Munkkivuoren raitiotie

Liittynyt
31 Tammikuu 2006
Viestit
2,686
Valtuustoaloite " Munkkivuoren liittämisestä raitiovaunulinja- tai metroverkostoon" oli KSV:n käsittelyssä ja tänään HKL:n johtokunnassa. Esittelyteksi on sinänsä muuten kai ihan asiallinen, mutta nämä perustelut:
HKL johtokunnan esityslista sanoi:
Aloite tukee Helsingin kaupungin ja HKL-liikelaitoksen tavoitteita ja on ajankohtainen...

Tämänhetkisen käsityksen mukaan Munkkivuoren liittäminen raideliikenteen piiriin tulee kyseeseen raitioliikenteellä ensisijaisesti nykyisen raitiolinja 4/4T:n pohjalta. Linja 4/4T haaroitettaisiin Munkkiniemen aukiolla siten, että Munkkiniemen haara jatkuisi nykyisellään ja Munkkivuoren haara jatkettaisiin Huopalahdentietä Munkkivuoren keskustaan. Aloitteessa esitettyyn linjan 10 jatkamiseen verrattuna tämä mahdollistaisi paremmin bussiliikenteen keventämistä ja siten kokonaistaloudellisemman ratkaisun. Koska tällä hetkellä ollaan laajentamassa raitiolinjaverkkoa Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Laajasaloon Kruunuvuorenrantaan, on kuitenkin ilmeistä, että mahdollinen Munkkivuoren raitiolinja voisi toteutua vasta vuoden 2020 jälkeen.
Siis koska tehdään isot ratikkajärjestelmät Jätkään ja Kalasatamaan, suurinvestointi Laajasaloon siltoineen, niin on täysin mahdotonta tehdä samalla vuosikymmennellä noin kilometrin pituinen linjan pidennys parilla pysäkillä, joka pidentää linjan ajoaikaa ehkä pari minuuttia suuntaansa. Täh?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Munkkivuoren ratikka

Onnistuisiko varsinaisen Munkkivuoren ratikan vetäminen vaan nykyistä nelosta pidentäen käyttäen reittiä Munkkiniemen puistotie - Laajalahdentie - Professorintie - Munkkivuori? Toisen linjan voisi sitten ajaa reittiä Huopalahdentie - Vanha viertotie - Pitäjämäentie - Pitäjämäen asema (mahdollinen jatko - Konala -Pähkinärinne).

Tuollainen ratkaisu vaikuttaisi minusta toimivan Pisaran ja Jokerin kanssa mukavasti yhteen.

Keskustayhteys välillä Esplanadi - Meilahti kannattaisi toteuttaa Pitäjämäen linjalle Töölön metrolla, jota ajettaisiin isoilla ratikoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Munkkivuoren ratikka

Rahoitus on kovin poliittinen asia. Politiikka ei suoraviivaista järkeä aina tottele.

Toisaalta oletettavasti silta Turuntien yli vaatisi tukevoittamista, joka on jo aika kallista. Lisäksi on byrokratiaa ja asukasyhteistyötä hoidettavana, joka puolestaan on tavallisesti hidasta.
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Kannattaisikohan tuo linjaus vetää ostarilta keskelle Munkkivuoren viheralueille Ulvilantien asemesta. Näinollen tarvittavaa rataa tulisi vähemmän, eikä autotkaan pääsisi häiritsemään liikennöintiä (tai vastaavasti ratikka autoja) kuitenkin sama palvelutaso saavuttaen.
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Toisaalta oletettavasti silta Turuntien yli vaatisi tukevoittamista, joka on jo aika kallista. Lisäksi on byrokratiaa ja asukasyhteistyötä hoidettavana, joka puolestaan on tavallisesti hidasta.

Siltaa ei tarvitse vahvistaa jos linjaus kulkee Huopalahdentietä. Toki Huopalahdentielle tehtävät muutokset ja mahdolliset omat kaistat tulisivat erittäin kalliiksi. Ruuhkassa ratikan seisottaminen sen sijaan tappaisi tuon reitin järkevyyden tyystin.
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Onnistuisiko varsinaisen Munkkivuoren ratikan vetäminen vaan nykyistä nelosta pidentäen käyttäen reittiä Munkkiniemen puistotie - Laajalahdentie - Professorintie - Munkkivuori?
Itseasiassa minulta meni Laajalahden- ja Munkkiniemenaukio sekaisin, eli oletin että ajatus oli nimenomaan tuo. Laajalahdentie on suht leveä vähäautoinen, tosin siinä on heti aukion jälkeen mäki joka voi olla nousukulmana ehkä haaste. Professorin- ja Ulvilantie on leveitä baanoja, tarvittaessa niitä voidaan myös vähän leventää, eli sinne mahtuu kyllä omat kiskot jos halutaan. Silmämääräisesti se Professorintien silta on järeää 60-lukulaista tekoa, en tiedä vaatisiko vahvistuksia. Tämä reitti on pitempi kuin Huopalahdentien kauta, mutta saattaa olla jopa nopeampi, koska autoliikennettä on niin paljon vähemmän. Huopalahdentiessä on taas se hyvä puoli että saataisin sen itäpuolella asuvat lähemmäs pysäkkiä.

Munkkivuoren keskellä on autottomalla alueella koulu, jos ei halua tapella paikallisten kanssa niin ei kannata ehdottaa sinne ratikkaa.
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Niin, olin laiska enkä jaksanut katsoa kartasta mistä reitistä tarkalleen oli kyse. Suokaa anteeksi.

Huopalahdentiellä oleva linjaus on ongelmallisen tuntuinen lähinnä Turunväylän risteyksen kohdalla (Hesburger ja kevyen liikenteen ylikulku tulevat tielle helposti): katukanjonin reunoilla olevat pihakadut vaikuttavat riittävän vähäliikenteisiltä jotta raitiovaunu voisi niillä ajaa sujuvasti, eikä pyhiä parkkipaikkojakaan pitäisi kadota liialti.
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Huopalahdentiellä oleva linjaus on ongelmallisen tuntuinen lähinnä Turunväylän risteyksen kohdalla (Hesburger ja kevyen liikenteen ylikulku tulevat tielle helposti): katukanjonin reunoilla olevat pihakadut vaikuttavat riittävän vähäliikenteisiltä jotta raitiovaunu voisi niillä ajaa sujuvasti, eikä pyhiä parkkipaikkojakaan pitäisi kadota liialti.

Mikäli Pasilanväylä eli Hakamäentien jatke Mannerheimintieltä tunnelissa Tarvon moottoritiehen valmistuu samassa aikataulussa, niin ongelmaa ei tule.
Huopalahdentien kokoojakaduille mahtuu tosiaan kiskot hyvin.

Mielestäni edelleen pitäisi vakavasti miettiä kiskojen jatkamista jokeriin elikkä Vihditien ympyrään. Kokonaistarve olisi n. 2.5 km rataa.
 
Raitioliikenteen kokonaiskehittämissuunnitelmassa Munkkivuoren raitiotie on melko keskeisessä asemassa. Suunnitelmassahan on tarkkaan käyty läpi ennen vuotta 2020 toteutuvaksi aiotut hankkeet, joista jokainen on käytännössä sidottu maankäytön muutoksiin (lukuunottamatta Topeliuksenkadun rataa, joka toisaalta voidaan nähdä myös Munkkivuoren ratikan ensi vaiheena).

Vuoden 2020 jälkeen ajoittuvista ratalaajennuksista eniten tilaa raportissa on saanut juuri Munkkivuori, jota on selostettu liitteessä 9 (sivut 73-76). Munkkivuoren hanke ei periaatteessa liity maankäytön muutoksiin, vaikka sekin on saanut kimmokkeen siitä, että alueelle ollaan lähivuosina tekemässä lisää niin työpaikkoja, asuntoja kuin palveluitakin.

Munkkivuoren raitiotietä on selvitetty eri tavoin 1970-luvulta lähtien, viimeksi Kanjo-projektissa 1995 ja jollain tasolla myös Ratikka 2015 -kartoissa parin vuoden takaa. "Uusi tuleminen" tämän vuoden aikana on tapahtunut KSV:n, HKL:n ja Munkinseutu ry:n (alueen kaupunginosayhdistys) tiiviinä yhteistyönä, kun asukasyhdistys oli huolestunut siitä, että Munkkivuoren kehityshankkeet lisäävät autoliikennettä kovasti semminkin kun bussipalvelun laatu koetaan sen verran heikoksi, ettei bussi juuri houkuttele uusia matkustajia, pikemminkin sen matkustajamäärät ovat laskusuunnassa.

Raitiovaunun avulla voitaisiin houkutella uusia joukkoliikenteen käyttäjiä sekä nykyisistä että tulevista asukkaista ja työssäkäyvistä (uuden raitiolinjan vaikutuspiirissä ovat suuret toimistotalot IBM, Pfizer, Canon, Pohjola-Sanoma sekä tuleva lääketehtaan rakennus Ulvilantiellä). Huopalahdentietä linjattu raitiolinja mahdollistaa myös bussiliikenteen karsimisen siten, että liikennöintikulut pysyvät ennallaan tai jopa laskevat.

HKL:n tekemässä esisuunnitelmassa (tuo mainittu liite 9) linjat 3T ja 7 on ohjattu Topeliuksenkadulle ja niiden vuoroväli on tasainen 10 min, jolloin Eläintarhan ja Arkadiankadun välille saadaan 5 min vuoroväli (linja 7 voi kulkea joko Arkadiankatua Lasipalatsille tai Kampin kautta Rautatieasemalle). Lisäksi Topeliuksenkadulla kulkee 10 min välein Munkkivuoren linja 5, jonka reitti näkyy oheisessa kartassa.

Bussiliikennettä on karsittu siten, että linjat 14, 14B ja 18 on lakkautettu. Tämä on mahdollista, kun ratikkasuunnitelmat ulottuvat pohjoisessa ensi kertaa Talinrantaan asti.

HKL on lisäksi selvittänyt erilaisia alavaihtoehtoja (mm. linjan 39 ohjaamista Huopalahdentien kautta sekä linjan 14 säilyttämistä välillä Pajamäki-Kamppi, sekä vaihtoehtoa jossa 7 säilyy Mannerheimintiellä).

Lisäksi HKL on tutkinut myös toisen ratikkavaihtoehdon, jossa linja 4 jaetaan linjoiksi 2, 4 ja 5, joista kukin kulkevat 10 min välein. Näistä 2 & 4 kulkevat Katajanokalle ja 5 Eiraan, pohjoisessa 2 kulkee Munkkivuoreen ja 4 & 5 Munkkiniemeen. Tässä vaihtoehdossa Munkkiniemen ratikan vuoroväli on edelleen nykyinen 5 min, mutta joka toinen vuoro kulkee Topeliuksenkatua ja joka toinen Mannerheimintietä.

Esisuunnitelman mukaan Munkkivuoren raitiolinja siis alentaa järjestelmän liikennöintikustannuksia (toteutusvaihtoehdosta riippuen jopa 1Me / vuosi). Radan rakennuskustannusten karkea arvio on 28 Me.

Ensi vuoden aikana laaditaan tarkempi, yleissuunnitelmatasoinen suunnitelma tarkempine kustannusennusteineen ym. Uskoisin, että silloin myös vaihtoehdot karsiutuvat niin, että jäljelle jää se, jossa palvelutaso ja liikennöintikustannukset optimoidaan.

Ensi vuoden lopulla valmistuva trollikkaselvitys varmaankin tarjoaa trollien palauttamista Topeliuksenkadun suunnalle, joten tarkoitus on, että keskenään vertailukelpoiset suunnitelmat tarjovat sitten kaksi vaihtoehtoa, joista voidaan valita toteuttamiskelpoisempi.

Itse toivon, että jatkosuunnittelu osoittaisi Munkkivuoren ratikan sen verran kannattavaksi hankkeeksi, että sitä voisi aikaistaa tuosta 2020-jälkeisestä "kakkoskorista" niin, että rata saataisiin käyttöön jo noin vuoden 2015 tienoilla.
 

Liitetiedostot

  • Linja5.jpg
    Linja5.jpg
    107.1 KB · Lukukerrat: 4,657
Tuo olla kyllä eriitäin toivottava hanke ja täytyykin toivoa että rataa jatkettaisiin heti Topeliuksen radan jälkeen aina Munkkivuoreen asti. Olisikin toivottavaa, että "vitonen" pystyisi aloittamaan samalla kun Munkkivuoren ostokeskus ympäristöineen uusitaan ja melkein tuplaantuu, arviolta v. 2015

Yhtä tärkeä linja on myös Meilahden klinikalla asioiville.

Tulevaisuutta ajatellen ostarilta on vain alle kilometrin matka Jokeri-rataan, joten liityntäkin on täysin mahdollista, jolloin Pajamäen, Leppävaaran suunnista tulevilla olisi uusi jouheva yhteys Meilahteen ja aina Etelä-Helsinkiin asti
 
Viimeksi muokattu:
Jos kerran johdinautoliikenne on noin puolet halvempaa, niin kannattaa odottaa kaikessa rauhassa johdinautoselvityksen valmistumista. Yksi johdinauton kiistattomista eduista on se että linjan muuttaminen toiseen paikkaan on huomattavasi helpompaa kuin kokonaisen raitiotie järjestelmaän muuttaminen, Ensimmäiseksi kannattaa käynnistää johdinautoliikenne Jokeri-linjalla. Alkuvaiheessa osa kulkisi sähköllä osa dieselöljyllä tai maakaasulla.

Martti Salomaa
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jos kerran johdinautoliikenne on noin puolet halvempaa, niin kannattaa odottaa kaikessa rauhassa johdinautoselvityksen valmistumista. Yksi johdinauton kiistattomista eduista on se että linjan muuttaminen toiseen paikkaan on huomattavasi helpompaa kuin kokonaisen raitiotie järjestelmaän muuttaminen, Ensimmäiseksi kannattaa käynnistää johdinautoliikenne Jokeri-linjalla. Alkuvaiheessa osa kulkisi sähköllä osa dieselöljyllä tai maakaasulla.

Raitiovaunuja pystynee tuolla vitosen linjalla liikennöimään voitollisesti, joten se vasta halpaa onkin. Lisäksi saadaan johdinautoihin verrattuna parempi palvelutaso ja ylivoimainen kapasiteetti.

Jokeria ei voi liikennöidä johdinautoilla, koska kapasiteetti ei riitä. Tai siis - voi liikennöidä, mutta kapasiteetti ei riitä.
 
Jos kerran johdinautoliikenne on noin puolet halvempaa, niin kannattaa odottaa kaikessa rauhassa johdinautoselvityksen valmistumista.

Tässä vaiheessa ei kannata heittää tuollaisia tuulesta temmattuja lukuja, vaan odotella kaikessa rauhassa, että molemmat vaihtoehdot selvitetään. Tässähän toimitaan nyt aivan oikein: selvitetään sekä ratikat että trollit, jotta tarkoituksenmukaisempi voidaan sitten valita oikein perustein. Minusta olisi aikamoisen huonoa virkamiesvalmistelua, että tutkittaisiin vain yksi vaihtoehto, jonka jälkeen valittaisiin sitten se yksi tai ei tehtäisi yhtään mitään.

Munkkivuoren osalta on huomattava, että asukkaiden näkökulmasta nimenomaan raitiovaunu on tervetullut siksi, että bussiliikenne kärsii jatkuvista ja vakavista ongelmista; matka-aikojen hajonta on niin suuri (kokemusperäisesti Munkkivuoresta keskustaan 20-50 min!) ja siinä määrin ennakolta arvaamattomissa, että kun vaikkapa on varattuna lääkäri keskikaupungilla, niin sinne joutuu lähtemään tuntia etukäteen. "Hyvänä päivänä" odotellaan sitten puoli tuntia perillä, huonona päivänä ehditään juuri ja juuri. Sama koskee tietysti päivittäisiä työmatkoja – molemmissa suunnissa. Tämä säännöttömyys on 18:n suurin ongelma, ja se on tietysti suoraa seurausta siitä, että kuljetaan autoliikenteen kaistoilla ja ollaan ruuhkien armoilla.

Koska bussipalvelu on huonoa, sillä on vähän käyttäjiä. Matkustajamäärät ovat viimeisen 15 vuoden aikana pienentyneet, sitä myöten vuoroväliä on pidennetty. Noidankehä on valmis, sillä mitä pidempi vuoroväli on, sitä harvempi enää viitsii käyttää bussia. Kun itse asuin Munkkivuoren puolella, kävelin päivittäin 1,5 km raitiovaunun pysäkille, koska se oli pitkästä kävelystä huolimatta nopeampi ja ennen kaikkea varmempi keskustayhteys kuin oven edestä kulkeva ratikka. En ollut yksin kävelyineni.

Munkkivuoren vanheneva väestö on toivonut ratikkaa myös siksi, että siinä kulku on tasaisempaa. Ratikka koetaan matkustusmukavuudeltaan paremmaksi, vaikka osa vuoroista on korkealattiaisia ja istumapaikan saanti on ainakin teoriassa vaikeampaa.

Trolli ei ratkaisisi näistä ongelmista mitään; edelleen ajettaisiin bussilla, se vain virrottaisi ajolankojen kautta.

Lisähankaluus tule Munkkivuoren katuverkosta. Nythän yksi suurimpia bussin ongelmia on se, ettei se voi ajaa alueen läpi, vaan se kiertää 3 km mittaisen lenkin alueen ympäri ja kieppi Talinrantaan vielä päälle. Kävelymatkat pysäkeille ovat kyllä lyhyet, mutta matka-ajat ovat sietämättömät. Asukasyhdistys on nyt pitänyt hyvänä ekassa viestissä esitettyä linjausta, jossa lähes koko väestö saadaan 400 m säteen sisälle pysäkeistä, mutta silloin osa matkasta tehdään puistoalueen kautta. Alueen pääpuistoon eli Ulvilanpuistoon ei kuitenkaan mennä.

Lienee selvää, ettei puistoalueelle voida rakentaa bussin vaatimia asvalttikatuja, vaan ainoa hyväksyttävissä oleva puistoalueen kautta tehtävä väylä on nurmiratana toteutettu raitiotie. Munkkivuoren halki on kyllä yritetty tehdä autoteitä aiemminkin, mutta siinä ei virasto ole vielä koskaan onnistunut ja tuskin onnistuukaan. Ja tuskin enää edes haluaakaan – Raumantien varteen rakennettavan uuden asuinkerrostalon ajoyhteyskin tehdään Ulvilantien kautta.

Trolli olisi siten sidottu samaan kiertelyyn kuin bussi nyt, joten mitään bussiin liittyviä laatuongelmia ei ratkaistaisi, uusina ongelmina tulisivat kaupunkikuvallisena elementtinä ajolangat sekä nykybussia suuremmat käyttökustannukset vailla hyötyjä kohoavista matkustajamääristä.
 
Kustannuksista sen verran, että Raitiovaunujen kehittämissuunnitelman mukaan 14 ja 18 korvaaminen ratikalla laskee liikennöintikustannuksia vaihtoehdosta riippuen sadoista tuhansista miljoonaan vuodessa, vaikka matkustajamäärä toki kasvaa. En osaa ottaa tuohon laskelmaan sen kummemmin kantaa kun sitä ei ole avattu, mutta tuskin se ainakaan pahempaa huttua voi olla kuin trollilaskelmat :) Jos nyt leikitään että trolli on kuten Lehmuskoski hokee 1,2 kertaa kalliimpi liikennöidä kuin normaali bussi, niin 14 ja 18 muuttaminen trolleiksi tuottaa lisää kuluja 1,2x4Me = 800 000 euroa vuodessa, ja verrattuna ratikkaan jotain miljoonan ja kahden välillä.

Danielin viestissä on nimenomaan ne syyt mitkä minua ylipäänsä ihmetyttää koko trolliselvityksessä. 18 ja 14 on ongelmalinjoja, mutta ei ne ongelmat siitä johdu että niissä busseissa ei ole niveltä keskellä tai virroitinta katolla, eikä ne myöskään sillä ratkea. Ikäänkuin trollikat haluttaisiin torpata yrittämällä työntää niitä linjoille joille ne eivät lainkaan sovi. Sopiva linja olisi esimerkiksi kakkosjokeri.
 
Mikä mahtaa olla mahdollisesti joskus toteutuvan Töölön metron vaikutus Topeliuksenkadun ja Munkkivuoren raitiotiehankkeeseen?

Jos vertailukohtaa haetaan kantakaupungin itäpuolelta, niin siellä on metrosta huolimatta, tai ehkä sen ansiosta, kehitetty ratikkaverkkoa länsipuolta voimakkaammin. Kun rv-linja 2 otettiin käyttöön 1976, yksi linjan perusteluista oli sujuva jatkoyhteys Sörnäisten metroasemalta Pasilaan. Myöskään linjan 9 perustamista metro ei ole estänyt. Kun linjaa 8 jatkettiin Arabiaan, oli yksi linjapidennyksen perusteluista se, että syöttöyhteydet Sörnäisten metroasemalta Arabiaan paranevat oleellisesti.

Voitaneen siis vetää johtopäätös, etteivät metro ja raitiovaunut ole toistensa kilpailijoita vaan enemmän toistensa täydentäjiä ja vieläpä siten, että raitiovaunut ainakin jossain määrin syöttävät matkustajia metroon.

Topeliuksenkadun suunnalla lienee tarkoitus, että 30- ja 40-sarjojen bussit (ja 63?) katkaistaan Tullinpuomin metroasemalle (ja 69 Pasilaan?), jolloin Topeliuksenkadulta poistuvat kaikki pitkänmatkanbussit (linjaa 205 lukuunottamatta) ja Mannerheimintieltäkin ainakin suurin osa.

Tämä tarkoittaa sitä, että bussiliikenne Tullinpuomin eteläpuolella vähenee oleellisesti, ja ne, joiden määränpää ei ole metroaseman välittömässä läheisyydessä, vaihtavat Tullinpuomilla ratikkaan metron asemesta.

Osa nykyisistä ratikkamatkustajista siirtyy käyttämään metroa. Uskoisin, että rv-linjojen 4 ja 10 kuormat pienenvät nykyisestä jonkin verran, mutta tuskin esim. puolittuvat.

Topeliuksenkadulta poistuisi käytännössä kaikki bussiliikenne, jos Munkkivuoren linja 5 perustetaan. Linjoilta 3T, 5 ja 7 on yhteys metroon Tölööntorilla ja Kampissa. Eiköhän jatkoyhteystarve Taka-Töölössä ole sensuuruinen, että linjalle 5 on ennustettavissa riittävästi matkustajia myös tilanteessa, jossa metro on olemassa.
 
Takaisin
Ylös