Kävelykeskustat

Yhdysvalloissa New Yorkissa rauhoitetaan alueita autoliikenteeltä.
http://www.kaleva.fi/plus/juttu799445_page0.htm

Onnistuisikohan sama Kaivokadulla Helsingissä tai Isokadulla Oulussa vai onko paikalliset erityisolosuhteet esteenä?
Ajan kanssa kyllä onnistuu, meidän paikallisista erityisolosuhteet on niin kuin Winston Churchill totesi Amerikan Yhdysvalloista: tekee aina oikein, kokeiltuaan tyhjentävästi ensin kaikki muut vaihtoehdot.
 
Onnistuisikohan sama Kaivokadulla Helsingissä tai Isokadulla Oulussa vai onko paikalliset erityisolosuhteet esteenä?

Ainakin ajantasa-asemakaavassa Oulun Isokatu on merkitty kävelykaduksi, minkä lisäksi juuri valmistuneessa Oulun keskustan katualueiden kehittämissuunnitelman päivityksessä esitetään kadun osittaista kattamista. Joukkoliikenteen kannalta mielenkiintoiselta vaikuttaa suunnitelmassa esitetty citybussin edestä alaslaskettava ajoeste (sivu 8). Kaivokadun sulkeminen ajoneuvoilta lienee puolestaan varsin kaukainen tavoite...
 
Helsingissä on kyllä mm. Kluuvikatu, Mikonkatu, Keskuskatu ja Salomonkatu henkilöautoilta. Lisäksi Fredalla ja Aleksilla on joukkoliikennekatua.
 
Helsingissä on kyllä mm. Kluuvikatu, Mikonkatu, Keskuskatu ja Salomonkatu henkilöautoilta. Lisäksi Fredalla ja Aleksilla on joukkoliikennekatua.

Broadwayn pätkän sulkeminen on kyllä verrattavissa enemmän siihen, että Manskusta tehtäisiin kävelykatu Kaivokadulta Espoille.
 
Helsingissä on kyllä mm. Kluuvikatu, Mikonkatu, Keskuskatu ja Salomonkatu henkilöautoilta. Lisäksi Fredalla ja Aleksilla on joukkoliikennekatua.
Tästä vähäautoisten katujen listasta puuttu Iso Roobertinkatu. Kävelykatuja ei ole ainoatakaan. Kävelykatu nimittäin on sellainen katu jolla ei ole autoja eikä pysäköintiä millään verukkeella. Niitä on kyllä Euroopassa malliksi New Yorkille. Koskahan se malli kelpaa Helsingille? No ehkä nyt, kun se voi kopioida Amerikasta kuten kaiken muunkin liikenneopin.

Antero
 
Miksi Suomessa tehdään hyviä ja järkeviä asioita, vain silloin kun joku trendi puhaltaa hetken oikeaan suuntaan ja silloinkin totetus on minimaalista.

Minua huvittaa esim. Turun kävelykadun pätkä. Se on varmaan juuri jämptisti jonkun määrityksen täyttävä, jotta voidaan sanoa, että kaupungissa on kävelykatu. Ikään kuin tavoite olisi kuitattu täytetyksi ja kävelykadun arvo lähinnä nimellinen.

Suomesta puuttuu jokin kulttuurinen syvällisempi ymmärrys, hienoviritteisille asioille. Täällä ymmärretään, että autoparkki tarkoittaa mahdollista asiakasta, mutta ei sitä, että viihtyisä kaunis kävelykatualue vetää elämää ja elämä taas asiakkaita kuin kärpäsiä. Se menee ilmeisesti liian hankalaksi tilastomatetiikaksi laskea, missä ja millainen kävelykatu on asiakasmagneetti.

Suomalainen yhteiskunta on mielestäni kulttuurillisesti edelleen köyhtymässä. Pienet autokylläiset kaupunkikeskustat ja hajanainen kaupunkirakenne ajaa ihmiset omiin oloihinsa kehäteiden varsille. Kansa ei enää kohtaa toisiaan ja pikkuhiljaa erakoituu ja lokeroituu omiin yhteiskuntaluokkiinsa. Tällä tavalla kulttuuri ohenee! Eli mielellään paljon lisää kävelykatuja ja -keskustoja!
 
Tästä vähäautoisten katujen listasta puuttu Iso Roobertinkatu. Kävelykatuja ei ole ainoatakaan. Kävelykatu nimittäin on sellainen katu jolla ei ole autoja eikä pysäköintiä millään verukkeella. Niitä on kyllä Euroopassa malliksi New Yorkille. Koskahan se malli kelpaa Helsingille? No ehkä nyt, kun se voi kopioida Amerikasta kuten kaiken muunkin liikenneopin.
Helsingissä autot jotka liikkuvat kävelykaduilla ovat huolto- tai jakelutehtävissä. Tai ainakin pitäisi. Mutta voisiko nuokin asiat järjestää jollain toisella tavalla että se häiritsee mahdollisimman vähän.

Pitääkö paikkansa, että jossain saksalaisessa suurkaupungissa (nimeä en muista) hoidetaan jakelu kävelykadun varsilla oleviin kauppoihin aamuisin ennen klo 0600?

t. Rainer
 
Voi ne toimitukset hoitaa käsipelilläkin. Pyörällisiä kärryjä käytetään ja kuljetetaan mukana joka tapauksessa täälläkin, ei ole merkittävästi erilaista raahata tavara niillä kauempaakin. Kalliimpaa? Toki, ihmistyöaikaa tarvitaan enemmän. Sen arvoista? Toki, koska kävelyalueella ei ole enää sitä vähääkään säännöllisestä ajoneuvoliikenteestä.

Koru- ja muu arvotavarakuljetus voidaan hoitaa yöaikaan, jos tungos on liian riskialtista. Yöllä voi olla järjestettävissä myös ovelle asti pakettiautot, jos se koetaan tarpeelliseksi.
 
Pitääkö paikkansa, että jossain saksalaisessa suurkaupungissa (nimeä en muista) hoidetaan jakelu kävelykadun varsilla oleviin kauppoihin aamuisin ennen klo 0600?
Tuo on kai aika yleinen käytäntö, Bolognassa muistaakseni jakeluliikenne on sallittu 7 - 9 tai jotain sellaista. Muutenkin heitillä on aika hienot systeemit, on täysi kävely ja rajoitetun liikenteen alue. Pääkadulla on automaattivalvonta eli sakkoja ei tule jos on asukas, bussi, jne.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Voi ne toimitukset hoitaa käsipelilläkin. Pyörällisiä kärryjä käytetään ja kuljetetaan mukana joka tapauksessa täälläkin, ei ole merkittävästi erilaista raahata tavara niillä kauempaakin. Kalliimpaa? Toki, ihmistyöaikaa tarvitaan enemmän. Sen arvoista? Toki, koska kävelyalueella ei ole enää sitä vähääkään säännöllisestä.

Sanoo ihminen joka ei koskaan ole omin käsin kantanut paria sataa kiloa pakastettuja kanansiipiä kadulta toisessa kerroksessa olevaan ravintolaan, ilman hissiä yms.

No ei millään pahalla, mutta tällaisia unelmoivia varten aikanaan rakennettiin lähiöt. Myös isoissa kauppakeskuksissa voi asioda jakeluautojen häiritsemättä. Ohimennen sanoen jakalukin niihin käy paljon vaivattomammin kuin tunnelmallisiin kivijalkakauppoihin ja kellariravintoloihin. Mutta minä en valita, koska itsekin pidän keskikaupungista enemmän. Tiiviissä korttelikaupungissa kaikenlaiset toiminnot väistämättä sekottuvat jossain määrin toisiinsa. Parannuksia tietenkin voidaan ja pitääkin tehdä, mutta ehdottomuuksia ei kannata edes yrittää. Jos kaupungilla liikkuisi pelkkiä jakeluautoja, roska-autoja yms, kukaan tuskin huomaisi valittaa pelkästään niitä.
 
Helsingissä autot jotka liikkuvat kävelykaduilla ovat huolto- tai jakelutehtävissä. Tai ainakin pitäisi. Mutta voisiko nuokin asiat järjestää jollain toisella tavalla että se häiritsee mahdollisimman vähän.

Pitääkö paikkansa, että jossain saksalaisessa suurkaupungissa (nimeä en muista) hoidetaan jakelu kävelykadun varsilla oleviin kauppoihin aamuisin ennen klo 0600?
Saksalaisten kävelykeskustojen käytäntö on, että ne ovat todellakin kävelyä varten ja jakelulle on oma aikansa. Tarvittaessa tätä tehostetaan mekaanisesti, lukittavilla tolpilla jne.

Saksassa kauppiaat itse ymmärtävät, että päivällä myydään ja silloin halutaan asiakkaita eikä tavarantoimittajia. Siis sekä kadulle kuin myös kauppaan sisään. Jos jakelu sitten maksaa vähän enemmän, niin tajutaan, että se on pieni hinta siitä, että asiakkaita on enemmän.

Olen kyllä nähnyt päiväjakeluakin. Mutta se ei tapahdu autolla, vaan käsivoimin. Nokkakärryt sentään tunnetaan meilläkin, mutta 4-pyöräinen kärry, jolla voi vedellä vaikka kopiokoneen, on täällä vieras. Myönnän talven liukkauden ongelmat, mutta olen ollut jakeluhommissa ja nokkakärryjen kanssa Helsingissä joulu- ja tammikuussa yli 30 vuotta sitten, kun täällä vielä oli talvi. Ei ollut työlle este.

Sanoisin niin, että jos jakelutyön ruumiillinen osuus tuntuu vastenmieliseltä, on väärällä alalla. Itse menin jakeluhommiin aikanaan nimenomaan siksi, että se kohottaa kuntoa.

Antero
 
Sanoo ihminen joka ei koskaan ole omin käsin kantanut paria sataa kiloa pakastettuja kanansiipiä kadulta toisessa kerroksessa olevaan ravintolaan, ilman hissiä yms.

Kyllä vain, mutta esimerkkisi on sinänsä vajavainen, sillä suuret pakastekuljetukset ovat käytännön syistä (kylmäketju...) pakko toimittaa melko lähelle kohdevarastoa kylmäkalustolla. Toiminnassa muutosta ei siis tulisi vaikka päivät pyhitettäisiin manuaalityöhön, ajankohdassa vain.

Jos kaupungilla liikkuisi pelkkiä jakeluautoja, roska-autoja yms, kukaan tuskin huomaisi valittaa pelkästään niitä.

Ehdotitko juuri henkilöautojen täydellistä poistamista liikenteestä? Kun jostain pääsee, sieltä myös mennään: siksi esim. Aleksilla on ties ketä poukkoilemassa. Luotettavaa valvontaa, fiksuja esteitä tai valistuneita kuskeja odotellessa kiinteät esteet ovat paras keino pitää kävelyalueet kävelyalueena. Jakeluajan alkaessa ja päättyessä portteja voi availla ja sulkea. Ratikka-alueet voi joko hoitaa fiksuin estein tai puomittamalla ne erilleen kävelyalueesta.
 
Tästä vähäautoisten katujen listasta puuttu Iso Roobertinkatu. Kävelykatuja ei ole ainoatakaan. Kävelykatu nimittäin on sellainen katu jolla ei ole autoja eikä pysäköintiä millään verukkeella. Niitä on kyllä Euroopassa malliksi New Yorkille. Koskahan se malli kelpaa Helsingille? No ehkä nyt, kun se voi kopioida Amerikasta kuten kaiken muunkin liikenneopin.

Entäs Kampin uudehko Narinkkatori tai vanha linja-autoasema? Tosin sillä varauksella, että kummallakin näistä näkee toisinaan henkilöautojen puikkelehtivan, ja käytetäänhän jälkimmäistä jopa pysäköintipaikkana.

Eikös muuten tuosta jakeluauton kuljettajan työnkuvasta ollut kiivasta keskustelua aiemmin jo jossain toisessa samankaltaista asiaa käsittelevässä ketjussa? Sinne vain joukon jatkoksi.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Miten Jyväskylän Kauppakatu on toiminut "vähähenkilöautoisena", se lienee ollut kuitenkin joukkoliikennekatuna jo 80-90-lukujen taitteesta?
 
Takaisin
Ylös