VR ostaa sähkönsä vesisähkönä.
Pori-Helsinki radasta esiselvitys
VR ostaa sähkönsä vesisähkönä.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Niin myös laivamatka. Ja kuten petterikin totesi, ei se junamatkakaan ilmaista ole. Eikä radanrakentaminen.
---------- Viestit yhdistetty klo 18:31 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:30 ----------
Toisin sanoen VR vesipesee energiankulutuksensa näyttämään päästöttömältä. Todellisuudessa VR:n vesisähkön osto ei ole ympäristöystävällistä, koska vesisähköä ei voida rakentaa lisää. Kun VR ostaa vesisähkön, joku muu joutuu ostamaan sen saman määrän hiilisähkönä.
---------- Viestit yhdistetty klo 18:43 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:30 ----------
Myös Elsa on viimeaikaisissa suunnitelmissa linjattu kulkemaan Nummelan kautta, ei suoraan Lohjalle (Lohjan asemalle):
http://www.uudenmaanliitto.fi/files/240/raportti_040702.pdf
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Onhan esitetty suunnitelmia rautatieyhteydestä Ahvenanmeren poikki Suomesta Ruotsiin. Jos arvioidaan Tallinnan tunnelin mittakaavalla jossa 80 km maksaa 3.000.000.000 €, Norrtäljeen päästäneen noin 3-kertaisella hinnalla. Oma haasteensa lienee ympäristötekijöilläkin, sillä ehkei saaristossa rataa ihan kaikkialla tunnelissa tehtäisi.
Mutta näin lauantain kunniaksi voi arvata, että jos junien luvataan olevan väriltään oransseja ja rata nimitetään Ahvenanmaan metroksi, niin eiköhän rahat löydy herkästi. Sillä silloin ei tarvita kannattavuuslaskelmia sen enempää kuin Kivenlahden metrollekaan.
Antero
Halvalle sähkölle on nimi ja se on ydinvoima. Ydinvoima on jo nyt varsin edullista. Paremmat voimalatyypit (mm. LFTR eli toriumreaktori) tekevät voimaloista pienempiä, halvempia rakentaa turvallisiksi, tuottavat enemmän sähköä pienemmällä ydinpolttoainemäärällä ja ovat vähemmän nirsoja ydinpolttoaineen laadusta. Muut energialähteet ovat jo nyt hyötysuhteeltaan niin hyviä, että vastaavaa kehitystä eivät fysiikan lait salli: energiatuotannon kasvu ei tällöin alenna kustannuksia eli sähkön hintaa.
- Liittynyt
- 18 Maaliskuu 2006
- Viestit
- 2,001
Nelivaunuisella automaattijunalla Turusta Tukholmaan?
Eikä tunnu missään edes kovat muovipenkit.
Sillä, mitä 28 vuoden vuoden päästä voi halvimmillaan olla tarjolla. Tuntuu, että sähköntuotanto on vielä alkutekijöissään (eihän se mitenkään hirveän vanha asia olekaan) ja entistä tehokkaampia keinoja tuottaa ja varastoida sähköä on vielä tulossa. Vuonna 1984 ei varmaan kuviteltu, että sähköä tuotettaisiin vuonna 2012 muilla keinoilla kuin hiili- vesi- ja ydinvoimalla. Nyt monessa maassa, myös niinkin väkirikkaassa kuin Saksassa, ollaan ajamassa ydinvoimaa alas, vaikkakin valitettavasti tällä hetkellä osittain alkeellisesti hiilivoiman turvin. Skotlannissa ja Norjassa panostetaan tällä hetkellä "uutuuteen", aaltovoimaan, Norjassa kokeillaan sellaistakin erikoisuutta kuin suolavoima. Itämeren maakaasuputken myötä erilaisia maakaasukäyttöisiä turbiineita lienee jo kehitteillä. Myös sähkönkulutuksen kasvaminen, se tämänhetkinen suunta, luonnollisesti lisää sähkön tuotantoa ja saattaa vielä aiheuttaa hintojen poljentaa. Kysynnän ja tarjonnan laki, näet. Eiköhän jopa tuulivoima ala kannattaa enemmän, kun jättimäisistä tuulivoimapuistoista on saatu omat takaisin ja varsinainen tehotuotanto voidaan vasta todella teolla aloittaa. 28 vuotta on tuulivoimalle melko pitkä aika, kun tällä hetkellä sen kasvu on maailmalla jotain luokkaa 25-30 %. Joissain maissa saatetaan vuonna 2040 vielä harmitella, ettei tehty niin kuin Tanskassa tai Saksassa.
