Pori-Helsinki radasta esiselvitys

Terve,

Tarkoitatko tuolla Porin raitiotie ajatuksella samantyylistä ratkaisua kun esim. TramWest?

Niin onha tuo harvaan asutuetulla alueella raiteiden rakentaminen enemmän kuin haasteellista:

* Jos tekee suoran radan niin ei ole asiakkaita, ja paikkakunnat jotka jää ulkopuolelle katsoo, että hanke on ollut elitistinen ja sorsii heitä.

-> eli jääkö tiettyjen paikkakuntien asukkaille vain veronmaksajan rooli, kun tiettyjä kaupunkeja kehitetään jatkuvasti ja toisia ei ?
-> lisäksi logistiikan kehitys tuo yleisesti ottaen paikkakunnalle uusia asukkaita, yrityksiä ja lisää yritysten liikevaihtoa eli toisinsanoen soppa alkaa olemaan valmis.

* Jos tekee kompromisseja ja tekee "keräilyerä" radan niin silloin isompien kaupunkien edustajat itkee, että rata ei ole tarpeeksi suora, pitää saada oikorata.

Teki niin tai näin niin aina löytyy valittajia. On tämä demokratia vain hieno asia :D.

Mikä nyt on sitten oikeita päätöksiä loppujenlopuksi? Tuntuu, että riippuu aika paljon siitä että, keneltä kysyy.

Enemmän Someroa hyödyttäisi Forssa-Salo-rautatie. Tuon voisi toteuttaa vaikkapa kevyenä raitiotienä, jota pitkin Someron lyhyet tavarajunat voitaisiin ajaa.

Olen ihan samaa mieltä, mutta sen verran realistinen olen, että rahoitusta tuolle hankkeelle ei löydy ikinä.

->Someron hommat pitää tulla jonkun ison projektin sivutuotteena, tai sitten ei tule ikinä.

Ja maakunnassa on muutenkin paljon toivehankkeita listalla joille ei tule ikinä löytymään rahaa eli mikäli mahdollista niin raidelinjaus mahdollisimman monen seutu ja kantatien suuntaisesti niin tulee monta tiekunnostusta ja suoristusta (tai vähintään linjaukset niille) samalla projektilla.

Siksi tämmöisten isojen projektien yhteydessä olisi erittäin toivottavaa, että kompromisseja tehtäisiin ja koitettaisiin kehittää asioita "ikitoiveidenkin" mukaan. Ei Somerollekaan ole toivottu rautatietä kun yli sata vuotta (ks. Someron junaliikenteen/raiteiden linjaus -50--70 luvulla?" topiikin linkit

Mielenkiintoinen pikkuseikka muuten, että Forssan väkiluku on semmoisessa syöksykierteessä, että jos väkiluvun väheneminen pysyy Loimaan väkiluku on täll

http://fi.wikipedia.org/wiki/Loimaa
Väkiluku 17 010

http://fi.wikipedia.org/wiki/Forssa
Väkiluku 17 785


Laskeskelin tämmöisen väestöennusteen 2005+2010 muuttokeskiarvolla ja jos muuttotrendi pysyy samana niin 2020 Forssassa on väkeä saman verran kun Loimaassa on tällähetkellä.

2000 18 506 (−1036
2005 17 918 (−588
2010 17 785 (-133
2015 17 425 (-360,5
2020 17 064 (-360,5
2025 16 704 (-360,5


Ps. Olen kyllä erittäin voimakkaasti sitä mieltä, että yhteiskuntaa pitäisi nyt alkaa rakentamaan tosissaan siltäpohjalta, että mitä jos öljyn hinta nousee tai öljyn saanti hankaloituu. Erityisasemassa tässä kehityksessä on etenkin alueet joilla tapahtuu merkittävässä määrin ruuantuotantoa.

pps. löytyi muuten Loimaa-Somero jaSomerniemi-Pusula välin teiden kehittämiselle eduskunta merkintä 12.2009 http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/taa_142_2009_p.shtml

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=utptaa&${BASE}=faktautptaa&${THWIDS}=0.3/1269453243_423702&${TRIPPIFE}=PDF.pdf

..samaa on ehdotettu ainakinv 2007, eli nämäkin tiehankkeet on jo "vuosikertaa"
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=utptaa&${BASE}=faktautptaa&${THWIDS}=0.13/1269453373_188404&${TRIPPIFE}=PDF.pdf
 
Viimeksi muokattu:
Huomasin varsin hauskan, mutta todenperäisen kirjoituksen Salon seudun sanomissa liittyen bussiliikenteeseen:

Salon Seudun Salomat sanoi:
Tilausbussi Somerolle

Somerolla on suunniteltu kesäksi tonttimarkkinointipäivää, jonka aikana pääkaupunkiseutulaisia rahdattaisiin tilausajobussilla katsomaan paikkakunnan mainioita asuinpaikkoja ja vähän kulttuuritarjontaakin. Uusien asukkaiden toivossa keksitty idea on hilpeä, mutta antaa täysin väärän kuvan siitä, että paikkakunnalle pääsisi jollain muulla kuin omalla autolla.

Bussiretkelle ei pidä päästää yhtäkään, kellä ei ole autoa ja ajokorttia. Pääsyvaatimus säästää myöhemmiltä pettymyksiltä. Bussimatkalaisille on syytä tähdentää, että oma auto on tässä maaseutukaupungissa ainoa toimiva tapa liikkua.

On turhaa jeesustelua vaatia suosimaan joukkoliikennettä ja vähentämään yksityisautoilua. Se ei onnistu maaseudulla, jossa bussit kulkevat harvoin ja vuorot hupenevat vuosi vuodelta. Maaseudulla pitäisi sisällyttää ajokorttikurssi pakolliseksi peruskoulun jälkeisiin lukio- tai ammattiopintoihin heti, kun ikä riittää.

n n

Joukkoliikenne kuljettaa maaseudulla juuri ja juuri kouluaikoina nuoret läheiselle opiskelupaikkakunnalle ja takaisin, mutta esimerkiksi työssä käyvä aikuinen ei voi sen varaan elämäänsä rakentaa.

Salossa töissä käyvä ajokortiton somerolaisnainen kertoo, että aamuseitsemän bussi sopii kyllä työvuoroon, mutta se on niin tukossa kouluun meneviä teinejä, etteivät istumapaikat riitä läheskään kaikille. Naisen kokemuksen mukaan liian täysi linja ei sovi viisikymppisen fysiikalle eikä psyykelle. Koulujen loma-aikoina töihin ei kuljeta sekään linja.

Kahdeksankymppistä äitiään Lahdesta tapaamaan tuleva nainen on tuskastunut. Helsingin kautta Somerolle kulkiessa yhden suunnan taittamiseen menee yli neljä tuntia. Forssan kautta kulku onnistuisi alle kolmessa tunnissa, jos yhteys Somerolle toimisi, mutta arki-iltaisin busseja ei kulje, ja lauantaisin Somerolle pääsee vain puolenpäivän aikaan. Sunnuntaisin ei pääse takaisin kuin taksilla. Viikonlopusta ei kovin pitkää tule, valitsee sitten kumman reitin tahansa.

n n

Aikuinen ihminen muuttaa kotikuntaa lähinnä kahdesta syystä: saadessaan uuden työpaikan tai löytäessään puolison. Somerolla sen paremmin kuin lähikunnissakaan ei tällä haavaa ole järin paljon töitä tarjolla, mutta sinkkuja lienee koko joukko. Jos ei Someron elinkeinolautakunta onnistu bussimatkustajien sijaan houkuttelemaan paikkakunnalle uusia yrityksiä, pitää sen ruveta kiireen vilkkaa suunnittelemaan senssitapahtumaa Suviheinäviikolle.

Peräkammarien lukuisat poikamiehet voisi marssittaa tyrkylle, jos joku toispaikkakuntalainen innostuisi jostain heistä ja sitä kautta maallemuutosta. Kaipa muutama vapaa nainenkin olisi tuoda tarjolle. Asukasluku nousuun!

Minna Filppu
http://www.sss.fi/scripts/edoris/edoris.dll?tem=lsearchart_sss&search_iddoc=115911


LateZ mainitsi, että maaseudun turismi voisi olla kehittyvä ala maaseudulla:

Lisäksi raitiotie suorinta reittiä linjattuna mahdollistaisi Torron kylän kehittämisen ja toisi nähtävyytenäkin tunnetun Torronsuon retkeilijöitten ulottuviin.

Laten kommenttiin liittyen: Somerollahan on reippaasti yli 2000 kesäasukasta jos lisäksi maaseutumatkailu kehittyy merkittävästi niin myös logistiset tarpeita tulee kehittää.

Löysin tähän maaseutumatkailun kasvuun liittyvän artikkelin:

Iltalehti sanoi:
Maaseutumatkailulle povataan valoisaa tulevaisuutta

Suomalaisten perheiden odotetaan lisäävän maaseutumatkailua.

Maaseudun matkailutoiminta kehittyy suotuisasti MTK:n maaseutumatkailuyrittäjille tekemän kyselyn mukaan. Kyselyn tulokset osoittavat selkeästi, että maaseutumatkailu kiinnostaa ja alalla on kysyntää.

Maaseutumatkailuyritykset odottavat kysynnän säilyvän hyvänä ja kotimaan vapaa-ajan matkailun kasvavan. Erityisesti perheiden odotetaan lisäävän matkailua maaseudulla. Yrityksistä 40 prosenttia odottaa alan kasvavan jonkin verran tai merkittävästi.

Ulkomaisten matkailijoiden osalta yrittäjien odotukset ovat varovaisempia. Maat, joista saapuu maaseudulle matkailijoita, ovat Saksa, Venäjä, Viro ja Ruotsi.

http://www.iltalehti.fi/matkajutut/2010032311346490_ma.shtml


Esim. http://www.lomarengas.fi/ osoitteesta voi ihmetellä vuokrattavien vapaa-asuntojen määrää Somerolla (Kirjoita Kunta / Hiihtokeskus / Alue -> Somero)

Lisäksi väestökehityksessä Somerolla on alkanut tapahtumaan positiivisia merkkejä: Someron kaupungin sivuilla kohdassa Päätöksenteko/Talous/Talousarvio/Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma 2009 - 2011 mainitaan seuraavaa:

Someron kaupunki sanoi:
Nettomuutto, joka on puolestaan enimmäkseen ollut positiivinen, sisältää kuntien välisen tulo- ja lähtömuuton sekä siirtolaisuuden.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tervehdys,

Huomasin, että tätä Pori - Helsinki rataa on suunniteltu jo 1950 luvulla ja ehkä jopa aikaisemmin! Alla alleviivattuna ja boldattuna mielenkiintoisimmat maininnat Loimaan juna-asemasta

RKY:n sivuilta poimittua sanoi:
Historia
Maamme ensimmäisen 1862 valmistuneen Helsingin ja Hämeenlinnan välisen radan jatkamista Hämeenlinnasta pohjoiseen ja länteen suunniteltiin ensin yksityisin, lähinnä venäläiseen rahoitukseen perustuvin varoin ja voimin. Hankkeiden kariuduttua päätti senaatti 1874 perua antamansa toimiluvan ja ryhtyä valtion varoin rakennuttamaan rataa 1872 päätetyn linjauksen mukaisesti.


Loimaata suunniteltiin risteysasemaksi vielä 1950-luvulla, mutta pääkaupungista Loimaan kautta Satakuntaan kulkeva rata jäi rakentamatta.

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4231

Osaako joku sanoa, että mihin tämä Pori-Loimaa-Helsinki ratahanke sitten karahti?

Ja mille tasolle 1950 luvulla Pori-Loimaa-Helsinki rata saatiin suunniteltua valmiiksi?

Olisiko ollut mietittynä Loilmaalta jotakin tämänkaltaista linjausta Pori-Loimaa-Helsinki reitille?
 
Viimeksi muokattu:
Kirjassa Rantarata (Markku Nummelin) on ote kartasta, jossa on suunniteltuja ratasuuntia Porin suuntaan. Kolmesta linjauksesta eteläisin on piirretty Pitäjänmäeltä suoraan Auraan ja siitä edelleen Säkylän kautta jonnekin (kartta päättyy). Keskimmäinen linjaus jatkaa Nummelasta Somerolle, sieltä Kyrön kautta jonnekin Kokemäen suuntaan. Pohjoisin vaihtoehto menee Pitäjänmäeltä Nummelan - Someron - kenties Lauttakylän kautta kohti Poria. Kirjassa Radan varrella - Suomen rautatieliikennepaikat (toim. Jussi Iltanen) taas useammassakin kohdassa kerrotaan, että vielä 20-luvulla rataa Poriin Loimaan kautta joko Peipohjaan tai Risteelle pidettiin tarpeellisena kunnes autoliikenteen kehitys vei tämän tarpeen. Lisäksi ratasuunta Riihimäeltä Loimaalle on ollut esillä.

20-luvulla kuitenkin vaadittiin Porin rautatien linjaamista Forssan ja Lauttakylän kautta, eli nyt esillä olevalle reitille. Olivathan Karkkila, Forssa ja Jokioinen teollisuuspaikkoja, joilla rautatielle oli tarvetta. Ilmeisesti tuossa vaiheessa jo ajatukset kapearaiteisesta rataverkosta Forssan eteläpuolelle oli haudattu ja toivo laitettiin leveäraiteisen vahvasti esillä olleeseen Porin rataan.

Suppeisiin lähteisiin perustuen itselleni on muodostunut käsitys, jonka mukaan Porin rata olisi kulkenut joko Someron tai Forssan - ei molempien kautta. Riihmäestä sen sijaan Turun suuntaan vievä rata olisi johtanut Forssan ja Someron kautta Saloon tai sitten Forssan kautta Loimaalle.

Valtionrautatiet 1937-1962 toteaa vv. 1936-1954 Rautatiehallituksen eri syistä tutkimuksia sellaisilla ratasuunnilla, jotka eivät ole tulleet rakenteille, yhteensä 2519 km:n matkalla, josta täyskoneellista tutkimusta 1351 km:n. Lienee Someron-Forssan seudulla ollut eräitäkin vaihtoehtoja esillä. Tämän jälkeen Rautatiehallitus pyrki välttämään sellaisten ratasuuntien tutkimista, joita ei olla toteuttamassa pian. Tällä viittaan siihen, että luultavasti Someron-Forssan seudulla on ratalinjoja tutkittu varsin paljon tuona aikana, vaikkei mitään oikein konkreettista suunnitelmaa rakentamisesta olekaan ollut.

Luulen, että mikäli Satakunnan rautatie olisi 20-luvulla toteutettu, olisi kilpa Someron-Loimaan ja Forssan-Humppilan ratasuunnista ollut varsin kova. Karkkila-Forssa-Jokioinen -reitillä leveäraiteisen rautatien palvelun piiriin olisi tullut teollisuuspaikkakuntia, joita tosin palvelivat jo yksityiset rautatiet. Tuosta vaihtoehdosta kuitenkin luovuttiin ja teollisuuden palvelu olisi vienyt voiton maaseutupitäjien tarpeilta ja Forssan kautta kulkeva rata olisi ollut ainoa todellinen vaihtoehto. Uskon, että sotien jälkeen Somerolle olisi vakavasti suunniteltu juuri mainittua Riihimäki-Salo/Turku -yhteyttä. 20-luvulla rataa Someron ja Loimaan viljelysseuduille pidettiin tarpeellisena pääkaupungin ruokahuollon takia. Myöhemmin rautateitten tavaraliikenne palveli enemmänkin vientikuljetuksia ja teollisuutta.

Timpan kartan mukaista koukkausta Loimaa-Somero-Forssa en usko koskaan suunnitellun.
 
Tervehdys Late,

Kiitoksia kovasti tiedoistasi liittyen näihin muinaisiin Pori-Helsinki linjauksiin. Taidankin varata molemmat opikset itselleni kirjastosta, kun kerran näyttää löytyvän:


Tekijä Nummelin, Markku
Teoksen nimi Rantarata / Markku Nummelin
Julkaisutiedot [Helsinki] : Kustantaja Laaksonen, 2008

Ulkoasu 184 s. : kuv., kartt. ; 22 x 31 cm
Järjestelmänumero 9789529968589
ISBN 978-952-99685-8-9 (sid.)
Asiasana rautatiet



Tekijä Iltanen, Jussi
Teoksen nimi Radan varrella : Suomen rautatieliikennepaikat / Jussi Iltanen
Julkaisutiedot [Helsinki] : Karttakeskus, 2009

Ulkoasu 432 s. : kuv., kartt. ; 32 cm
Järjestelmänumero 9789515932143
ISBN 978-951-593-214-3 (sid.)
Muu nimeke Suomen rautatieliikennepaikat
 
Alla mielenkiintoinen artikkeli eläköityvien, ihmisten maallemuutosta.

Erityisen tärkeää on muistaa, että vanhemmat ihmiset jossakin vaiheessa lopettavat omalla autolla ajamisen ja alkavat käyttämään vain julkisia kulkuvälineitä.

Esim. Somerolla tämä eläkeläisten maallemuutto on jo havaittavissa jo pitkän aikaa.

Talousanomien artikkeli eläköityvien ihmiseten maallemuutosta sanoi:
1 740 euroa – eläisitkö tällä eläkkeellä?
Pitäisikö ruveta eläkesäästäjäksi vai riittääkö työeläke elintason ylläpitämiseen tulevina vanhuusvuosina? Ainakin keskituloista neljäkymppistä uhkaa niukka tulevaisuus. Katso paljonko sinä saisit eläkettä. Taloussanomat selvitti myös riittääkö se elämiseen.


Maallemuutto kutsuu yhä useampia pientuloisia palkansaajia tulevina eläkevuosina. Osalla ei riittäisi edes bruttoeläke niukkaan toimeentuloon Helsingin seudulla.

Talouden hallinta menee monilla kiikun kaakun ilman lisätuloja tai säästöjä.

Tämä ilmenee, kun vertaa Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professorin Veli-Matti Ritakallion tekemää selvitystä siitä, millä rahalla tulee toimeen, Eläketurvakeskuksen tekemään laskelmaan tulevista eläkkeistä.


Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntijan Juha Knuutin tekemät laskelmat ovat teoreettisia, mutta karuja. Ne näyttäisivät pakottavan tai kannustavan ainakin monet pääkaupunkiseudulla asuvat sekä maallemuuttoon että myös eläkkeelle jäämisen lykkäämiseen.

Jos täytät tänä vuonna 50 vuotta ja saat suunnilleen keskimääräistä 2 750 euron kuukausiansiota, eläkkeesi 63-vuotiaana on 1 690 euroa kuussa.
 
Terve,

Huomasin tämmöisen mielenkiintoisen artikkelin liittyen tähän Pori-Helsinki rataan. Artikkeli on varsin pitkä, noin neljäs osa aukeamaa joten alla poimintoja mielenkiintoisimmista artikkelin kohdista.

Somero lehti sanoi:
Forssalaiset suunnittelevat Someroa sivuavaa rautatietä

Rautatie on löydetty Forssassa keinoksi auttaa seutukunta kasvuun. Helsingin ja Porin välille suunniteltu rautatie toisi radan varrelle myös Someron.


...Henkilöliikenteen tarpeita palvelisi Pöyry Finland Oy:n tekemän selvityksen mukaan ratalinjaus Helsinki-Forssa-Pori, joka kulkisi myös Nummelan ja Karkkilan kautta. Ratalinjauksen varrella sijaitsee tällöin myös Somero.

..Rataselvityksiä Forssassa esitellyt Outi Nietola toteaa, että suunnitelmat ovat tällä hetkellä esiselvitys asteella. Tarkkaa linjausta radasta ei ole tehty..

..Somero on Karkkilan ja Forssan välillä ainoa asutuksen keskittymä. Jos rata linjattaisiin kakkostietä myötäilevän radan sijasta Somerniemen kautta, se pidentäisi linnuntietä mitaten matkaa noin 15 kilometriä. Työssäkäyntialueena arvioiden Somero sijaitsee jopa lähempänä pääkaupunkiseutua kuin Hämeenlinna, joka jo on radanvarsi kaupunki..

..Rautatieselvityksen rahoittajina ovat olleet Forssan seudun kuntien lisäksi Euroopan aluekehitysrahasto, Hämeen liitto ja Hämeen ammattikorkeakoulu..


---------- Viesti lisätty kello 15:45 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:27 ----------

Löytyi muuten mielenkiintoinen vanha video Ylen "elävä arkistosta".Videossa mainitaan kohdassa 3:52 rautateihin liittyvistä asiosta Somerolla
 
Viimeksi muokattu:
Taidat olla itse Somerolta kotoisin vai mistä ihmeestä kumpuaa tämä Somero-suitsutus?
 
Taidat olla itse Somerolta kotoisin vai mistä ihmeestä kumpuaa tämä Somero-suitsutus?

Ihan Helsingissä asun, metroradan varrella.

Hämeenlinnassa, Salossa ja Lahdessa on tullut asuttua kussakin viitisen vuotta.

Joskus pikkupoikana olen asunut Pitkäjärven lähellä.

Bussissa on tullut istuttua pieni elinkautinen jo tähän ikään mennessä. Joten ei bussia minulle kiitos :).

Nykyisen asunpaikkani valitisin juurikin sillä kriteerillä, että missä on rata vieressä.

Nyttemmin olen kiinnostunut logistiikan vaikutuksesta kaupunkien kehitykseen ja taantumiseen.

Ja kuulostakoon miten utopistiselta tahansa niin, mielestäni ihmisille pitäisi tarjota laadultaan ja tasoltaan sen luokan julkisen liikenteen palveluja, että ovat samaa tasoa //päihittävät oman auton käytön :).

Jossakin vaiheessa, ilmeisesti tuo öljykin taitaa loppua joten olisi kai ihan fiksua, että raideliikennettä joka toimii sähköllä alettaisiin suosimaan enemmän ja siten, että palvelee mahdollisimman suurta osaa eri tuotantojen sektoreita.

Mikä muuten on viimeisin ennuste, että koska se öljy loppuu? Ainahan tuo raja on siirtynyt eteenpäin, mutta joka kerta vähemmän ja vähemmän...

Kai tätä maailmaa jo nyt, juuri tälläkin hetkellä tulisi rakentaa siten, että ei synny vapaapudotusta jos esim. polttoaineen saanti vaikeutuu huomattavasti.
-> Ymmärtääkseni suomessa ei pahemmin öljyä esiinny.

Mitähän muuten oikeasti mahtaisi tapahtua jos öljy loppuisi? ilmeisesti ilmalaivat ja junat kokisivat aikamoisen renesanssin lyhyessä ajassa.

Ja kaikenkaikkiaan logistiikka infran pitäisi mukautua muutoksiin nopeasti, ettei 140 vuotta sitten tapahtuneet asiat toistu suomessa (suuret nälkävuodet)

Kaiken kaikkiaan uskon, että öljy asioissa voi tapahtua ihan vastaavanlainen mullistus kuten esim. tämä 2009 syksynn jenkkien aiheuttama talouskriisi tai tämä 2010 kevään talouskriisi, tai 1970 luvun öljykriisi...

Eli aika suurella varmuudella tämänpäivän rataratkaisut tulevat vaikuttamaan huomispäivän, öljyttömän ajan kulkuyhteyksiin merkittävässä määrin.

Kaikissa kriiseissä tuppaa olemaan yhteistä seuraava seikat:, viimeiseen asti usko siihen, että asiat menee paremmin päin, näin on aina ennenkin toimittu eikä mitään pahaa ole tapahtunut. Ja tärkeimpänä ahneus.

-> Kuinka moni öljyntuottaja oikeasti voisi voiton tavoittelun nimissä todeta, että " älkää tänne enää investoiko, täälä on öljy lopussa"
 
Viimeksi muokattu:
http://vaunut.org/keskustelut/index.php/topic,1033.0.html

Jaa-a.. Hienoahan se olisi, mutta luulen, että koko hanke kääntyy päälaelleen. Tietenkin työmatkaliikenne voisi edistyä tämän mukana ja asiakkaista voisi tulla päivittäin ympäri Satakuntaa, mutta luulenpa että matkustajia ei olisi tarpeeksi, koska matkan varrella ei oikeastaan yhtään "suurta" kaupunkia keräämään matkustajia.

Otti tuollainen kommentti silmään tuolla Vaunut.org foorumilla.

Olen kyllä samaa mieltä, että jos rata tehtäisiin niin sitten radan tulisi olla aika rankka keräilyerä kaikista niistä paikkakunnista jotka matkan varrella on.

On mielestäni väärin puhua, että vedetään suoraa viivaa pitkin metsiä jos Pori ja sen alue on niinkin vähäinen asukasmäärältään mitä on.

Radan on siis kerättävä suurin mahdollinen määrä asiakkaita kyseiseltä reitiltä mitä mahdollista.

Ei ole taloudellisesti viisasta vedellä viivotin suoria viivoja esiselivityksessa esitetyille suunnitelmille. Rrata kilometri/ asukas on auttamattoman pieni.


Pori- Ulvila- Nakkila-Harjavalta-Kokemäki-Huittinen-Vampula-Loimaa-Ypäjä-Jokioinen-Forssa-Somero-Somerniemi-Pusula-Karkkila


Mikä argumentti on esim. vetää 2 tien suuntaisesti osuutta Huittinen - Forssa? Loimaakin on välissä, joka yhdistää radan Turkuun.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä muuten on viimeisin ennuste, että koska se öljy loppuu? Ainahan tuo raja on siirtynyt eteenpäin, mutta joka kerta vähemmän ja vähemmän...

Menee aiheesta ohi, anteeksi vaan. Kysehän ei ole lopahtamisesta, sillä hiilivetypolttonesteitä voidaan tehdä öljyhiekasta, hiilestä sun muista vielä hyvin pitkään senkin jälkeen kun 'helppo', maasta nestemäisenä virtaava öljy on loppunut. Hinta vaan on kova, sekä rahan että ympäristövaikutusten osalta.

Öljyn hinta nousee rajusti siinä vaiheessa, kun maailmanlaajuinen tuotannon määrä kääntyy laskuun eikä suuntaa pystytä enää kääntämään milään uusilla löydöksillä. Kysyntä tunnetusti vaan kasvaa kasvamistaan, joten tuotantohuipun ohittaminen johtanee hinnan rajuun nousuun ja pitemmällä aikavälillä heittelehtimiseen. Tämän viime kesänä tehdyn ennusteen mukaan tuotantohuippu on kääntymässä laskuun näillä hetkillä. Öljyn tuotanto ei ole noussut oleellisesti sitten vuoden 2005.

http://www.theoildrum.com/tag/update
 
Mikä argumentti on esim. vetää 2 tien suuntaisesti osuutta Huittinen - Forssa? Loimaakin on välissä, joka yhdistää radan Turkuun.

Äkkiä katsottuna järkevimmältä jatkolta Huittinen - Loimaa - Forssa -radalle näyttäisi jatko Forssa - Tammela - Loppi - Riihimäki, josta vanhoja jälkiä Helsinkiin.
 
Paikallislehti Somero sanoi:
Kimppakyytiä voi etsiä netistä

21.5 2010 00:00:21

Bussivuoroja vähennetään koko ajan.Tuleva kesä lisää ongelmia, kun koululaisvuorot jälleen päättyvät.

[...]

Työmatkaa linja-autoilla tekevät ovat sormi suussa. Pitää päästä töihin ja sieltä pois. Salon ja erityisesti Forssan suunta ovat olleet jo pitkään ongelmalliset varsinkin kesäaikaan. Jos vuoroja ei ole, on edessä oman auton osto tai jopa paikkakunnalta muutto.

[...]

Internetissä on sivusto kyydit.net. Siellä voi kertoa mistä ja milloin lähtee ja minne on menossa. Sitä kautta voi löytää itselle niin työmatka tai vapaa-ajan kyydin.

http://www.somerolehti.fi/paakirjoitus/132919.html

Aasinsiltana: Jos solidaarista "ratakimppakyytiä" harjoitettaisiin niin siitähän hyötyisivät kaikki! Eli toisin sanoen ei piiretä ratoja viivoitin suoraan pitkin metsiä --> vaan piirretään radat kulkemaan asutuskeskusten kautta!

Esim. Huittinen-Forssa väliin pitäisi ehdottomasti saada Loimaa (20 t asukasta lisää radanvarteen)

Lisäksi Forssa-Karkkila väliin Somero (10 t asukasta lisää radanvarteen)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Aasinsiltana: Jos solidaarista "ratakimppakyytiä" harjoitettaisiin niin siitähän hyötyisivät kaikki! Eli toisin sanoen ei piiretä ratoja viivoitin suoraan pitkin metsiä --> vaan piirretään radat kulkemaan asutuskeskusten kautta!
Raskas raideliikenne on ehkä aavistuksen turhan järeä väline kutsujoukkoliikenteeseen.
 
Mikähän vaikutus näillä bussiliikenteen supistamisilla on ratahankkeisiin, niin Porin suunnalla kuin koko suomessakin?

Voisi olettaa, että joukkoliikennetta tulisi autottomille tarjota ainakin jossakin muodossa?

Alueellinen bussiverkosto uhkaa supistua rajusti
julkaistu tänään klo 06:07, päivitetty tänään klo 08:58


Jopa joka kymmenes kuntien välinen bussivuoro on vaarassa loppua, varoittaa Linja-autoliitto. Liiton mukaan valtiovarainministeriön esittämä tukitaso ja dieselveron korotus johtaisivat pahimmillaan 3 000 päivittäisen bussivuoron lakkauttamiseen vuoteen 2012 mennessä. Liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo, että ratkaisuksi jää todennäköisesti lippujen hintojen korottaminen.

Viime vuosina eri puolilla Suomea on lakkautettu yhteensä tuhansia kuntien välisiä linja-autovuoroja. Bussiyrittäjien edunvalvoja, Linja-autoliitto, syyttää tilanteesta valtiovaltaa. Valtion budjeteissa kuntien välisen bussiliikenteen tuki on laahannut vuosi toisensa jälkeen samalla tasolla, vaikka bussiyrittäjien kulut ovat nousseet jatkuvasti.

Valtiovarainministeriön uusi talousarvioesitys kaataa suolaa haavoihin. Matala tukitaso yhdistettynä dieselveron tuntuvaan korotukseen vuonna 2012 saa aikaan rumaa jälkeä, varoittaa Linja-autoliiton toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen.

- Bussien vuoroja jää ostamatta 2 000 - 3 000 kappaletta vähemmän kuin nyt. Joukkoliikenteen perusta linja-autojen osalta on murtumassa.

Päivittäin kuntien välisiä vuoroja ajetaan noin 30 000, eli pahimmillaan leikkuriin voi joutua kymmenesosa kuntien välisistä bussivuoroista.
Valtio tukee hiljaisia reittejä

Suurin osa, 80 prosenttia, kuntien välisestä linja-autoliikenteestä kannattaa lipputuloilla. Valtio on ostanut tähän asti noin viidenneksen kuntien välisistä bussivuoroista. Tavoitteena on ollut turvata myös hiljaisimpien aikojen ja reittien yhteydet. Lisäksi tukea myönnetään alueellisille seutulipuille.

Kustannusten nousun takia valtion aluehallinnolla, eli ELY-keskuksilla, ei ole enää varaa ostaa vuoroja eikä tukea seutulippuja entiseen malliin. Esimerkiksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella lopetettiin kesän alussa 200 vuoroa. Ensi vuosikaan ei lupaa hyvää.

- Varmaankin kuntien välisiä yhteyksiä joudutaan edelleen karsimaan. Tilanne on se, ettei se ainakaan alle 200:n jää, kertoo ylitarkastaja Seppo Huttunen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.
Liitto haluaa lisää rahaa

Valtiovarainministeriä esittää kuntien välisen bussilikenteen tukemiseen ensi vuodelle vajaata 41:tä miljoonaa euroa. Linja-autoliitto vaatii valtiolta kymmenen miljoonaa euroa enemmän kuntien välisen bussiverkoston ylläpitämiseksi. Keskustalainen liikenneministeri Anu Vehviläinen yrittää vielä vääntää kättä bussiliikenteen tukitasosta budjettiriihessä. Merkittävää lisärahoitusta ei ole luvassa.

- Epäilen, ettei tälläisia kymmenen miljoonan euron rahoja ole otettavissa. Jos kustannukset nousevat, kyllä se asiakkaan laskussa loppujen lopuksi näkyy, myöntää Vehviläinen.

Linja-autoliiton mukaan lippujen kallistuminen johtaa siihen, että yhä useampi köröttelee työpaikalleen omalla kärryllään. Tämä on iso joukko, sillä pääkaupunkiseudun ulkopuolella seutulipuilla taitetaan päivittäin 100 000 - 200 000 bussimatkaa.


http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/...hkaa_supistua_rajusti_1899780.html?origin=rss
 
Takaisin
Ylös