Metron ja kaupunkiratojen yhdistäminen

Tässä ketjussa on kirjoitettu, että hiljaisia asemia pitäisi jopa lopettaa. Näin tietenkin saataisiin metroa hieman nopeutettua, mutta niiden osuus, jotka pääsevät kävellen metroasemalle pienenisi. Täydennysrakentaminen on vaihtoehtona. Helsingin kaupungin kaavoituskatsauksessa 2010 sivulla 31 kohdan Muut suunnitelmat alla löytyy tällainen kirjoitus otsakkeella 600 metriä asemalta
Ei niitä asemia tarvitse lopettaa, jos se olisi mahdollista niin hiljaisilla asemilla voisi pysähtyä harvemmin kuin kerran kahdessa minuutissa. Ei tässä ole kyse matkustajamäärin ja sitä kautta täydennysrakentamisesta, kyse on siitä että mahdollisilla pitkillä jatkopätkillä itään metro on vain liian hidas.

Yhdyn edelleenkin yllä esitettyyn mielipiteeseen että helpoin ratkaisu on vetää junarata Porvoon suuntaan, eli ei jatketa metroa kuin korkeintaan aseman kaksi kun ei se pidemmälle ole hyvä ratkaisu.
 
Tämä uuden metroaseman suunnittelu varmasti sopii yhteen tuon Metrohelsinki-nimellä kulkevan elinkeinotoiminnan markkinoinnin kanssa. Toisihan tuo mahdollinen metroasema Roihupellon teollisuusalueen metroliikenteen piiriin.
Tämä(kin) virkamiesten esittämä ajatus osoittaa minusta, miten kaupungissa ei ymmärretä joukkoliikenteen järjestämistä ja toimintaa. ”Metro on nopea” kehutaan, ja sille pitää tehdä lisää asemia, että ihmiset pääsevät ”nopean” joukkoliikenteen ulottuville. Mutta mitä enemmän asemia tehdään, sitä hitaammaksi metro käy. Ja toinen hölmöily on kapasiteetin alentaminen, koska metro on liian kallis. 5 % pois kustannuksista, 33 % pois kapasiteetista ”jota ei tarvita”. Jos ei tarvita, miksi sitten pannaan rahaa tarpeettomaan kapasiteettiin rakentamalla ylipäätään kallista eritasorataa, joka ei edes taivu kaupunkirakenteeseen?

Mitä Teme on tässä ketjussa esittänyt, on juuri oikeaa ajattelua. Ymmärtää, että nopeutta tarjotaan ja siitä voi olla hyötyä vain etäisyydeltään pitkillä matkoilla. Niihin tarvitaan toisen tason joukkoliikenneyhteyksiä, joita meillä on seudulla oikeasti vain paikallisjunien muodossa. Metro, josta yritetään tehdä ratikan korvike lyhentämällä junia ja lisäämällä asemia ei ole hyvä mihinkään. Se ei tarjoa paikallisia joukkoliikennepalveluita eikä nopeita yhteyksiä pitkillä etäisyyksillä.

Ei ole mitään mieltä rakentaa ohitusraiteita tai rinnakkaisia raiteita metrolle, jotta syntyisi sekä nopeita että tiheästi palvelevia yhteyksiä. Kallis nopeaan palveluun kykenevä rata on tehty jo, sitä vaan ei siihen tarkoitukseen käytetä. Parempi vaihtoehto on rakentaa tiheästi palveleva ratikkarata, joka syntyy 80 % halvemmalla kuin metron rinnakkaiset lisäraiteet tai uudet asemat. Ja sellainen ratikkarata palvelee paremmin kuin alaspäin päivitetty metro, jonka pysäkkejä ei saada koskaan sinne, missä ihmiset ovat.

Tietenkin raitiovaunuliikenteen kehittäminen on myös yksi vaihtoehto, muttei ole realistista odottaa minkään metron liikennöimän pätkän korvaamista pikaratikoilla, vaan ratikat voisivat ainoastaan täydentää raideliikennetarjontaa.
Ei kai ole esitettykään, että ratikka korvaisi jotain metro-osuutta. Sen sijaan ideassa metron ohitusraiteista on tarkoitus korvata uusilla metroradoilla entisiä, joiden liikenne muutettaisiin ohitusraideideassa pikaratikkamaiseksi. Fiksumpaa on tehdä ratikka sinne, missä se toimii parhaiten ja ryhtyä käyttämään metroa siihen, missä siitä voi olla hyötyä. Hyvä esimerkki tästä on mainitsemasi yhteys Laajasalosta Itäkeskukseen. Tai ehkä yhteydet: toinen Roihuvuoren ja toinen Herttoniemen teollisuusalueen kautta. Herttoniemen asukkaat joutuisivat silloin tyytymään liityntäbussiin.

