Metron ja kaupunkiratojen yhdistäminen

Ratikkakuskin hommaksi lähijunan ajamista kutsuvat lähinnä ne kuljettajat, jotka eivät lähijunia päätoimisesti aja. ;)

Lähijunan ajaminen on eri tavalla vaativaa. Työrytmi on kuin aivan eri maailmasta.

Tuo on totta, ratikkakuskilla on paljon enemmän tekemistä.

Veturinkuljettajan homma on katoava yksinkertainen ammatti, jossa tietokoneet syrjäyttävät suurelta osin ihmiset 50 vuoden tähtäimellä. Ratikka- ja bussiliikenne on merkittävästi vaativampaa opettaa koneille.

Eikös oikean kokoinen palkka ole se, josta palkan sopijaosapuolet sopivat? Eihän työnantaja suostu maksamaan liian suurta palkkaa, eikä työntekijät suostu tekemään töitä liian pienellä palkalla.

Suomessa on yleissitovat työehtosopimukset. Jos palkat määräytyisivät vapaasti markkinoilla junan kuljettamisesta maksettaisiin suunnilleen samanlaista korvausta kuin rekan tai bussin kuljettamisesta ja halukkaita työntekijöitä kyllä riittäisi.
 
Viimeksi muokattu:
Minä olen vahvasti eri mieltä. Ratikan tai bussin kuljettaminen muun liikenteen joukossa on merkittävästi vaativampi homma kuin junan kuljettaminen eristetyllä radalla, jossa kulunvalvonta pitää huolen, ettei virheitä tapahdu.

Minulla on kokemusta metrojunankuljettajan ja bussinkuljettajan työstä sekä raitiovaunun ajamisesta ilman matkustajia.
Vaativuudeltaan asetan nämä seuraavaan järjestykseen:
- raitiovaununkuljettajan työ
- bussinkuljettajan työ
- metrojunankuljettajan työ

Raitiovaununkuljettajan työ on mielestäni vaativinta esim. siksi, että jarrutusmatkat ovat pidempiä kuin bussilla ja väistämismahdollisuus puuttuu. Kuljettajalta vaaditaan siis enemmän ennakointia kuin bussinkuljettajalta.

Metrojunankuljettajan pitää toki osata paljon erilaisia ajamiseen ja poikkeustilanteisiin liittyviä vaativia asioita, mutta liikkuvia muuttujia ei radalla juuri ole. Työtä ei tarvitse tehdä "amatöörien" seassa.

Lähijunankuljettajan työ vertautuu mielestäni paremmin metrojunankuljettajan työhön kuin raitiovaununkuljettajan.

Palkkauksesta sen verran, että voisiko siihen todella vaikuttaa ulkopuolisten arvioima työn vaativuus tai vaarallisuus?

Veturinkuljettajilla ja lentäjillä on hyvä palkka, koulutus ei ole valtavan pitkä.
Molemmat liikennemuodot ovat tilastojen mukaan erittäin turvallisia, mutta jos joskus harvoin jotain ikävää sattuu, seuraukset ovat vakavia. Ehkä sen vuoksi ihmiset pitävät näitä töitä erittäin vaativina.

Raitiovaunuille ja busseille sattuu päivittäin konflikteja, mutta siitä huolimatta ihmisiä ei pelota matkustaa niissä. Onnettomuuksien seuraukset ovat onneksi erittäin harvoin vakavia. Siis ihmisten mielestä ei niin vaativaa työtä. Turvallisia liikennemuotoja kolareista huolimatta toki nekin.

Vielä vertaus kirurgin ja suutarin työnkuvaan. Molemmat ovat käsityöläisammatteja ja vaativat kädentaitoja. Selittyisikö palkkausero sillä, että toisen virhe on ihmiselle hengenvaarallinen, toisen ei.
Toiseen on pitkä koulutus, mutta niin on monella humanistillakin. Kasvatustieteitten maisterin tai kirjaston johtajan virhe ei vaaranna ihmishenkiä.
 
Hieno homma että tätä selvitetään, olisi tärkeää saada tämä valmiiksi ennen kuin Länsimetro tehdään epäyhteensopevaksi.

