Raideyhteys Porvooseen

Nykyisten bussien vaatimaton keskinopeus johtuu siitä että Helsingissä ne köröttelevät muun liikenteen seassa ja määränpää on Kampin bussiasema. Itse moottoritie-osuuden ne ajavat toki vauhdikkaasti, ja se pitää huomioida kun vertailee bussien matka-aikoja esim pikaraitiotiehen, ja silloin epäilen kyllä pikaraitiotien kilpailukykyä.

Muistettava, että ainoastaan kalliimmat pikavuorot käyttävät moottoritieosuutta.
Suurin osa Porvoon Liikenteen busseista ajaa tavallista tietä pitkin keräten matkustajia koko matkalta mm. Söderkullasta.
Söderkullan siltatyö hidastaa tällä hetkellä matkantekoa, matka kestää yli tunnin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Heli-rata tai sen linjaus ei siis ole ehdoton nopean paikallisraideyhteyden saamiseksi Porvooseen. Suurin pullonkaula lienee taas Helsingin rautatieasemalla...
Helirata Porvoo-Tapanila välillä maksaisi lienee noin 150-200 miljoonaa euroa, kun taas Kerava-Porvoo välin kuntoon saattaminen alle 100 miljoonaa.

Paikallisjunarata Pasila - Porvoo maksanee ennemminkin 600-800 miljoonaa kuin 200 miljoonaa.

Kehä III - Porvoo(noin 35 km) maksanee 8-12 mljoonaa euroa kilometri eli 300 - 400 miljoonaa. Perusradan rakennusta ilman sen isompia vaikeuksia. Vaikka jos asema halutaan Porvoon keskustaan eikä keskustan ulkopuolelle, lisäkustanuksia voi tulla.

Pasila - Kehä III väli(noin 15 km) voi sen sijaan maksaa todella paljon. Vanhat Heli-varaukset eivät ole suoraan käyttökelpoisia, kaupunki on laajentunut niin paljon ja rakentamisessa joudutaan ottamaan naapuristoa ja ympäristöä ihan eri lailla huomioon.

Ei siis ei ole yhtään selvää, että tuolla välillä selvittäsiin ilman tunneleita ja vaikka selvittäisiinkin ainakin siltoja tulee paljon. 20-30 miljoonaa euroa kilometri voisi olla optimistinen arvio. Eli Pasila -Kehä III maksaisi toiset 300-400 miljoonaa.

Kustannukset riippunevat myös merkittävästi siitä poistuuko Malmin lentokenttä, jos lentokentän aluetta voidaan käyttää, rakentaminen voi onnistua vähän halvemmallakin. Linjaus jossa rata menee tunneliin Oulunkylän ja Pukinmäen välillä, josta se nousee ylös Malmin lentokenttäalueella ja kulkee sen jälkeen Porvoon moottoritien reunaa voisi olla halvin reitti Kehä III:lle.
 
Viimeksi muokattu:
Paikallisjunarata Pasila - Porvoo maksanee ennemminkin 600-800 miljoonaa kuin 200 miljoonaa.

Pitempi sekä nopeammalle ja raskaammalle kalustolle mitoitettu virheellisesti linjattu nykyinen "oikorata" maksoi reilut 300 M€. Jos SlaverioTin kustannusarvio nyt hieman alakanttiin olisikin, niin eipä tuo sinunkaan laskelmasi kovin realistiselta vaikuta.
 
Pitempi sekä nopeammalle ja raskaammalle kalustolle mitoitettu virheellisesti linjattu nykyinen "oikorata" maksoi reilut 300 M€. Jos SlaverioTin kustannusarvio nyt hieman alakanttiin olisikin, niin eipä tuo sinunkaan laskelmasi kovin realistiselta vaikuta.

Oikorataa rakennettiin 63 km hintaan 331 miljoonaa. Eli reilut 5 miljoonaa km, mutta urakkakilpailusta on jo liki vuosikymmen ja inflaatio on juossut sen jälkeen varsin paljon(noin 20%). Oikorata oli myös halpa, koska sille rakennettiin vain kaksi kevyttä asemaa ja alue jolle se rakennettiin oli raakamaata. 8-12 miljoonaa per km Kehä III-Porvoo radalle ei ole mitenkään ylimitoitettu, välille tulee enemmän asemia kuin oikoradalla ja Porvoon päässä on kuitenkin haasteita. Ja Kehä III-Porvoo väli on myös selvästi tiheämmin asuttu kuin Kerava - Herrala väli.

Mitä Pasila - Kehä III väliin tulee. Kehärata(18 km) maksaa 600 miljoonaa eli 33 Me/km, kun taas Länsimetro (13,5 km) 700 miljoonaa eli 50 Me/km. Pasila- Kehä III väli rakennetaan tiheästi asuttuun kaupunkiin, mutta sillä ei ole monia asemia, joten 20-30 miljoonaa per km on ihan realistinen arvio. Kaupunkiin ei rakenneta rataa samaan hintaan kuin korpeen, vaan kustannukset ovat paljon korkeammat.

Yhteensä tuosta tulee se 600-800 miljoonaa.
 
Viimeksi muokattu:
RHK:n vuonna 2004 julkaistussa työraportissa on Porvoon lähijunan (Tapanilan kautta) kustannusarviona 282 M€ - 500 M€. Halvin hinta on yksiraiteiselle pintaradalle (ohitusraiteineen) ja kallein kaksiraiteiselle tunneliosuuksilla varustetulle radalle. Hintahaarukan välimaastosta löytyy sitten myös muutama vaihtoehto. Summat sisältävät ratalinjan ohella myös asemat ja Pasila-Tapanila lisäraiteen arvioidut kustannukset.

Itseasiassa osuuden kallein kohta on Söderkullaan kaavailtu radan ja aseman sijoittaminen tunneliin. Mutta tämä ei nykyisen maankäytön puitteissa ole mitenkään välttämätöntä, vaan liittyy lähinnä Sipoon tulevaisuuden suunnitelmiin. Osuuden kustannusarvio maanalaisena on kuitenkin sitä luokaa (110 M€), että eiköhän Sipookin taivu pintaratkaisuun (tai milloinka Sipoolta nyt ylipäätäänkään on mitään sen alueiden maankäytöstä kyselty).
 
Helirata Porvoo-Tapanila välillä maksaisi lienee noin 150-200 miljoonaa euroa, kun taas Kerava-Porvoo välin kuntoon saattaminen alle 100 miljoonaa.

RHK:n HEPI-raportin mukaan Heliradan alkupään ("Tapanilan seutu" vuonna 2006 päivitetty kustannusarvio on 213 miljoonaa euroa. Kullooseen asti kokonaiskustannuksiksi on arvioitu yli 400 miljoonaa, mutta nopeustaso olisi 250 km/h. Hitaammalla radalla voisi varmaankin päästä alle 400 miljoonalla Porvooseen asti, mutta antamasi haarukan yläraja menee väistämättä rikki jo alkuosuudella, koska sen kustannukset eivät mainittavasti riipu nopeustasosta.
 
RHK:n vuonna 2004 julkaistussa työraportissa on Porvoon lähijunan (Tapanilan kautta) kustannusarviona 282 M€ - 500 M€. Halvin hinta on yksiraiteiselle pintaradalle (ohitusraiteineen) ja kallein kaksiraiteiselle tunneliosuuksilla varustetulle radalle. Hintahaarukan välimaastosta löytyy sitten myös muutama vaihtoehto. Summat sisältävät ratalinjan ohella myös asemat ja Pasila-Tapanila lisäraiteen arvioidut kustannukset.

Jos tuo on tehty esimerkiksi vuoden 2002 kustannustasossa inflaatio on ainakin 15 %, lisäksi vuoden 2004 jälkeen on selvinnyt, että koko maan tasossa oleva linjaus välillä Tapanila - Kehä III ei ole koko matkaltaan käyttökelpoinen.

Tuo arvio ei siis enää pidä paikkaansa. Länsimetronkin kustannusarvio oli aluksi 450 Me ja nyt 710 Me. Samanlainen virhearvio oli kehäradan hinnassa. Kun tuo RHK:n arvio Porvoon radasta kerrotaan viime aikojen ratahankkeiden virhearviokertoimella eli 1,6:lla saadaan arvioksi 440 - 800 Me. Ja kuten todettu Porvoon radan rakentaminen on vaikeampaa kuin 2000-luvun alussa arvioitiin, joten haarukan alapäähän tuskin päästään.
 
Yksi esitys peliin. Jos nykyistä Olli - Porvoo rataa ei haluta tai voida käyttää, voitaisiin Porvoon ratayhteys aloittaa rakentamalla HELI:stä osuus Sköldvikin rata - Porvoo ja Porvoon asemat. Tällä voitaisiin saada keskinopeus Kerava - Porvoo korkeaksi. Edelleen toki Keravan kautta kulun ongelmaksi jää koukkaus pohjoiseen.

K-juna+sn120 Porvooseen: noin 55min
K-juna+sn160 Porvooseen: noin 50min
R/Z/H tyylinen juna Keravan kautta: noin 40min

Noita ei oikein saa toteutumaan, koska 33 km Kerava - Porvoo pitäisi ajaa 16-21 minuutissa
R ja Z junat kuluttavat välillä Helsinki - Kerava 21-22 minuuttia ja K - juna noin 34 minuuttia.
 
Tuo arvio ei siis enää pidä paikkaansa.

Saattaa olla, ja kuten late- aikaisemmassa viestissä kirjoitti, niin osuudelle on tehty jo päivitettykin kustannusarvio (tosin nopeammalle radalle). Kustannusarviot muutenkin elävät, varsinkin kun linjausta ei ole vielä sen tarkemmin suunniteltu.

Asia on nähdäkseni kuitenkin niin, että Porvoo ei tule hyväksymään mitään hidasta metro/pikaratikka-ratkaisua, joten juna on jokatapauksessa ainoa vaihtoehto jos sinne asti raideliikennettä kaavaillaan.
 
Minun mielestäni Porvoon katuraitioteiden junien pitäisi ajaa Helsinkiin metrotunnelia pitkin. Näin Itä-Helsingin ja Porvoon välillä useasti pysähtyvä juna pääsee nopeasti kaupunkiin.

Metrotunneliin saadaan paljon vapaata kapasiteettia lopettamalla nykyinen Helsingin sisäinen metroliikenne. Liityntäliikenne voidaan muuttaa suoriksi raitiolinjoiksi Helsinkiin. Osa Itä-Helsingin raitiolinjoista voitaisiin varmaan ajaa osittain (esimeriksi Kulosaaresta länteen) metrorataa pitkin.
Tämä ajatus ei voi toteutua, koska se on niin hyvä. Tätä on julkisesti ehdotettukin jo 1990, joskaan Richard Stanger ei silloin ajatellut Porvoota, ei edes Sipoota. Vaan seudun joukkoliikennettä kokonaisuutena ja sitä, että kalliista metroradasta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty.

Antero
 
Metrotunneliin saadaan paljon vapaata kapasiteettia lopettamalla nykyinen Helsingin sisäinen metroliikenne. Liityntäliikenne voidaan muuttaa suoriksi raitiolinjoiksi Helsinkiin. Osa Itä-Helsingin raitiolinjoista voitaisiin varmaan ajaa osittain (esimeriksi Kulosaaresta länteen) metrorataa pitkin.
Miksi sitten itä-Helsinkiläisten pitäisi tyytyä hitaisiin katuraitioteihin. Miten täältä tulevat vaunut ikinä mahtuisivat keskustan katuverkkoon. (Insinöörien ****ssä unissa ehkä?)
 
Nykyisten bussien vaatimaton keskinopeus johtuu siitä että Helsingissä ne köröttelevät muun liikenteen seassa ja määränpää on Kampin bussiasema. Itse moottoritie-osuuden ne ajavat toki vauhdikkaasti, ja se pitää huomioida kun vertailee bussien matka-aikoja esim pikaraitiotiehen, ja silloin epäilen kyllä pikaraitiotien kilpailukykyä.
Niin pitää. ”Hidas köröttely” lyhentää monen matka-aikaa, kun ei ole pakko matkustaa ensin Kamppiin ja sitten jollain muulla konstilla takaisinpäin.

Tuosta Slaverion matka-aikavertailusta muuten käy ilmi, että ajatus ratikan hitaudesta Porvoon yhteytenä on puhtaasti mielikuva vailla perustetta. Ratikalla ja bussilla on käytännössä sama matka-aika, koska ne kulkevat yhtä nopeasti. Tosin paikallistietä kulkeva bussi olisi ratikkaa hitaampi. Ratikan rata voi sallia koko matkalle 100 km/h huippunopeuden, mutta muun liikenteen vuoksi bussi joutuu ajamaan etupäässä 80 km/h rajoituksella. Ratikan vertailupari ei siis ole motaria pysähtymättä paahtava bussi, vaan Vanhaa Porvoontietä ajava bussi.

Toinen tärkeä huomio on, että muutaman minuutin ”aikasäästö” on kaikkea muuta kuin säästöä. Jotta nykyisestä vajaan tunnin matka-ajasta päästään alaspäin, on investoitava satoja miljoonia. Varsin perustellusti voi kysyä, onko se sen arvoista.

Tietenkin voi kysyä sitäkin, onko 25–30 km:n ratikkarata sitten sen arvoista, että sama palvelu kuin bussilla tarjotaan ratikalla.

Toisaalta jos liikenne Helsingissä alkaa takkuilla enemmän, niin se näkyy myös bussien matka-ajoissa. Se tulee mahdollisesti johtamaan siihen että kiireiset matkustajat vaihtavat bussista metroon jo Itäkeskuksessa, ja niin taitavat tedä nytkin...
Onko tästä taustana jotain tietoa, vai onko tämä vain toiveajattelua? Rohkenen nimittäin epäillä, että tällainen vaihtaminen kiinnostaisi edes ketään Ruoholahteen matkaavaa. Turunlinnantien pysäkeiltä on kävelymatkaa metrolaituireille sen verran, että bussi ehtii kävelyyn kuluvassa ajassa jo Aleksis Kiven kadulle. Kiireiset eiväät halua venyttää matka-aikaansa.:)

Antero
 
Miksi sitten itä-Helsinkiläisten pitäisi tyytyä hitaisiin katuraitioteihin. Miten täältä tulevat vaunut ikinä mahtuisivat keskustan katuverkkoon. (Insinöörien ****ssä unissa ehkä?)
Ei tietenkään pidä tyytyä hitaisiin ratikoihin, vaan on ilo päästä nauttimaan nopeasta nykyaikaisesta raitioliikenteestä. Siinä vaunut ovat kyllin suuria jotta radan kapasiteettia ei käytetä hukkaan ja vaunut pysähtyvät vain pysäkeillä. Täkäläiset erityisolosuteet eivät sitä estä sen enempää kuin erityisolosuhteet niissä lukuisissa kaupungeissa, joissa joukkoliikenne jo näin toimii.

Antero
 
Miksi sitten itä-Helsinkiläisten pitäisi tyytyä hitaisiin katuraitioteihin. Miten täältä tulevat vaunut ikinä mahtuisivat keskustan katuverkkoon. (Insinöörien ****ssä unissa ehkä?)
Itä-Helsingin raitiovaunut eivät olisi metroa hitaampia - ainakaan kaikille. Laajalla verkostolla voitaisiin toteuttaa suorat yhteydetä mm. Sörnäisten kautta Pasilaan (ainakin tässä voitaisiin hyödyntää nykyistä Kulosaaren metrosiltaa). Suorat yhteydet Pasilaan tuovat monille nopeutusta matkaan ja vähemmän vaihtoja. Ja tästähän huomataan, että kaikkien vaunujen ei tarvitsekaan mahtua Kaivokadun eteläpuoliselle rataverkolle.

TramEast mahdollistaa myös nopeiden vuorojen ajamisen metrorataa pitkin. Metrorataa kulkeva raitiotie olisi nykyistä metroa nopeampi, sillä esim. Siilitien asema nykyisen metroradan varressa voitaisiin lakkauttaa tarpeettomana.
 
Täkäläiset erityisolosuteet eivät sitä estä sen enempää kuin erityisolosuhteet niissä lukuisissa kaupungeissa, joissa joukkoliikenne jo näin toimii.
Mutta sellainen vaatisi vähintään vallankumouksen suunnittelussa ym, jota ei varmasti tapahdu. Vai tiedätkö konstia?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös