Pori-Helsinki radasta esiselvitys

JaniP sanoi:

Tuolla oli taas kommentti, jossa mainittiin Turun olevan tien päässä, jonka takana on vain meri, mutta onhan sen meren takana kuitenkin koko muu Eurooppa, joten ei nyt ihan voi ajatella niin, että maailma loppuu mereen, kun vesillä on sentään liikuttu jo tuhansia vuosia.

Klikkaa laajentaaksesi...

Niinpä. Junamatkustusta ajatellen tosin olisi kätevää, jos Turusta voisi jatkaa siltaa / tunnelia pitkin Ahvenanmaalle ja Tukholmaan, mistä pääsisi Kööpenhaminan kautta Euroopan ydinalueille. Silloin ei olisi kysettäkään, etteikö Turun ratojen nopeustasoa kannattaisi nostaa ja raiteita tuplata. Harmi vaan että tuo hanke on varmaan vielä epärealistisempi kuin Tallinnan-tunneli, jolla saataisiin osa samoista hyödyistä.

Laivamatkustamisessa on se haitta, että ainakin nykypäivänä se on liian hidasta useimpiin tarkoituksiin (ei toki konttirahtiin, joka ei kyllästy pitkälläkään matkalla). Lisäksi se polttaa fossiilisia polttoaineita, ainakin jos ei haaveile paluusta purjelaivojen aikakaudelle. Laivamatkustukselle tekisi ihmeitä jonkinlainen hypoteettinen, radikaalisti nopeampi alus, joka lisäksi toimisi sähköllä tai muulla paikallisesti saasteettomalla energianlähteellä. Harmi ettei tällaisesta taida olla toivoa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa? Siksi junasillat ja -tunnelit lienevät kuitenkin realistisempi vaihtoehto...

Tiivistetäänpä tätä visiota:
Kokemäki-Toijala oikorata jolle siirretään kaikki Kokemäen suuntaan kulkeva raideliikenne. Hanke korvaisi mielestäni riittävin osin Tampereen läntisen oikoradan:
Läntistä oikorataa pitkin on ennustettu kulkevan 2025 noin 50 junaa päivässä. Näistä puolet suuntautuu Kokemäen suuntaan. Näille junille eteläisempi oikorata on täysin toimiva ratkaisu. Tampereen läntisen oikoradan esisuunnitelman mukaan tavarajunatilanne Pispalan kannaksella oli 2007 seuraava:

Seinäjoelle/joelta: 20/päivä
Kokemäeltä/mäelle: 27/päivä

Lähiliikenne
Lähes kaiken tavaraliikenteen poistuminen väliltä Kokemäki-Lielahti mahdollistaisi tunnin välein kulkevan lähijunan käytännössä ilman minkäänlaisia raideinvestointeja esimerkiksi välille Tampere-Vammala. Myös nykyisien Pori-Tampere taajamajunien raidekapasiteetti vapautuisi lähijunien käyttöön. Osa junista voisi jatkaa Kokemäelle jossa vaihto Pori-Toijala juniin/junista. Junat voisivat jatkaa Kokemäeltä Raumalle.

Kaukoliikenne:
Porista suorat junayhteydet Toijalaan. Siellä vaihto Helsingin suuntaan kulkeviin juniin. Matka-aika karkeasti 2 tuntia 15minuttia eli 50 minuuttia nykyistä vähemmän. Jos useampi Pendolino pysähtyi Toijalassa matka-aika olisi noin 2h 5minuuttia. Kokemäelle järjestettäisiin sujuvat vaihdot Tampereen suunnan lähijuniin.

Myös junayksiköiden yhteenkytkentä Kokemäellä voisi olla eräs mahdollisuus jolla saataisiin suora yhteys Porista Tampereelle ja Toijalaan.

Varmasti tässäkin on joku sudenkuoppa joka ei tule nyt mieleen mutta tällaista ei kaiketi olla viime aikoina esitetty joten tehtäköön se nyt.
Linkki Tampereen läntisen oikoradan esisuunnitelmaan josta esimerkiksi junien määrät otettu.

SlaverioT:n ehdotuksesta...

Myös suorien junien ajaminen Pori-Helsinki välillä olisi mahdollista, olettaen tietenkin, että rata yhtyisi päärataan Toijalan pohjoispuolella. Säilyttäisin kuitenkin suoran junayhteyden Pori-Tampere välillä, matkustajat kaikkoavat vaihtoja, varsinkin näin lyhyellä välillä. Yhteenkytkentää en harrastaisi, se vie kuitenkin sen 20-25min aikaa (veturijunilla), jolloin oikaisuradan nopeushyöty vähenisi. Ei kai ehdotuksessasi muuta sudenkuoppaa ole, kuin se, että ne Sjoen suunnan tavarajunat kulkisi edelleen keskustan läpi.

-Asian vierestä, Porinradasta. Miksi Karkussa (2618 asukasta) pysähtyy junat, mutta Äetsässä (4792 asukasta) ei pysähdy? Kartassakin Äetsä on suurempi pallukka, kuin Karkku.

Murzu sanoi:

-Asian vierestä, Porinradasta. Miksi Karkussa (2618 asukasta) pysähtyy junat, mutta Äetsässä (4792 asukasta) ei pysähdy? Kartassakin Äetsä on suurempi pallukka, kuin Karkku.

Klikkaa laajentaaksesi...

Yhtenä syynä olen taannoin kuullut, että tieyhteydet Karkkuun ovat sen verran hankalat, että sinne ei ole luontevia mahdollisuuksia / edellytyksiä järjestää oikein muullakaan tavoin hyvin palvelevaa joukkoliikennettä. Onko tuossa sitten koko totuus, on tietenkin oma lukunsa.

janihyvarinen sanoi:

Lisäksi se polttaa fossiilisia polttoaineita, ainakin jos ei haaveile paluusta purjelaivojen aikakaudelle. Laivamatkustukselle tekisi ihmeitä jonkinlainen hypoteettinen, radikaalisti nopeampi alus, joka lisäksi toimisi sähköllä tai muulla paikallisesti saasteettomalla energianlähteellä. Harmi ettei tällaisesta taida olla toivoa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa?

Klikkaa laajentaaksesi...

Norjalais-ruotsalainen Wallenius Wilhelmsen -varustamo on tehnyt suunnitelman polttokennoilla, aurinkovoimalla, purjeilla ja veden aaltoliikettä hyödyntävällä järjestelmällä toimivasta aluksesta, joka ei tuota lainkaan päästöjä. Lisätietoja yhtiön Orcelle-konseptista löytyy mm. täältä: http://www.2wglobal.com/www/environment/orcelleGreenFlagship/index.jsp. Viking Line on kehitellyt samantapaista konseptia Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen: http://www.vikingline.fi/yritysinfo/lehdistotiedotteet/uutiset_080918_tulevaisuuden_alukset.asp.

Näiden molempien ongelmana on toki se, etteivät suunnitellut alukset ilmeisesti tule olemaan juurikaan nykyisiä nopeampia. Tosin Turun ja Tukholman välillä entistä suuremmalla nopeudella ei ole juurikaan merkitystä, sillä valtaosa reitistä ajetaan saaristossa jossa nykyisetkään alukset eivät voi ajaa huippunopeuttaan nopeusrajoituksista johtuen.

Murzu sanoi:

Ei kai ehdotuksessasi muuta sudenkuoppaa ole, kuin se, että ne Sjoen suunnan tavarajunat kulkisi edelleen keskustan läpi.

Klikkaa laajentaaksesi...

Niinhän ne tavarajunat kulkevat keskusta-alueiden läpi Turussa, Kuopiossa ja Oulussakin. Kaiketi suurin ongelma on junien määrä ja jos Tampereen henkilöratapihalla tulee jotain ongelmia sen kiertäminen lännen suuntaan on mahdotonta. Pohjoiseen pääsee hätätilanteessa Haapamäen kautta.

