Mannerheimintien liikenteen nopeuttaminen

Kulkemassa metrolla. Suurin osa metron matkustajista kulkee Sörnäisten metroaseman kautta poistumatta junasta.
Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten hyvin metro palvelee kantakaupungin sisäisessä liikkumisessa. Ne, jotka tulevat ulkopuolelta kantakaupunkiin metrolla menevät tietenkin sillä niin pitkälle kuin pääsevät. Ne, jotka liikkuvat kantakaupungin sisällä, eivät asu metroasemilla tai ole niillä töissä taikka asioimassa, vaan heidän on ensin päästävä metroasemalle, metrolaiturille ja metrojunaan.

Kun et ole kumonnut väitettäni siitä, että ilman metroa Sörkästä pääsee keskustaan yhtä nopeasti kuin metrolla, vaikka metroa ei olisi koskaan tehtykään, myönnätkö olevasi jo samaa mieltä?

Antero
 
Kun et ole kumonnut väitettäni siitä, että ilman metroa Sörkästä pääsee keskustaan yhtä nopeasti kuin metrolla, vaikka metroa ei olisi koskaan tehtykään, myönnätkö olevasi jo samaa mieltä?

Riippuu mitä tuolla väiteellä tarkoitat.

Joukkoliikenteessä kapasiteetti ei ole suoraan ajoneuvovirta, vaan ajoneuvovirta kerrottuna yhden ajoneuvon matkustajamäärällä. Maksimi tulee silloin, kun ajoeuvo on maksimikokoinen.

Aiemmin siteeraamassani Liikenteen kehitys Helsingissa 2010 -julkaisussa on tieto myös Pitkästä sillasta. Sen kauttahan joukkoliikenne Sörkän ja keskustan välillä kulkee.

Aamuruuhkassa klo 6–9 (siis kolmen tunnin aikana) henkilöitä kulkee 27.700, josta metron osuus on 17.330. Oletetaan, että huipputunti olisi tästä 40 % (saman lähteen sivun 26 kuvan 18 mukaan). Pitkän sillan yli pitäisi siis kuljettaa tunnissa 11.080 hlö. Nyt keskustan suuntaan kulkee huipputuntina 40 raitiovaunuvuoroa (Liitetaulukko 2). Jotta kaikki voisivat kulkea raitiovaunuissa, yhteen vuoroon pitäisi mahtua 277 henkilöä. Tämä hoituu helposti kahden Transtech-vaunun junilla. Seisten matkustavia on 131, seisontatiheys on 2,6 matkustajaa neliömetrillä. Ja siis kun vuorojen määrä on sama kuin nyt, varmaan voinemme olla yhtä mieltä siitä, että myös liikenne sujuu samalla nopeudella kuin nyt.

Jos metroa ei olisi koskaan Helsinkiin rakennettu, mutta raitiotie kulkisi samaa reittiä kuin nytkin Sörkästä keskustaan, matka sujuisi ratikalla yhtä nopeasti kuin metrolla nyt.

Vaihtoehto 1) Yllä oleva teksti on yhtä kokonaisuutta. Tämä on minusta normaali tapa ymmärtää tuo väite tuossa asiayhteydessä. Edellisen kappaleen lopussa puhutaan raitiotiestä, kapasiteetista sekä nopeudesta, jonka selvittämistä jatketaan seuraavassa kappaleessa.

Tällöin väitteen sisältö on, että idästä tai muusta suunnasta tulevassa raidekulkuneuvossa matkustava pääsisi yhtä nopeasti kuin nykyään Sörnäisistä keskustaan, vaikka metroa ei olisi rakennettu.

Tuosta väitteestä olen eri mieltä. Metrotunneli nopeuttaa paljon idästä tulevia matkoja Sörnäisen ja keskustan välillä.

Jos metroa ei olisi koskaan Helsinkiin rakennettu, mutta raitiotie kulkisi samaa reittiä kuin nytkin Sörkästä keskustaan, matka sujuisi ratikalla yhtä nopeasti kuin metrolla nyt.

Vaihtoehto 2) Ylläoleva lause ei liity muuhun tekstiin, vaan lause on irrallinen.

Tuolloin väite on, että Sörnäisistä (katutasosta) matkaan lähtevä matkustaja kulkisi Kaivokadulle nykyisellä ratikan nopeudella, vaikka metroa ei olisi rakennettu.

Tuon väitteen kanssa olen pääpiirteittäin samaa mieltä.
 
Viimeksi muokattu:
Tällä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, miten hyvin metro palvelee kantakaupungin sisäisessä liikkumisessa. Ne, jotka tulevat ulkopuolelta kantakaupunkiin metrolla menevät tietenkin sillä niin pitkälle kuin pääsevät. Ne, jotka liikkuvat kantakaupungin sisällä, eivät asu metroasemilla tai ole niillä töissä taikka asioimassa, vaan heidän on ensin päästävä metroasemalle, metrolaiturille ja metrojunaan.
Ei se ole koskaan tuottanut mitään ongelmia. Olen silloin tällöin käynyt kylässä ihmisten luona jotka asuvat Kalliossa. Jos ollaan käyty jossain baarissa esim "Hilpeässä Hauessa" Vaasankadulla, niin siitä on niin lyhyt matka metroon että mitään raitiovaunua tai bussia ei kannata eriksen ruveta etsimään. Paitsi jos kello on yli 23:00, nin silloin on ollut pakko. Ja kolmonen on silloin vienyt kummalliselle kiertoajelulle ympäri kaupunkia, mutta se katsokoot omaksi mokaksi ettei ota selvää minne se menee.

Kun et ole kumonnut väitettäni siitä, että ilman metroa Sörkästä pääsee keskustaan yhtä nopeasti kuin metrolla, vaikka metroa ei olisi koskaan tehtykään, myönnätkö olevasi jo samaa mieltä?
Tämän väitteen varmistamiseksi kannattaisi pyytää kommenttia joltain joka on ollut työelämässä juuri ennenkuin metron 1. vaihe valmistui 1982, ja joka on liikkunut säännöllisesti ja ruuhka-aikaan esim juuri Sörnäisten tai Kallion ja keskustan välillä. Tai jos joku muistaa miten kauan kesti liikkua pintaliikenteellä silloin kun metrossa oli se kuuluisa putkirikosta aiheutunut liikennekatkos pari vuotta sittten.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Tai jos joku muistaa miten kauan kesti liikkua pintaliikenteellä silloin kun metrossa oli se kuuluisa putkirikosta aiheutunut liikennekatkos pari vuotta sitten. t. Rainer
Sopiiko tuollainen 2010-luvun poikkeustilanne vertauskohdaksi 1980-luvun tilanteeseen?
 
Sopiiko tuollainen 2010-luvun poikkeustilanne vertauskohdaksi 1980-luvun tilanteeseen?

Ei se nyt ihan sama asia ole, koska se oli poikkeustilanne. Mutta sen ansiosta monen oli pakko tulla bussilla tai ratikalla keskustaan koska metro kulki vain Kaisaniemeen. Toinen juttu että moni jätti turhat matkansa tekemättä ja odotti tilanteen korjautumista.

Jos joku (esim sinä) muistat miten kauan kesti bussilla ja raitiovaunulla kulkeminen Sörnäisistä keskustaan ennen metroa, niin silloinhan meillä olisi faktatietoa.

t. Rainer
 
Miksi täällä keskusteluissa esiintyy aina kaksi täysin ääripäätä, ei kai liikennejärjestelyiden tarvitsisi ihan mustavalkoisia olla?
1: Mannerheimintien liikennettä pystytään nopettamaan vain ja ainoastaan tunneloimalla ratikkaliikenne
2: Ratikalle täydelliset valoetuudet nostavat ratikan linjanopeuden lähelle metron tasoa

Onhan Mannerheimintien (ja ylipäänsä Helsingin) ratikkaliikenne nykyisellään tavattoman hidasta. Ja toki Mannerheimintiellä esiintyy haastavia risteyksiä, joissa nollaviive-etuuksien toteuttaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Mutta ei kai koko omilla kaistoillaan kulkevaa raitioitietä tarvitse tunneliin vetää muutaman hankalan risteyksen takia? Vaikka näillä pienillä toimenpiteillä ei päästäisikään aivan sinne metron nopeuksiin, tarjoaisivat ne silti nykyiseen nähden huomattavaa nopeutusta.
 
Miksi täällä keskusteluissa esiintyy aina kaksi täysin ääripäätä, ei kai liikennejärjestelyiden tarvitsisi ihan mustavalkoisia olla?
1: Mannerheimintien liikennettä pystytään nopettamaan vain ja ainoastaan tunneloimalla ratikkaliikenne
2: Ratikalle täydelliset valoetuudet nostavat ratikan linjanopeuden lähelle metron tasoa

Onhan Mannerheimintien (ja ylipäänsä Helsingin) ratikkaliikenne nykyisellään tavattoman hidasta. Ja toki Mannerheimintiellä esiintyy haastavia risteyksiä, joissa nollaviive-etuuksien toteuttaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Mutta ei kai koko omilla kaistoillaan kulkevaa raitioitietä tarvitse tunneliin vetää muutaman hankalan risteyksen takia? Vaikka näillä pienillä toimenpiteillä ei päästäisikään aivan sinne metron nopeuksiin, tarjoaisivat ne silti nykyiseen nähden huomattavaa nopeutusta.

Paras kommentti muutamaan sivuun.

Oikeastaan tähän ei pitäisi kirjoittaa mitään. Aivan turhaa jankkaamista useamman sivun verran, ja samaa jankkaamista on luettu ennenkin milloin mistäkin topikista.
 
Paras kommentti muutamaan sivuun.

Oikeastaan tähän ei pitäisi kirjoittaa mitään. Aivan turhaa jankkaamista useamman sivun verran, ja samaa jankkaamista on luettu ennenkin milloin mistäkin topikista.

Tekniikka on ollut olemassa ainakin 10 vuotta mutta mitään konkreettista parannusta ei ole tapahtunut. Niitä hankalia risteyksiä on vain liikaa.

t. Rainer
 
Tekniikka on ollut olemassa ainakin 10 vuotta mutta mitään konkreettista parannusta ei ole tapahtunut. Niitä hankalia risteyksiä on vain liikaa.

Eihän Manskulla ole ylipäänsä kuin muutama risteys, jossa mennään poikki kadun. Hyvä alku raitiovaunuliikenteen nopeuttamiseen voisi olla se, että Rautatiekadun jälkeen Töölön kujilta ei saisi kääntyä Manskua pohjoiseen. Ylipäänsä Helsingin liikenteen keskeisiä ongelmia on se, että lähes joka risteyksessä saa kääntyä vasemmalle. Ei mtn järkeä.
 
Vs: Jätkäsaaren raitiotie

No, KSV:hän piirsi ratikan Ruoholahdenkadullekin...

Joo, tohon on enää paha mitään sanoa. ;) Tosin tekisi mieli sanoa, että näiden vuosien aikana KSV:ssäkin olisi asiantuntemus lisääntynyt eikä yhtä epäonnistuneita ratkaisuita enää suunniteltaisi. Mutta kun nyt katsoo näitä tuoreita Manskun kuvia, niin taidan jättää senkin sanomatta.

---------- Viestit yhdistetty klo 17:43 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 17:35 ----------

En valittaisi nelosen ja kympin ratikan hitautta ellei olisi kokemusta. Käytän niitä satunnaisesti luokkaa kerran viikossa

Kyllä 4 ja 10 ovat munkin mielestä hitaita ja munkkalaisena löytyy aika paljon kokemustakin. Aika iso osa sitä hitautta johtuu puhtaasti siitä, että aikataulut ovat liian löysät ja kuljettajia kielletään ajamasta etuajassa. Mutta tuo 40–45 min Stockalta päättärille on silti liioittelua vailla todellisuuspohjaa.

Kun oma matkustukseni on pääasiassa ruuhka-ajan ulkopuolella, niin kyselin vielä yhdeltä tutulta kuljettajalta, joka näitä linjoja ajaa. Piti tuollaisia ajoaikoja mahdottomina – jos noin uhkaisi käydä, vaunu olisi niin pahasti myöhässä, että se käännytettäisiin takaisin kaupunkiin jo ennen päättäriä.

Yritetään nyt vaan pysyä tosiasioissa. Reittiopas tarjoaa välille YT-Saunalahdentie iltaruuhkassa 24 min. Keskinopeus on 15,25 km/h. Se on ihan riittävän surkea luku, jotta nelosta voi moittia hitaaksi vääristelemättäkin. Jos matkaan menisi 17 min, keskinopeus olisi 21,5 km/h. Siinä olisi hyvä ensitavoite.
 
Missä on ratikoilla nollaviive -etuuksia?

Onko tuollaisia etuuksia muualla kuin Hämeentien ja Kotisaarenkadun risteyksessä ja Hämeentien ja Arabiankadun risteyksessä? Nekin taitavat olla noin 90% nollaviiveestä.
Kertokaapa!
 
Vaihtoehto 1) Yllä oleva teksti on yhtä kokonaisuutta. Tämä on minusta normaali tapa ymmärtää tuo väite tuossa asiayhteydessä. Edellisen kappaleen lopussa puhutaan raitiotiestä, kapasiteetista sekä nopeudesta, jonka selvittämistä jatketaan seuraavassa kappaleessa.
Lainaamasi viesti on osa usean viestin muodostamaa keskustelua. Olkiukkojen esittämistä on sekin, että poimit haluamasi pätkän irti kokonaisuudesta ja asiayhteydestä, johon se liittyy, ja sitten esität arvioita, jotka ovat muuta kuin se asia, mistä tekstin irroitit.

Ketjussa keskusteltiin metron palvelukyvystä kantakaupungin alueella. Se on osuudella Sörnäinen–Ruoholahti mainitut asemat mukaanlukien. Metro ei palvele muualla, kun se ei muualla ole. Rainer esitti, että jos ei olisi metroa, matka Sörnäisistä keskustaan kestäisi 20–30 minuuttia.
Kysymys on lähinnä siitä että jos metroa ei olisi koskaan Helsinkiin rakennettu niin busseja ja raitiovaunuja kulkisi Sörnäisten ja keskustan välillä niin paljon että ne eivät millään pystyisi ajamaan sillä nopeudella kuin bussit ja raitiovaunut nyt ajavat, vaan matkaan menisi 20-30 minuuttia,...
Katsoin KSV:n julkaisemista tilastoista, paljonko tuolla välillä on matkustajia Pitkän sillan kohdalla (kun se kohta on tilastoitu). Laskin sitten, minkälaista raitioliikennettä pitäisi olla, jotta nykyinen matkustajamäärä voisi matkustaa Pitkän sillan yli ilman metroa. Ja totesin, että yhtä monta ratikkavuoroa Pitkällä sillalla kuin nykyään riittää kuljettamaan metrossakin nyt matkaavat. Kun kyse on samasta vuoromäärästä, ei ole perustetta sille, että ratikat kulkisivat sen hitaammin kuin nytkään. Ja kun kerran ratikalla pääsee Sörnäisistä keskustaan yhtä nopeasti kuin metrollakin, ei Sörnäisistä keskustaan matkustaminen olisi sen hitaampaa ilman metroakaan.

Huomautan vielä, että laskin myös seisovien matkustajien tiheyden, joka jää alle HSL:n normitiheyden. Joten palvelutaso on ahtauden puolesta parempi kuin mitä vaaditaan ja millä perustellaan metron kapasiteetin alentamista asemia lyhentämällä. Jos asetat vaatimuksen, että ratikassa pitää olla väljempää kuin metrossa, niin ratikkajunissa on pidentämisen varaa.

Edellä siis tiivistettynä, mistä keskusteltiin. Tosin eihän mikään estä sinua poimimasta erilleen lauseita ja sanoja tuostakin ja keksimään jälleen väitteen, jota kirjoittamani tekstikokonaisuus ei koske. Kuten vaikka sitä, kauanko kestää matkustaminen Roihuvuoresta Kaivokadulle, jos ei olisi metroa. Jotta minä voisin päästä kommentoimaan sinun laskelmiasi, niin esitäpä oma arviosi tästä!

Antero
 
Kuten vaikka sitä, kauanko kestää matkustaminen Roihuvuoresta Kaivokadulle, jos ei olisi metroa. Jotta minä voisin päästä kommentoimaan sinun laskelmiasi, niin esitäpä oma arviosi tästä!

Jos itään kulkisi vaan busseja, Rouhuvuoresta menisi Kaivokadulle ruuhkassa arviolta 25-50 minuuttia riippuen liikennetilanteesta, reitistä (Sörnaisten rantatie nopeampi) sekä siitä, mahtuisiko bussiin menisi joka menisi juuri Kaivokadulle tai Rautatientorille vai joutuisiko kävelemään vaikka Kaisaniemen bussikentältä, jossa ei olisi urheilukenttää vaan busseja tai vaikka Unioninkadulta (osa busseista pitäisi varmaan ajaa vaikka Kasarmintorille) tai joutuisiko vaihtamaan Hakaniemessä johon osa busseista jäisi. Kaikki idän bussit eivät nimittäin mahtuisi menemään ja lähtemään Rautatientorilta. Vuoroväli olisi myös hiljaiseen aikaan pidempi kuin nykyään. Ajoajat vaihtelisivat paljon, 25 minuuttia parhaimmillaan ja 50 minuuttia menisi pahimmissa lumimyräköissä. Tyypillisesti ajoaika olisi 30 minuutin nurkilla.

Idän bussirallissa olisi aikamoinen haaste saada busseille riittävästi pysäkkejä, jotta kaikki sujuvasti saataisiin kyytiin ja kyydistä. Idän liikenteen hoitamisessa busseilla olisi suurin ongelma riittävän pysäkkikapasiteetin järjestäminen ja samalla jalankulkijoiden saaminen kadun yli hengissä pysäkeille ja pysäkeiltä. Johan nyt Lapinrinne alkaa tukkeutua ruuhkassa. Itään on kuitenkin paljon enemmän liikennettä ja enemmän korkean kysynnän välipysäkkejä. Talvi pahentaisi pysäkkiongelmaa.

Toki osa ongelmasta olisi kyllä ratkennut sillä, joukkoliikenteellä olisi vähemmän matkustajia kun ei olisi metroa.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi bussirallissa pitäisi olla isoja päättärikenttiä keskustassa? Heiluriliikenne on totta Turussa ja Tampereella. Helsingissä edellytykset heiluriliikenteeseen -- maan arvo ja liikenteen määrä -- ovat näitä kaupunkeja parempia.

On kummallinen valinta kahden väliltä: joko ei kehitetä pintaliikennettä ja rakennetaan metro, tai että ei kehitetä pintaliikennettä eikä rakenneta metroa. Mielestäni on ihan realistinen kolmas vaihtoehto, että pintaliikennettä olisi kehitetty ajatuksella kun sen tekemistä ei metrolla voida korvata. Pintaliikennettähän ei metrolla ylipäätään voi korvata.

Jo niukka bussikaistojen asentaminen karsisi suurimman osan laajankin bussiliikenteen hajonnasta eri aikaan ja säissä. Ruuhkat ovat pääsääntöisesti pistemäisten pullonkaulojen ympärillä, ja näiden läpi voidaan tehdä bussikaistat.
 
Jos itään kulkisi vaan busseja, Rouhuvuoresta menisi Kaivokadulle ruuhkassa arviolta 25-50 minuuttia riippuen liikennetilanteesta,...
Olen samaa mieltä kuin Hylje. Miksi vaihtoehto sille, ettei ole metroa on se, että on vain busseja. Jos historiaa katsot, niin kyllä metron vaihtoehto oli Stadtbahn-tyyppinen pikaratikka. Joten laskepa matka-aika sellaisella.

Ajattelin myös, että Länsiväylä ei oikein tue väittämääsi siitäkään, että bussiliikenne ei toimi. Mutta muistan kyllä omastakin kokemuksesta, millaista oli bussien kanssa ennen metroa. Kyllä busseja Itäväylälle mahtui, mutta keskustassa niitä jaettiin. Muistaakseni Kasarmitorille ja Hakaniemeen. Marjaniemen 33:n päättäri oli Kirkkopuiston reunalla Yrjönkadulla, muistaakseni jonkun toisen linjan kanssa. Pysäkkien turhaa käyttöä rajoitettiin myös. Kyytiin ei otettu matkustajia, jotka jäivät jo alkumatkasta pois.

Mutta kaikki tämähän oli vain parempaa palvelua! Iltaruuhkan bussit ajoivat metroa nopeammin ilman turhia pysähdyksiä pois keskustasta. Aamulla pääsi vaihtamatta Espan ja Eiran suuntaan kun valitsi Kasarmitorin bussin.

Eipä ole tässä tilastoa jostain vuosilta 1968–1978 siitä, miten paljon yhdessä bussissa kulki ja paljonko niitä Itäväylällä ajoi ja minne. Mutta 17.330 matkustajaa on noin 200 telibussia tunnissa tuulilasipokassa. Se on liikaa yhdelle kaistalle, sillä ei mikään pysäkki tuollaista bussimäärää vedä. Mutta toisaalta, tuossa määrässä ovat kaikki autoilijatkin.

Vaan kuten sanottu, eipä bussi ollutkaan metron vaihtoehto, vaan ratikka. Ja väitän, että nopeammin sillä Roihuvuoresta keskustaan pääsee kuin nyt liityntämetrolla.

Antero
 
Takaisin
Ylös