28 vuoden päästä voi muuten laivakalustokin olla erilaista energiankulutukselta.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
No, joka tapauksessa voidaan todeta, että aihe ei ole ajankohtainen nykyisellä energianhintajakaumalla. Energiantuotannon tulevaisuus sisältää niin paljon liikkuvia osia, että tuon yhteyden tarvetta ei voi kuin arvailla. Voi toki olla, että lentoliikenteen hinta nousee junaliikenteeseen verrattuna kymmenkertaiseksi. Mutta sekään ei välttämättä tarkoita, että junayhteys Pietari-Tukholma tai Pietari-Turku olisi kovin houkutteleva. Matkustuksen määrä voi yleisesti vähentyä merkittävästi, mutta tuo yhteys vaatisi matkustuksen monikertaistumista.
Ja voin myös lainata itseäni parin vuoden takaa:
Eli Turku-Riihimäki-yhteyttä on hankala perustella Pietarin-yhteyksillä, koska ne paljon todennäköisemmin toteutetaan Helsingin kautta.
Puhuttaessa rautatieliikenteen houkuttelevuudesta kannattaa ottaa matkustusnopeus huomioon. Rautatieliikenne nykytekniikalla aika vaivattomasti saatavissa kulkemaan 350 km/h. Kustannukset ovat suuret, mutta mahdollista se on joka tapauksessa. Boeing 737:n cruising speed näyttäisi olevan 780 km/h, eli vähän reilut tuplat tuosta.
Tällöin junalla on yhtä vaivatonta matkustaa vajaa puolet siitä matkasta, mikä lentokoneella on. Kun otetaan huomioon, että lentokoneen reitti on huomattavasti lähempänä linnuntietä kuin junan reitti, saadaan linnuntietä mitattavaksi luvuksi ehkä 1/3 tai vähän enemmän. Barcelonaan on Tallinnasta näemmä 2500 kilometriä, eli se on lentäen "yhtä kaukana" kuin Kööpenhamina (840 km). Kanariansaarille, Las Palmasiin, puolestaan on 4600 km, joka on vastaavan vaivan päässä kuin omaan EU:humme kuuluva Romanian Constanta, 1700 km päässä.
Periaatteessa edellytykset matkailulle on olemassa jatkossakin, riippuen toki siitä, miten suurella raivolla ihmiset ja elinkeinoelämä haluavat jatkaa entistä elämäntapaansa jos lentoliikenteestä tuleekin superkallista.
Thaimaan Phuketiin muuten on noin 8300 km, mikä jaettuna kolmella on noin 2800 km. Eli suunnilleen Portugalin, Kyproksen tai Tunisian tasalle. Keski-Euroopan nykyinen rautatieverkko rakennettiin pääpiirteissään noin kahdessa vuosikymmenessä 1800-luvun puolenvälin paikkeilla. Miksei samaan kyettäisi nytkin?
Tällöin junalla on yhtä vaivatonta matkustaa vajaa puolet siitä matkasta, mikä lentokoneella on. Kun otetaan huomioon, että lentokoneen reitti on huomattavasti lähempänä linnuntietä kuin junan reitti, saadaan linnuntietä mitattavaksi luvuksi ehkä 1/3 tai vähän enemmän. Barcelonaan on Tallinnasta näemmä 2500 kilometriä, eli se on lentäen "yhtä kaukana" kuin Kööpenhamina (840 km). Kanariansaarille, Las Palmasiin, puolestaan on 4600 km, joka on vastaavan vaivan päässä kuin omaan EU:humme kuuluva Romanian Constanta, 1700 km päässä.
Periaatteessa edellytykset matkailulle on olemassa jatkossakin, riippuen toki siitä, miten suurella raivolla ihmiset ja elinkeinoelämä haluavat jatkaa entistä elämäntapaansa jos lentoliikenteestä tuleekin superkallista.
Thaimaan Phuketiin muuten on noin 8300 km, mikä jaettuna kolmella on noin 2800 km. Eli suunnilleen Portugalin, Kyproksen tai Tunisian tasalle. Keski-Euroopan nykyinen rautatieverkko rakennettiin pääpiirteissään noin kahdessa vuosikymmenessä 1800-luvun puolenvälin paikkeilla. Miksei samaan kyettäisi nytkin?
- Liittynyt
- 16 Kesäkuu 2006
- Viestit
- 359
Niin, mikäli juna ei pysähdy välillä missään. Mutta jos esim 1000 km matkalla vaikkapa 3-5 pysähdystä, niin jopas keskinopeus laskee 250 km/h tienoille. Tällä hetkellä esim S53 välillä Tikkurila-Seinäjoki kestää 2h 27min, keskinopeus on 135 km/h, vaikka suurin osa ajetaankin 200:aa.
Lentoliikenteen toteutuvissa matka-ajoissa tulee ottaa huomioon lentoasemien tukkoisuus ja turvatarkastuksesta aiheutuvat viiveet. Pääsääntöisesti kai jotain tunnin luokkaa? 150km/h keskinopeudella kulkeva juna pääsee siis 150km päähän ennen kuin lentokone alkaa hengittämään niskaan.
Nopeita junia onkin pääsääntöisesti asennettu korvaamaan kuormitettuja, lyhyen matkan lentoreittejä joissa juna on perillä ennen lentokonetta. Junalla kannattaa mennä tästä pidemmällekkin, jos kyytiin/stä pääsee väliasemalta ja lentoasemat ovat syrjässä.
Nopeita junia onkin pääsääntöisesti asennettu korvaamaan kuormitettuja, lyhyen matkan lentoreittejä joissa juna on perillä ennen lentokonetta. Junalla kannattaa mennä tästä pidemmällekkin, jos kyytiin/stä pääsee väliasemalta ja lentoasemat ovat syrjässä.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Mutta jos puhutaan tulevaisuudesta, kannattaa ottaa myös huomioon, että huippunopeiden junien energiankulutus alkaa olla jo merkittävä tekijä. Jos energian hinta merkittävästi kallistuu, vaikka se vähentääkin lentomatkustuksen houkuttelevuutta, se saattaa myös näkyä huippunopeissa junissa.
Niin onhan nuo molemmat paikkakunnat suht pieniä, mutta jostakin se rata kuitenkin täytyy vetää jos sellainen rakennetaan. Rataa rakentaessa Somero ja Forssa ovat jo varmasti yhdistyneet eli tukisi ns. kaupungin sisäliikennettä.
ELSA- radan linjaus kulkee kaiketi Nummelan kautta. Jos Pori-Helsinki rata rakennetaan niin eikös se ala haarautumaan vasta Nummelan kohdilta?
Po-He radan linjauksesta on esitetty, että se kulkisi http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtatie_2 myötäillen.
Jos Karkkila linjauksesta luovutaan voisi rata myötäillä http://fi.wikipedia.org/wiki/Seututie_280 tietä. Joka on muuten ollut valtatie 2:ta.
280 tie on kutakuinkin mutkatonta ns. vanhan ajan "valtakunnantie".
Historiaa
"Vuonna 1938 valtatieksi 2 nimettiin reitti Helsingistä Nummen Saukkolan, Pusulan, Someron, Jokioisten, Ypäjän, Loimaan, Alastaron ja Huittisten kautta Poriin..."
http://www.mattigronroos.fi/Tiet/Vt2.htm
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Vaikea sanoa, kun radasta ei ole mitään oikeita suunnitelmia olemassa. Se kuuluu näihin maakuntapoliitikkojen väläytysten sarjaan. Mutta selviäähän se toki karttaa vilkaisemalla, ettei sitä ennen Nummelaakaan kannattaisi haarauttaa.
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,394
...ellei sitten yhdistämällä tähän hankkeeseen Klaukkalan ratasuunnitelmat. Tuli mieleen.
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,370
Nummelan eteläpuolelta.
Miksi?
Karkkila on kuitenkin kasvava ja tiivistyvä teollisuuspaikkakunta, ja varsinkin radan linjaus Karkkilan kautta mahdollistaisi jopa Karkkilan asukasmäärän tuplaamisen nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään (esim. Asemanranta, jossa ei tällä hetkellä ole asemaa). Voisi olla jopa fiksua rakentaa Sn 160-rata Nummelasta Karkkilaan ja vasta myöhemmin jatkaa rataa Forssaan ja Kokemäelle. Nummela–Vihti–Karkkila kun on alle 30 km, ja Karkkilan jälkeen on noin 50 km pelkkää tyhjää.
Nummen ja Pusulan kautta kulkeva linjaus taas kulkee pystymetsässä koko matkan Lohjalta Forssaan.