Tosiasiahan on, että tälläkin hetkellä metro täydentää busseihin perustuvaa joukkoliikennejärjestelmää korvaamalla busseja yhdellä osuudella. On virhe ajatella, että joukkoliikenne perustuisi metroon, joka ei voi parhaimmillaankaan kattaa kuin 20–30 % asukkaista. Ja silloin, kun se mahdollisimman tiheällä asemavälillä pääsee siihen 30 %:iin, se ei ole yhtään nopeampi kuin ratikka tai bussi. Mutta maksaa hirvittävän paljon enemmän.

Totean kuitenkin sivumennen, että ratikkaan joukkoliikenne voi perustua, kuten on aikaisemmin monissa kaupungeissa perustunutkin. Helsinki mukaan lukien. Etelä-Espoossakin ratikka voi palvella noin 80 % asukkaista. Ratikkaa voi sitten täydentää tehottomimmin rakennetuilla alueilla busseilla.

Tuskin myöskään mitään metroasemaa aiotaan sulkea...
Mutta 1/3 asemista aiotaan sulkea. Kun ajatellaan suunnitelmia ulottaa pääkaupunkiseutua Porvooseen asti, olisi nimenomaan älykkäämpää sulkea 1/3 kaikista asemista eikä 1/3 jokaisesta asemasta. Porvoon etäisyydeltä tulee nytkin Helsinkiin pitkiä junia mutta huomattavasti harvemmin kuin 4 minuutin välein. Eikä näin ole sen vuoksi, että lyhyet junat usein olisi parempaa palvelua vaan koska pitkiä junia harvoin on parasta palvelua. Asemien lyhentäminen (ja kuljettajattomuus) tekevät HKL:n metrosta vain torson, kun oikea kehityssuunta olisi paikallisujunien liikennöintitapa.

Antero
 
Tämä uuden metroaseman suunnittelu varmasti sopii yhteen tuon Metrohelsinki-nimellä kulkevan elinkeinotoiminnan markkinoinnin kanssa. Toisihan tuo mahdollinen metroasema Roihupellon teollisuusalueen metroliikenteen piiriin.
Onkohan tässä kuitenkin ymmärretty jotain väärin? Eli tarkoittaisiko kuitenkin Siilitien asemaa, esimerkiksi sivulla http://metrohelsinki.hel.fi/ on Roihupellon asema ja suluissa Siilitie perässä. Sinänsä esimerkiksi sen Viikintien liittymän pienentäminen ja hukkamaan rakentaminen on oikein hyvä ajatus.
 
Onkohan tässä kuitenkin ymmärretty jotain väärin? Eli tarkoittaisiko kuitenkin Siilitien asemaa, esimerkiksi sivulla http://metrohelsinki.hel.fi/ on Roihupellon asema ja suluissa Siilitie perässä. Sinänsä esimerkiksi sen Viikintien liittymän pienentäminen ja hukkamaan rakentaminen on oikein hyvä ajatus.

Tässä suora lainaus (http://ptp.hel.fi/hanke/, alue Roihupellon luota):

Suunnitelmat kartalla sanoi:
Roihupeltoon suunnitellaan uuteen metroasemaan tukeutuvaa kaupunginosaa nykyisten varikoiden ja tukikohtien tilalle.

Tuo alue kartalla, mihin tuo viittaa alkaa Siilitieltä, siitä tuo Siilitie taitaa tuossa tulla. Tekstissä siis kuitenkin sanotaan: "uusi metroasema".

---------- Viesti lisätty 5.4.2010 kello 0:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu 4.4.2010 kello 23:01 ----------

Ja toinen hölmöily on kapasiteetin alentaminen, koska metro on liian kallis. 5 % pois kustannuksista, 33 % pois kapasiteetista ”jota ei tarvita”.

