Tampereen runkobussilinjasto

Liittynyt
18 Elokuu 2006
Viestit
2,312
Hyvä raportti vaikkakin keskittyi ehkä liikaa saksankieliseen Eurooppaan. Markkinoinnin rooli ja ulottuvuudet oli ymmärretty kohtuullisen hyvin. Paljon samoja asioita tuli esille, joita olen itse esittänyt jo pitkään, esim. skemaattinen linjakartta, linjanumerouudistus, linjaston yksinkertaistaminen, aikataulurakenteen ja vuorovälin systematisointi jne.

Tästä aiheesta on keskusteltu ennenkin, mutta en löytänyt sopivaa ketjua, joten aloitan uuden.

Joukkoliikenteen houkuttavuuden kannalta olisi tärkeää yksinkertaistaa mutkikasta linjastoa ja saada kaikille (runko)linjoille tasainen vuoroväli sekä synkronoidut vaihdot muiden runkolinjojen kanssa.

Muistaakseni ainakin Ultrix on esittänyt oman visionsa Tampereen bussiliikenteen runkolinjastosta, mutta päätin nyt sitten piirustella oman versioni (liitetty oheen kuvana). Ajatuksena oli luoda linjasto, joka voitaisiin ajan myötä konvertoida pääpiirteissään raitiotieksi (tällöin myös nopeus paranisi, kun siirryttäisiin pois muun liikenteen seasta omalle väylälle). Lentävänniemi-Hervanta on merkitty numerolla 1, koska se on otaksuttavasti ensimmäinen raitiotie. Muita linjoja voitaneen sitten tarpeen mukaan rakentaa vaiheittain, mutta ainakin linjasto pääpiirteissään olisi mahdollista käynnistää jo busseilla.

On toki huomattava, että bussilla ei päästä raitiotien palvelutasoon tai mukavuuteen, joten bussia ei pidä ajatella korvaavana vaihtoehtona ratikalle. Sen sijaan laskisin tämän vaihtoehdon eduksi sen, että kun raitiotie aikanaan tulee, sen reitit ovat jo tutut bussilla matkustaneille. Sekä tietysti tämä parantaisi jo itse bussiliikenteenkin houkuttavuutta jossain määrin.

Vaihtoyhteydet runkolinjojen kesken täytyisi olla synkronoidut ja vaihtopysäkit täytyisi varustaa asianmukaisesti sekä kunnon katoksilla, infokylteillä että reaaliaikaisilla aikataulunäytöillä. Tärkeimmät vaihtopysäkit on merkitty joko sinisellä tai oranssilla ympyrällä kartassani.

Vuoroväli linjoilla voisi olla esim. 10-15 minuuttia arkisin klo 6-22 ja 20 minuuttia klo 5-6 ja klo 22-01. Lauantaisin ja sunnuntaisin vuoroväli voisi olla esim. 15 minuuttia klo 9-22 ja 20 minuuttia klo 5-9 ja klo 22-01 jälkeen. Yöllä voisi ajaa mieluiten 30 minuutin (tai hätätilassa 60 minuutin) vuorovälillä läpi yön. Synkronoidut vaihdot takaisivat matkaketjun toimivuuden myös silloin kun vuoroväli on harvahko.

Heitin mukaan "jokerina" myös itäisen ja läntisen kehäbussin (oranssit linjat). Itäinen kehäbussi kulkisi kehätietä ja tarjoaisi vaihtoyhteydet runkolinjojen kanssa liittymissä. Läntinen kehäbussi olisi reitiltään lyhyempi ja lähinnä tarjoaisi poikittaisyhteyden lännessä lähellä linjaston ääripäitä.

Luonnollisesti piirustukseni on vain hahmotelma karttapohjalla, jossa linjan ympärille on varjostettu sen olennaisin vaikutusalue. Pysäkkejä ei ole merkitty. Asiakasinformaatioksi tämän kaltainen viritelmä ei kävisi vaan sitä varten pitäisi piirtää tarkka reittikartta, jossa on merkitty jokainen pysäkki nimellään. Tuo reittikartta voisi olla vaikka jossain määrin maantieteestä erotettu, jotta siitä saadaan selkeä.

Saa kommentoida. :D
 

Liitetiedostot

  • Tampere bussit.gif
    Tampere bussit.gif
    66.2 KB · Lukukerrat: 388
Viimeksi muokattu:
Saa kommentoida. :D

Tyylikäs kartta ja hyviä ideoita. Mietin vaan sitä, että olisiko tuo oranssi kymppi mielekästä jatkaa Rajasalmen yli Pirkkalaan/Lentokentälle. Tällä hetkellä ainakin tuo yhteysväli (Länsi-Tre - Pirkkala) on kohtuullisen huonosti järjestetty. No, kysynnän sanelemana tod.näk.


Ei nyt välttämättä juurikaan liity runkobussiin, mutta mielestäni yksi suurimmista epäkohdista Treen joukkoliikenteessä on se, että normibussit lopettavat liikennöinnin aivan liian aikaisin.
 
Mietin vaan sitä, että olisiko tuo oranssi kymppi mielekästä jatkaa Rajasalmen yli Pirkkalaan/Lentokentälle. Tällä hetkellä ainakin tuo yhteysväli (Länsi-Tre - Pirkkala) on kohtuullisen huonosti järjestetty. No, kysynnän sanelemana tod.näk.

Kuinka ollakaan käväisi sama mielessä tänään itselläkin siinä muodossa, että pitäisikö itäinen ja läntinen kehäbussi yhdistää yhdeksi kehälinjaksi. Tällaisella pitkällä kehäbussilla voitaisiin mahdollistaa näin esim. Hervannan ja Nokian / Länsi-Tampereen yhteys nopeammin kuin keskustan kautta, tosin kahdella vaihdolla. Nopeampi tuo matka siis olisi jos vaihdot voidaan synkronoida ja/tai vuoroväli kaikilla runkolinjoilla ja kehäbussilla voidaan pitää riittävän korkeina.

Kaksi vaihtoa kieltämättä syö matkustusmotivaatiota, mutta jos vaihtoehto on suora bussi vain pari kertaa päivässä ja muulloin pitkä matka keskustan kautta, niin kuulostaa silti paremmalta.

Lentoasemalle jatkaisin vain Härmälän linjan Partolan ja Pirkkalan Suupan kautta. Tähän voisi luonnollisesti vaihtaa kehäbussista, jos esim. linja 10 jatkettaisiin Rajasalmen yli Pirkkalaan tai yhdistettäisiin itäiseen kehäbussilinjaan.

Toisaalta tuli myös mieleen, että Sarankulman palvelu jää aika heikoksi. Yksi vaihtoehto voisi tietysti olla jakaa näitä runkolinjoja latvoiltaan kahteen eri suuntaan, esimerkiksi joka toinen vuoro Sarankulman kautta vaikka Vuorekseen (jolla palveltaisiin lähinnä tuon välin paikallisliikennettä, kun Vuoreksesta keskustaan pääsisi nopeammin toista reittiä) ja toinen Pirkkalan Suupan kautta lentoasemalle. Jos runkolinjan perusvuoroväli olisi 10 minuuttia, niin latvoilla se olisi 20 minuuttia, mikä olisi vielä siedettävää.

Ei nyt välttämättä juurikaan liity runkobussiin, mutta mielestäni yksi suurimmista epäkohdista Treen joukkoliikenteessä on se, että normibussit lopettavat liikennöinnin aivan liian aikaisin.

Harvinaisen totta. Minusta klo 05-01 pitäisi tarjota normipalvelua siedettävällä vuorovälillä (joka voi toki tihentyä vielä jonkin verran ruuhka-aikoina) ja klo 01-05 hieman harvennettua yöliikennettä, joka kuitenkin oikeasti palvelisi jos taattaisiin synkronoidut vaihtoyhteydet kaikkialle muualle kaupunkiin. Keskellä yötä useimpiin tarpeisiin riittäisi varmaan, että matka-aika lähtöpisteestä päätepisteeseen on kohtuullinen vaikkei vuoroja lähtisikään kuin vaikka tunnin välein (ideaali yöliikenteen vuoroväli olisi kai 30 minuuttia, mutta lieneekö mahdollista...).

Yöliikennettä ajatellessa kannattaa muistaa, että nykyisellään takseista on huutava pula viikonlopun öinä ja ihmiset joutuvat jonottamaan pitkään turvattomissa taksijonoissa. Uskoisin, että nämä samat ihmiset kannattaisi yhtälailla kuljettaa lisämaksullisena yöliikenteenä bussilla kotiin. Kyllä varmaan kysyntää olisi jos olisi kunnolla tarjontaa ja siitä vielä tiedotettaisiinkin. Lähtisin kuitenkin siitä, että yöliikennettä ei tarjottaisi opportunistisesti vain suurimman kysynnän aikaan vaan myös hiljaisempina aikoina viikolla. Aina on ihmisiä jotka joutuvat kulkemaan vaikka vuorotöihin, lääkäripäivystykseen tai lentoasemalle todella outoina aikoina. Kunnollisen julkisen liikenteen tarjonta näihin tarpeisiin kannattaisi toteuttaa vaikka tappiolla, koska se mahdollistaisi autottoman elämäntavan sitä haluaville sekä helpottaisi satunnaisten matkaajien (kuten turistien) liikkumista. PR-arvo olisi huikea: kaupunki voisi mainostaa 24h/7pv palveluita tyyliin "Tampere - city that never sleeps". :D
 
Viimeksi muokattu:
Kuinka ollakaan käväisi sama mielessä tänään itselläkin siinä muodossa, että pitäisikö itäinen ja läntinen kehäbussi yhdistää yhdeksi kehälinjaksi.

Lentoasemalle jatkaisin vain Härmälän linjan Partolan ja Pirkkalan Suupan kautta.

Yksi vaihtoehto voisi tietysti olla jakaa näitä runkolinjoja latvoiltaan kahteen eri suuntaan

Kehälinja vaikuttaisi hyvältä ajatukselta, ja eiköhän tosiaan lentokentän palvelemiseen riitä yksi runkolinja. Sen sijaan itse en lähtisi haaroittamaan näitä runkolinjoja. Henk.koht. ainakin näkisin, että ehdoton selkeys ja kaikenlaisten väärinkäsitysten välttäminen näillä linjoilla on erityisen tärkeää.

Keskellä yötä useimpiin tarpeisiin riittäisi varmaan, että matka-aika lähtöpisteestä päätepisteeseen on kohtuullinen vaikkei vuoroja lähtisikään kuin vaikka tunnin välein (ideaali yöliikenteen vuoroväli olisi kai 30 minuuttia, mutta lieneekö mahdollista...).

Lähtisin kuitenkin siitä, että yöliikennettä ei tarjottaisi opportunistisesti vain suurimman kysynnän aikaan vaan myös hiljaisempina aikoina viikolla. Aina on ihmisiä jotka joutuvat kulkemaan vaikka vuorotöihin, lääkäripäivystykseen tai lentoasemalle todella outoina aikoina. Kunnollisen julkisen liikenteen tarjonta näihin tarpeisiin kannattaisi toteuttaa vaikka tappiolla, koska se mahdollistaisi autottoman elämäntavan sitä haluaville sekä helpottaisi satunnaisten matkaajien (kuten turistien) liikkumista.

Tunnin vuoroväli on mielestäni täysin riittävä yöaikaan, ja itseasiassa Tampereella tästä ei edes olla mitenkään tähtitieteellisen kaukana ainakaan aikataulullisesti -tiedä sitten ollaanko kustannuksellisesti. Tämä tunnin vuoroväli soveltuisi nimenomaa arkiöihin, viikonloppuisin pitäisi sitten olla tiheämpää liikennöintiä.

Jos nyt jättäisi tässä kohtaa puuttumatta sen enempää yöliikenteen linjauksiin tai aikatauluihin, niin sen verran täytyy kuitenkin sanoa, että juurikin yöliikenne on se mikä Tampereella tarvitsisi jonkinverran tuunausta ja brändäystä. Systeemi on ehdottomasti turhan sekava. Puuttumatta liikennöintiin ollenkaan saataisiin nykyisestä yöliikenteestäkin edullisin keinoin huomattavasti helpommin hahmotettavaa. Pysäkkikilpiin pitäisi merkitä myös yölinjat (mieluummin sellaisin laatoin, jotka erottuvat normilinjoista), yölinjoille pitäisi valita oma kirjain (eikä yrittää tunkea sitä Y:tä jokapaikkaan) ja aikatauluihin merkittäisiin yölinjat selkeästi omiksi linjoikseen (eikä sotkettaisi niitä ollenkaan nykytyylin normilinjojen aikataulujen sekaan). Aasinsillalla takaisin otsikon alle pyrkien totean lopuksi, että odotan yölinjoilta samanlaista selkeyttä kuin runkobussilinjoilta.
 
Sen sijaan itse en lähtisi haaroittamaan näitä runkolinjoja. Henk.koht. ainakin näkisin, että ehdoton selkeys ja kaikenlaisten väärinkäsitysten välttäminen näillä linjoilla on erityisen tärkeää.

Ehkä niinkin. Selkeys on tärkeää. Toisaalta tulee mieleen, että kaikista eniten selkeyttä kaivataan runko-osuudella. Latvoilla ei haittaa niin hirveästi jos joku haarautuminen jossain on, koska sehän koskettaa vain pientä vähemmistöä kaikista matkustajista.

Tällaisia haarautumisia on myös maailman metrolinjoilla eivätkä ne sotke pahasti ihmisiä. Sen sijaan mutkittelut pikkukaduilla reitin varrella ja ajaminen keskustassa vähän miten sattuu sotkee kuviota pahasti. Niin kauan kuin puhutaan rungosta ja sen haaroista asia on vielä ymmärrettävä, mutta jos tulee haarautumisia ja uudelleen yhdistymisiä niin siitä ei ota kukaan selvää.

Tosin kyllä kai se ideaali olisi että haarautumisia ei ole. Kustannusten optimoimiseksi haarautuminen on mielestäni kuitenkin parempi vaihtoehto kuin perustaa miljoona erilaista linjaa huonolla vuorotiheydellä ja ilman mitään konsistenssia.

Aasinsillalla takaisin otsikon alle pyrkien totean lopuksi, että odotan yölinjoilta samanlaista selkeyttä kuin runkobussilinjoilta.

Itse olen ajatellut nimenomaan niin, että runkolinjat = yölinjat. Ne reitit missä yöliikenne on järkevää, lienee järkevää päiväsaikaan ajaa runkolinjoja. Siksi mielestäni koko yölinjan käsite pitäisi hävittää. Pitäisi olla vain runkolinjoja, joita ajettaisiin päivällä tiheästi ja yöllä vähemmän tiheästi. Nämä runkolinjat kattaisivat kaupungin kaikki osat kohtuullinen kävelymatka olettaen.

Runkolinjojen lisäksi voisi olla täydentäviä linjoja, joita ajettaisiin vain päivällä ja hieman harvemmalla vuorovälillä. Näiden täydentävien linjojen tarkoitus olisi tarjota yhteys lähempää kotia tai kohdetta silloin kun sille on suurin tarve ja toisaalta niille, joille kävelymatka runkobussin pysäkille olisi liian pitkä joko maantieteestä tai yksilön terveydestä tms. johtuen.

Näkisin että vaikkapa Tampereen keskustan tuntumassa olisi kysyntää joillekin täydentäville linjoille esim. Tahmelaan (ja miksei edelleen Hyhkyn kautta Ranta-Kaarilaan), Lapinniemeen tai Santalahteen (otaksuen että runkolinjat kulkevat Pispalan valtatietä täytyy huomattavasti harvemmin asutetttu Paasikiventien varsi palvella täydentävällä liikenteellä). Näitä voitaisiin myös ajaa pienemmällä kalustolla ja brändätä kokonaan erikseen korkean kuormituksen ja palvelutason runkolinjoista.
 
Kyllä, ehdottomasti yöliikenne runkolinjoilla. Muina aikoina sitten lisäksi syöttöliikennettä pääasiassa poikittaisheilureina, jotka tosiaan syöttävät kauempana asioivia runkoon sekä tarjoavat poikittaisia yhteyksiä, joita runko ei hoida. Ihanteellisesti syöttö esitetään toissijaisena runkona, joka kulkee harvemmin ja pienemmällä kalustolla; kuitenkin yhtä lailla pitkin ja harvalukuisin (=selkein) linjoin, kiemurrellen pikkukatuja ja paikkoja, joissa ihmisiä on.

Luonnollisesti rungossa kuulutetaan vaihtoyhteydet odotusaikoineen pysäkille tultaessa.

Riittävän kätevällä syötöllä suorat ja pääosin rungon kanssa päällekkäiset linjat voidaan hyvin lakkauttaa, jolloin rungon käyttöaste tulee parempaan käyttöön. Bussiaikana kuitenkin on todennäköistä, että bussirunko tukehtuu Jokerin tavoin ja ruuhka-aikaan on toteutettava suoria ruuhkalinjoja vanhaan tyyliin.
 
Muutama kommentti:

Kannattaa vertailun vuoksi perehtyä eräisiin onnistuneimpiin vastaavan kokoisen kaupungin ratkaisuihin, esim. Malmö tai Salzburg

Laajamittainen syöttöbussiliikenne bussilla bussille ei toimi eikä tuota taloudellista säästöä. Ongelma on verrattavissa siihen, että yrittäisi mahduttaa täyteen 0,5 l pulloon 0,33 l pullollista. Raideliikenne vertaituu esim. 1,5 l pulloon... Perusongelmat ovat:
- Suora harvavuorovälinen pitkä linja on usein yllättävän edullinen verrattuna syöttävään linjaan. Syöttävälle linjalle tulee löysiä tunti- ja päiväsuoritteita siitä, kun se synkronoidaan päälinjaan, joita suoralla linjalla ei ole.
- Jos päälinja on oikein mitoitettu, sillä ei ole tilaa syöttävän linjan matkustajille
- Syöttävä linja tuottaa lisäkapasiteettia myös yhteiselle runko-osuudelle
Olen pyöritellyt tätä Turun saarten joukkoliikenneselvityksessä. Syöttö lienee järkevää lähinnä silloin, jos jollekin linjalle on erityisperuste esim. palvelu- tai koululinjana.

Yöliikenteen osalta muistutaisin kuitenkin mitoituksen kohtuullisuudesta. Yöllä liikkuvia on paljon vain viikonloppuisin. Vuorotyöt eivät yleensä ala tai lopu joukkoliikenteen palveluajan ulkopuolella. Baarit ovat merkittävä poikkeus, mutta niiden työntekijöille työnantaja joutuu usein työsuojelusyistäkin järjestämään taksikuljetuksen.

Tästä johtuen kannattaa ehkä muistaa kaksi asiaa:
- Myöhäisillan ja yön liikenteessä esim 30 minuutin vuoroväli taatuilla kohtaamisilla keskustassa kuten Freiburgissa voi olla aika hyvä palvelu.
- Taksikin kulkee, ja sen palvelutaso yöaikaan pieniin ja hyvin satunnaisiin virtoihin kuitenkin täysin ylivoimainen.
 
Itse olen ajatellut nimenomaan niin, että runkolinjat = yölinjat.

Eipä juolahtanut itselleni tämä itsestäänselvä vaihtoehto mieleen, mutta juurikin näin se pitäisi toteuttaa. Selkeät ympärivuorokautiset runkolinjat olisivat kyllä äärimmäisen hienoa palvelua.

Runkolinjojen lisäksi voisi olla täydentäviä linjoja, joita ajettaisiin vain päivällä ja hieman harvemmalla vuorovälillä. Näiden täydentävien linjojen tarkoitus olisi tarjota yhteys lähempää kotia tai kohdetta silloin kun sille on suurin tarve ja toisaalta niille, joille kävelymatka runkobussin pysäkille olisi liian pitkä joko maantieteestä tai yksilön terveydestä tms. johtuen.

Näistä täydentävistä linjoista muutama sana. Mielestäni palvelutason olisi pysyttävä ainakin nykyisen kaltaisena päiväliikenteessä myös niillä alueilla joilla runkobussi ei palvele. Näkisin, että juurikin päiväliikenteessä ei voida olettaa, että runkobussien varjolla joillekkin alueille hyväksyttäisiin huomattavasti nykyistä pitemmät pysäkkireissut tai vaihtoehtoisesti huomattavasti huonompi vuoroväli. Ja normiliikenteen vaihdottomia yhteyksiä keskustaan ei missään tapauksessa saa viedä, mutta tuskinpa tätä tarkoititkaan.

Tällaisia korkeatasoisia runkolinjoja voitaisiin Tampereella perustaa varmastikkin maksimissaan kymmenkunta. Nykyisiä bussilinjoja on 30-40, ja mielestäni niitä pitäisi runkolinjojenkin jälkeen olla merkittävä määrä olemassa. Päällekäisyyksiä kannattaa tietysti poistaa ja optimoida linjasto uudelleen, mutta ennenkaikkea näkisin tämän runkolinjaston mieluummin palvelutason ja panostusten lisäämisprojektina, kuin ainoastaan nykyisten resurssien uudelleen järjestämisenä.
 
Laajamittainen syöttöbussiliikenne bussilla bussille ei toimi eikä tuota taloudellista säästöä.

Tuskin tässä nyt mitään syöttöliikennettä haetaan, vaan synkronoituja vaihtoja -etenkin yöaikaan.

Yöliikenteen osalta muistutaisin kuitenkin mitoituksen kohtuullisuudesta. Yöllä liikkuvia on paljon vain viikonloppuisin.

Koska arkiöinä kulkijoita on selvästi vähemmän, niin bussit ajavat reitit huomattavasti nopeammin. Runkobussien reittien ja aikataulujen huolellisella suunnittelulla voitaisiin varmasti päästä tilanteeseen, missä kaluston/kuljettajien määrä on mahdollisimman pieni esim. juurikin välillä klo. 01-05. Ympärivuorokautinen selkeä runkobussilinjasto olisi mielestäni juurikin statementti sen puolesta, että ilman omaa autoakin tulee toimeen ja voi liikkua helposti. Tästä voidaan mielestäni maksaa jonkinverran extraa liikennöintikulujen muodossa.
 
Laajamittainen syöttöbussiliikenne bussilla bussille ei toimi eikä tuota taloudellista säästöä.

Ehkä termi runkolinja on väärä. En nimittäin täydentävällä liikenteellä tarkoita syöttöliikennettä vaan muita linjoja, jotka ajettaisiin kuten nykyään mutta harvemmalla vuorovälillä ja heikommalla palvelutasolla kuin korkean palvelutason runkolinjat.

Ajatuksena on kieltämättä, että nykyinen linjasto on liian koukeroinen kun sillä yritetään tarjota pysäkki kaikille mahdollisimman läheltä vaikka sitten hyvinkin heikolla vuorovälillä. Näkisin että suurin osa kävelisi marginaalisesti kauempana olevalle pysäkille, josta ajaa busseja hyvin tiheästi mieluummin kuin odottaisi 30 minuuttia tai kauempaan juuri oven edestä ajavaa bussia.

- Taksikin kulkee, ja sen palvelutaso yöaikaan pieniin ja hyvin satunnaisiin virtoihin kuitenkin täysin ylivoimainen.

Osalla ihmisistä voi työvuoro alkaa tai päättyä keskellä yötä. Sairaanhoidossa, kaupassa, liikenteessä jne. on paljon tällaisia työpaikkoja. Tai viikonloppuna ennen klo 9 tai 10, jolloin osalla linjoista liikenne on nykyään hyvin harvaa. Miten esimerkiksi sijaisuuksia eri puolilla kaupunkia tekevän kanttorin olisi tarkoitus ehtiä sunnuntaiaamuna töihin, jos busseja kulkee huonosti eikä halua käyttää autoa? Tai miten kulkevat töihin aamun ensimmäisten vuorojen bussinkuljettajat? Tai lentoaseman lähtöselvitysvirkailijat? Kaikki autolla?

Taksi on yksilölle liian kallis säännöllisesti käytettäväksi. Mielestäni on väärin sanoa, että näiden ihmisen on käytännössä pakko hankkia auto.

Näistä täydentävistä linjoista muutama sana. Mielestäni palvelutason olisi pysyttävä ainakin nykyisen kaltaisena päiväliikenteessä myös niillä alueilla joilla runkobussi ei palvele. Näkisin, että juurikin päiväliikenteessä ei voida olettaa, että runkobussien varjolla joillekkin alueille hyväksyttäisiin huomattavasti nykyistä pitemmät pysäkkireissut tai vaihtoehtoisesti huomattavasti huonompi vuoroväli. Ja normiliikenteen vaihdottomia yhteyksiä keskustaan ei missään tapauksessa saa viedä, mutta tuskinpa tätä tarkoititkaan.

Näin juuri, periaatteessa. Runkolinjaston ulkopuoliset linjat voivat periaatteessa elää kuten tähänkin asti, mutta näkisin että niiden kysyntä pienenee hieman jos runkolinjat palvelevat riittävän hyvin. Todennäköisesti jonkin verran pitäisi supistaa liikennöintiä, mutta liikaa ei voi koska osa ihmisistä tarvitsee näitä palveluita. Toisilla alueilla täydentävä liikenne voi olla ainoa realistinen yhteys, jolloin nykyisen palvelun pitää jatkua. Toisilla alueilla taas runkoyhteys kulkee melko läheltä, jolloin täydentävän linjan asiakkaiksi jäävät pääosin ne jotka eivät pääse helposti kulkemaan vaikka pari sataa metriä kauemmas runkolinjan pysäkille. Todennäköisesti tämä asiakaskunta pärjää hieman harvemmalla (mutta silti siedettävällä) vuorovälillä, kunhan palvelu on ylipäätään saatavilla.

Runkolinjan vuoroväli tulisi päivällä mielestäni olla 10-15 min sekä yöllä 30-60 min ja täydentävän linjan pääsääntöisesti päivällä 30 minuuttia ilman yöliikennöintiä.

Tällaisia korkeatasoisia runkolinjoja voitaisiin Tampereella perustaa varmastikkin maksimissaan kymmenkunta. Nykyisiä bussilinjoja on 30-40, ja mielestäni niitä pitäisi runkolinjojenkin jälkeen olla merkittävä määrä olemassa. Päällekäisyyksiä kannattaa tietysti poistaa ja optimoida linjasto uudelleen, mutta ennenkaikkea näkisin tämän runkolinjaston mieluummin palvelutason ja panostusten lisäämisprojektina, kuin ainoastaan nykyisten resurssien uudelleen järjestämisenä.

Varmasti näin. Ehkä jonkin verran pitää tehdä myös puhdasta resurssien uudelleen kohdistusta, mutta näkisin että aika paljon pitää panostaa lisää. Jos matkustajamäärät lisääntyvät vastaavasti palvelutason parantuessa, niin panostus on järkevääkin.

Tuskin tässä nyt mitään syöttöliikennettä haetaan, vaan synkronoituja vaihtoja -etenkin yöaikaan.

Nimenomaan.

Koska arkiöinä kulkijoita on selvästi vähemmän, niin bussit ajavat reitit huomattavasti nopeammin. Runkobussien reittien ja aikataulujen huolellisella suunnittelulla voitaisiin varmasti päästä tilanteeseen, missä kaluston/kuljettajien määrä on mahdollisimman pieni esim. juurikin välillä klo. 01-05. Ympärivuorokautinen selkeä runkobussilinjasto olisi mielestäni juurikin statementti sen puolesta, että ilman omaa autoakin tulee toimeen ja voi liikkua helposti. Tästä voidaan mielestäni maksaa jonkinverran extraa liikennöintikulujen muodossa.

Hyvin tiivistetty. Tätä yritin sanoa.
 
Tai miten kulkevat töihin aamun ensimmäisten vuorojen bussinkuljettajat? Tai lentoaseman lähtöselvitysvirkailijat? Kaikki autolla?

Niinhän ne kulkevat nytkin. Verotuksessa voi vähentää oman auton käytön, joten kustannus ei ole kohtuuton.

Jos ajatellaan vaikkapa lentoaseman lähtöselvitysvirkailijaa, niin jos hän ei asuisi juuri lentokentältä tulevan yölinjan varrella, kestäisi joukkoliikennematka yöllä pitkään, kun pitäisi käydä keskustassa vaihtamassa. Lisäksi bussien vuoroväli yöllä olisi pitkä, joten odotusajasta voisi tulla pitkä. Kun otetaan huomioon, että yöllä henkilöautolla pääsee todella nopeasti, ei yöllisiä matkoja säännöllisesti tekevillä varmastikaan kärsivällisyys riittäisi kauaa joukkoliikenteen käyttämiseen.
 
Niinhän ne kulkevat nytkin. Verotuksessa voi vähentää oman auton käytön, joten kustannus ei ole kohtuuton.

Mutta onko tämä se, mitä me yhteiskuntana haluamme? Tukea auton käyttöä ja olla tarjoamatta edes jotenkin realistista joukkoliikenneyhteyttä? Tällaisia kummallisia työaikoja tekeviä ihmisiä saattaa löytyä yllättävän paljon.

Jos ajatellaan vaikkapa lentoaseman lähtöselvitysvirkailijaa, niin jos hän ei asuisi juuri lentokentältä tulevan yölinjan varrella, kestäisi joukkoliikennematka yöllä pitkään, kun pitäisi käydä keskustassa vaihtamassa. Lisäksi bussien vuoroväli yöllä olisi pitkä, joten odotusajasta voisi tulla pitkä. Kun otetaan huomioon, että yöllä henkilöautolla pääsee todella nopeasti, ei yöllisiä matkoja säännöllisesti tekevillä varmastikaan kärsivällisyys riittäisi kauaa joukkoliikenteen käyttämiseen.

Tätähän juuri yritän sanoa. Keskustassa vaihtaminen sinänsä ei ole liian paha asia, jos vaihto on sykronoitu. Varsinkin yöllä matka sujuu nopeasti kun kulkijoita on vähän, ja sitäpaitsi jos työpaikka on lentoasemalla, niin todennäköisesti asuinpaikka ei ole tasan toisessa päässä kaupunkiseutua muutenkaan vaan edes järjellisen vaihtomatkan päässä.

Siispä yöliikenne pitää mielestäni järjestää esitettyjen runkolinjojen mukaan, harvennetulla (mutta ennakoitavalla ja täsmällisellä) aikataululla sekä synkronoiduin vaihdoin niin että pitkästä vuorovälistä ei aiheudu ylimääräistä odotusaikaa ja näin turhaa pidennystä kokonaismatka-aikaan.
 
Keskustassa vaihtaminen sinänsä ei ole liian paha asia, jos vaihto on sykronoitu.

On se siinä mielessä, että matka on usein selvästi pidempi kuin yksityisautolla. Lentokentältä pääsee henkilöautolla moottoritietä nopeasti eri puolille kaupunkia.

synkronoiduin vaihdoin niin että pitkästä vuorovälistä ei aiheudu ylimääräistä odotusaikaa ja näin turhaa pidennystä kokonaismatka-aikaan.

Synkronoidut vaihdot olisi oltava ilman muuta, mutta se ei poista sitä ongelmaa, että työaikojen alut ja loput eivät osuisi kaikilla bussilinjojen aikatauluihin. Harvoilla vuoroväleillä Tampereen kokoisella seudulla käy äkkiä niin, että kokonaismatka-aika henkilöautolla yöllä olisi lyhyempi kuin jo pelkästä bussin harvasta vuorovälistä seuraava odotusaika. Yöllä ylimääräinen odottelu on vielä erityisen rasittavaa, koska
se siirtää unia entistä enemmän epätyypilliseen aikaan. Tuollaista odottelua ei kovin montaa kertaa tarvitse tehdä, ennen kuin mitta tulee täyteen ja henkilöauton käyttö houkuttelee.
 
Tätä asiaa ei mielestäni pitäisi katsoa ainoastaan tietyn ihmisryhmän kannalta (esim. vain lentoasematyöntekijän tai vuorotyöntekijän ylipäätäänkään). On olemassa paljon ihmisiä, joille oman auton käyttö ei ole mitä erilaisimmista syistä johtuen mahdollista. Ympärivuorokautisella runkobussilinjastolla vaikutettaisiin juurikin näiden ihmisten liikkumismahdollisuuksiin. Uskoakseni varsin kohtuullisella panostuksella ja järkevällä suunnittelulla Tampereenkin järjestelmästä saataisiin aidosti ympäri vuorokauden palveleva systeemi.
 
On se siinä mielessä, että matka on usein selvästi pidempi kuin yksityisautolla. Lentokentältä pääsee henkilöautolla moottoritietä nopeasti eri puolille kaupunkia.

Kyllä, mutta onko tämä peruste sille, että lyödään hanskat tiskiin eikä edes yritetä tarjota joukkoliikennepalvelua? Joukkoliikennepalvelun olemassaolo muuttaisi pikkuhiljaa tottumuksia.

Sanotaan että jos olisin työmarkkinoille tuleva nuori ja haluaisin mennä Airprolle töihin lähtöselvitysvirkailijaksi tai matkatavarankäsittelijäksi ja työvuoro alkaisi vaikka klo 04.30 (ensimmäinen lento Pirkkalasta lähtee klo 06.20), niin silloin saattaisin hyvinkin harkita asettumista asumaan Härmälään, lentokentälle johtavan runkobussireitin varrelle. Eihän ihmisen asuinpaikka ole täysin vakio vaan joustaa jossain määrin työpaikan mukaan, ja sitä todennäköisemmin mitä nuoremmasta ja vakiintumattomammasta ihmisestä on kyse.

Ideaalissa maailmassa yöllä vuoroväli olisi 30 minuuttia, jolloin vuorovälistä johtuva lisätoleranssi heräämisajalle olisi vajaan puolen tunnin luokkaa. Ei paha. Varsinkin jos vaihtoehtona on tuolla palkkatasolla investoida kohtuullisen tuhti summa rahaa autoon, jolla kulkea työmatkat.

Jos keskustassa olisi lisäksi synkronoidut vaihdot eri runkobussilinjojen kesken, voisin samassa tilanteessa harkita asettumista vaikka Kalevaan, Nekalaan tai Amuriin. Matka näistä paikoista keskustaan vaihtopysäkille on ajallisesti lyhyt, mutta liian pitkä käveltäväksi. Tällaisissa tapauksissa kokonaismatka-aika lentoasemalle pysyisi edelleen kohtuuden rajoissa.

En suoraan sanottuna usko, että kovin moni asettuisi vapaaehtoisesti asumaan esim. Sorilaan, Kaukajärvelle, Lentävänniemeen tai Lamminpäähän, jos työpaikan tietää etukäteen sijaitsevan lentokentällä Pirkkalassa. Tai jos asettuisi niin sitten tietoisesti turvautuisi omaan autoon. Noista paikoista on liian pitkä joukkoliikennematka lentokentälle, jotta sitä jaksaisi kulkea jokapäiväisenä tai -öisenä työmatkana. Siispä johtopäätöksiä liikennöintikonseptin järkevyydestä ei kannata perustaa näihin ääritapauksiin vaan realistisempiin vaihtotapauksiin (vrt. Kaleva, Nekala, Amuri jne.), joissa kokonaismatka-aika on lyhyempi.

Synkronoidut vaihdot olisi oltava ilman muuta, mutta se ei poista sitä ongelmaa, että työaikojen alut ja loput eivät osuisi kaikilla bussilinjojen aikatauluihin. Harvoilla vuoroväleillä Tampereen kokoisella seudulla käy äkkiä niin, että kokonaismatka-aika henkilöautolla yöllä olisi lyhyempi kuin jo pelkästä bussin harvasta vuorovälistä seuraava odotusaika. Yöllä ylimääräinen odottelu on vielä erityisen rasittavaa, koska
se siirtää unia entistä enemmän epätyypilliseen aikaan. Tuollaista odottelua ei kovin montaa kertaa tarvitse tehdä, ennen kuin mitta tulee täyteen ja henkilöauton käyttö houkuttelee.

Kokonaismatka-aika henkilöautolla on yöllä aina lyhyempi kuin millään joukkoliikennevälineellä. Siltä täytyy tarkastella kokonaispalettia. Ihmisillä on liikkumistarpeita joihin täytyy löytää ratkaisuja. Yksi liikkumistarve on työmatka yöllä. Kaikkein optimoiduin vaihtoehto voi olla henkilöauto, mutta oikea kysymys onkin onko joukkoliikenne riittävän hyvä vaihtoehto. Jos joukkoliikenne on riittävän hyvä vaihtoehto ja sen paletista löytyy tällaiset riittävän hyvät ratkaisut kaikkiin yksilön liikkumistarpeisiin, niin silloin autottomuus on realistinen vaihtoehto vaikka auto voisikin johonkin tarpeeseen olla marginaalisesti sopivampi väline. Lisäksi pitkällä aikavälillä yksilöt pystyvät sopeuttamaan asumistaan ja tottumuksiaan joukkoliikenteen tarjonnan mukaisiksi, kunhan tarjontaa vain on ja sen tiedetään olevan vakaalla pohjalla ilman pelkoa että se lakkautetaan tulevaisuudessa.

Muuten: uskoisin että myös työpaikat ja yksilöt pystyvät jossain määrin sopeutumaan öisiin vuorovälirajoitteisiin. Työvuorot määräytyvät osittain todellisen työpanoksen tarpeen mukaan, mutta kenties niissä voitaisiin joustaa jonkin verran ja käyttää ylimenevä aika esim. konkreettisesta ajasta riippumattomiin valmistelutoimiin. Ja toisaalta joukkoliikenteen tarjonta mahdollistaisi työmatkan joukkoliikenteellä lentokentälle niille, jotka ovat valmiimpia sopeutumaan vuorovälirajoitteeseen eivätkä pistä pahakseen epätyypillisiä uniaikoja (esim. kykenevät kompensoimaan tätä päivällä). Tällaisiakin yksilöitä varmasti löytyy.

Uskon vahvasti että tarjonta luo kysyntää. Eikä nykyisen tarjonnan puutteesta voi päätellä potentiaalisen kysynnän totaalista puuttumista, ei varsinkaan pidemmällä aikavälillä jolloin eri tahot pystyvät sopeutumaan ympäröiviin realiteetteihin. Nykyiset realiteetithan ovat, että jos haluaa työskennellä lentoasemalla epätyypillisinä työaikoina, on käytännössä pakko olla ajokortti ja auto. Tämä sulkee varmasti pois potentiaalisia työntekijäryhmiä tehtävistä, joihin nykyisinkään ei liene helppo löytää tekijöitä nykyisellä palkkatasolla (?).
 
Takaisin
Ylös