Tampereen ohitusrata Pirkkalan kautta

Vs: Tampereen pikaratikkahanke

Joo sitä tarkoitan. En ole koskaan nähnyt ainuttakaan junaa k.o. sillalla. Mitkähän junat sitä käyttävät ?

Eiköhän tähän mysteeriin ole yksinkertainen vastaus, että sitä käyttävät ne tavarajunat jotka kulkevat Toijalan ja Jyväskylän suuntien välillä. Tai Porista Viinikan järjestelyratapihalle ja edelleen Jyväskylän suuntaan. Tms. Itse olen nähnyt siinä tavarajunia monestikin, toisinaan siten että olen itse sillan alla autossa.

Kerran olen jopa ajanut siitä, siis matkustajana tietenkin. :D Pendolinossa oli vika ja se piti kääntää toisin päin ennen kuin lähti Helsinkiin. Niinpä se ajettiin Järvensivulle, vaihdettiin suuntaa ja ajettiin tuota raidetta pitkin Helsinkiin päin.
 
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

En haluaisi jankata tästä, mutta en kertakaikkiaan ymmärrä mihin perustuu kategorinen Pirkkalan oikoradan vastustus.

Siihen että, jollei minulle pystytä vakuuttamaan, että Pirkkalan ohitusradan rakentaminen on ehdottoman välttämätöntä turvallisuuden vuoksi, en yksinkertaisesti vaan näe hankkeessa mitään järkeä niiden muiden argumenttien pohjalta joita keskustelussa on ollut.

Onko tuo muutaman minuutin matka-ajan pidennys todella sen luokan haitta, että tätä kannattaa aktiivisesti vastustaa ja samalla ajatella investoitavan suuria summia niihin paikallisliikenteen lisäraiteisiin ilman että tavaraliikenteen turvallisuusongelmaa ratkaistaan?

Muutama minuutti on aika joustava käsite. Onko sinulla mahdollisesti joku varma tieto, että kyseinen kieppuminen ei lisäisi matka-aikaa esim +10 min? Sitäpaitsi vähättelevä asenteesi tähän matka-aikaan on vähän erikoinen, kun huomioidaan aiheesta viimeaikoina käymäsi keskustelu tällä foorumilla.
 
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

Siihen että, jollei minulle pystytä vakuuttamaan, että Pirkkalan ohitusradan rakentaminen on ehdottoman välttämätöntä turvallisuuden vuoksi, en yksinkertaisesti vaan näe hankkeessa mitään järkeä niiden muiden argumenttien pohjalta joita keskustelussa on ollut.

Eli olisi mieluummin investoitava erikseen lisäraiteisiin vaikeassa paikassa ja kuitenkin jollain muulla tavalla ratkaistava tämä turvallisuusongelma?

Itse olen vakuuttunut että turvallisuusaspekti on tässä ensisijainen. Ne kemikaalijunat on saatava pois ihmisten läheltä. Jos välttämättä halutaan niin voihan Pirkkalan oikoradan rakentaa vaikka yksiraiteisena pelkän tavaraliikenteen käyttöön. En vain näe siinä kauheasti järkeä kun samalla hieman lisää satsaamalla voitaisiin jättää mainitut lisäraiteet kaupunkirakenteen sisälle tekemättä ja säästää kauheasti rahaa, jonka voisi sitten sijoittaa johonkin muuhun hyvään hankkeeseen. Vaikkapa sitten osaltaan pääradan viemiseen Helsinki-Vantaan lentoasemalle tai Parkanon radan nopeudennostoon kompensoimaan Pirkkalan kierroksen haittoja.

Muutama minuutti on aika joustava käsite. Onko sinulla mahdollisesti joku varma tieto, että kyseinen kieppuminen ei lisäisi matka-aikaa esim +10 min? Sitäpaitsi vähättelevä asenteesi tähän matka-aikaan on vähän erikoinen, kun huomioidaan aiheesta viimeaikoina käymäsi keskustelu tällä foorumilla.

En vähättele ajan merkitystä. Varmaa tietoa ei ole (jonkun pitäisi tutkia tämä asia ensin), mutta otaksun että 10 minuutin pidennystä matka-aikaan ei tulisi vaan noin 5 minuuttia. Perustelen tämän sillä, että oikorata rakennettaisiin uutena ratana tukemaan mahdollisimman suurelta pituudelta täyttä Pendolino-nopeutta 220 km/h. Kun se erkanisi jossain Ylöjärvellä nykyisestä ratalinjasta, niin siitä eteenpäin nopeus olisi 220 km/h kun taas Ylöjärveltä Lielahteen tultaisiin 160 km/h ja Lielahdesta Tampereen asemalle vielä paljon hitaampaa nopeutta.

Arvioisin summittaisesti että jos risteyskohdasta lähdetään samanaikaisesti näihin kahteen suuntaan, niin Lielahdessa ja Rajasalmessa oltaisiin noin samaan aikaan. Lentoaseman pysähdystä varten täytyisi jarruttaa ja sitten tulisi pysähdysaika ja kiihdytys päälle. Tampereelle jatkettaisiin jälleen suurella nopeudella. Ilman lentoaseman pysähdystä uskoisin että matka-aika olisi täsmälleen sama tai pari minuuttia pidempi, huomioiden nopeusero. Pysähdys huomioiden tuo saattaisi kaikkineen pidentää matka-aikaa erikseen noin 4-5 minuuttia, mutta toisaalta lasken sen varaan että 2-3 minuutin aikasäästö välillä Parkano-Tampere on mahdollista saada aikaan joko nostamalla nopeuksia, rakentamalla uusia kohtauspaikkoja tms., jolloin netto matka-ajan pidennys olisi viitisen minuuttia. Junan käännöstä ei tarvitse tulla mitään matka-ajan pidennystä, jos käytössä on ohjausvaunuja eikä veturia tarvitse vaihtaa junan päästä toiseen.

Tämän lisäksi kun matka-aikaa Seinäjoen ja Tampereen välillä halutaan tosissaan nopeuttaa, niin käyttöön jää vaihtoehto rakentaa rata kaksiraiteiseksi ja nostaa sen nopeus luokkaan 220 km/h. Tämä olisi todellinen parannus tuolla rataosalla.

Koska Pirkkalan kierroksesta saataisiin suurta hyötyä Tampereen lähiliikennettä ajatellen, näen että kokonaisuutena 5 minuutin uhraaminen tähän tarkoitukseen kaukojunien matka-ajan pidennyksenä, mikä kaiken lisäksi lähes kokonaan kertyisi ylimääräisen Pirkkalan-pysähdyksen seurauksena (joka mahdollistaisi sujuvammat yhteydet lentoasemalle niille, jotka sinne haluavat mennä, sekä yhteydet Pirkkalan kuntakeskukseen että uuden yritysalueen kaavoittamisen uuden aseman välittömään läheisyyteen, mistä olisi jatkossa suora junayhteys mm. Helsinkiin), olisi kohtuullisen legitiimiä. Nämä aluekehityshyödyt olisivat suurempia kuin se 5 minuutin haitta joka pohjoisen matkustajille syntyisi, varsinkin kun se haitta pystyttäisiin kompensoimaan parantavilla toimilla jossain muualla, missä niitä on helppo tehdä metsän tai pellon keskellä.

Muuten: jos nämä minuutit ovat niin tärkeitä, niin miksi VR vaatii nykyään voida pysäyttää kaikki Pendolinot Tikkurilassa? Siitä tulee kaikille Tampereelta (ja pohjoisempaa, sekä tietysti myös Lahden suunnasta) Helsinkiin matkustaville muutaman minuutin matka-ajan pidennys. Silti tuskin kukaan kulkee Tikkurilan kautta lentoasemalle. Vaihtoyhteydet lähijuniinkaan eivät ole Pasilan veroiset. Vantaan lentoasemalla pysähtymisessä voisi olla oikeasti jotain järkeä jos rata veisi suoraan sinne, mutta ei Tikkurilassa. Aiemmin asiat olivat tässä suhteessa paremmin. Tikkurilassa pysähtyivät vain IC:t mikä lienee sinänsä OK. Mutta Pendolino ei oikeasti tarvitse kolmea pysähdystä Helsingin päässä. Suurin osa matkustajista kärsii turhasta pysähdyksestä Tikkurilassa.
 
Viimeksi muokattu:
Itse olen vakuuttunut että turvallisuusaspekti on tässä ensisijainen. Ne kemikaalijunat on saatava pois ihmisten läheltä. Jos välttämättä halutaan niin voihan Pirkkalan oikoradan rakentaa vaikka yksiraiteisena pelkän tavaraliikenteen käyttöön.
Tarkoitatko tuolla "vaikka yksiraiteisena pelkän tavaraliikenteen käyttöön", että kaksiraiteinen, myös matkustajaliikenteen käyttöön tarkoitettu rata olisi parempi vaihtoehto ? Oli taas niin pitkä romaani, että on vähän vaikeuksia saada selvää. Haluaisit siis Tampereen rautatieaseman kokonaan suljettavaksi, vai ?

En vähättele ajan merkitystä. Varmaa tietoa ei ole (jonkun pitäisi tutkia tämä asia ensin), mutta otaksun että 10 minuutin pidennystä matka-aikaan ei tulisi vaan noin 5 minuuttia.
Oikorata pitäisi rakentaa m.m. siksi, että matka-aikaaa saataisiin pidennettyä 5 min. ??? Eikö oikoradan pitäisi päinvastoin lyhentää matka-aikaa eikä pidentää ?

Perustelen tämän sillä, että oikorata rakennettaisiin uutena ratana tukemaan mahdollisimman suurelta pituudelta täyttä Pendolino-nopeutta 220 km/h. Kun se erkanisi jossain Ylöjärvellä nykyisestä ratalinjasta, niin siitä eteenpäin nopeus olisi 220 km/h kun taas Ylöjärveltä Lielahteen tultaisiin 160 km/h ja Lielahdesta Tampereen asemalle vielä paljon hitaampaa nopeutta.
Se sinun oikoratasi ei kulkisi Lielahden kautta. Lielahti ja Pirkkala ovat eri puolilla järveä.
Mitä lentoaseman liikenteeseen tulee, niin pidän Rajasalmen sillan kautta kulkevaa pistoraidetta edelleen parempana vaihtoehtona.
 
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

Eli olisi mieluummin investoitava erikseen lisäraiteisiin vaikeassa paikassa ja kuitenkin jollain muulla tavalla ratkaistava tämä turvallisuusongelma?

Itse olen vakuuttunut että turvallisuusaspekti on tässä ensisijainen. Ne kemikaalijunat on saatava pois ihmisten läheltä.

Menee aikalailla toistoksi, mutta mikäli Pirkkalan ohitusrata on ehdottoman, välttämättömän ja pakottavan turvallisuusriskin vuoksi rakennettava, niin sitten se on rakennettava. Piste. Ja siinä tapauksessa olen valmis tarkistamaan kantojani myös muiden argumenttien osalta. Toinen vaihtoehto kannan muuttamiseen pilee siinä, että pöytään lyödään uusia huomattavasti parempia (siis omasta mielestäni) perusteluja kuin nykyiset.

En vähättele ajan merkitystä. Varmaa tietoa ei ole (jonkun pitäisi tutkia tämä asia ensin), mutta otaksun että 10 minuutin pidennystä matka-aikaan ei tulisi vaan noin 5 minuuttia.

Arvailuksihan se menee tälläkin suunnalla, mutta pidän 5 minuuttia hyvin epärealistisena arviona.

Koska Pirkkalan kierroksesta saataisiin suurta hyötyä Tampereen lähiliikennettä ajatellen, näen että kokonaisuutena 5 minuutin uhraaminen tähän tarkoitukseen kaukojunien matka-ajan pidennyksenä, mikä kaiken lisäksi lähes kokonaan kertyisi ylimääräisen Pirkkalan-pysähdyksen seurauksena (joka mahdollistaisi sujuvammat yhteydet lentoasemalle niille, jotka sinne haluavat mennä, sekä yhteydet Pirkkalan kuntakeskukseen että uuden yritysalueen kaavoittamisen uuden aseman välittömään läheisyyteen, mistä olisi jatkossa suora junayhteys mm. Helsinkiin), olisi kohtuullisen legitiimiä. Nämä aluekehityshyödyt olisivat suurempia kuin se 5 minuutin haitta joka pohjoisen matkustajille syntyisi, varsinkin kun se haitta pystyttäisiin kompensoimaan parantavilla toimilla jossain muualla, missä niitä on helppo tehdä metsän tai pellon keskellä.

Arvioimatta tässä nyt enään minuuttien oikeellisuutta tai suhteellisuutta, niin en varsinaisesti voi yhtyä näkemykseesi siitä, että Tampereen liikenteen kehittämiseksi olisi syytä uhrata muiden alueiden yhteyksiä. Ja että se olisi jotenkin muka hyvä perustelu, että tätä sitten kompensoitaisiin radanrakennuksella jossain muualla. Eikös se niin ollut, että nämä matka-aikasäästöt tulevat pienistä puroista ja yksittäisistä minuuteista eri kohteista syntyvät säästöt ovat kokonaisuuden kannalta merkittäviä? Kompensaation käyttö tässä tapauksessa vaikuttaa kyllä aikalailla hölmöltä puuhalta.

No joo, eiköhän tässä ala olemaan (useampaankin kertaan) kaikki mitä minulla on tällä hetkellä Pirkkalan ohitusradasta sanottavaa.
 
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

Pirkkalan kiertorata on ihan ok idea myös kaukoliikenteen käytössä, mutta siihen liittyy mielestäni pari puutetta:


  • kiertoradan liittymäkohdan Tampere-Helsinki-rataan ja Tampereen aseman väliin tarvitaan lisäraiteet kiertoradan liikennettä varten, mutta myös lähijunia varten
  • Järvensivu-Vatiala-taajamanauhaan jää yhä ratkaisematon pönttövaunuhasardi (50-luvulla muuten suunniteltiin linjausta Sääksjärvi-Vuores-Hervanta-Kaukajärvi-Vehmainen, mikä on itsestäänselvästi pois laskuista)
Jos kiertorata jätetään rakentamatta, tai se rakennetaan vain tavaraliikenteelle, jää kaukoliikenne Nokia/Ylöjärvi-Lielahti-Tampere-rataosalle. Ongelmaksi tulee tällöin raitiotien linjauksen asettaminen. Pispalan kannaksella rautatien maastokäytävään mahtuu enintään 5 raidetta, nämä ilman laitureita. Raitiotien tiheä liikenne edellyttää varsinkin haaroittamisen jälkeen lännessä kaksi raidetta ja tietenkin pysäkkilaiturit (Tikkutehtaanrinne, Haulitornin kohta). Jos kaukoliikenne vaatii nykyiset raiteet ja lähiliikenne oman kaupunkiratansa, on jo neljä raidetta maastokäytävässä, viides ei laiturirakenteiden takia mahdu. Raitiotie on tällöin mahdollista vain duoratkaisulla tuoda maastokäytävään.

Käytännössä uskon, että kolmella raiteella selvitään sekä kohtuullisesta määrästä lähi- ja kaukoliikennettä että jopa tavaraliikenteestä Pispalan kannaksella. Tällöin raitiotie tuodaan Santalahdessa Rantatietä pitkin ja säilytetään mahdollisuus neljännen raiteen rakentamiselle lähijunaa varten.

Jos halutaan ratikat rautatien maastokäytävään, esimerkiksi jotta saavutetaan Ylä-Pispala paremmin, kannattanee rata rakentaa yhteiskäyttökelpoiseksi lähijunaliikenteen kanssa. Tällöin, samoin kuin muulloinkin neliraiteisen Tampere-Lielahti-radan ongelmaksi tulee Amuri-Tampere-väli, johon mahtuu "ilman väkivaltaa" vain kolme raidetta. Ehkä se osuus pärjätään kolmella raiteella, joista yksi on lähiliikenteen käytössä; lähijunien kohtaukset tapahtuisivat tällöin Tampereella ja Pispalan yhteisradalla.
 
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

Tässä ketjussa on nyt taas puurot ja vellit aivan sekaisin. Pirkkalan oikorataa on tähän asti suunniteltu nimenomaan tavaraliikenteelle, joka onkin sen ainoa järkevä käyttötarkoitus.

Olisi todella suuri heikennys koko Suomen henkilöjunaliikenteelle, jos henkilöjunia siirrettäisiin pois Tampereen nykyiseltä rautatieasemalta tai Pohjanmaan henkilöjunat siirrettäisiin Pirkkalan radalle.

Tampereen "kapasiteettiongelmaan" on nopeampiakin ratkaisuja kuten ohjausvaunujen käyttöönotto tai VR Oy:n onnettomien käytäntöjen särmääminen.

Ketjun varsinaiseen aiheeseen, Tampereen pikaraitiotiehen, Pirkkalan oikorata ei juurikaan liity.
 
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

Jos halutaan ratikat rautatien maastokäytävään, esimerkiksi jotta saavutetaan Ylä-Pispala paremmin, kannattanee rata rakentaa yhteiskäyttökelpoiseksi lähijunaliikenteen kanssa. Tällöin, samoin kuin muulloinkin neliraiteisen Tampere-Lielahti-radan ongelmaksi tulee Amuri-Tampere-väli, johon mahtuu "ilman väkivaltaa" vain kolme raidetta. Ehkä se osuus pärjätään kolmella raiteella, joista yksi on lähiliikenteen käytössä; lähijunien kohtaukset tapahtuisivat tällöin Tampereella ja Pispalan yhteisradalla.

Vaikuttaa ihan kelpo suunnitelmalta. Mietin vaan sitä, miten lainsäätäjä suhtautuu näihin yhteiskäyttöraiteisiin. Onko junia ja ratikoita mahdollista ajattaa samoilla raiteilla, ja jos on niin minkälaisia vaatimuksia esim. ratikoiden rakenteen edellytetään täyttävän, ja miten tämä vaikuttaa koko ratikkajärjestelmän kustannuksiin, jos periaatteessa muuten turhanpäiväisiä liian järeitä ratkaisuja joudutaan ottamaan käyttöön ainoastaan parin kilometrin mittaisen yhteiskäyttöraiteen vuoksi?
 
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

Vaikuttaa ihan kelpo suunnitelmalta. Mietin vaan sitä, miten lainsäätäjä suhtautuu näihin yhteiskäyttöraiteisiin. Onko junia ja ratikoita mahdollista ajattaa samoilla raiteilla, ja jos on niin minkälaisia vaatimuksia esim. ratikoiden rakenteen edellytetään täyttävän, ja miten tämä vaikuttaa koko ratikkajärjestelmän kustannuksiin, jos periaatteessa muuten turhanpäiväisiä liian järeitä ratkaisuja joudutaan ottamaan käyttöön ainoastaan parin kilometrin mittaisen yhteiskäyttöraiteen vuoksi?

Tuolta perustietoa nimenomaan Tampereelle (jo seitsemän vuotta sitten) suunnitellusta pikaraitiotie-/tram-train järjestelmästä: Tam-Train. Aikajänteen pituus ei mielestäni niinkään kerro hankeen teknisestä vaikeudesta/kalleudesta, vaan ennenkaikkea Suomessa (vieläkin) vallitsevasta halutomuudesta kehitttä joukkoliikennettä Keski-Euroopasta saatujen oppien mukaan... Se on vielä huomattava, ettei Suomessa ole (vielä) kunnollista raitioteitä/pikaraitioteitä/tram-trainia koskevaa lainsäändäntöä, mutta itse teen käännöstyötä kunhan ehdin/jaksan ja vapaaehtoisia saksan taitajia kaivataan!
 
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

Pirkkalan oikorataa on tähän asti suunniteltu nimenomaan tavaraliikenteelle, joka onkin sen ainoa järkevä käyttötarkoitus.

Riippuu siitä mitä tarkoitetaan suunnittelulla. Toistaiseksi kai mitään vakavasti otettavia suunnitelmia ei ole olemassa vaan puhutaan vasta radan kaavoituksesta hyvin karkealla tasolla. Lähtökohta on toki tavaraliikenteen tarpeet, mutta julkisuudessa on kyllä näkynyt poliitikkojen kommentteja, joiden rivien välistä voi päätellä, että matkustajaliikenteen siirtämistä tälle radalle myös kaavaillaan joissain piireissä.

Olisi todella suuri heikennys koko Suomen henkilöjunaliikenteelle, jos henkilöjunia siirrettäisiin pois Tampereen nykyiseltä rautatieasemalta tai Pohjanmaan henkilöjunat siirrettäisiin Pirkkalan radalle.

Tarkoittanet että Tampereen rautatieasema jätettäisiin väliin ja viiletettäisiin suoraan Toijalan jälkeen Pirkkalan kautta Ylöjärven suuntaan...? Tämähän olisi katastrofi ja sitä ei kai kukaan ole esittämässäkään. Kyse on lähinnä siitä ajetaanko ensin Toijalan suunnasta Tampereen asemalle, käännetään juna siellä ja sitten ajetaan Pirkkalan kautta Ylöjärvelle ja kohti Parkanoa. Mielestäni tämä ei olisi katastrofi, mutta pieni viive siitä syntyisi, koska Pirkkalan lenkki olisi vähän pidempi sekä tietysti jos Pirkkalassa pysähdyttäisiin. Jos Pirkkalassa ei pysähdyttäisi, niin voi olla että silloin nopeuseroa ei käytännössä välttämättä olisi ollenkaan, kun koko lenkki voitaisiin pohjoisesta tullessa ajaa 220 km/h ja hidastaa vasta Sarankulman jälkeen Tampereen rautatieasemaa lähestyttäessä. Ja sama tietenkin myös päinvastaiseen suuntaan.

Tampereen "kapasiteettiongelmaan" on nopeampiakin ratkaisuja kuten ohjausvaunujen käyttöönotto tai VR Oy:n onnettomien käytäntöjen särmääminen.

Tarkoitatko aseman kapasiteettia vai Pispalan rataosan kapasiteettia? Ensimmäiseen ohjausvaunut auttaisivat, mutta silloin oletuksena olisi Pirkkalan ohitusrata. Jälkimmäiseen ohjausvaunut eivät auta.

Ketjun varsinaiseen aiheeseen, Tampereen pikaraitiotiehen, Pirkkalan oikorata ei juurikaan liity.

Ei suoraan, mutta sikäli mutkan kautta, että tämä kytkeytyy keskusteluun siitä kummalla kannattaa aloittaa, lähijunalla vai ratikalla. Ratikka olisi helpompi saada toteutettua, kun sen rakentaminen on halvempaa ja kaupungin omassa kontrollissa. Lähijuna taas vaatisi raskaita investointeja lisäraiteisiin jotta siitä saadaan tiheää (harva liikenne taas voitaisiin periaatteessa aloittaa huomenna, kunhan kalustoa saataisiin jostain vähän haalittua), mistä päästään keskustelussa siihen, että jos tavaraliikenne ja kaukojunat voidaan siirtää muualle (Pirkkalan oikoradalle), niin sitten lisäraiteita ei tarvita ja lähijuna tulee realistisemmaksi, vaikkei kohta ajallisesti yhtään lähemmäs. Eli kyllä tästä minusta punainen lanka löytyy, ja selkeä kytkentä ratikka-aiheeseen, vaikkakin kokonaisuus on melko monimutkainen.
 
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

Jos nyt ajatellaan sitä, että rata tuottaisi vain 5 minuutin hidastuksen (mikä on mielestäni ylioptimistista), voidaan myös pohtia, millä muilla tavoin tuo 5 minuuttia voitaisiin käyttää. Yksi olisi Tampereen läntisen kaukojuna-aseman perustaminen Lielahden seuduille. Sen hyödyt matkustajaliikenteelle olisivat varmasti suuremmat kuin Seinäjoen suunnan matkustajien kierrättäminen Pirkkalan kautta. Asemalta voitaisiin luoda synkronoitu bussiyhteys lentoasemalle, jos halutaan.

Porin rata voitaisiin tuoda vähän jyrkemmällä kaarteella Parkanon rataan ja jos vain mahdollista, voimalaitokselle keksitään uusi paikka ja kehitetään Lielahdesta aito Länsi-Tampereen keskus. Kaukoliikenteen aseman ympärille sellainen voisi syntyä aika helpostikin. Kohta löytyisi varmasti lisää perusteita länsisuunnan pikaraitiotiellekin, joka hoitaisi tehokkaasti jakelun läntisen aseman ja keskusta-aseman välillä. Aseman avulla voitaisiin läntisen ja keskusta-aseman liikennekin helposti hoitaa vain kolmella raiteella. Hintaa tulee varmasti yhteensä vähemmän kuin Pirkkalan radalle, ja kaupan päälle saadaan merkittävä parannus aluerakenteeseen. Ja koko hoito vielä rahoitetaan Lielahden uuden keskustan rakennusoikeudella.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

voidaan myös pohtia, millä muilla tavoin tuo 5 minuuttia voitaisiin käyttää. Yksi olisi Tampereen läntisen kaukojuna-aseman perustaminen Lielahden seuduille. Sen hyödyt matkustajaliikenteelle olisivat varmasti suuremmat kuin Seinäjoen suunnan matkustajien kierrättäminen Pirkkalan kautta. Asemalta voitaisiin luoda synkronoitu bussiyhteys lentoasemalle, jos halutaan.

Satun itse asumaan Hyhkyssä 5-10 minuutin kävelymatkan päässä kaavailemastasi Tampereen läntisestä asemasta. Olen kyllä joskus pohtinut mikä arvo olisi jos kävelymatkan päästä pääsisi kaukojunaan. En ole silti vakuuttunut että sellaista tarvitaan ensinkään. Nollavaihtoehtoon verrattuna olisihan se tietysti subjektiivisesti "ihan kiva", mutta minusta tuo ei ole kunnon peruste edes muutaman minuutin matka-aikalisäykselle tuolla rataosalla.

Normaalisti matka (pää)rautatieasemalle Kyttälään ei ole mahdoton, ja raitiotiellä se menisi joka tapauksessa nopeasti. Päivittäistä liikkumista Lielahdesta Parkanon tai Porin suuntaan tuskin lienee kaukojunilla juuri lainkaan, joten "väärään" suuntaan matkustamisen vaiva ei ole olennainen kriteeri. Jos kävisi Helsingissä päivittäin töissä, niin junaan nouseminen Lielahden asemalta voisi olla marginaalinen etu, mutta säästö matka-ajassa ei ole pitkä ja vuorotarjonta Helsinkiin olisi olennaisesti heikompi kuin (pää)rautatieasemalta, koska osa vuoroista tulee joka tapauksessa Jyväskylän suunnasta eikä tulisi kuitenkaan ajamaan Lielahden kautta. Ja vielä lopuksi odottaminen jollain kolkolla esikaupunkiasemalla olisi aika harmillista jokapäiväisenä rutiinina jos vaihtoehtona on Tampereen (pää)rautatieaseman runsas palvelutarjonta ja hyvät tilat. Ja kotimatkalla voi helposti poiketa vaikka Stockmannilla ruokaostoksilla. (Silloin kun reissasin paljon Espoossa, jos oli yhtään ylimääräistä aikaa kotimatkalla junanvaihdossa, matkustin aina Helsingin päärautatieasemalle enkä jäänyt Pasilaan, koska Pasilassa odottaminen tympi melkein kuin hampaita olisi kiskottu. Päärautatieasemalla taas on kunnon lehtivalikoimat kioskeissa ja muutenkin mielenkiintoisempaa odotella vaikka juna olisi sitten myöhässä.)

Miksi synkronoitu bussiyhteys lentoasemalle pitäisi muuten toteuttaa juuri Lielahdesta? Ei mitään järkeä. Jos synkronoitua bussiyhteyttä halutaan, se voisi yhtä hyvin lähteä (pää)rautatieasemalta. Pirkkalan oikorata kannattaisi kytkeä lentoasemaan siksi, kun rata kulkisi joka tapauksessa ihan vierestä. Muussa tapauksessa yhteys kannattaisi toteuttaa mahdollisimman keskeltä kaupunkia.

Tätä nykyä bussilla lentoasemalle Pirkkalaan kulkiminen on kylläkin marginaalista: yhteydet ovat huonot, frekvenssiltään jopa huonommat kuin Tampereelta Vantaan lentoasemalle, eivätkä palvele varhain aamulla ennen kuutta tai puolen yön jälkeen, jolloin Pirkkalassa on suurimmat maaliikenteen ruuhkahuiput, poislukien Ryanair, jonka suurimmat ruuhkahuiput osuvat käsittääkseni myöhäiseen iltapäivään - alkuiltaan. Ryanairin matkustajia tulee junalla mm. Helsingistä Tampereen asemalle, josta on Ryanairin oma maksullinen kuljetus, mutta helpompi olisi jos pääsisi junalla mahdollisimman lähelle lentoasemaa, eikä silloin olisi niin sidottu noihin mainittuihin Tokeen tilausbusseihin.

Porin rata voitaisiin tuoda vähän jyrkemmällä kaarteella Parkanon rataan ja jos vain mahdollista, voimalaitokselle keksitään uusi paikka ja kehitetään Lielahdesta aito Länsi-Tampereen keskus. Kaukoliikenteen aseman ympärille sellainen voisi syntyä aika helpostikin. Kohta löytyisi varmasti lisää perusteita länsisuunnan pikaraitiotiellekin, joka hoitaisi tehokkaasti jakelun läntisen aseman ja keskusta-aseman välillä. Aseman avulla voitaisiin läntisen ja keskusta-aseman liikennekin helposti hoitaa vain kolmella raiteella. Hintaa tulee varmasti yhteensä vähemmän kuin Pirkkalan radalle, ja kaupan päälle saadaan merkittävä parannus aluerakenteeseen. Ja koko hoito vielä rahoitetaan Lielahden uuden keskustan rakennusoikeudella.

En usko, että Lielahden voimalaitoksen siirto onnistuisi lähivuosikymmenien aikana pelkästään siksi että tontti saataisiin muuhun käyttöön. Kyseessähän ei ole pelkkä laitoksen siirto vaan samalla pitäisi reitittää uusiksi mm. kaukolämpöverkko, mikä ei ole käsittääkseni ihan niin helppo juttu. Samoin maakaasuputki johtaa Lielahden voimalaitokseen, joten siirto aiheuttaisi isoja muutoksia myös Gasumin verkkoon.

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon muuten, että vaikka kyseessä ovat Lielahden asema ja Lielahden voimalaitos, niin käytännössä ne sijaitsevat Epilässä, Epilänharjun päällä, juuri kun Hyhkystä on siirrytty toiselle puolelle Nokian moottoritietä (jotkut laskevat Epilän ja moottoritien välissä sijaitsevan Haapalinnankylän vielä Hyhkyyn kuuluvaksi). Lielahti taas on Epilänharjun pohjoispuolella ja ainoa kulkureitti sinne johtaa Vaitinaronkadun eli Nokian moottoritien jatkeen kautta radan ali. Muuten harju, voimalaitos ja rata muodostavat yhdessä ylittämättömän esteen, joka pitää Lielahden kokonaan erillään radan pohjoispuolella.

Lielahti sinänsä on jo Länsi-Tampereen suurin alueellinen palvelu- ja kaupallinen keskus, mutta tämä sijaitsee hyvinkin keskimäärin kilometrin päässä Lielahden asemasta eli näillä ei ole käytännössä mitään tekemistä keskenään. Lielahden aseman ympäristöä toki voi kehittää, mutta de facto todellinen aluekeskus on siellä missä marketit ovat, ja se ei tänä päivänä ole mikään miellyttävä jalankulkuympäristö. Kilpailevan keskittymän rakentaminen aseman ympäristöön ei olisi helppo eikä ongelmaton juttu, varsinkin kun tila ei mahdollistaisi mitenkään samantasoista palvelutarjontaa kuin Lielahden pelloilla, ei vaikka voimalaitos saataisiin siirrettyä muualle.

(Henkilökohtaisesti en kovin paljon hyödynnä Lielahden palveluita vaikka ne ovat alle parin kilometrin päässä. Käyn mieluummin keskustassa Stockmannilla, Sokoksella ja Anttilassa kuin CM:ssä tai S-marketissa. Joko autolla tai bussilla, riippuen tilanteesta. En mielelläni asioi missään aluekeskuksessa vaan kaupungin keskustassa. Lähipalveluita olisi tietysti kiva saada kävelymatkan päästä tyyliin deli-ruokakauppa, jossa laadukkaat lihat, juustot ja leivonnaiset sekä take away -sushia. Se ei vaatisi edes hehtaarineliöitä vaan pelkästään kunnon konseptin ja ehkä 100-400 neliötä tilaa. Vaan kun läheltä ei saa muuta kuin Coop Xtraa tai Euroshopperia niin täytyy asioida keskustassa.)

Spekuloitu on että kolme raidetta riittäisi Lielahden ja keskustan välille sekä kauko- että lähiliikenteen käyttöön (mikä tarkoittaisi yhden lisäraiteen rakentamista joka tapauksessa), mutta en ymmärrä miten Lielahden aseman kehittäminen vaikuttaisi tähän millään tavalla? Voitko selittää tarkemmin logiikkaasi?

Summa summarum: minusta Lielahden aseman kehittämisestä kaukoliikenteen käyttöön ei saataisi kuin äärimmäisen marginaalista hyötyä. Sen ympäristöä voi kehittää rajoitetusti aluekeskuksena lähiliikenteen varassa, mutta voimalaa ei voi siirtää ja muutenkin tuo jää nykyisen market-alueen varjoon. Kolmas raide voidaan rakentaa Lielahden ja keskustan välille, mutta se ei silti ratkaise vaarallisten aineiden kuljetusten turvallisuusongelmaa. Eli ne pitäisi silti kuljettaa jotain muuta kautta --> rata Pirkkalaan tarvittaisiin, kun ei käytännössä olisi muuta reititysvaihtoehtoa.

Minusta tämä saadaan pelkistettyä kysymykseksi kumpi on edullisempaa: rakentaa yksi lisäraide (nopeustaso < 140 km/h) Pispalaan ja tavaraliikenteen rata (nopeustaso < 140 km/h) Pirkkalaan, vai rakentaa kaikkea liikennettä palveleva rata (2-3 raidetta, nopeustaso 220 km/h) Pirkkalaan? Mutta jos Pirkkalaan ei haluta yhtään mitään rataa, niin miten kemikaalikuljetukset saadaan pois kaupunkirakenteen ytimestä?
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Tampereen pikaratikkahanke

Joo sitä tarkoitan. En ole koskaan nähnyt ainuttakaan junaa k.o. sillalla. Mitkähän junat sitä käyttävät ? Seuraavaksi pitäisi selvittää, mistä kemikaalijunat tulevat ja mihin menevät. Minulla ei ole aavistustakaan, missä kemikaalit valmistetaan ja missä käytetään.
No tuota reittiähän nyt käyttävät kaikki Jyväskylästä ja kauempaa Tampereelle tulevat tavarajunat, samoin kaikki Vilppulasta tai Haapamäeltä Tampereelle saapuvat tavarajunat. Jämsästä ja Jämsänkoskelta ajetaan tavarajunia suoraan Rauman suuntaan ja ne eivät käytä tuota reittiä.

Samaa reittiä kulkee myös Siilinjärvi-Uusikaupunki-happojuna ja sen reittiin ei Pirkkalan kiertorata vaikuttaisi millään tavalla.
 
Tampere on tosiaan melkoinen solmupiste rautateillä ja erityisesti henkilöliikenteen puolella. Kuten kaikki tämän foorumin jäsenet tietävät, kaukoliikenteessä rytmiaikataulun takia useimmat junat saapuvat Tampereelle vähän ennen tasatuntia ja lähtevät kohta sen jälkeen. Etelästä saapuu usein kolmenkin junan rypäs (2 Helsingistä ja yksi Turusta). Tämä aktiviteetti tukkii aseman vajaaksi puoleksi tunniksi, mutta toisaalta lopputunti on sitten lähes tyhjä. Ainakin periaatteessa tavarajunat pitäisi hyvin voida sovittaa tähän rakoon. Toki ne joutuisivat todennäköisesti väistämään Tampereen jälkeen takaa tulevia henkilöjunia melko pian.
Ongelmia syntyy jos nykyisillä raiteilla halutaan aloittaa tehostettu lähiliikenne (ratikat tarvitsisivat toki aivan omat raiteensa). Voisi ajatella että puolen tunnin vuoroväli saattaisi onnistua: siis lähijunat ennen kaukoliikennesumaa ja heti sen jälkeen. Vieläkin olisi rako (tosin kapeampi) tavarajunille.
Tiheämpi lähiliikenne edellyttäisi erillisiä raidepareja lähi- ja kaukojunille eli neljää raidetta Lielahdesta jonnekin Tampereen eteläpuolelle, vaikkapa Lempäälään asti. Tällaisessa superradassa ongelmia tuottaa liikennevirtojen sekoittaminen, sillä se ei oikein enää sovi yhdessä tasossa. Erilaisten eritasojen rakentaminen taas on kallista ja hankalaa. Tällöin tavarajunien siirtäminen omalle reitilleen Pirkkalan kautta voisi olla yksinkertaisin ratkaisu.
 
Miksi tavarajunien ylipäätään pitäisi kulkea päivällä? Yöllä klo 23 ja 5 välillä Treen seutu on henkilöjunista koko lailla tyhjää (paria asemalla seisovaa yöjunaa lukuunottamatta). Tuolloinhan tavarajunia voidaan ajaa vaikka viiden minuutin välein.

Kemikaalijunien kulkureitin lähellä on asutusta lähellä myös Järvensivulla, Jankassa, Vatialassa jne siinä kuin Pispalassakin. Keskittyisin kehittämään vaunuja turvallisemmiksi enkä rakentamaan erämaaväyliä osalle kuljetusreittiä.
 
Takaisin
Ylös