alkaa olla Kuoreveden kunnankansliassa tungosta. Compact muuten huomautti, että koko kanslia on aikapäiviä sitten lakkautettu. Mikäs sen parempi uutinen! Eivät saa kelvottomat virkamiehet pahaa aikaan siellä Kuorevedelläkään, voivat vaan istua siellä lakkautetussa kansliassa dominoa pelaamassa. Maksaahan Kreikkakin eläkettä kuolleille, miksei sitten Suomi palkkaa olemattoman kunnan virkamiehille? ;)

---------- Viestit yhdistetty klo 4:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 4:54 ----------

Vaan kun noin täysiä autoja ei Helsingistä kai löydy, vaan keskiarvo lienee edelleenkin vain noin 1,5 henkilöä/auto.

Mä en oikein tykkää näistä vertailuista, joissa esitetään autolle keskimääräinen kuorma ja bussille tuulilasikuorma. Muistaakseni Manskun busseissa on keskimäärin 8 matkustajaa / bussi. Jos autossa on 1,5 vaikka mahtuisi 5, niin sitten pitää verrata 8 hengen bussiin.

Tämä on sikälikin perusteltua, ettei niitä autoilijoita voi kaikkia sulloa samaan dösään, kun ne eivät ole tulossa ja menossa samasta paikasta.

Tälöä hetkellä Manskun bussit ovat aikamoisia tilasyöppöjä tuolla keskikuormallaan. Leikkimielisesti voisi jatkaa samalla linjalla ja sanoa, että 20 bussia voi korvata yhdellä ratikalla. :)
 
Millaisia ovat liikennetyypit, jotka eivät siirry missään tilanteessa joukkoliikenteen käyttöön? Millaisilla on korkea kynnys kadota ja millaiset vaan haihtuvat ilmaan kun vastus kasvaa?
Varmaan semmoiset missä autolle ei ole vaihtoehtoa. Eikä tällä nyt ole edes niin väliä, jos esim. 20% ihmisistä kulkee autolla niin ei tuo ole mikään ongelma kaupungissakaan, ja tuostakin esim. tavarankuljetusta, liikuntarajoitteisia, tms. on vain murto-osa. Erikoistapaukset ovat määritelmällisesti erikoisia, eli pieni vähemmistö.
 
Mä en oikein tykkää näistä vertailuista, joissa esitetään autolle keskimääräinen kuorma ja bussille tuulilasikuorma. Muistaakseni Manskun busseissa on keskimäärin 8 matkustajaa / bussi. Jos autossa on 1,5 vaikka mahtuisi 5, niin sitten pitää verrata 8 hengen bussiin.

Siinä tapauksessa HSL:llä on paljon suurempi ongelma kuin olen kuvitellutkaan! Vai kulkeeko niin moni Manskun joukkoliikennematkustaja ratikalla, ettei bussien kyytiin jää menijöitä? Ajattelin sellaista normaalia tilannetta kaupunkiliikenteen bussissa, jossa bussin kyydissä on vähintään 15 matkustajaa ja autoissa melkein jokaisessa yksi. Miten siis saada mahdollisimman monesta autosta se puolitoista ihmistä samaan suuntaan kulkevaan bussiin, kun kerran tilaa riittää?
 
Siinä tapauksessa HSL:llä on paljon suurempi ongelma kuin olen kuvitellutkaan! Vai kulkeeko niin moni Manskun joukkoliikennematkustaja ratikalla, ettei bussien kyytiin jää menijöitä? Ajattelin sellaista normaalia tilannetta kaupunkiliikenteen bussissa, jossa bussin kyydissä on vähintään 15 matkustajaa ja autoissa melkein jokaisessa yksi. Miten siis saada mahdollisimman monesta autosta se puolitoista ihmistä samaan suuntaan kulkevaan bussiin, kun kerran tilaa riittää?

Mannerheimintiellä ei taida olla noin äärimmäinen käyttöaste, mutta ei sielläkään ruuhkabussit järjestään täynnä ole. Osa linjoista vain. Säteittäisväylillä sitäpaitsi ruuhka on erittäin yksisuuntainen, joka käytännössä puolittaa käyttöasteen: täyttä pokaa vastaan tulee tyhjä bussi.