Minua askarruttaa yksi yksityiskohta. Oletetaan että metrolinja on tehty junien kanssa yhteensopivaksi. Kaupunkijunaradat yhdistetään metroon Pisaralla. Lännessä tulee uuden Töölön aseman kautta tunneli Rautatientorin metroasemalla ja Hakaniemestä menee tunneli Pasilaan itäiselle kaupunkiradalle. Se mikä tässä houkuttaa on että tämä olisi erittäin halpa tehdä, ei tarvita kuin yksi uusi asema (Töölö) ja pari kilometriä tunnelia.

Se mikä minua taas askarruttaa on kapasiteetti Rautatientori Hakaniemi välillä. Toimisiko seuraava: Oletetaan kahden minuutin vuoroväli. Rautatientorilta lähtisi länteen Kamppiin päin, Leppävaaraan ja Lentoasemalla kuhunkin 6 minuutin välein, itään taas 6 minuutin välein Lentoasemalle (10 junaa tunnissa), 8 minuutin välein Vuosaareen (7-8 junaa), 8 minuutin välein Mellunmäkeen (7-8) ja 12 minuutin välein Keravalle (5).
 
Enkä millään jaksa uskoa, että näillä raiteilla mitä nykyään on, pystyisi joku uusi operaattori toimimaan juurikaan nykyistä tehokkaammin tai yleensäkään halvemmalla.
Se onkin eri kysymys kuin se, mitä siitä ajamisesta maksetaan. Jos rataverkolle on vapaa pääsy, YTV (tai HSL) voi itsekin hoitaa junaliikenteen kuten HKL tekee jo nyt. Silloin YTV maksaa kuitenkin vain toiminnan todelliset kulut.

HKL:n metrojunaliikenteen hoidosta tiedetään, mitkä ovat junaliikenteen todelliset kulut. Junakalusto Oy:n toiminnasta tiedetään, mitä junat oikeasti maksavat. Veturimiesten työsopimus on julkista tietoa. Kun kaikesta tästä lasketaan, mitä junaliikenteen kaikki kulut ovat, päädytään pienempään summaan kuin YTV:n maksama liikennöintikorvaus. Ei ole seudun asukkaiden etu maksaa valtion yhtiölle extraa junaliikenteen hoidosta. Päätyy se raha sitten osinkona valtio-omistajalle tai johonkin muuhun, se on kaupunkilaisilta pois ja täysin turhaan.

Tosin voin todeta tähän, että YTV saa käyttöönsä RHK:n radan halvemmalla kuin mitä radan ylläpito todellisuudessa maksaa. Karkeasti olen arvioinut, että tästä saatu hyöty verrattuna siihen, että YTV maksaisi radanpidosta täyden hinnan kuten HKL-metro nyt tekee, on suunnilleen saman suuruinen kuin liikennöintikorvauksen ylihinta.

Yhtä lailla voidaan katsoa YTV:n eduksi se, että Vantaan metron kustantaa pääasiassa valtio kun Espoon metron joutuu maksamaan Espoo itse. Sen sijaan sitten, kun junametrorataa jatketaan Leppävaarasta Espoon keskukseen, sen maksaakin valtio ja YTV puolestaan maksaa ylihintaa liikennöinnistä.

Mutta onko tässä kissanhännän vedossa oikeastaan mitään tolkkua. Minusta olisi selkeämpää toimia niin, että valtio kantaa kortensa kekoon joukkoliikenteen osalla mieluummin enemmän kuin nyt, jolloin valtio tukee avokätisesti yksityisautoilua (motarit maksaa valtio) ja joukkoliikennettä vain erityistilanteissa. Joukkoliikenteessä valtion rahoitusroolin tulisi olla automaattisesti suuri riippumatta siitä, mikä on junan nimi tai väri. Operoinnissa puolestaan on paikallaan tilaaja-tuottaja -malli, koska se on yksinkertaisin ja operaattoreiden kannalta oikeudenmukainen tapa ratkaista se, että lipputulot eivät joukkoliikenteen kuluja kata.

Mutta toisaalta on hyväkin, että joku viranomaistaho valvoo toimintaa suurennuslasin kanssa, varsinkin jos kilpailua tapahtuu tulevaisuudessa. Ettei homma aivan villiksi pääse.
Tästä on jo valmiit pykälät, jotka tosin monopolitilanteessa ovat kuolleita kirjaimia. Monopolioperaattorilla ei ole pakkoa noudattaa mitään, koska siltä ei voi peruuttaa liikennöintilupaa ja antaa huonosti hoidettua liikennettä toiselle. RVI on täysin hampaaton yhden ainoan operaattorin kanssa.

Antero
 
Siellä on taas HKL:n metrokioskilla mopo karkaillut käsistä oikein isommalla vaihteella:

Mitä ongelmia tuossa esityksessä on hiukan kehitettynä, jos Haltialan pellot rakennetaan tiheäksi kaupungiksi? Tuskin nuo pellot loputtomiin pysyvät maatalousalueena.
 
Mitä ongelmia tuossa esityksessä on hiukan kehitettynä, jos Haltialan pellot rakennetaan tiheäksi kaupungiksi?

Minusta selvityksen suurin ongelma on siinä, jos se otetaan valmiina totuutena. Selvitys on käytännössä yhden miehen tuotos. Se näyttää jatkavan samaa linjaa mitä T:mi Kiskos on aikaisemmin tuottanut, mm. Iso liityntä ja Laajasalon minimetro, joissa metro näyttäytyy erittäin kannattavana.

Laajasalon tapauksessa KSV:n ja HKL:n tarkastelu taisi antaa päinvastaisen tuloksen. Jostain syystä HKL Suy kuitenkin mielellään edelleen tilaa selvityksiä samalta taholta.

Selvityksen kannattavuuslaskenta perustunee karkeisiin matkustajamääräarvioihin, jotka on laskettu EMMEllä. EMMEn luotettavuutta en itse osaa arvioida, mutta ainakin täällä sitä on voimakkaasti kritisoitu.

Osaako joku kertoa mihin EMMEn laskenta perustuu? Selvityksestä asia jää epäselväksi. Kenties typerä kysymys, mutta miten tiedetään mistä matkustajat tulevat ja mihin he haluavat mennä, jotta voidaan arvioida mitä liikennevälineitä ja reittejä he valitsevat? Kuinka luotettava EMME on käytännössä?
 
Kyseinen raportti on tulossa ensi torstaina (2.4.) HKL:n johtokuntaan. Esityslista ja raportti.

Selasin nopeasti raportin läpi, mieleen jäi lähinnä pikaraitiotievaihtoehdon täysin käsittämättömät kannattavuusluvut. Vaikuttaa siltä että se vaihtoehto on otettu mukaan pelkästään sen takia että saadaan torpattua ajatukset esikaupunkiratikoista, ja että siitä on sen tähden tehty tahallisesti mahdollisimman kannattamaton.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Selasin nopeasti raportin läpi, mieleen jäi lähinnä pikaraitiotievaihtoehdon täysin käsittämättömät kannattavuusluvut. Vaikuttaa siltä että se vaihtoehto on otettu mukaan pelkästään sen takia että saadaan torpattua ajatukset esikaupunkiratikoista, ja että siitä on sen tähden tehty tahallisesti mahdollisimman kannattamaton.
Sehän on selvää, kun katsoo tosiaankin tuon raportin tehneen konsulttifirman ja ennenkaikkea sen laatijan nimeä, joka on esimerkiksi Laajasalon ratikkayhteyden "pahin vihollinen" päättäjätason tuntumassa (tässä raportissa raideyhteys Laajasaloon näkyy kuitenkin jokaisessa vaihtoehdossa merkinnällä "nykyratikka", mutta t:mi Kiskoshan visioi aiemmin ahkerasti tuota näkemystä vastaan mm. "Kruunuvuoren mini-metrollaan) ja kaikenlisäksi osaa esittää asiansa älykkäästi, uskottavasti ja järkeenkäypästi. Kyllä hänen liikenneasiantuntijana sanansa painaa edelleenkin; lukeekaapa vaikkapa Osmo Soininvaaran blogia, jossa hän kommentoi asioita aika ahkerasti ja harmittelee muunmuassa sitä, ettei Eliel Saarisen Helsinki-suunnitelmat ja ennenkaikkea kaupunkimainen, tiheä kaava toteutunut kuin muutamassa kohdassa. Siitä olen samaa mieltä.

Hänen visionsa ei usko raitiovaunun ylivoimaisuuteen, ainakaan sellaisessa muodossa, kaikkein kalleimpana joukkoliikennemuotona, kuin se Helsingissä nykyään on. Toki hänkin myontää Tukholman Tvärbanan kaltaisen 2,65 metriä leveän moninivelisen matalalattiavaunun olevan sopivampi pikaraitiotieliikenteeseen kuin Helsingin nykyiset kapeat ja pienet vaunut. Hän vain unohtaa, että esim. Baselissa ajetaan vielä kapeammilla vaunuilla (2,2 metriä) pikaraitiotien kaltaisilla radoilla aika tehokkaasti kun niitä liitellään sopivasti yhteen pitkiksi juniksi. Kuitenkin konsulttifirma Kiskoksen selvitys toteaa myos, että tämän liikennemuodon (pikaraitiotie) parhaat ideat sen laajemmalle käytolle Helsingin alueella ja sen ympäristossä ovat mahdollisesti vielä esittämättä.

Mielenkiintoinen rapotti mielestäni jokatapauksessa, joka on kuitenkin HKL:n suunnitteluyksikon tilaama em. konsulttifirmalta. Tässä tapauksessa on mielestäni ihan selvää minkälainen lopputulos ja näkemys haluttiin (mm. ratikoiden suhteen) ja näyttääkin siltä, että suunnitteluyksikossä luotetaan edelleenkin vahvasti Seppo Vepsäläisen asiantuntemukseen. Sitä hänellä varmasti onkin, mutta se edustaa yhtälailla yhtä ääripäätä, kuin vaikkapa tällä foorumilla monet asiantuntijat toista. Kunpa loytyisi se yhteinen sävel.
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoisena yksityiskohtana metroliikenne ei ole yhdistämissuunnitelmiin osallistunut millään tavalla vaan seuraa suunnitelmia lehdistöstä.
Toisin sanoen suunnitteluyksikkö suunnittelee ja operaattori on kusessa.
 
Kuitenkin konsulttifirma Kiskoksen selvitys toteaa myos, että tämän liikennemuodon (pikaraitiotie) parhaat ideat sen laajemmalle käytolle Helsingin alueella ja sen ympäristossä ovat mahdollisesti vielä esittämättä.

Pikaraitiotieden osalta tuo selvitys on kelvoton. Toinen selvityksen ongelma on Pisaran mahdollisuuksien aliarviointi. Vaikka junaliikenteen kulunvalvonta ei nykyään mahdollista tiivistä liikennöintiä, sen päivittäminen kaupunkiratojen osalta ei ole valtava projekti.

Ja minusta se kunnollinen pikaratikka/kevytmetro syntyy, kun rakennetaan Töölön metro niin, että siitä voidaan ajaa pikaratikoita Munkkiniemen, Maunulan ja Viikin suuntiin. Kun tunneliosuudella on automaattiajo raitiovaunujen pituisilla kulkuneuvoilla pystytään liikennöimään 90 sekunnin vuorovälillä.

Linjastojen loppupäät voidaan sitten rakentaa edullisesti maanpäällisinä esikaupunkiratikoina.
 
Viimeksi muokattu:
Aikamoista metropropagandaa koko raportti. Seppo ei ilmeisesti omien metrofantasioidensa tasolta pysty lainkaan hahmottamaan reaalimaailmaa.

Koko raporttia leimaa voimakas helsinkikeskeisyys ja seudullinen näkemys on jätetty soittelemaan toista viulua. Espoon kaupunkiradan muuttaminen metrostandardille tukee lähinnä sitä, että näin voidaan paremmin perustella myös muita täysin ylimitoitettuja metrolaajennuksia. Pisara-rata, jonka vaikutukset kohdistuisivat laajasti koko seudulle, on myöskin torpattu tämän itseisarvona otetun metrolaajentelun tieltä. Samoin lentokenttäyhteys on automaattisesti oletettu toteutettavan metrona, eikä esim. pääradan "oikaisulla". Sanomattakin on selvää, että pikaraitiotieselvitys on raportissa luokaton, ja sen ainoa tehtävä on saada metroinvestoinnit vaikuttamaan järkeviltä.

Mitä tulee rahoitukseen, niin joudun kyllä olemaan Sepon kanssa erimieltä siitä, että 100-150M€:n vuotuiset investoinnit seudun raideverkkoon hamaan tulevaisuuteen asti olisivat missään suhteessa kohtuullisia.

Kaiken kaikkiaan raportti on äärimmäisen tarkoituksenhakuinen ja puolueellinen, mutta vastaa ilmeisesti aika hyvin sitä, mitä HKL tilasikin.
 
Pikaraitiotieden osalta tuo selvitys on kelvoton. Toinen selvityksen ongelma on Pisaran mahdollisuuksien aliarviointi. Vaikka junaliikenteen kulunvalvonta ei nykyään mahdollista tiivistä liikennöintiä, sen päivittäminen kaupunkiratojen osalta ei ole valtava projekti.

Ja minusta se kunnollinen pikaratikka/kevytmetro syntyy, kun rakennetaan Töölön metro niin, että siitä voidaan ajaa pikaratikoita Munkkiniemen, Maunulan ja Viikin suuntiin. Kun tunneliosuudella on automaattiajo raitiovaunujen pituisilla kulkuneuvoilla pystytään liikennöimään 90 sekunnin vuorovälillä.

Linjastojen loppupäät voidaan sitten rakentaa edullisesti maanpäällisinä esikaupunkiratikoina.
Juuri näin: vaikkapa Düsseldorfin tapaan. T:mi Kiskoksen kaltaiset konsulttifirmat eivät vaan näe tällaisia edes vaihtoehtoina.
 
En nyt vielä lukenut raporttia, mutta Hesarin jutussa ollut metroverkko vaikutti täysin käsittämättömältä. Millä ihmeen rahalla tuo on tarkoitus gryndata?

Se että osa kaupunkijunaradoista muutettaisiin metroradoiksi ei ole sinänsä ihan huono idea. Luonteva vaihtoehto on kuiten Martinlaakson rata eikä rantarata. Sillä ei ole muuta junaliikennettä, asemat pitää joka tapauksessa remontoida, ja kehärata voitaisiin tehdä saman tien metroksi. Eli näin:

1. Metrotunneli Huopalahti - Meilahti - Töölö - Kamppi.
2. Muutetaan Martinlaakson rata metroksi.
3. Kehärata suoraan metroksi.
4. Kaupunkirata välillä Tikkurila- Pasila metroksi,
5. Pasila Hakaniemi metrotunneli.

Ajaa ihan saman asian kuin Vepsäläisen visio, hinta on monta kertaa pienempi. Pisaraa ei tarvitse tehdä, ja muutenkin tämä on vielä jotenkin rahoitusrealistinen. Rantaradalla liikennöidään kuin nytkin. K-juna käyttää samoja raiteita kun kaukojunat eivätkä pysähdy välillä Tikkurila - Pasila, väliasemille siis vaihto Tikkurilassa. Kaikki junat pysähtyvät ylipäänsä Tikkurilassa. Pasilasta ei tule toista keskustaa, mutta yhteydet sinne paranevat huomattavasti. Martinlaakson radalta Pasilaan menevät vaihtavat Huopalhdessa.
 
Mitä tulee rahoitukseen, niin joudun kyllä olemaan Sepon kanssa erimieltä siitä, että 100-150M€:n vuotuiset investoinnit seudun raideverkkoon hamaan tulevaisuuteen asti olisivat missään suhteessa kohtuullisia.

Helsingin seudun bruttokansantuote on yli 60 miljardia euroa vuodessa. 2-3 promillen investoiminen vuodessa raideliikenteen kehittämiseen ei ole mahdoton panos.

Seuraavan 10 vuoden aikana investoinnit näyttävät olevan hiukan suuremmmat, jos oletettavat hankkeet toteutuvat.

Länsimetro Matinkylään : noin 700 Me
Kehärata: noin 600 Me
Laajasalon ratikka: noin 250 Me
Espoon kaupunkirata: noin 150 Me
Ratikkaverkon laajennukset noin 200 Me.

Yhteensä: 1900 Me

Lisäksi raide-jokeri on suunnitteilla, jokeri maksanee 300-500 Me ja on mahdollista, että rakennustyöt alkava seuraavan vuosikymmenen aikana. Myös Pisara on noussut uudestaan pinnalle.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös