Mannerheimintien liikenteen nopeuttaminen

Näinpä. Eli mukavuus. Seuraavaksi mainitsemasi kuljetuskapasiteetti on esimerkki muusta kuin mukavuustekijästä ja myös asiasta, jossa joukkoliikenteen on käytännössä mahdotonta olla mikään vaihtoehto. Mukavuudessa, jonka yksi tekijä ajansäästö on, joukkoliikenne on kykenevä voittamaan henkilöautoilun. Kaupunkiolosuhteissa myös ajansäästön kautta.

Minusta ajansäästöä ei voi pitää mukavuustekijänä, vaan se on selkeästi arvotettavissa oleva asia. Ei ole ihan yhdentekevää kestääkö matka 20 min vai tunnin.

Mukavuustekijöitä sitten on esim. se että ei tarvitse tarpoa tuiskussa puolta kilometriä odottamaan bussia ja se että voi valita matkustusympäristön olot (esim. lämpötila, musiikki, istuimen säädöt) mielensä mukaisiksi. Toisaalta julkisilla ei tarvitse huolehtia muusta liikenteestä tai etsiä parkkipaikkaa.

Yksityisyys on jossain mukavuustekijän ja "rahassa mitattavan" edun välimaastossa. Autossa voi puhua puhelimessa luottamuksellisia työasioita, mutta julkisissa ei voi. Julkisissa voisi olla aikaa lukea luottamuksellisia dokumentteja, mutta se ei liene viisasta.

Juuri se, että vaikka autoilu miljoonan asukkaan kaupungeissa tapaa olla aika ikävää puuhaa, joukkoliikenne ei onnistu Helsingissä kilpailemaan laadullaan, on aika erikoista. Esim. Berliinissä asuessa huomasin, että joukkoliikennekäyttäjien joukossa oli enemmän keski-ikäisiä miehiä kuin Helsingissä.

Miljoonakaupungeissa autoilu ei useinkaan ole vielä mitenkään erityisen ikävää puuhaa. Sen sijaan, kun kaupungin koko alkaa olla 10-milj, niin silloin ikävyyttä on melkoisen varmasti tiedossa. Lontoo ja Pariisi (ja Berliini?) eivät oikein ole mitään autoilijan unelmia, mutta niissäkin autoliikenne toimii jotenkin. Joukkoliikenne on tosin hyvin kilpailukykyistä.

Kun Helsingissä ei ole juuri yli miljoonaa asukasta, onkin aika yllättävää, että kaikki liikenne on lähinnä kurjuuden jakamista. Syynä tähän on varmaan se, että kaikki ovat halunneet asua metsässä kaupungin keskellä, joten kunnon tiivistä kaupunkirakennetta on aika vähän. Puuttuuko Helsingistä myös alan osaamista? Todellisen osaamisen sijasta päätöksentekoa ohjaa ehkä liiaksi poliittiset intohimot.

Samaten Kölnin laitamilla asuva erinomaisesti toimeentuleva yrittäjä vei meidät Kölniin paikallisjunalla autonsa sijaan. Asemalle tosin muistaakseni ajettiin autolla. Suomalaisin silmin se oli aika hämmentävää toimintaa, koska täällä joukkoliikenteellä on niin laaduton imago

Minusta keskisarjan saksalaiset suurkaupungit, kuten Köln ja München ovat sellaisia, joista Suomessakin toivoisi otettavan mallia. Niissä on mainiosti toimiva julkinen liikenne, mutta autoilua ei ole mitenkään sorsittu sen toteuttamiseksi. Ihmiset voivat hyvin pitkälti liikkua omien tarpeidensa ja mieltymystensä mukaan sillä mikä kulloinkin tuntuu sopivalta.

Mitä joukkoliikenteen laaduttomaan imagoon tulee, niin kyse ei ole pelkästään imago-ongelmasta. Varsinkin bussit ovat usein aivan ruokottomassa kunnossa vaikka Saksaan verrattuna. Samoin perinteinen lähijunakalusto on kuin raikas tuulahdus suoraan Brezhnevin vuosilta. Vaikka kalusto teknisesti kestäisikin 40+ vuotta, sitä ei ehkä imagosyistä ole järkevää käyttää loppuun.
 
Minusta ajansäästöä ei voi pitää mukavuustekijänä, vaan se on selkeästi arvotettavissa oleva asia. Ei ole ihan yhdentekevää kestääkö matka 20 min vai tunnin.

Olet oikeassa, ei todellakaan ole. On paljon epämukavampaa, että liikenteessä joutuu viettämään tunnin kuin että siellä joutuu viettämään 20 minuuttia.

Mukavuustekijöitä sitten on esim. se että ei tarvitse tarpoa tuiskussa puolta kilometriä odottamaan bussia

Totta, mutta tämä ei olekaan mikään joukkoliikenteen sisäänrakennettu ominaisuus. Eikä toisaalta ole henkilöautoiluun sisäänrakennettua, ettei tuollaisia ongelmia olisi.
Erään eksäni vanhemmat olivat tämän asian suhteen hämmästyttäviä tapauksia, vaikka muuten tosi hyviä tyyppejä olivatkin. Kotoa oli kyllä 10 minuutin kävely bussipysäkille, mutta molempien työpaikat olivat bussin reitin varrella. Toisen olisi pitänyt kävellä pysäkiltä yhden toimistotalon ohi omalleen ja toisen lampsia Rautatieaseman läpi ja Rautatientorin yli.
Sen sijaan he maksavat autoistaan niin isot kulut, että sillä saisi ylimääräisen lomamatkan tai pari per vuosi. Toisella on paikka parkkihallissa keskustassa, kätevästi hieman yli kilometrin kävelymatkan päässä työpaikalta, toinen saa kaivaa talvisin autoaan työpäivän lopuksi hangesta ja raaputella tuulilasista jäitä pois. Ja tietysti, sen sijaan että nuo kaksi matkaisivat työmatkansa söpösti yhdessä bussilla edes menomatkat, he ajavat kumpainenkin omilla autoillaan erikseen. Eipähän tarvitse katsella puolisonsa naamaa tai pelätä kätensä joutuvan hänen kätensä käpälöimäksi.
Silloin, kun satuimme heidän kyydissään keskustaan kulkemaan, näitä asioita oli mielenkiintoista pohtia ajaessa puolet matkasta bussin takalinjakilpeä ja toiset puolet (päätä kääntämällä) etulinjakilpeä katsoen (joo, bussi oli tosiaan noinkin paljon hitaampi kuin henkiöauto kyseisellä ruuhkaisella pääväylällä...)
Ja sitten ihan oma lukunsa ovat nuo parkkihallit. Ei mahdu mun kaaliin, miksi joku haluaa ehdoin tahdoin ahtautua joka päivä sellaiseen harmaaseen, meluisaan ja pakokaasunkatkuiseen loukkoon. Mikä sellaiseen masokismiin ajaa? Jos vertaa vaikka Kampin bussiterminaalia (tai miksei Elieliäkin) mihin tahansa parkkihalliin, miellyttävyydessä on eroa kuin sateisella kaamosyöllä ja aurinkoisella kesäpäivällä.
Ja sen sjaan, että istuisi ratissa kiroilemassa muiden törttöilyä, voisi napata läppärin ja nettitikun esiin ja hoitaa osan työsähköposteista alta pois työmatkalla ennen kuin alkaa perille päästyään hoitaa nitä työpuheluita, jotka on kuitenkin parempi hoitaa siellä, missä on mahdollisuus käyttää kynää, paperia ja tietokonetta sekä pläräillä mappeja.

ja se että voi valita matkustusympäristön olot (esim. lämpötila, musiikki, istuimen säädöt) mielensä mukaisiksi.