Murzu sanoi:

Säilyttäisin kuitenkin suoran junayhteyden Pori-Tampere välillä, matkustajat kaikkoavat vaihtoja, varsinkin näin lyhyellä välillä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kokonaisuus pitäisi saada kasaan niin että Porista pääsisi vaihdotta sekä Tampereelle että Toijalaan ja tulevaisuudessa Helsinkiin. Kuitenkaan junien määrä en kasvattaisi kauheasti. Erilliset suorat junat Pori-Tampere ja Pori-Toijala(Helsinki) voisivat olla liian raskas ratkaisu ja hajoittaisivat liikennevirtoja liiaksi. Raumankin saaminen tähän kuvioon on tärkeää. Yhdessä kuitenkin muodostavat seutukuntineen noin 200.000 asukkaan alueen. Suora yhteys Raumaltakin Tampereelle olisi suotavaa. Paljon on paloja palapelissä...

Murzu sanoi:

Yhteenkytkentää en harrastaisi, se vie kuitenkin sen 20-25min aikaa (veturijunilla), jolloin oikaisuradan nopeushyöty vähenisi.

Klikkaa laajentaaksesi...

Veturijunien yhteenkytkemiseen tuskin olisi tarvetta koska Tampereen suunnan junat ajettaisiin lähes väistämättä moottorivaunuilla: Nehän toimisivat osaltaan Tampereen lähijunina. Onko yhteenkytkentä järkevää riippuu siitä kuinka kauan siihen menee? 5 minuuttia on vielä siedettävissä.

Murzu sanoi:

Myös suorien junien ajaminen Pori-Helsinki välillä olisi mahdollista, olettaen tietenkin, että rata yhtyisi päärataan Toijalan pohjoispuolella.

Klikkaa laajentaaksesi...

Pääradalle tuskin mahtuu lisäjunia ainakaan ruuhka-aikoihin. Toki voitaisiin saada yksi edestakainen vaihdoton junavuoro, mutta sen käytännön merkitys taitaisi olla enemmänkin psykologinen. Lisäkapasiteettia Pääradalle tulee vasta kun saadaan toimivia yhteenkytkettäviä nopeita moottorivaunuja tai kun rakennetaan kolmas raide.

Murzu sanoi:

-Asian vierestä, Porinradasta. Miksi Karkussa (2618 asukasta) pysähtyy junat, mutta Äetsässä (4792 asukasta) ei pysähdy? Kartassakin Äetsä on suurempi pallukka, kuin Karkku.

Klikkaa laajentaaksesi...

Karkussa on iso opisto ja muutakin oppitoimintaa, jonka oppilaat käyttävät junaa kohtuullisen ahkerasti. Tämä on selkeä syy kun konnarilta kyselin.

Toki venekimppamme paatti seisoo Karkun satamassa aina kesällä muutaman viikon, joten sekin on pätevä syy... Satama on aivan Karkun seisakkeen alapuolella ja maan parhaat kuhavedet siinä. Siuron aseman edessä toki olisi vielä paremmat apajat ja matka Tampereelta vain 20 min., mutta perhanat lopettivat sen pysähdyksen, vaikka sitä on takaisin kyllä huhuiltu...

Tuo on muuten yksi maamme hienoimmista rataosuuksista tuo Tampere - Pispala - Siuro - Karkku kuuden Kokemäenjoen suvanto- ja virtaveden varrella (Näsijärvi, Tammerkoski, Pyhäjärvi, Nokianvirta, Kulovesi, Rautavesi). Suosittelen!

http://vaunut.org/kuva/49298
http://vaunut.org/kuva/51450
http://vaunut.org/kuva/6808
http://vaunut.org/kuva/46054
http://vaunut.org/kuva/54174

SlaverioT sanoi:

Onko yhteenkytkentä järkevää riippuu siitä kuinka kauan siihen menee? 5 minuuttia on vielä siedettävissä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Meneekö viittäkään minuuttia. Olen matkustanut usein aamun ensimmäisellä taajamajunalla Tampereelta Helsinkiin, joka kytkeytyy Riihimäellä toiseen yksikköön. Kytkeytyminen tapahtuu yksinkertaisesti ajamalla toista kytkintä päin hiljaisella vauhdilla. Tiedä sitten onko irroittaminen yhtä helppoa ja nopeaa.

Mielestäni olisi järkevää jos Porin junat liikennöisivät Toijalaan ja Raumalta Tampereelle.
Eiköhän Pori-Helsinki olisi silloinkin taajamajuna+Pendo/IC. Tietysti antaisi mahdollisuuden vielä ajaa juna vielä Valkeakoskelle.

Kartasta katsoen Toijalaan voisi ehkä saada radan tulemaan että pohjoispuolelta että eteläpuolelta(turun rataan)

Tampere-Pori-radan tämänhetkinen nopeusrajoitus ainakin Wikipedian mukaan henkilöliikenteelle on 140 km/h. Jos tuota voisi nostaa 200 km/h, niin eikö tuollainen nopeutus olisi riittävä.

VR:n aikatauluissa Pori-Tampere-välin pituudeksi on merkattu 135 km. Tällä hetkellä nopeimmillaan tuo matka näyttäisi kestävän 1 h 30 min. Jos tuon välin voisi päästä tunnissa, niin tuollaisella nopeutuksella voisi olla paljon suurempi merkitys kuin Helsinki-Pori-välin nopeutuksella rakentamalla radan oikaisu Kokemäeltä Toijalaan, kun Helsingin ja Porin väli on kuitenkin liian pitkä päivittäistä kulkemista ajatellen. Porista Tampereelle Toijalan kautta nopealla mittauksella Kansalaisen karttapaikassa sain tulokseksi 162 km, mikä on nykyistä jonkin verran pidempi. Pori-Tampere-väliä nopeuttamalla parantuisi

Jykke sanoi:

Meneekö viittäkään minuuttia. Olen matkustanut usein aamun ensimmäisellä taajamajunalla Tampereelta Helsinkiin, joka kytkeytyy Riihimäellä toiseen yksikköön. Kytkeytyminen tapahtuu yksinkertaisesti ajamalla toista kytkintä päin hiljaisella vauhdilla. Tiedä sitten onko irroittaminen yhtä helppoa ja nopeaa.

Klikkaa laajentaaksesi...

Kytkeytymisen jälkeen täytyy kuitenkin vielä käynnistää JKV-laitteet siihen liittyvine testeinen, tehdä testijarruttelut, kiskojarrujen koettelu, säätää peilit ja penkki kohdalleen, ym. vakiotoimintaa. On siihen jokunen minuutti hyvä varata aikaa.

tislauskolonni sanoi:

Tampere-Pori-radan tämänhetkinen nopeusrajoitus ainakin Wikipedian mukaan henkilöliikenteelle on 140 km/h. Jos tuota voisi nostaa 200 km/h, niin eikö tuollainen nopeutus olisi riittävä.

VR:n aikatauluissa Pori-Tampere-välin pituudeksi on merkattu 135 km. Tällä hetkellä nopeimmillaan tuo matka näyttäisi kestävän 1 h 30 min. Jos tuon välin voisi päästä tunnissa, niin tuollaisella nopeutuksella voisi olla paljon suurempi merkitys kuin Helsinki-Pori-välin nopeutuksella rakentamalla radan oikaisu Kokemäeltä Toijalaan, kun Helsingin ja Porin väli on kuitenkin liian pitkä päivittäistä kulkemista ajatellen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos Pori-Tampere välillä keskinopeus olisi 146km/h eli sama kuin Tampere-Tikkurila välillä Pendolinoilla, matka-aika olisi noin 56 minuuttia. Tähän 5 minuutin vaihtomarginaali ja 1:28 matka-aika Helsinkiin olisi kokonaismatka-aika 2:30.

Mutta, mutta... Jos halutaan paikallisjunaliikennettä välille Siuro/Nokia-Tampere pitää sitä varten rakentaa kaksoisraide. Jotta saadaan Lännen tavarajunat pois Pispalasta pitää rakentaa Tampereen läntinen ohitusraide. Lisäksi jos halutaan 200km/h nopeudet nykyiselle Porin radalle on todennäköisesti tehtävä rataoikaisuja. Nämä huomioon ottaen oikoradan kustannukset ovat varsin maltilliset.

Toki tunnin matka-aika Tampereelle olisi suotava, mutta jotta jokainen vuoro voisi olla noin nopea vaatisi se kaksoisraiteen Kokemäki-Lielahti välille tai ainakin varsin pitkiä kohtausraide osuuksia. Nopeat junat söisivät varsin paljon ratakapasiteettia. Esimerkiksi Pendolinothan eivät Tikkurila-Tampere osuudella pysähdy lainkaan. Kuinka monta junaa on järkevää ajaa Pori-Tampere välillä ilman yhtäkään välipysähdystä? Kokemäen pysähdys on lähes pakollinen jos halutaan yhteyksiä Raumalta. Entä Sastamala/Vammala? Myöskin pysähdys Nokialla tai Siurossa on tulevaisuudessa pakollinen jotta saadaan vaihtopaikka Tampereen paikallisjuniin. Jo näillä pysähdyksillä keskinopeus laskisi 120km/h tasolle, jolloin matka-aika olisi noin 1:10. Jos nopea yhteys ei pysähtyisikään nykyisillä asemilla tarvittaisiin vielä taajamajuna joka palvelisi näitä. Siihen 1-raiteinen rata ei todellakaan riittäisi. Kokemäki-Lielahti välin muuttaminen 2-raiteiseksi maksaisi saman verran tai enemmän kuin Kokemäki-Toijala oikorata.

Lopputuloksena kokonaismatka-aika Pori-Tampere-Helsinki olisi käytännössä 2h 45min, vaikka juna voisikin kulkea koko matkan 200km/h. Toijala-Kokemäki oikoradan kautta matka-aika olisi lyhyimmillään noin 2:15 minuuttia. Eroa puoli tuntia tai vastaavasti prosentteina noin 20%.

Lyhyesti viestin sisältö oli: Nykyisen radan perusparannus ei ole korvaava vaihtoehto oikoradalle. Matka-ajat oikoradan kautta ovat eri luokkaa verrattuna Tampereen kautta kiertämiseen.

Murzu sanoi:

Miksi Karkussa (2618 asukasta) pysähtyy junat, mutta Äetsässä (4792 asukasta) ei pysähdy? Kartassakin Äetsä on suurempi pallukka, kuin Karkku.

Klikkaa laajentaaksesi...

Missähän asunevat nuo äetsäläiset? Eivät ainakaan ns. Äetsäksi nimetyllä radanvarrella.

Olet ilmeisesti etsinyt wikipediasta lakkautetun Äetsän kunnan (pinta-ala 241,95 km2) asukasluvun vuodelta 2008. Äetsä-nimisessä "asemakylässä" asuu myös ehkä joku, mutta heidän lukumääränsä on varmasti kaksinumeroinen.

Karkun entisen kunnan asukasluku näyttää olevan wikipediassa myös tuo mainitsemasi, mutta tieto on hieman historiallinen eli vuodelta 1970. Ja pinta-alaa oli tuolle väestölle 196,8 km2.

Oikeasti: Karkun asemakylä on Äetsän vastaavaan verrattuna metropoli. Ja kun Karkun bussiyhteydet ovat sitä mitä ovat, eli tarpeeseen nähden surkeat, VR on ojentanut auttavan kätensä ja pysäyttää junat siellä yleisönpalvelun nimissä.

Compact sanoi:

Missähän asunevat nuo äetsäläiset? Eivät ainakaan ns. Äetsäksi nimetyllä radanvarrella.

Olet ilmeisesti etsinyt wikipediasta lakkautetun Äetsän kunnan (pinta-ala 241,95 km2) asukasluvun vuodelta 2008. Äetsä-nimisessä "asemakylässä" asuu myös ehkä joku, mutta heidän lukumääränsä on varmasti kaksinumeroinen.

Karkun entisen kunnan asukasluku näyttää olevan wikipediassa myös tuo mainitsemasi, mutta tieto on hieman historiallinen eli vuodelta 1970. Ja pinta-alaa oli tuolle väestölle 196,8 km2.

Oikeasti: Karkun asemakylä on Äetsän vastaavaan verrattuna metropoli. Ja kun Karkun bussiyhteydet ovat sitä mitä ovat, eli tarpeeseen nähden surkeat, VR on ojentanut auttavan kätensä ja pysäyttää junat siellä yleisönpalvelun nimissä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Äetsällä tarkoitin varsinaisesti Pehulaa, joka on ns Äetsän keskusta, ja Keikyää mikä on alueen historiallinen keskus. Mutta kun mennään Äetsään, niin mennään Pehulan alueelle muodostuneeseen kuntakeskukseen. Alue sijaitsee Äetsän lakkautetusta seisakkeesta 1-3 km sisällä, eli lähellä. Myöhemmin Kiikan kunta on liitetty Äetsään, Kiikka sijaitsee hieman kauempana, noin 5 km päässä Äetsän seisakkeesta.

Karkun kuntahan koostui monista pikkuisista asutuskeskittymistä, väkiluku yhteensä oli wikipedian mukaan 2618. Omien tietojeni mukaan Palvialassa (=Karkun asemakylässä) asuu arviolta noin 900 asukasta.

Tottakai Äetsän aseman läheisyydessä asukkaita on kaksinumeroinen luku, jos mittaava säde on 400m. Mutta väitän, että 3km säteellä Äetsän seisakkeesta (Pehula-Keikyä) asuu ainakin 2000 asukasta. Eihän Vammalan keskustakaan ihan aseman vieressä ole, silti junaan tullaan useamman kilometrinkin päästä.

Eli kaikki ei ole aina sitä, miltä junan ikkunasta näyttää. Esim Salo on pelkkä viljasiilo ja teollisuusalue, jos junan ikkunasta tuijottaa, eikä Hämeenlinnakaan miltään tuhatpäiseltä kaupungilta laiturilta katsottuna näytä. Kartta paljastaa enemmän kuin osaisi arvata. Myös sen, että Karkku on hieman syrjässä päätieltä, ja ehkä sen takia junapysähdys on perusteltua. Mutta sen kumoan, että Karkun seisakkeen vaikutusalueella olisi enemmän ihmisiä, kuin Äetsän vaikutusalueella.

ja niin kaukaa haetulta kuin se tuntuukin on Ellivuoren nykyisellä asiakaskunnalla ihan varmasti merkitystä myös Karkun suhteen, vaikka asema on kaukana itse kohteesta jne. jne.

Enempää en aiheesta spekuloi, kun sitä on jo ihan tarpeeksi tehty viime vuosina...

Kävin siellä muutama viikko sitten ja ei siellä paljon suomea kuullut.... ja pelkkä fakta siitä
että Karkkuun pääsee junalla auttaa markkinoinnissa.Ja jumankekka että niitä loma-asuntoja on sinne sitten pykätty nopeasti ja paljon....

Juttelin yhden nuorenparin kanssa kun söin siellä- olivat työnantajan maksamalla palkkiomatkalla sielä viikon ja juurikin junalla tulleet Pietarista.

Ei siinä kuhavedet ja evankelistaopisto paljoa paina... raha puhuu ja tässä tapauksessa varmaan ihan ok. Tosin ne spekulat jättää aina hieman kysymyksiä.....