Pieni käyttöaste järjestelmätasolla lienee kuitenkin peruja laajasta autokaupunkia palvelevasta linjastosta. Kaupungissa on vähän oikeasti suosittuja bussilinjoja, ja niitäkin yritetään ajaa väkisin laajan alueen linjan käytännöllä: yhdestä ovesta sisään, bussi sisustettu täyteen istumapaikkoja.
 
Siinä tapauksessa HSL:llä on paljon suurempi ongelma kuin olen kuvitellutkaan! Vai kulkeeko niin moni Manskun joukkoliikennematkustaja ratikalla, ettei bussien kyytiin jää menijöitä? Ajattelin sellaista normaalia tilannetta kaupunkiliikenteen bussissa, jossa bussin kyydissä on vähintään 15 matkustajaa ja autoissa melkein jokaisessa yksi. Miten siis saada mahdollisimman monesta autosta se puolitoista ihmistä samaan suuntaan kulkevaan bussiin, kun kerran tilaa riittää?

Se ongelma on siinä että ei ne autoilijat ala bussilla kulkemaan koska se bussi ei mene sinne minne itse on menossa siihen aikaan kuin itse haluaisi lähteä.

Toinen ongelma on se, että ei autojen määrä kaduilla vähene pysäköintipaikkoja vähentämällä. Moni suomalainen autoilija on perusluonteeltaan anarkisti, ja hän pysäköi silloin sakkopaikalle jos laillista paikkaa ei löydy. Tai osa on sellaisia nyhveröitä että ne jää kaupunkiin kierelemään ja etsimään vapaata paikkaa, ja tukkivat kiertämisellään kadut. Suomalainen suhtautuu autoon kuin viinaan, paha valtiovalta yrittää estää häntä ajamasta ja hän käyttäytyy kuin keskenkasvuinen. Pelkkä valistus ja kiellot ei auta, mutta jos auton käyttöä tai viinan juontia tehdään kalliimmaksi, alkaa laskupää toimia. Eli jos pystytetään tietulleja, ei tulla autolla kaupunkiin. Vaikka ei rakennettaisi uusia "metroja" nin tietulleilla olisi silti autoilua vähentävä merkitys ja osa siirtyisi vapaaehtoisesti joukkoliikenteen käyttäjiksi, osa ei tulisi kaupunkiin ollenkaan. Koska tietullia perittäisiin myös toiseen suuntaan ajavilta, se ohjaisi kantakaupungilla asuvia olemaan hankkimatta autoa. Mahdollisesti asuminen kantakaupungissa jopa halpenisi sen seurauksena.

t. Rainer
 
Minusta liikenteenohjausajattelu voi olla liian kantakaupunkikeskeistä. Halutaan nostaa autoiluvastusta siellä, missä se on valmiiksi korkea. Vastuksen nosto liian paljon muuta seutua korkeammaksi sisältää minusta riskitekijän, että toiminnot hajaantuvat ulos keskustasta alueille, joilla vastus on matalampi.

Ajatellaan, että Haagasta keskustaan asioimaan tulevilla olisi nykyistäkin pahempi ruuhka, kallis parkkipaikka ja tietulli. Haagasta Selloon asioivalla ei ruuhkaa, ilmainen parkki eikä tietullia.

Olen sitä mieltä, että Helsingin seudun keskimääräinen autoiluvastus voisi nousta nykyisestä. Mutta äärimmäisten autoiluvastuserojen muodostaminen vaikuttaa epäilyttävältä.
 
Viimeksi muokattu:
Se ongelma on siinä että ei ne autoilijat ala bussilla kulkemaan koska se bussi ei mene sinne minne itse on menossa siihen aikaan kuin itse haluaisi lähteä.

Niinhän sitä voi luulla, mutta aika harva kantakaupunkiin/sta suuntautuva matka oikeasti on epäkäytännöllinen joukkoliikenteellä. Poikittaisliikenteessä ne oikeat pakkoautoilijat ovat. Siellä kehätiellä ja Hakamäentiellä. Jäljellejäävät kulkevat sitten niin hiljaiseen aikaan ettei mitään liikenneongelmia siitä tule edes tekemällä.

Kynnys on enemmän autoilevassa ihmisessä itsessään, kuin ratkaistavissa olevissa käytännön pulmissa. Ei kukaan muu kuin ihminen itse ratkaise hänen käytännön pulmiaan: miten vaivautua pysäkille asti, miten osaan pysäkiltä töihin, miten luotan bussin kulkuun ajallaan, mitä jos olen ylitöissä... Joukkoliikenteellä kulkemiseen pitää pahimmillaan omaksua uusi ajattelutapa, jolle ei vain ole vastinetta autoillessa. Ihan kuin et bussissa istuessa ajattele kytkintä ja vaihdekeppiä, et autossa istuessa ajattele vaihtoja. Bussissa ei ajatella liikennettä, autossa ei ajatella aikatauluja.

Kyllä se väärinpysäköintikin osuu kukkaroon ja muuallekkin, jos kaupunkia vain kiinnostaisi siihen puuttua. Poishinaus ja rengaslukot eivät ole rakettitiedettä eivätkä edellytä mitään muuta kuin kaupungin vaivautumista toteuttamaan ne.

Ja miksi vähentää autoilua kaupungissa, jos ei ole tarkoitus vähentää myös autoilun tarvitsemaa tilaa? Tilan vähentäminen suoraan vähentää myös autoilua, eikä välivaiheita tarvita. Tietullit osuvat eniten niiden poikittaisväylien pakkoautoilevien kukkaroon, koska heillä jousto vaihtaa kulkuvälinettä on heikoin. On kannustavampiakin tapoja saada pakkoautoilija kaupunkilaiseksi.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:48 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:37 ----------

Ajatellaan, että Haagasta keskustaan asioimaan tulevilla olisi nykyistäkin pahempi ruuhka, kallis parkkipaikka ja tietulli. Haagasta Selloon asioivalla ei ruuhkaa, ilmainen parkki eikä tietullia.

Ei Sello ole ruuhkaton, eikä ole Kantsun Prismakaan. Kun ruuhkasta pääsee ohi, ilmainen parkkipaikka on jos mahtuu. Sellon parkkihalli erityisesti tuntuu olevan viikonloppuisin tapissa. Ei näistä ole mielivaltaisen suurta autoilevan asiakaskunnan kasvua nielemään. Ei edes pientä, väitän.
 
Ei Sello ole ruuhkaton, eikä ole Kantsun Prismakaan. Kun ruuhkasta pääsee ohi, ilmainen parkkipaikka on jos mahtuu. Sellon parkkihalli erityisesti tuntuu olevan viikonloppuisin tapissa. Ei näistä ole mielivaltaisen suurta autoilevan asiakaskunnan kasvua nielemään. Ei edes pientä, väitän.

Jos ajatellaan ihan puhtaasti autoiluvastuksen lisäämisen kannalta, miten esimerkiksi seuraavat toimet vaikuttaisivat tuon alueen autoiluvastukseen? Täytetään Isoa Huopalahtea sekä Laajalahtea ja rakennetaan se tiiviisti. Rakennetaan Talin golf-kentälle asuntoja samoin kuin siirtolapuutarhan alueelle. Rakennetaan osa puistoista ja metsiköistä. Lisätään rakennusoikeutta nykyisille tonteille kaikkialla missä se on mahdollista.
 
Ilmiselvää on, että tuon alueen läpi autoiluvastus kasvaa reippaasti: Katuverkko ei laajene yhtä paljon, kuin autoilevia ihmisiä muuttaa uusiin asuntoihin. Tähän ei oikeasti tarvita montaa uutta autoilevaa asukasta, koska noihin mainittuihin alueisiin mahtuu ehkä pari uutta pääkatua. Tämä vaikuttaa etenkin läpikulkuun pohjoisesta kantakaupunkiin ja toisin päin! Mutta myös Turunväylältä tuleviin.

Läpikulun edellytykset heikentyvät, kun uudet paikalliset autoilijat tulevat tielle. Oletetaan, että kantakaupungissa on nyt niin paljon autoilua kun sinne ikinä mahtuu. Tilanteen muuttuessa kantakaupunkiin suuntautuu yhä yhtä paljon autoliikennettä, mutta suurempi osuus tulee lähempää.

Mielenkiintoisempi tilanne onkin muissa suunnissa, joihin mahtuisi enemmän autoilua. Tiiviimmässä kaupungissa autoilijoiden kokonaismäärä kun kasvaa, eikä se voi suuntautua enempää kantakaupunkiin kun sinne ei mahdu. Jos katuverkkoa ei kuitenkaan levennetä, lisääntyvä automäärä heijastaa kasvavaa autoiluvastusta näihin suuntiin aiheuttamalla jonoutumista. Oma hypoteesini on, että keskimääräinen automatka lyhenee kun katuverkko vetää hitaammin. Yleinen autoiluvastus vähentää samalla suhteellista autonomistusta koko heijastusalueella, vaikka autojen kokonaismäärä kasvaakin.
 
Ajatellaan, että Haagasta keskustaan asioimaan tulevilla olisi nykyistäkin pahempi ruuhka, kallis parkkipaikka ja tietulli. Haagasta Selloon asioivalla ei ruuhkaa, ilmainen parkki eikä tietullia.

Taidetaan täältä Haagasta nytkin autolla asioimaan hakeutua pitkälti muualle kuin keskustaan. Asiointiaikoihin ruuhka ei tosin keskustassakaan ole mahdoton. Työmatkoista ne suuret ruuhkat syntyvät. Pysäköinnin hinnoittelussa ero on jo nyt.

Asemien läheltä täältä pääsee kuitenkin junalla keskustaan noin kymmenessä minuutissa tai Huopalahden asemalta junalla myös Selloon. Näihin ei autoilun rajoittaminen keskustassa vaikuta.
 
Mielenkiintoisempi tilanne onkin muissa suunnissa, joihin mahtuisi enemmän autoilua. Tiiviimmässä kaupungissa autoilijoiden kokonaismäärä kun kasvaa, eikä se voi suuntautua enempää kantakaupunkiin kun sinne ei mahdu. Jos katuverkkoa ei kuitenkaan levennetä, lisääntyvä automäärä heijastaa kasvavaa autoiluvastusta näihin suuntiin aiheuttamalla jonoutumista. Oma hypoteesini on, että keskimääräinen automatka lyhenee kun katuverkko vetää hitaammin. Yleinen autoiluvastus vähentää samalla suhteellista autonomistusta koko heijastusalueella, vaikka autojen kokonaismäärä kasvaakin.

Mitkä suunnat ovat sinusta erityisen mielenkiintoisia?
 
Ja miksi vähentää autoilua kaupungissa, jos ei ole tarkoitus vähentää myös autoilun tarvitsemaa tilaa? Tilan vähentäminen suoraan vähentää myös autoilua, eikä välivaiheita tarvita. Tietullit osuvat eniten niiden poikittaisväylien pakkoautoilevien kukkaroon, koska heillä jousto vaihtaa kulkuvälinettä on heikoin. On kannustavampiakin tapoja saada pakkoautoilija kaupunkilaiseksi.
Jos katutila pidetään aina minimissä niin ruuhka ei katoa. Ruuhkasta kärsivät autoilijoiden lisäksi jalankulkijat ja joukkoliikenne-. Jopa hälytysajoneuvojen pääsy takkuilee. Jos on tarkoitus saada raitiovaunujen liikennevaloetuuksia toimimaan, se ei onnistu jos ruuhkat ovat sellaiset kuin ne nyt ovat.

Ei ne poikittaisyhteydet täysin surkeita ole. On jokeria, on junan vaihtomahdollisuus Pasilassa joka on hyvin suosittu, ja kun länsimetro ja kehärata valmistuvat pääsee sekä idästä länteen rannikkoa pitkin tai pohjoisempana Tikkurilasta Myyrmäkeen puolessa ajassa kuin mitä bussilla nyt. Ja jos ruuhkamaksut ulotettaisiin koskeman myös esim Kehäykkösen liikennettä, niin voihan kehälle laittaa pikabussilinja ajamaan päästä päähän. Sitten se olisi oma valinta kulkeako sillä vai autolla.

t. Rainer
 
Ja jos ruuhkamaksut ulotettaisiin koskeman myös esim Kehäykkösen liikennettä, niin voihan kehälle laittaa pikabussilinja ajamaan päästä päähän. Sitten se olisi oma valinta kulkeako sillä vai autolla. t. Rainer
Kehä ykkösen varrella vain ei asu eikä tee töitä kukaan kävelyetäisyyden päässä siitä. Tarkoitatkin varmasti tosi pikabussilinjaa, joka kulkee pysähtymättä vaikka Vuosaaren satamasta Espooseen?
 
Takaisin
Ylös