Matkustuslämpötilan voi valita mielensä mukaiseksi joukkoliikenteessäkin. Tämä on toteutettavissa erityistyökaluilla kuten paita tai takki, joita on mahdollista säätää tarpeen mukaan. Toki Helsingin ulkopuolisen maailman joukkoliikenteessä epämiellyttävä lämpötila nyt on ylipäätänsäkin yhtä suuri ongelma kuin iellä toimistorakennuksessa :)
Musiikin valitseminenhan onnistuu joukkoliikenteessä jopa paremmin kuin autossa, kun liikenteen ääniä ei ole tarpeen kuulla musiikin yli.

Yksityisyys on jossain mukavuustekijän ja "rahassa mitattavan" edun välimaastossa.

Joo, yksinäisyys onkin auton ainoa hyvä puoli. (EDIT: ainiin, toki on myöskin tosiaan mahdollista säätää sitä penkkiä) En tosin tiedä, onko se sen arvoista, että työmatkallaan voi tehdä töitä vain hyvin rajatuissa määrin: sen, mitä voi puhelimessa ilman muistiinpanovälineitä hoitaa, ei muuta.

Mitä joukkoliikenteen laaduttomaan imagoon tulee, niin kyse ei ole pelkästään imago-ongelmasta.

Tuossahan sä linkkaat yhteen malliesimerkkiin imago-ongelman syystä ja samalla väität sen olevan osoitus siitä, että ongelma on jossain muussa kuin kämmätyssä imagossa.
Juuri tuollainen ylläpidon välinpitämättömyys yhdessä epätasaisen ajon, heikon täsmällisyyden ja luotettavuuden, epäselvän linjaston, luokattoman tiedotuksen ja heikkojen pysäkkijärjestelyjen kanssa on syynä siihen, että joukkoliikenteen imago on niin surkea. Kuten yllä olen listannut, autolla on kannettavanaan hirveä määrä epämiellyttävyystekijöitä, joita joukkoliikenteellä ei ole. Ja ainoa puoli, joka autossa on joukkoliikennettä paremmin tyypillisille kaupungissa asuvalle ja työskentelevälle työntekijälle on sen mahdollistama matkustamisen yksinäisyys, joka on joillekin ihmisille hyvinkin tärkeä arvo. Tosin hekin sitten tuppaavat haluamaan liftareita kyytiin, jotta olisi joku jonka kanssa pölistä... Go figure.
On tietysti olemassa ryhmiä, joille auto on oikeasti ainoa järkevä kulkuväline. Tällaisia ihmisiä ovat ennen kaikkea ne, joiden on syystä tai toisesta kuljetettava paljon tavaraa kotinsa ja työpaikkansa välillä – Ehkä esim. työpaikka on joka päivä eri paikassa, jolloin tavaroita ei voi säilyttää työpaikalla. Tuollaisia ihmisiä vaan on hyvin vähän ja kaiken järjen mukaan joukkoliikenteen pitäisi olla kaikille muille parempi vaihtoehto kuin henkilöautoilun. (tai ainakin itse katson, että mahdollisuus oikeasti keskittyä musiikkin tai tehdä töitä tai lukea lehteä tai surffata netissä on niin kiva, että se menee sataprosenttisen yksityisyyden edelle). Mutta, koska löyhästi aikataulun mukaisesti asfalttitietä pomppivan ja ympäröivään ruuhkaan jumittuneena matelevan, mutta silti horkkaisesti hytkyvän joukkoliikennevälineen vaarallisen mädästä lattiasta kasvaa sieniä, koska sen linjakartta on yhtä selkeä kuin Venetsia, koska pysäkillä joutuu sitä joskus etuajassa mutta tälläkin kertaa myöhässä kulkevaa pomppuhirviötä odotellessa seisomaan räntäsateessa ja koska vaihtopysäkiltä ei löydä toiselle ilman navigaattoria tai telepaattisia kykyjä, ihmiset päätyvät silti kokemaan henkilöauton kätevämmäksi ja mukavammaksi. Sinänsä ymmärrettävää, mutta eikö joukkoliikenne kannattaisi pistää kuntoon niin, että nuo samat ihmiset pääsisivät töihinsä sekä mukavammin että nopeammin niin, että heidän työmatkansa myös tulisivat yhteiskunnalle halvemmiksi kuin nykyisin henkilöautopohjaisin järjestelyin?
Autotiet voitaisiin sitten jättää niiden muutamien käyttöön, jotka niitä oikeasti tarvitsevat, koska heidän on itsensä lisäksi kuljetettava töihin suuri määrä tavaraa.

Enkä mä ikinä osannut antaa anteeksi eksäni ajokortille anteeksi sitä, että vapaa-aikamme syötiin silpuksi. Kun ennen pyöräilimme yhdessä paikasta toiseen tai kuljimme julkisilla tarpeen mukaan, yhtäkkiä olimmekin sidottuja keskustassa sijaitsevaan parkkipaikkaan. Ei voinutkaan enää spontaanisti lähteä tekemään jotain kivaa, kun lopuksi olisi aina pitänyt kiertää keskustan kautta hakemassa auto sen sijaan, että olisi vain mennyt suoraan kotiin. Ja kuinkahan monta kertaa menin pyörällä edeltä ja odottelin määränpäässä, kun parempi puoliskoni haki kätevän autonsa kätevästä parkkihallinloukosta, ajoi sen kätevästi ruuhkan läpi luokseni ja etsi parkkipaikan (no joo, mä kyllä hoidin silloin tällöin parkkipaikanetsimisen sinä odotellessani, varasin paikan parkkeeramalla siihen itseni ja polkupyöräni ja ohjasin puhelimitse teleoperaattorille maksaen kätevän auton paikkaan, jossa sen sitten saattoi kätevästi taskuparkkeerata ja kahlata lätäkön yli jalkakäytävälle, josta saattoi hyvinkin olla alle viiden minuutin kävely sen putiikin tai kaverin ovelle, minne milloinkin oli matka).
Tietysti samalla piti sitten motivoida kumppaniaan käymään kuntosalilla, kun lopetetun pyöräilyn aiheuttamaa kunnon heikkenemistä oli kompensoitava maksamalla siitä, että pääsi kuntosalille ajamaan valkoista pyörää, josta puuttui takarengas. Aikaakin siihen kuntosalitouhuun kului – ja se aika oli pois yhdessäololta. Tapa tehdä työ- ja koulupäivien jälkeen sitä sun tätä kivaa vaihtui Kampissa milloin missäkin portailla tai Tennispalatsissa istuskeluun, silloin tällöin ravintolassa kalliilla syömiseen.
Mutta pitihän sitä nyt ajaa autolla, kun siihen kerran varaa oli.
Ei auttanut, että toin touhun järjettömyyttä esille. Olisi pitänyt muuttaa yhteen, että autosta huolimatta olisi ollut kunnolla yhteistä aikaa. Asuntojonossa kärvistellessä kuitenkin tuhraantui niin paljon aikaa, että ehdimme etääntyä toisistamme. Se, että viikkoa suhteen lopun jälkeen sain tietää meidän saaneen asunnon, ei enää paljoa pelastanut. Asuntojono muuten olisi ollut lyhyempi, jos yksityisautoilu ei olisi räjäyttänyt kaupunkirakennetta sellaiseksi, ettei Helsinkiin enää mahdu taloja... Tietysti paljon muutakin oli siinä suhteessa vialla, mutta se ajokortti vesitti kaiken sen, millä minä olisin osannut tilannetta korjata. Tuota ennen mä pidin autoilua tyhmänä ja autoilijoiden oman edun vastaisena. Tuon jälkeen mä olen pitänyt autoilua oikeasti idioottimaisena ja ärsyttävänä touhuna, joka saa mun veren turhan lähelle kiehumispistettä.
Auto muuttaa kaupungin verkosta joukoksi pisteitä. Ei kiva.

Tämä asia kaikenkaikkiaan hämmentää mua. Miksi infran pitää olla niin sekopäisesti ja asukasvihamielisesti rakennettu? Miksei sinne Mannerheimintielle voi järjestää ratikoille liikennevaloetuuksia niin, että jäljelle jäävät autoilijat pääsisivät nykyistä kätevämmin perille?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Olen työhöni liittyen tullut nyt kokeeksi tehneeksi GPS-jäljet Mannerheimintien raitioliikenteestä kahteen suuntaan. Kyse on vain yksittäistapauksista, mutta sattumalta tuli tallennetuksi varsin mielenkiintoinen pari. Toiseen suuntaan linjanopeus oli 18,8 km/h ja toiseen suuntaan 13,8 km/h.

Nopeammassa suunnassa pysähdyskerroin oli 1,42 ja ylimääräiseen pysähtymiseen kulunut hukka-aika 11 %. Hitaammassa suunnassa pysähdykerroin oli 1,75 ja ylimääräiseen pysähtymiseen ja seisomiseen mennyt hukka-aika 29 %. Hitaammalla suunnalla vaunu seisoi usein turhaan pysäkeillä. Hyödyllinenkin pysäkkiaika oli hieman pidempi, keskimäärin 23,6 sekuntia. Nopeammassa suunnassa pysäkkaika oli keskimäärin 17,9 sekuntia.

Kummassakin suunnassa vaunun kululle on tyypillistä, että pysäkkien välillä ajetaan hitaasti. Huippunopeus on molemmissa noin 40 km/h, mutta sitä ei nopeammallakaan suunnalla kyetä pitämään pitkilläkään pysäkkiväleillä. Pitää hiljentää valoja lähestyttäessä tai raidegeometrian vuoksi. Mannerheimintien rata onkin ikävää katseltavaa. Sielläkin, missä kaarre voisi olla loiva, rata kulkee pitkään suoraan ja sitten on jyrkähkö kaarre suorien välissä. Zik-zak-liike, jonka yhtenä syynä on tehdä tilaa lomittain oleville pysäkkikorokkeille, on usein turhaa tilan tekemistä autokaistoille. Jos kaistat mahtuvat yhdessä paikassa suoran jalkakäytävän reunan ja radan väliin, miksi raidetta pitää kiemurtaa, jotta autokaistat ovat välillä leveämmät?

Hitaamman suunnan kehityspotentiaali on varsin suuri, kun ajoajassa on lähes kolmannes turhaa seisomista ja hidastamista. Turhien pysähdysten ja valojen odottamisen poisto nostaa linjanopeuden arvoon 19,4 km/h. Nopeamman suunnan linjanopeus nousee samalla keinolla arvoon 21,1 km/h. Näihin parannuksiin siis ei tarvita mitään investointeja. Vaihteet olkoon matalauraisia, joihin pitää hiljentää, ja rata olkoon nykyinen kiemura. Kunhan vain on ne liikennevaloetuudet.

Sitten jos korjataan rata ja luovutaan matalauraisista vaihteista, linjanopeudet ovat 20,8 ja 23,0 km/h. Tällöin siis ajetaan pysäkkien välit tasaista nopeutta, ei kuitenkaan enempää kuin nykyään eli 40 km/h.

Näitä linjanopeuksia voi verrata autoilun linjanopeuteen samoilla seuduilla. Reitillä Otaniemestä Töölön ja Kallion kautta Hakaniemeen henkilöauton linjanopeudeksi tuli 25,9 km/h. Matkasta puolet on Otaniemestä Meilahteen, jossa oli pysähdys vain yksissä liikennevaloissa ennen Meilahtea. Kaikkiaan tälle reitille tuli 12 pysähdystä, ja nopeus-aika-kuvaaja on hyvin samannäköinen raitiovaunun kuvaajien kanssa.

Kumpikin ratikan tallennus on tehty eilen sunnuntaina illalla. Ensin Lasipalatsilta Munkkiniemeen klo 17:38 alkaen ja sitten Tullinpuomilta Kolmikulmaan klo 21:56. Ja se hitaampi oli jälkimmäinen, vaikka silloin oli autoliikennettä selvästi vähemmän kuin ennen klo 18:aa. Eikä ero johtunut siitä, että aiempi vuoro sisältää ajon Munkkiniemeen, sillä ero on yhteisellä osuudella Tullinpuomin ja Lasipalatsin välillä. Auton reitti tuli tallennetuksi arkena alkaen klo 15:12.

Antero
 
Jos kaistat mahtuvat yhdessä paikassa suoran jalkakäytävän reunan ja radan väliin, miksi raidetta pitää kiemurtaa, jotta autokaistat ovat välillä leveämmät?

Riippuu mm. kaistojen määrästä. Mannerheimintien raitiotie väistää yleensä joko bussipysäkkiä tai ryhmityskaistaa. Ajoittain puurivi on katkaistu ahtaasta paikasta ja tehdään tilaa sen jatkumiselle.Tietenkin väistetään myös raitiotien omia pysäkkisaarekkeita, jos tilaa ei ole yhteensä kahden raiteen ja kahden saarekkeen verran. Kovin monessa paikassa rata ei taida erikseen tehdä tilaa muuttumattomalle määrälle autokaistoja. Mahtaako näin tapahtua missään?

Voidaan tietenkin miettiä pärjättäisiinkö ilman erillisiä bussipysäkkejä tai ryhmityskaistoja. Riippuu lähinnä miten paljon auto- ja bussiliikennettä halutaan pystyä välittämään.
 
Mannerheimintien kellotukset eivät paljasta riittävästi, koska iso hajonta johtuu suurelta osin puhtaasti siitä, että aikataulunmukaiset matka-ajat ovat poskettoman pitkiä. Osa kuljettajista noudattaa niitä ja sen vuoksi maksiminopeudet jäävät todella vaatimattomalle tasolle. Osa kuljettajista viittaa aikataululle kintaalla ja ajaa vaan. Silloin ylletään yli 40 km/h huippunopeuksiin.

Tietysti turhat mutkittelut, tehottomat valoetuudet ja matelut vaihteissa tuovat omat lusikkansa soppaan, mutta väitän, että puhtaasti aikatauluja tiukentamalla saisi Tullinpuomin ja Lasipalatsin väliltä pois ainakin 3 min ja hajontaa pienennettyä.

Pisara olisi kytkettävä pintaliikennejärjestelyihin. Nähtävästi Hyvä ja Veli ovat sopineet pisaran toteuttamisesta; virkamiehille jäisi tehtäväksi valmistella sellainen kokonaisuus, jossa pisara samalla poistaa Hämeentieltä ja Manskulta bussikaistat ja bussit. Silloin olisi tilaa suorille ja riittävän leveille ratikkakaistoille sekä turvallisesti toteutetuille, leveille fillarikaistoille.
 
Mannerheimintien kellotukset eivät paljasta riittävästi, koska iso hajonta johtuu suurelta osin puhtaasti siitä, että aikataulunmukaiset matka-ajat ovat poskettoman pitkiä. Osa kuljettajista noudattaa niitä ja sen vuoksi maksiminopeudet jäävät todella vaatimattomalle tasolle. Osa kuljettajista viittaa aikataululle kintaalla ja ajaa vaan. Silloin ylletään yli 40 km/h huippunopeuksiin.

Toki jos vain tilastoaineistoa on riittävästi, voi kuljettajan vaikutuksen laskea niistä ulos. Jos ei, täytyy vain sitten kellottaa reittiä saman kuljettajan kanssa.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:02 ----------

Nähtävästi Hyvä ja Veli ovat sopineet pisaran toteuttamisesta; virkamiehille jäisi tehtäväksi valmistella sellainen kokonaisuus, jossa pisara samalla poistaa Hämeentieltä ja Manskulta bussikaistat ja bussit.

Kaukobussien poistaminen vain menee aika vaikeaksi. Enkä pidä oikein siitäkään ajatuksesta, että ne laitettaisiin sekakaistoille.
 
Kaukobussien poistaminen vain menee aika vaikeaksi. Enkä pidä oikein siitäkään ajatuksesta, että ne laitettaisiin sekakaistoille.

Sitten niiden reittiä pitää muuttaa. Idän suuntaan pääsee Sörkan rantatietä ja länteen Mechelininkatua. Kolmostien kaukodösät jäävät ongelmaksi, mutta kelpaako, jos ne ajatetaan Meklun ja Topeliuksen kautta Manskulle? Kyllähän Tullinpuomin pohjoispuolella on tilaa kaksille autokaistoille.
 
Idän suuntaan pääsee Sörkan rantatietä --

Ajattelitko laittaa ne Kaivokadulle, jolla ei edes kolme vaivaista bussilinjaa pysynyt aikataulussa, tuskin nykyiset kaksikaan? Vai ajattelitko että tehdään keskustatunneli ensin? Vai kierretäänkö Espan kautta? Ehkä siitä tulee vain 15 minuuttia lisää matka-aikaa. Ja tuskin pysyy sielläkään aikataulu.

---------- Viestit yhdistetty klo 7:19 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 7:17 ----------

-- kelpaako, jos ne ajatetaan Meklun ja Topeliuksen kautta Manskulle?

Ei. Topeliuksenkadulle pitää saada ratikkakaistat. Sinne ei mahdu sekä ratikka- että bussikaistat yhtään sen enempää kuin Manskullekaan. Todennäköisesti paljon huonommin vieläpä.
 
Olen työhöni liittyen tullut nyt kokeeksi tehneeksi GPS-jäljet Mannerheimintien raitioliikenteestä kahteen suuntaan. Kyse on vain yksittäistapauksista, mutta sattumalta tuli tallennetuksi varsin mielenkiintoinen pari. Toiseen suuntaan linjanopeus oli 18,8 km/h ja toiseen suuntaan 13,8 km/h.

Mihin aikaan, miltä päivältä, miltä väliltä ja linjalta nämä mittaukset ovat? Pysähtyivätkö ratikat molempiin suuntiin kaikilla pysäkeillä?
 
Sitten niiden reittiä pitää muuttaa. Idän suuntaan pääsee Sörkan rantatietä ja länteen Mechelininkatua. Kolmostien kaukodösät jäävät ongelmaksi, mutta kelpaako, jos ne ajatetaan Meklun ja Topeliuksen kautta Manskulle? Kyllähän Tullinpuomin pohjoispuolella on tilaa kaksille autokaistoille.

Helsingistä pitää ennemmin tai myöhemin saada rautatiet Porvooseen. Lohjalle ja Nurmijärvelle niin vähenee bussiralli ja bussikaistat voi poistaa.

t. Rainer
 
Mihin aikaan, miltä päivältä, miltä väliltä ja linjalta nämä mittaukset ovat? Pysähtyivätkö ratikat molempiin suuntiin kaikilla pysäkeillä?

Kuvanneeko tämä kysymys yleisemminkin huolellisuuttasi toisten viestien lukemisessa? Anterohan toteaa mm. näin:

Kumpikin ratikan tallennus on tehty eilen sunnuntaina illalla. Ensin Lasipalatsilta Munkkiniemeen klo 17:38 alkaen ja sitten Tullinpuomilta Kolmikulmaan klo 21:56.
 
Ei noista kaukobusseista kannata tehdä mitään jättiluokan ongelmaa, kun ne eivät sitä oikeasti ole. Jos sekakaistalla ajaminen ei kelpaa, niin päätetään ne vaikka Seutulan lentoasemalle, jatkavat sitten junalla sieltä. Porvoon liikenne taitaa ajaa Sturenkadun ja Hesarin kautta. Ei ole bussikaistoja sielläkään. Siitä kun jatkavat sitten jatkossa Runeberginkatua niin pääsevät ihan kätevästi Kamppiin.
 
Kiitos selvennyksestä. Olihan ne ajat ja välitkin siellä.

Kumpikin ratikan tallennus on tehty eilen sunnuntaina illalla. Ensin Lasipalatsilta Munkkiniemeen klo 17:38 alkaen ja sitten Tullinpuomilta Kolmikulmaan klo 21:56. Ja se hitaampi oli jälkimmäinen, vaikka silloin oli autoliikennettä selvästi vähemmän kuin ennen klo 18:aa. Eikä ero johtunut siitä, että aiempi vuoro sisältää ajon Munkkiniemeen, sillä ero on yhteisellä osuudella Tullinpuomin ja Lasipalatsin välillä. Auton reitti tuli tallennetuksi arkena alkaen klo 15:12.

Jos on tuuria, sunnuntaisin varsin hiljaiseen aikaan Lasipalatsi - Munkkiniemi väli voi mennä sujuvastikin, varsinkin jos vielä mahdollisesti jää pysäkkejäkin välistä. Onkohan tuohon aikaan myös liikennevalojen vihreä aalto pohjoiseen muulle liikenteelle?

Tullinpuomin ja Kolmikulman väli taas on kuitenkin selvästi hitaampi reitti, vaikka ollaan vielä hiijaisemmassa sunnuntaissa. Nopeamman Mannerheimintien ratikkaliikenteen tunnelointi Töölön tullin eteläpuolella parantaisi paljon tuon välin liikennöintiedellytyksiä. Sujuva katutason liikenne on vilkkaalla ja vuoromäärältään ylikuormitetulla reitillä kovin vaikeaa.

Lasipalatsi - Munkkiniemi ja Tullinpuomi - Kolmikulma väleillä on iso nopeusero ruuhkassakin, vaikkei ihan noin suuri. Suurin ero tulee siitä, että Tukholmankadulla ja Paciuksenkadulla nelonen kulkee sujuvasti ja siitä, että Lasipalatsin eteläpuoli on ratikoille hyvin hidas.

Tuo autoilunopeus esimerkki ei minusta kokonaisuudessaan kyllä oikein kuvaa autoilun nopeutta kantakaupungissa, kun Otaniemi - Meilahti väli on pahimman ruuhkan ulkopuolella niin sujuva.
 
Viimeksi muokattu:
Porvoon liikenne taitaa ajaa Sturenkadun ja Hesarin kautta.

Kyllä, kaikki idän suunnan kaukobussit ajavat Sturenkatua. Sturenkatu onkin busseille erittäin ongelmallinen. Mutta ei niin ongelmallinen kuin Mansku olisi, koska Manskun eteläpäässähän on sekä Manskun pohjoispään liikenne että Sturenkadun liikenne. Jotain 90 % Hesarin autoista kääntyy Manskulle etelään Oopperalla.

Käytännössä näen ainoana järkevänä vaihtoehtona, että kaukobussienkin terminaali siirretään Mäntymäelle. Tampereen suunnan bussit voidaan ehkä laittaa Urheilukatua Reijolankadulle. Se on sitten eri asia, onko tuollaisessa poliittista realismia, koska Kampin keskuksen kaukoterminaalin jättäminen tyhjäksi lienee aika vaikeaa. Voi siitä tietysti aina parkkitalon tehdä.
 
Takaisin
Ylös