Mannerheimintien liikenteen nopeuttaminen

Ei taida tulla yllätyksenä, että matkustat Kalasatamasta Kamppiin metrolla. Kalasatamastahan ei etelän suuntaan ole muuta liikennettä kuin metro.

Ja kulkee varmaan kanssa yhtä usein?
Kyllä. Käytännössä 65A ja 66A kulkevat riittävän usein. Jos esimerkiksi olet Hakaniemen Sokoksen ovella ja näet 65A:n tulevan, kannattaa ennemmin hypätä siihen kuin metroon. Jos bussia ei näy tulevan, mene metrolla.
 
En allekirjoita tuota. Jos minun pitää päästä esim Sörnäisistä tai idempää keskustaan, kuljen aina metrolla

...

Jos lähtöpaikka on Kaisaniemi tai idempänä ja määränpää on Kamppi tai Ruoholahti en koskaan kulje millään muula kuin metrolla. En edes tiedä millä ratikalla pääsisi.

Tässä on Helsingin maan uuminissa kulkevan metron ominaisuudet tiivistettynä. Kantakaupungissa sillä ei kannata kulkea yhtä asemanväliä missään olosuhteissa ja kaksi väliäkin on vähän siinä ja tässä: ehkä, jos on kyse keskustan pahimman ruuhkasumpun ohittamisesta tai pintaliikennettä ei ole. Mutta laiturilta laiturille metro on nopea!
 
Ei taida tulla yllätyksenä, että matkustat Kalasatamasta Kamppiin metrolla. Kalasatamastahan ei etelän suuntaan ole muuta liikennettä kuin metro.


Kyllä. Käytännössä 65A ja 66A kulkevat riittävän usein. Jos esimerkiksi olet Hakaniemen Sokoksen ovella ja näet 65A:n tulevan, kannattaa ennemmin hypätä siihen kuin metroon.

Tuo on kyllä ihan tuurista kiinni. Matka Hakaniemestä Ruoholahteen voi kestää bussilla 10 minuuttia tai tunnin tai mitä tahansa siltä väliltä. Metrolla matka-aika on pidemmästä kävelymatkasta huolimatta ennustettavissa muutaman minuutin tarkkuudella. Hakaniemestä tai Kurvista steissille matkustaessani en kyllä todennäköisesti vaivautuisi raahautumaan metroon, kun noin minuutin vuorovälillä kulkeva pintaliikenne veisi perille kutakuinkin samassa ajassa, ehkä jopa hieman nopeammin.
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Mitä tarkoitat linjanopeudella?
Sen voit katsoa vaikka Kaupunkiliikenne-netistä.
Kaupunkiliikene.net sanoi:
Joukkoliikennelinjan keskimääräinen liikennöintinopeus, kun mukaan lasketaan pysäkeillä pysähtyminen ja muu liikenteen aiheuttama seisominen.

jos keskinopeutta, niin se 40 km/h ei ole hidas, kun se raitiovaunulla ja bussilla on keskustassa n 15 km/h. Metro kuitenkin kulkee keskustan läpi 40 km/h eli se on aikamoinen oikotie myös poiiikittaisliikenteessä.
Junaliikenteessä linjanopeus yltää arvoon 80 km/h, kun huippunopeus on 120 km/h ja asemaväli tarpeeksi pitkä. Siihen nähden HKL:n metro on hidas, vaikka sitä yritetään käyttää samaan tarkoitukseen kuin junia.

Mutta taitavat olla eri nopeudet liian vaikea aihe yleisölle. Erityisesti siksi, että muutamilla tahoilla on tapana sotkea asioita kaiken aikaa. Kuten selittämällä sitä, että metro on nopea, koska asemalaiturilta toiselle pääsee parissa minuutissa. Vaikka metron asemalaituri ja bussin tai ratikan pysäkkilaituri eivät edes ole samanarvoisia. Metroaseman laituri ei ole koskaan siellä, minne ollaan menossa. Mutta ihmisen matkan kohde voi olla heti bussi- tai ratikkapysäkin vieressä.

Onhan täällä moneen kertaan aikaisemminkin kerrottu, mitkä ovat matka-ajat joidenkin osoitteiden välillä kun matka tehdään bussilla, ratikalla tai metrolla. Helsingin keskusta on niin pieni paikka, ettei siellä metroa käyttävä vaihtoehdo tahdo olla millään nopein. Siitä huolimatta, että linjanopeus on suurempi kuin busseilla ja ratikoilla. Itsekin olen todennut, että kun ajoin Kaivokadulta metrolla Sörkkään, näin Kurvin pysäkiltä lähtemässä saman raitiovaunun, joka oli Kaivokadulla kun lähdin maan alle kohti metrolaituria.

Kun metron käyttöön liittyvät kävelymatkat kestävät aina vähintään 3–4 minuuttia enemmän kuin buseilla ja ratikalla, metron ainoa etu on matka-ajan ennustettavuus. Totta kai se on hyvä etu, mutta myös ratikoiden matka-aika voi olla yhtä hyvin ennustettavissa. Sitä vaan ei Helsingissä ole haluttu.

Antero
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Metroaseman laituri ei ole koskaan siellä, minne ollaan menossa. Mutta ihmisen matkan kohde voi olla heti bussi- tai ratikkapysäkin vieressä.
Jos metroaseman yhteydessä on jokin kauppakeskus ja olet menossa sinne, niin siirtymämatka on aika mitätön, minuutti liukuportaasa ja olet shoppailijan paratiisisa. Helsingin metroasemista 4:ltä pääsee suoraan kauppakeskukseen tai tavaratalon pohjakerrokseen. Länsimetron valmistuttua 2:een em lisäksi. On totta että kauppakeskusten kautta kulkeminen voi olla hankalaa kanssa. Siihen metron ympärille suunnitellut kaupungit nykyisin ilmeisesti tähtäävätkin, kulutushysteriaan. Olen itse ollut menossa Itäkeskuksen metroasemasta Marjaniemeen kävellen pari kertaa enkä ole meinannut löytää Itäkeskuksesta oikeaa uloskäyntiä! Mutta seuraavan kerran varmaan löydän.

Onhan täällä moneen kertaan aikaisemminkin kerrottu, mitkä ovat matka-ajat joidenkin osoitteiden välillä kun matka tehdään bussilla, ratikalla tai metrolla. Helsingin keskusta on niin pieni paikka, ettei siellä metroa käyttävä vaihtoehdo tahdo olla millään nopein. Siitä huolimatta, että linjanopeus on suurempi kuin busseilla ja ratikoilla. Itsekin olen todennut, että kun ajoin Kaivokadulta metrolla Sörkkään, näin Kurvin pysäkiltä lähtemässä saman raitiovaunun, joka oli Kaivokadulla kun lähdin maan alle kohti metrolaituria.

Kun metron käyttöön liittyvät kävelymatkat kestävät aina vähintään 3–4 minuuttia enemmän kuin buseilla ja ratikalla, metron ainoa etu on matka-ajan ennustettavuus. Totta kai se on hyvä etu, mutta myös ratikoiden matka-aika voi olla yhtä hyvin ennustettavissa. Sitä vaan ei Helsingissä ole haluttu.

Kysymys on lähinnä siitä että jos metroa ei olisi koskaan Helsinkiin rakennettu niin busseja ja raitiovaunuja kulkisi Sörnäisten ja keskustan välillä niin paljon että ne eivät millään pystyisi ajamaan sillä nopeudella kuin bussit ja raitiovaunut nyt ajavat, vaan matkaan menisi 20-30 minuuttia, joka menee nytkin Mannerheimintietä pitkin keskustasta Töölön Tullin paikkeille. Kyse ei ole siitä ettei tahdota vaan siitä ettei voida tehdä sille mitään kun liikennettä on liian paljon.

t. Rainer
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Kysymys on lähinnä siitä että jos metroa ei olisi koskaan Helsinkiin rakennettu niin busseja ja raitiovaunuja kulkisi Sörnäisten ja keskustan välillä niin paljon että ne eivät millään pystyisi ajamaan sillä nopeudella kuin bussit ja raitiovaunut nyt ajavat, vaan matkaan menisi 20-30 minuuttia, joka menee nytkin Mannerheimintietä pitkin keskustasta Töölön Tullin paikkeille. Kyse ei ole siitä ettei tahdota vaan siitä ettei voida tehdä sille mitään kun liikennettä on liian paljon.

Varmasti pystyisivät, kun vähän panostettaisiin sujuvuuteen. Se, mikä Hämeentielle mahtuu metron ansiosta, on henkilöautokaista.
 
Mannerheimintien suuntahan on niin alkeellinen, koska sen suunnan kehittäminen korvattiin pitkään metrosuunnitelmalla. Se suunnitelma on onneksi nyt kuopattu, eikä Pisarakaan osu kovin lähelle.
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Jos metroaseman yhteydessä on jokin kauppakeskus ja olet menossa sinne, niin siirtymämatka on aika mitätön, minuutti liukuportaasa ja olet shoppailijan paratiisisa. Helsingin metroasemista 4:ltä pääsee suoraan kauppakeskukseen tai tavaratalon pohjakerrokseen.
Mitkä nämä neljä metroasemaa ovat? Kamppi, Rautatientori, Kaisaniemi, Vuosaari? Pääseekös Itäkeskuksessakin metrosta kauppakeskukseen sisäkautta, kun tulee keskustasta? Takaisinpäin joutuu sitten kai kiertämään sateessa ja viimassa.

Tosin Itäkeskuksen kauppakeskuksessa metrolta on Dressmanniin yhtä pitkä matka kuin rautatieaseman laiturilta 7 Aleksanterinkadun Dressmanniin. Vastaavasti rautatieasemalta on Forumin FunkyLadyyn yhtä pitkä matka kuin Itäkeskuksen metroaseman sisäänkäynnin luota Itäkeskuksen FunkyLadyyn. Sekä Forumin FunkyLady että Aleksanterinkadun Dressmann ovat paremmin tavoitettavissa raitiovaunulla. Rainerin kohteena ihan selvästi oli kauppakeskus itsessään eikä mikään yksittäinen liike. Tässä viestissä liikkeiden sijainnit perustuvat kevään tietoihin (kummassakin mainitussa kauppakeskuksessa on meneillään remontti, joka on sulkenut ja siirtänyt liikkeitä) ja matkat on mitattu Google Earthin viivaimella. Kaupat on valittu allekirjoittaneen kiinnostusten perusteella.

Olen itse ollut menossa Itäkeskuksen metroasemasta Marjaniemeen kävellen pari kertaa enkä ole meinannut löytää Itäkeskuksesta oikeaa uloskäyntiä! Mutta seuraavan kerran varmaan löydän.
Anteron luokseko olit menossa? :) Kauppakeskusten onkin tarkoituksena sekoittaa suuntavaisto ja GPS.

matkaan menisi 20-30 minuuttia, joka menee nytkin Mannerheimintietä pitkin keskustasta Töölön Tullin paikkeille.
Jo on Mannerheimintie hidas! Keinot liikenteen nopeuttamiseen kyllä on: siirretään joukkoliikenne vaihtoehtoiselle reitille. Esimerkiksi bussi 205 Kampista vie matkustajan päätepysäkille Leppävaaraan 20-30 minuutissa. Ja matkalla kuljetaan aika läheltä Rainerin mainitsemia "paikkeita". Reittioppaan mukaan Stockmannilta pääsee Töölön tullin pysäkille 18 minuutissa, mukana on kävelyt kummassakin päässä. Mutta reittiopas ei tietenkään huomioi ruuhkia.
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

Varmasti pystyisivät, kun vähän panostettaisiin sujuvuuteen. Se, mikä Hämeentielle mahtuu metron ansiosta, on henkilöautokaista.

Hämeentiellä ajaa vähemmän henkilöautoja kuin Mannerheimintiellä koska niillä on vaihtoehtoisena ja nopeampana reittinä korttelin päässä kulkeva Sörnäisten rantatie.

t. Rainer
 
Mannerheimintien vastaava autoreitti on muutaman korttelin päässä oleva Mechelininkatu. Ei se pärjää rantatien kuudelle kaistalle ja eritasoristeyksille, mutta onpahan kuitenkin.
 
Kysymys on lähinnä siitä että jos metroa ei olisi koskaan Helsinkiin rakennettu niin busseja ja raitiovaunuja kulkisi Sörnäisten ja keskustan välillä niin paljon että ne eivät millään pystyisi ajamaan sillä nopeudella kuin bussit ja raitiovaunut nyt ajavat, vaan matkaan menisi 20-30 minuuttia, joka menee nytkin Mannerheimintietä pitkin keskustasta Töölön Tullin paikkeille. Kyse ei ole siitä ettei tahdota vaan siitä ettei voida tehdä sille mitään kun liikennettä on liian paljon.
Tämä väittämä perustuu harhaan siitä, että liikenteen kapasiteetilla ja nopeudella olisi suora riippuvuus. Näin asia ei ole, vaan liikenteen kapasiteetin ja nopeuden kuvaja on (kyljellään oleva) paraabeli. Ajoneuvovirran määrällinen maksimi, eli maksimimäärä ajoneuvoja kaistalla, on nopeudessa 50–60 km/h. Jos nopeus siitä nousee, määrä vähenee. Mutta määrä vähenee myös, jos nopeus laskee. Maksimaalista matkustajamäärää ei siis saavuteta sillä, että ratikoita tai busseja kulkee peräkkäin toinen toisissaan kiinni erittäin hitaasti.

Joukkoliikenteessä kapasiteetti ei ole suoraan ajoneuvovirta, vaan ajoneuvovirta kerrottuna yhden ajoneuvon matkustajamäärällä. Maksimi tulee silloin, kun ajoeuvo on maksimikokoinen.

Aiemmin siteeraamassani Liikenteen kehitys Helsingissa 2010 -julkaisussa on tieto myös Pitkästä sillasta. Sen kauttahan joukkoliikenne Sörkän ja keskustan välillä kulkee.

Aamuruuhkassa klo 6–9 (siis kolmen tunnin aikana) henkilöitä kulkee 27.700, josta metron osuus on 17.330. Oletetaan, että huipputunti olisi tästä 40 % (saman lähteen sivun 26 kuvan 18 mukaan). Pitkän sillan yli pitäisi siis kuljettaa tunnissa 11.080 hlö. Nyt keskustan suuntaan kulkee huipputuntina 40 raitiovaunuvuoroa (Liitetaulukko 2). Jotta kaikki voisivat kulkea raitiovaunuissa, yhteen vuoroon pitäisi mahtua 277 henkilöä. Tämä hoituu helposti kahden Transtech-vaunun junilla. Seisten matkustavia on 131, seisontatiheys on 2,6 matkustajaa neliömetrillä. Ja siis kun vuorojen määrä on sama kuin nyt, varmaan voinemme olla yhtä mieltä siitä, että myös liikenne sujuu samalla nopeudella kuin nyt.

Jos metroa ei olisi koskaan Helsinkiin rakennettu, mutta raitiotie kulkisi samaa reittiä kuin nytkin Sörkästä keskustaan, matka sujuisi ratikalla yhtä nopeasti kuin metrolla nyt.

Antero
 
Jos metroa ei olisi koskaan Helsinkiin rakennettu, mutta raitiotie kulkisi samaa reittiä kuin nytkin Sörkästä keskustaan, matka sujuisi ratikalla yhtä nopeasti kuin metrolla nyt.
Koska suurin osa autoista ajaa Sörnäisten Rantatietä. Mannerheimintiellä ei raitiotieliikenne tule koskaan olemaan yhtä nopea kuin metro koska kaikki autot keskustaan ajavat sitä pitkin.

t. Rainer
 
Aiemmin siteeraamassani Liikenteen kehitys Helsingissa 2010 -julkaisussa on tieto myös Pitkästä sillasta. Sen kauttahan joukkoliikenne Sörkän ja keskustan välillä kulkee.

Aamuruuhkassa klo 6–9 (siis kolmen tunnin aikana) henkilöitä kulkee 27.700, josta metron osuus on 17.330. Oletetaan, että huipputunti olisi tästä 40 % (saman lähteen sivun 26 kuvan 18 mukaan). Pitkän sillan yli pitäisi siis kuljettaa tunnissa 11.080 hlö. Nyt keskustan suuntaan kulkee huipputuntina 40 raitiovaunuvuoroa (Liitetaulukko 2). Jotta kaikki voisivat kulkea raitiovaunuissa, yhteen vuoroon pitäisi mahtua 277 henkilöä. Tämä hoituu helposti kahden Transtech-vaunun junilla. Seisten matkustavia on 131, seisontatiheys on 2,6 matkustajaa neliömetrillä. Ja siis kun vuorojen määrä on sama kuin nyt, varmaan voinemme olla yhtä mieltä siitä, että myös liikenne sujuu samalla nopeudella kuin nyt.

Jos metroa ei olisi koskaan Helsinkiin rakennettu, mutta raitiotie kulkisi samaa reittiä kuin nytkin Sörkästä keskustaan, matka sujuisi ratikalla yhtä nopeasti kuin metrolla nyt.

Väite, että metron välittämä liikenne kulkisi yhtä nopeasti kuin nykyisessä tunnelissa, vaikka se kulkisi raitiovaunuissa kadulla Hämeentiellä ja Pitkänsillan yli kuvaa erinomaisesti sitä hyytävää realismia, jolla Antero esittelee joukkoliikenneratkaisujaan.
 
Väite, että metron välittämä liikenne kulkisi yhtä nopeasti kuin nykyisessä tunnelissa, vaikka se kulkisi raitiovaunuissa kadulla Hämeentiellä ja Pitkänsillan yli kuvaa erinomaisesti sitä hyytävää realismia, jolla Antero esittelee joukkoliikenneratkaisujaan.

Ja tämä henkilöön käyvä argumentti edistää keskustelua miten? Kerro nyt edes vastaperusteet.
 
Takaisin
Ylös