Jos metron automatisoinnin yhteydessä tehdään ratkaisuja, jotka estää kolmen yksikön pituisten metrojunien ajamisen, niin silloin täytyy todellakin pystyä liikennöimään nykyistä tiheämmällä aikataululla, muuten kaikki ei mahdu kyytiin. Siltojen korjaamisen takia on ajettu joinakin kesinä harvennetuin vuorovälein. Mitenhän nuo korjaukset onnistuu automatisoinnin jälkeen?

Muutenkin metron käyttäjämäärät ovat kasvaneet melko tasaisesti pitkän aikaa, tässä HKL:n toimintakertomuksista kerättyjä lukuja (miljoonia matkustajia vuodessa):

1999 49,5
2000 51,9
2001 52,8
2002 54,9
2003 55,4
2004 55,4
2005 56
2006 56,8
2007 56,2
2008 57,6

Länsimetron valmistumisen myötä ja väkimäärän kasvaessa Itä-Helsingissä kasvu varmaan tulee jatkumaan joskin Laajasalon ratikkayhteys voi tietenkin aiheuttaa jonkin verran laskua. Jos kasvu kuitenkin jatkuu ja metroja aletaan ajamaan lyhyinä myös ruuhka-aikaan, niin silloin todellakin pitää tiheällä vuorovälillä ajaminen onnistua.
 
Jos kasvu kuitenkin jatkuu ja metroja aletaan ajamaan lyhyinä myös ruuhka-aikaan, niin silloin todellakin pitää tiheällä vuorovälillä ajaminen onnistua.

Kyllä sen pitäisi onnistua ihan helpostikin, mutta suurella todennäköisyydellä tämä tarkoittaa automaattisesti pysäkkiaikojen pidentämistä eli aikataulujen venyttämistä. Vähän tuntuu siltä, että kasvu halutaan pysähtymään ja jopa laskuun... :icon_frown:
 
Tämä(kin) virkamiesten esittämä ajatus osoittaa minusta, miten kaupungissa ei ymmärretä joukkoliikenteen järjestämistä ja toimintaa. ”Metro on nopea” kehutaan, ja sille pitää tehdä lisää asemia, että ihmiset pääsevät ”nopean” joukkoliikenteen ulottuville. Mutta mitä enemmän asemia tehdään, sitä hitaammaksi metro käy.

Riippuu vähän tarkastelutavasta se nopeus. Yksittäisen ihmisen kannalta metron absoluuttista nopeutta merkittävämpää on esimerkiksi matka-aika kodista töihin. Jotkut tekevät tämän matkan lähiöstä Rautatientorille, toisille riittää lähiöstä Itäkeskukseen tai vaikkapa Herttoniemeen.

Järkevällä suunnittelulla ja kaavoituksella, tiivistämällä radan varren yhdyskuntarakennetta ja rakentamalla metrolle lisää asemia matka-aika lähiöstä Rautatientorille saattaa kasvaa, mutta samalla keskimääräinen matka-aika kodista töihin saattaa lyhentyä. Koska joukkoliikennettä ymmärtääkseni toistaiseksi järjestetään ihmistä eikä itseään varten, niin jälkimmäisen soisi olevan tärkeämpi.

Pointtina se, ettei joukkoliikenttä tulisi erottaa maankäytöstä ja yhdyskuntarakenteesta - kyse on kokonaisuudesta. Absoluuttisen matka-ajan pohtiminen ei siksi ole kaikki kaikessa. Toki metro olisi "nopea", jos se kulkisi vaikkapa Mellunmäestä Rautatientorille pysähtymättä, mutta parempi tavoite kuin metron nopeuttaminen asemia karsimalla on työpaikkojen lisääminen metroradan varrelle Itä-Helsingissä. Siksi asemien lisääminen voi olla järkevämpää kuin niiden karsiminen.
 
Metron asemien karsimista ei sovi miettiä tyhjiössä. Edellytys asemien karsimiselle on paremman liikennepalvelun tarjoaminen poistettavien asemien ympäristössä. Tämä onnistuu vallan hyvin nykybussiliikennettä parantamalla ja tärkeimpiä linjoja pikaratikoin korvaten. Näin lyhyemmät (aina 10km asti) matkat nopeutuvat järjestään ilman vaihtoa metroon ja pidemmät ovat vaihdollisena nykyistä nopeampaan mutta harvemmin pysähtyvään metroon.

Nykytilannehan on jälkimmäinen kaikille muille kuin metroaseman tuntumassa asuville, eli suurimmalle osalle itä-Helsinkiä. Hitaammalla, tiheästi pysähtyvällä metrolla tietenkin.
 
Helsingin metro 2030

Olen täältä foorumilta jostain lukenut ja myös muissakin yhteyksissä kuullut, että kaupunkiratojemme lähijunia olisi ihan viisasta markkinoida Metrona. Ja näinhän se omasta mielestänikin olisi varsin fiksua! Toki se tällöin myös vaatisi, että tietty osa Sm2 junista ja kaikki Sm5 junat maalattaisiin metro väreihin. Vai liekö silloin jo hoidetaan Sm5 junilla koko seudun lähiliikenne?

Laitanpa tässä oman visioni Helsingin metrosta vuonna 2030. Jos oikein olen laskenut, niin verkon pituus menisi jo kirkkaasti yli sadan kilometrin.

Linja Reitti Linjaväri
M1 Mellunmäki - Tapiola, Oranssi
M2 Vuosaari - Matinkylä - (Kivenlahti?), Sininen
M3 Kerava - Rautatientori - Kauklahti, Punainen
M4 Rautatientori - Martinlaakso - Lentoasema - Rautatientori, Vihreä
M5 Rautatientori - Lentoasema - Martinlaakso - Rautatientori, Keltainen

Optiona päässäni on pyörinyt vielä M6 Leppävaara - Rautatientori - Tikkurila.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Helsingin metro 2030

Olen täältä foorumilta jostain lukenut ja myös muissakin yhteyksissä kuullut, että kaupunkiratojemme lähijunia olisi ihan viisasta markkinoida Metrona. Ja näinhän se omasta mielestänikin olisi varsin fiksua! Toki se tällöin myös vaatisi, että tietty osa Sm2 junista ja kaikki Sm5 junat maalattaisiin metro väreihin.
Ilmeisesti näin pitäisi tosiaan tehdä, koska oranssi väri muuttaa hiekan kullaksi...

Mutta miksi ei yhtä hyvin HSL-tilaaja vaatisi, että metrojunat maalataan Flirtien värisiksi, kuten muutkin junat, jotka ajavat HSL:n ostamassa liikenteessä? Johan HSL-tilaja on halunnut oman brändinsä jokerin busseihin, miksi siis ei myös seudulla liikkuviin juniin. Tosin ehkä onkin HSL-tilaajalle eduksi, että oranssi väri viestittää hitaasta muovipenkkijunasta ja sinivihreävalkoinen väritys laadukkaasta ja nopeasta kangaspenkkijunasta. :)

Antero
 
Vs: Helsingin metro 2030

Laitanpa tässä oman visioni Helsingin metrosta vuonna 2030. Jos oikein olen laskenut, niin verkon pituus menisi jo kirkkaasti yli sadan kilometrin.
Itse pitäisin "rantametron" koko haarukan oranssina. Onhan Stokiksenkin T-banalla värilinjoilla haaroja, joihin ajetaan toisistaan linjanumerolla erillisiä linjoja, vaikka kaikki olisivatkin esim. blåa linjen-junia.

Samoin Kehärata-metro olisi ilman muuta yhdellä värillä.

Sitten jos Pisarakin rakennetaan, olisi oslolaistyyppinen liikennöinti hauska idea: Kauklahti-Pisara-Tikkurila-Kehärata-Pisara-Kerava. Linjanumerointi voisi vaihtua kesken matkan vaikka Lentoasemalla, jolloin kartalla olisi eri väreillä reitit Kauklahti-Pisara-Tikkurila-Lentoasema ja Lentoasema-Pisara-Tikkurila-Kerava. Mutta että sama juna kulkisi koko nykyisen kaupunkirataverkon kautta, jolloin periaatteessa voisi istua vaikka koko matkan Kauklahdesta Keravalle, jos haluaa katsella maisemia. :)

Pidemmän matkan skipstop-lähijunat, jotka ei vielä ole varsinaisia taajamajunia (YRZ), voisi olla omalla S-Bahn/lähijuna-brändillä. Ainakin Kirkkonummen junat olisivat näitä. Samoin ehkä H-juna, ellei sitä haluta brändätä taajamajunaksi. G-juna kuuluisi kategoriaan myös. L- ja T-junien kanssa en oikein tiedä, miten kannattaisi menetellä. Tarvitaanko tällaisia erillisiä yöhidastelijoita ollenkaan, vai voisiko kaupunkirataverkolla liikennöidä yötäpäivää samalla linjastolla ja ajaa pidemmän matkan junia sitten U- ja H-junina (miinus U:n pysähdykset Espoon ja Lepuskin välillä)?
 
Vs: Helsingin metro 2030

Ilmeisesti näin pitäisi tosiaan tehdä, koska oranssi väri muuttaa hiekan kullaksi...

No, sen enempää puuttumatta kummankaan junatyypin paremmuuteen, sanoisin, että on ihan sama minkä värisiä - oransseja vai vanhoissa YTV:n sinivihreissä - junat kummallakaan radalla ovat, kunhan olisivat käyttäjälle helpompi mieltää toisiaan tukeviksi systeemeiksi.

Ihan helppo aloitus olisi edes yhteinen raskasraideliikennekartta. Se on jo sitten eri asia, minkälaisia raiteita rakennetaan lisää tulevaisuudessa, mutta jo olemassa olevat kyllä voisi mielikuvallisesti yhdistää. Imho.

Itseasiassa kirjoitin tästä HSL:lle; he kertoivat, että tällaista karttaratkaisua kyllä pohditaankin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Helsingin metro 2030

Sitten jos Pisarakin rakennetaan, olisi oslolaistyyppinen liikennöinti hauska idea: Kauklahti-Pisara-Tikkurila-Kehärata-Pisara-Kerava.

Hauska idea toki, mutta hahmotettavana hyvin vaikea. Informaatioviestinnän näkökulmasta sitä ei todellakaan kannata tehdä, koska siitä ei ole kuin minimaalista liikenteellistä hyötyä, lähinnä Leppävaaran suunnasta lentoasemalle kulkeville, jotka eivät jaksa vaihtaa Huopalahdessa (vaihdollinen matka on varmasti nopeampi). Sitä en osaa sanoa, onko Oslossa painavammat syyt kierrättää junat lenkillä. Kenties lenkki on liian lyhyt ollakseen järkevä oma silmukkansa, toisin kuin Kehäradalla.

Lontoossakin on päädytty erilliseen Circleen ja Districtiin, vaikka periaatteessa District voisi kiertää koko lenkin. Joskin näyttää siltä, että Circlekin on nyt avattu Hammersmithiin.
 
Vs: Helsingin metro 2030

Ilmeisesti näin pitäisi tosiaan tehdä, koska oranssi väri muuttaa hiekan kullaksi...

Liekö sitten niin?

Metro on hyvä markkinointinimi ja oma brändisä myös, halusi sitä tai ei. Väittäisinpä, että pääkaupunkilaisille sana Metro iskostuu paremmin kuin Lähijuna? Ja en nyt näkisi välttämättä pahana pääkaupunkiseudun imagolle, jos kartalle piirrettäisiin yli 100km metrobaanaa..

No laajentukoon metroverkkomme tulevaisuudessa viisinkertaiseksi tai ei, niin kaupunkiratojemme lähijunaliikennettä voisi kyllä tietyin osin parantaa. Lisäksi K ja N junat olisi niiiin järkevää sulauttaa yhteen, koska mielestäni Käpylän, Pukinmäen ja Tapanilan junaliikennetarjonnan parantaminen on paljon tärkeämpää kuin muutaman minuutin aikasäästö em. asemat sivuuttamalla.
 
Vs: Helsingin metro 2030

Toki se tällöin myös vaatisi, että tietty osa Sm2 junista ja kaikki Sm5 junat maalattaisiin metro väreihin. Vai liekö silloin jo hoidetaan Sm5 junilla koko seudun lähiliikenne?

Alan olemaan taipuvainen uskomaan siihen, että näin juurikin kannattaisi tehdä. Vaikka täällä foorumilla tätä nyt lähinnä vitsinä ollaankin pyöritelty, niin metrokioskihan ei tunnetusti putkinäköisenä näe kuin yhteen suuntaan ja tämä saattaisi hyvinkin riittää heille. Jos junien väritystä muuttamalla onnistuttaisiin torppaamaan tämän pk-seudulle täysin soveltumattoman hukkaputken laajeneminen (teknisten järjestelmien osalta), niin ideahan on suorastaan loistava.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös