Lähijunia Oulun seudulle?

Liittynyt
14 Marraskuu 2005
Viestit
190
http://www.kaleva.fi/plus/juttu809049_page0.htm

Kaleva 13.8.2009 sanoi:
Lähijunia halutaan myös Oulun seudulle

Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajalan mielestä kaupunkien pitäisi sitoutua harkitsemaan lähijunaliikenteen aloittamista Raahen ja Iin välille. "Tämä vähentäisi päästöjä, kun Ouluun tulevien työmatkalaisten ei tarvitsisi omalla autolla kulkea", Rajala toteaa. "Koska käsittääkseni kaksoisrata rakennetaan nyt Ouluun asti, se olisi myös radallisesti mahdollista", hän jatkaa.

Reitti Raahen ja Iin välillä kulkisi Haukiputaan, Oulun, Kempeleen, Limingan ja Ruukin rautatieasemien kautta. "Nämä asemat eivät ole enää asiakaskäytössä, mutta niissä on kyllä pysähdyspaikat", kertoo VR:n Pohjois-Suomen tiedottaja Sanna Keränen. Tällä hetkellä näistä kunnista kulkee päivittäin lähes 10 000 ihmistä töissä Oulussa.

VR ei tyrmää ajatusta ensi kädeltä. "Tottakai jos ongelmat saadaan ratkaistua siten, että liikennöinnistä tulee taloudellisesti kannattavaa niin meillä ei ole mitään sitä vastaan", kertoo VR:n Pohjois-Suomen aluejohtaja Markus Lohikoski.
 
Olen itsekin oululaisena miettinyt lähijunien mahdollisuuksia Oulussa. Pohjoiseen päin mentäessä rata kulkee lisäksi tärkeän työpaikkakeskittymän, teknologiakylän välittömässä läheisyydessä, eikä yliopistokaan hirveän kaukana ole. Oulun seudulla on myös kovia kasvupaineita, jotka toistaiseksi ratkaistaan rakentamalla asutusta moottoriteiden varrelle, eli yksityisautoiluun perustuvaksi. Lähijunayhteys mahdollistaisi kuntia kaavoittamaan tiiviimpää asutusta rautatieasemien läheisyyteen, joka osaltaan saattaisi hidastaa seudun hajaantumista.

Artikkelissa mainitun linjan lisäksi kannattaisi tutkia yhteyttä Muhokselta/Utajärveltä pohjoisen suuntaan. Kun pk-seudulle on tilattu runsaasti uutta kalustoa, mahtaisiko esimerkiksi sm1-junia riittää pohjoiseen, jolloin liikenteen aloittaminen ei valtavia pääomapanoksia vaatisi?
 
Moottoritien läheisyys ei tee autokaupunkia, autokaupungin rakentaminen tekee autokaupungin. Moottoritie on mahtava katu jolla ajaa nopeita busseja kaupunginosien välillä. Junarata ei maagisesti mahdollista joukkoliikennekaupunkia, vaikka kyllä siihen liittyvät mielikuvat tekevät siitä helpompaa. Junarata tarvitsee busseja sitä syöttämään, joka on suoraan moottoritietä kulkeviin busseihin verrattuna pelkästään hyvä vaihtoehto, jos junalla pääsee reilusti nopeammin kuin moottoritietä.
 
Eikös Oulussa pyöräily ole kovin suosittua? Lähijunissa on busseihin nähden sellainenkin hyvä puoli että tilaa riittää tarvittaessa pyörillekin, jos ei tätä mahdollisuutta tariffipolitiikalla tuhota.
 
Kun pk-seudulle on tilattu runsaasti uutta kalustoa, mahtaisiko esimerkiksi sm1-junia riittää pohjoiseen, jolloin liikenteen aloittaminen ei valtavia pääomapanoksia vaatisi?

Kyllähän niitä varmasti riittäisi, mutta eikös joku valopäätaho ole päättänyt romuttaa vanhan kaluston?
 
Nämä Oulun suunnitelmat kuulostavat oikein hyviltä ja ihan yhtä realistisilta kuin Tampereella ja Turussa. On vain hyvä, jos useampikin kaupunkiseutu ajaa samaa asiaa. Nyt pitäisi vain lyödä hynttyyt yhteen ja saada kansanedustajat tajuamaan, että lähiliikennettä tarvitaan myös muualla kuin Helsingin seudulla.
 
Yhtään Sm1 eli ole vielä paalattu, menossa on kyllä. Varmasti jos maksaja löytyy, niin joitakin sellasii Ouluun voidaan tuoda vielä ajoon.
 
Nämä Oulun suunnitelmat kuulostavat oikein hyviltä ja ihan yhtä realistisilta kuin Tampereella ja Turussa. On vain hyvä, jos useampikin kaupunkiseutu ajaa samaa asiaa. Nyt pitäisi vain lyödä hynttyyt yhteen ja saada kansanedustajat tajuamaan, että lähiliikennettä tarvitaan myös muualla kuin Helsingin seudulla.

...ja kunnanvaltuutetut. Ja autoiluun puolipakolla totutetut kuntalaiset.
 
...ja kunnanvaltuutetut. Ja autoiluun puolipakolla totutetut kuntalaiset.

Hyvä pointti.

Periaatteessa kai eduskunta on avainasemassa siinä, että lainsäädännöllisesti määritellään alueellisen joukkoliikenneviranomaisen rooli myös junaliikenteen tilaajana. Ilman tätä YTV-alueen ulkopuolinen lähiliikenne on haasteellista saada aikaan muutoin kuin VR:n omaehtoisena toimintana, mikä taas ei toteutune mitenkään itsestäänselvästi. Toinen tärkeä asia, jota eduskunnalta odotetaan on vapaa rataverkolle pääsy eli että tuo alueellinen joukkoliikenneviranomainen voi tilata liikennöinnin joltakulta muulta kuin VR:ltä. Muutoinhan VR voi asettaa hinnan niin korkealle ettei sen tarvitse käytännössä toteuttaa liikennettä.

Kun tämä lainsäädännöllinen viitekehys on kunnossa, niin sitten kunnanvaltuutettujen tulee ymmärtää tilata tätä liikennettä välillisesti alueellisen joukkoliikenneviranomaisen kautta. Toisaalta jos kunnanvaltuutettujen tahtotila on riittävän vahva ja lobbaus tehdään taidokkaasti, on mahdollista ohjata eduskunta luomaan vaadittu lainsäädäntö. Ilman vahvaa lobbausta tuo ei välttämättä toteudu ikinä.

Eli kumpi on muna, kumpi kana? Vaikea sanoa.

Joka tapauksessa näkisin, että mitä useammalla kaupunkiseudulla tällaisia hankkeita puuhataan, sitä suurempi on paine eduskuntaa kohtaan puuttua VR:n asemaan sekä tuottaa muutenkin tarvittava lainsäädäntö. Ja kun tämä tapahtuu, käytännön toimet alueilla muuttuvat ratkaisevasti helpommiksi.

Ehkä merkittävin henkinen kynnys lienee luopuminen raideliikennepolitiikassa puhtaasta keskusjohtoisuudesta ja sen tunnustaminen, että alueilla itsellään täytyy olla merkittävä rooli alueellisten liikennetarpeiden ja niihin vastaamisen määrittelyssä. Yleensä keskushallinnon rooliin jo kuuluu vastustaa hallinnollisten valtuuksien alueellistamista ja toisaalta alueilla ei välttämättä ole lähtötilanteessa kovin korkeaa kompetenssia aiemmin puhtaasti valtakunnan tasolla hoidettujen palveluiden tilaamisessa. Siispä tätä kompetenssia tulee aktiivisesti kehittää.
 
Yhtään Sm1 eli ole vielä paalattu, menossa on kyllä. Varmasti jos maksaja löytyy, niin joitakin sellasii Ouluun voidaan tuoda vielä ajoon.
Käsitykseni mukaan tässä asiassa ei auta edes maksaja. Kaluston hävittäminen on ollut kategorinen päätös. Romutussopimuksessakin on ehdoton vaatimus siitä, että kalusto hävitetään eikä sitä missään tapauksessa saa myydä kunnostuskelpoisena edelleen. Näin toimii monopoli, jonka intressi on minimoida myös monopolin lakkauttamisen uhka. Eli mahdollisten kilpailijoiden elämä tulee tehdä mahdollisimman vaikeaksi eikä sitä tule missään tapauksessa helpottaa sillä, että olisi olemassa kaluston jälkimarkkinat, jotka madaltavat markkinoille tulon kynnystä.

Periaatteessa kai eduskunta on avainasemassa siinä, että lainsäädännöllisesti määritellään alueellisen joukkoliikenneviranomaisen rooli myös junaliikenteen tilaajana. Ilman tätä YTV-alueen ulkopuolinen lähiliikenne on haasteellista saada aikaan muutoin kuin VR:n omaehtoisena toimintana, mikä taas ei toteutune mitenkään itsestäänselvästi.
Tämä asia on valitettavasti päin mäntyä uuden Joukkoliikennelain esityksessä. Junaliikenteessä YTV-alue on ainoa poikkeus, eli HSL saa toimia joukkoliikenneviranomaisena myös seudullisen junaliikenteen suhteen. Muualla viranomainen on LVM, eli mikään ei muutu. Yhteys kaavoituksen liikennesuunnittelusta toimivaltaan junaliikenteessä on liian pitkä, kun ketju kulkee LVM:n kautta monopoliyritykseen.

Toinen tärkeä asia, jota eduskunnalta odotetaan on vapaa rataverkolle pääsy eli että tuo alueellinen joukkoliikenneviranomainen voi tilata liikennöinnin joltakulta muulta kuin VR:ltä. Muutoinhan VR voi asettaa hinnan niin korkealle ettei sen tarvitse käytännössä toteuttaa liikennettä.
Itse asiassa edes vapaa rataverkolle pääsy ei olisi välttämätöntä talouden kannalta, jos vain olisi paikallinen toimivalta junaliikenteeseen. Monopolilainsäädännön tilanteessa VR Oy:ltä on pakko ostaa vain kuljettajapalvelu. Kunnallinen liikennelaitos tai vastaava voi omistaa ja ylläpitää itse kaluston (kuten Junakalusto Oy) ja aikataulusuunnittelu kuuluu toimivaltaiselle viranomaiselle.

Junaliikenteen kokonaistaloudessa kuljettajakustannus ei ole ratkaiseva, kuten toisaalla foorumilla muutama päivä sitten osoitin HKL:n tilastojen mukaan. Monopolistaan huolimatta VR Oy joutuu hinnoittelemaan kuljettajapalvelun markkinaehtoisesti, muuten se rikkoisi lakia määräävän markkina-aseman hyväksikäytöllä. On nimittäin helppo osoittaa, mikä on käypä markkinahinta veturinkuljettajan työn myynnille, koska henkilötyötä myydään niin paljon vastaavilla aloilla ja yleensä.

HKL:lle maksaa ratikan tai metron aikataulunmukainen kuljettajatunti 30 €. Metron kokoisessa yksikössä se on 16 % liikennöinnin kuluista. Paikallisjunaliikenteessä markkinahinta voisi olla esim 50 €, mikä ei vielä vaikuta olennaisesti liikenteen talouteen. Jos siis kunta hoitaa itse (VR Oy:stä riippumatta) kaiken muun, Turun esimerkin perusteella ei ole kokonaistaloudelle kovin suurta eroa sillä, ovatko kuljettajat työsuhteessa vai ostopalveluna VR Oy:stä.

Joka tapauksessa näkisin, että mitä useammalla kaupunkiseudulla tällaisia hankkeita puuhataan, sitä suurempi on paine eduskuntaa kohtaan puuttua VR:n asemaan sekä tuottaa muutenkin tarvittava lainsäädäntö. Ja kun tämä tapahtuu, käytännön toimet alueilla muuttuvat ratkaisevasti helpommiksi.
Paikallisjunaliikenteestä kiinnostuneita seutuja on Suomessa toista kymmentä. Näiden seutujen hallintojen pitäisi löytää toisensa ja lobata asia läpi. Mieluiten heti, ennen kuin eduskunta siunaa Joukkoliikennelain.

Mutta se ei tapahdu vain täällä keskustelemalla. Meidän pitää keskustella näiden seutujen viranomaisten ja poliitikkojen kanssa ja kertoa heille kaikki tämä.

Antero
 
Eikös Oulussa pyöräily ole kovin suosittua? Lähijunissa on busseihin nähden sellainenkin hyvä puoli että tilaa riittää tarvittaessa pyörillekin, jos ei tätä mahdollisuutta tariffipolitiikalla tuhota.

Oulussa pyöräillään paljon kai lähinnä siksi että siellä on yliopisto ja joukkoliikenne huonompaa kuin mitä voisi sen kokoiselta kaupungilta odottaa, ja maa on tasaista. Toisaalta ankarien talvi-olosuhteiden kuvittelisi vähentävän pyöräilyä.

Joka tapauksessa ajatus lähijunaliikenteestä Oulussa on tervetullut ajatus. Kaupungissa lienee myös tavaraliikenteelle tarkoitettuja sivuratoja joita voisi hyödyntää tähän tarkoitukseen esim duoratikalla toimiviksi.

Toinen asia jota ihmettelen muuten, että miksi nykyiset kaukojuat eivät voisi pysähtyä myös Tuiran asemalla joka on aika keskeisellä paikalla?

t. Rainer
 
...seutujen hallintojen pitäisi löytää toisensa ja lobata asia läpi. Mieluiten heti, ennen kuin eduskunta siunaa Joukkoliikennelain.

Mutta se ei tapahdu vain täällä keskustelemalla. Meidän pitää keskustella näiden seutujen viranomaisten ja poliitikkojen kanssa ja kertoa heille kaikki tämä.

Just näin. Toimenpiteitä?
 
Toinen asia jota ihmettelen muuten, että miksi nykyiset kaukojunat eivät voisi pysähtyä myös Tuiran asemalla joka on aika keskeisellä paikalla?

Tuirasta on rakennukset ja laiturit purettu yli kymmenen vuotta sitten Toppilaan menevän ohikulkutien alta. Paikka ei muutenkaan ole mikään Pasilan tai Tikkurilan tapainen liikennehubi vaan lähiötyyliin rakennetun alueen takamaita. Sieltä ei löydy enää edes niitä maitotonkkaa ja polliisia.
 
Tuirasta on rakennukset ja laiturit purettu yli kymmenen vuotta sitten Toppilaan menevän ohikulkutien alta. Paikka ei muutenkaan ole mikään Pasilan tai Tikkurilan tapainen liikennehubi vaan lähiötyyliin rakennetun alueen takamaita. Sieltä ei löydy enää edes niitä maitotonkkaa ja polliisia.

Niin se ehkä nykyään on, mutta se voisi olla jotain muuta. 30 vuotta sitten jokainen stadilainen olisi nauranut ajatukselle että Pasilassa, ja jokainen turkulainen sille että Kuppiksessa alkaisi pysähtyä kaukojunat.

t. Rainer
 
Tämä asia on valitettavasti päin mäntyä uuden Joukkoliikennelain esityksessä. Junaliikenteessä YTV-alue on ainoa poikkeus, eli HSL saa toimia joukkoliikenneviranomaisena myös seudullisen junaliikenteen suhteen. Muualla viranomainen on LVM, eli mikään ei muutu. Yhteys kaavoituksen liikennesuunnittelusta toimivaltaan junaliikenteessä on liian pitkä, kun ketju kulkee LVM:n kautta monopoliyritykseen.

Harmillista.

Mutta olisiko tätä mahdollista kiertää? Eikös kunnan sisäisessä liikenteessä kunta ole toimivaltainen viranomainen? Esim. tehtäisiin siten että joukko kuntia, esim. Turun, Tampereen tai Oulun ympäristöstä, muodostaa yhteistyöelimen, joka suunnittelee seudullisen lähijunaliikenteen. Sitten tämä yhteistyöelin pilkkoo suunnitelman kuntakohtaisiin palasiin ja kukin kunta erikseen tilaa oman alueensa liikennöinnin rajalta rajalle raideliikenneoperaattorilta. Lippuyhteistyö vaatii vielä omat kiemurat tämän päälle, mutta mahtaisiko teoriassa onnistua? Jos onnistuu, niin näin alueilla voitaisiin efektiivisesti kävellä LVM:n yli. Kyseessä olisi lähtökohtaisesti kuntien sisäinen liikenne ja liikennöitsijä vain "sattumalta" ylittäisi kuntarajan toteuttaessaan palvelua. Tai jotain muuta vastaavaa.
 
Takaisin
Ylös