Munkkivuoren raitiotie

Vs: Munkkivuoren ratikka

Ylipäänsä alan kallistua sille kannalle, että tehdään niin kuin fillaripuoli, pääkaduilla on keskellä kiskot siinä kuin pyöräkaistat reunoilla. Ihan niin kuin kantakaupungissa on. Varataan semmoinen 7m mediaani, jos ei sitä jostain syystä tarvita kiskoille niin käytetään vaikka busseille tai pyöräkaduksi malliin Koskelantie, mutta lähtökohtaisesti sinne tehdään kiskot samalla kun katua muutenkin uusitaan.

Tässä on kyllä jonkinlaista ideaa. On ehkä liiottelua tehdä kiskot kaiken varalle. (Olemassaolevalla verkollakin niintä täytyy säännöllisesti uusia) Mutta se kyllä auttaisi, jos pääkaduilla olisi valmiiksi mietitty paikka kiskoille ja keskialueelle jätetty tyhjä tila. Ennen kaikkea se voisi nopeuttaa huomattavasti tätä suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia, mikä nyt tämänkin hankkeen kohdalla on odottamassa. Asemakaavoituksen yhteydessä voisi pohtia ideaaliset pysäkkien paikat ja ei varmaan olisi ylivoimaisen vaikeata arvioida todennäköisiä kulkusuuntia. Jos pohjatyöt on tehty kadun rakentamisen yhteydessä ja käytetään pölkkyrataa, niin raitiotie olisi aika vaivatta tuotavissa sitten kun aika ehkä koittaa.

Ohimennen sanoen, muistui mieleen: juuri näin on tehty Tampereen Vuoreksessa. Alueen halkaisevalla pääkadulla on varaus raitiotielle (ja on pidetty huolta, että siihen kohtaan ei tule mitään putkia tai kaapelointeja), vaikka päätöstä raitiotiestä ei ole tehty, eikä ole tietoa mahdollisesta linjasta. Sillan kohdalle ei sentään ole tehty raitiotiesiltaa etukäteen, mutta katusillan teon yhteydessä on valettu anturat jo valmiiksi raitiotiesillalle.
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Minun on vaikea hahmottaa sellaista raideverkkoa jossa Huopalahdentiellä EI olisi kiskoja.

Ajattelusi on selväjärkistä, olet selvästikin raiteiden tuoma. Vielä pari vuosikymmentä helsinkiläistä liikennesuunnittelua, niin opit hahmottamaan raiteet pääväylien sijaan ahtaille, mutkaisille ja mäkisille sivukujille, joilla on pysäköinti molemmilla puolilla tietä.
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Oletko koskaan nähnyt esimerkiksi H/K-tarkastelua Kalasatamankadusta, vai mikä sen pääkadun nimi nyt onkaan? Eikä semmoista tietenkään tarvitse tehdä, koska onhan se nyt päivänselvää että alueella pitää olla katuyhteys.
Olet asian ytimessä. Esimerkki Kruunuvuorenrannan kaavoituksesta. Oli ilmoitusasia, että Lajasalontietä levennetään ja Herttoniemeen on tehtävä noin 100 miljoonalla likenneympyräsillan korvaava eritasoliittymä ja tunnelit. Ei puhettakaan mistään kannattavuuslaskelmista, vaan nämä ja kaikki muutkin autoiluhankkeet olivat välttämättömiä ja pakko tehdä. Sen sijaan joukkoliikenne on aina lisäoptio, jonka toteutumista pitää harkita ja kannattavuutta todistaa.

Tai sitten vaan tehdään rataa sisältä ulospäin n kilometriä vuodessa riippuen siitä kuinka suuren vuosibudjetin siihen saa, jotkut isommat hankkeet malliin Kruunuvuoren silta sitten erikseen. Ihan niin kuin Helsingin raitiotieverkko on rakennettu.
Niinpä. Ratikkaverkon laajentaminen loppuikin silloin, kun autoilu sai nykyisen itsestäänselvyysaseman, eli 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa.

Antero
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

No vähän näin. Oletko koskaan nähnyt esimerkiksi H/K-tarkastelua Kalasatamankadusta, vai mikä sen pääkadun nimi nyt onkaan? Eikä semmoista tietenkään tarvitse tehdä, koska onhan se nyt päivänselvää että alueella pitää olla katuyhteys.

En. Olen kuitenkin tehnyt H/K-laskeman, jolla perusteltiin kiskojen sijoittaminen Hermannin rantatien keskelle Kalasataman keskuksen kohdalla. Säännöt eivät toistaiseksi ole samat kaduille yleensä ja raitioteille. Ei ehkä pitäisikään olla, mutta voisi olla säännöt joukkoliikenteen tilavarauksista, kuten ehdotat. Raitiotien lisähinta valmiissa varauksessa on varsin kohtuullinen.

Ylipäänsä alan kallistua sille kannalle, että tehdään niin kuin fillaripuoli, pääkaduilla on keskellä kiskot siinä kuin pyöräkaistat reunoilla. Ihan niin kuin kantakaupungissa on. Varataan semmoinen 7m mediaani, jos ei sitä jostain syystä tarvita kiskoille niin käytetään vaikka busseille tai pyöräkaduksi malliin Koskelantie

Ajatus on tosiaan kannatettava. Todennäköisesti näin on joskus toimittu, vaikka asiaa ei ole aina näkyviin kirjattu. Esimerkiksi juuri Koskelantielle ei ole eksplisiittisestti merkitty ratavarausta, mutta keskialue saattaa olla sellaiseksi tarkoitettu. Mäkelänkadun vartta Käpylän asemalle on kulkenut varaus.

Nykyisestä todellisuudesta liikkeelle lähtien ajatus tuntuu kuitenkin utopistiselta. Sellaisesta olen haaveillut, että seuraavaan yleiskaavaan kirjattaisiin kattava katutason joukkoliikenteen yhteysverkosto, joka perustelisi jatkossa varaukset.
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Sellaisesta olen haaveillut, että seuraavaan yleiskaavaan kirjattaisiin kattava katutason joukkoliikenteen yhteysverkosto, joka perustelisi jatkossa varaukset.
Erinomainen ajatus! Olisikohan uudesta liikennesuunnittelupäälliköstä taustoineen tälle ajatukselle apua?

Antero
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

En. Olen kuitenkin tehnyt H/K-laskeman, jolla perusteltiin kiskojen sijoittaminen Hermannin rantatien keskelle Kalasataman keskuksen kohdalla. Säännöt eivät toistaiseksi ole samat kaduille yleensä ja raitioteille. Ei ehkä pitäisikään olla, mutta voisi olla säännöt joukkoliikenteen tilavarauksista, kuten ehdotat. Raitiotien lisähinta valmiissa varauksessa on varsin kohtuullinen.
Jotain arviota tosta? Mulle on semmoinen käsitys että kiskot ja johtimet on jotain reilun millin kilometri.

Ajatus on tosiaan kannatettava. Todennäköisesti näin on joskus toimittu, vaikka asiaa ei ole aina näkyviin kirjattu. Esimerkiksi juuri Koskelantielle ei ole eksplisiittisestti merkitty ratavarausta, mutta keskialue saattaa olla sellaiseksi tarkoitettu. Mäkelänkadun vartta Käpylän asemalle on kulkenut varaus.

Nykyisestä todellisuudesta liikkeelle lähtien ajatus tuntuu kuitenkin utopistiselta. Sellaisesta olen haaveillut, että seuraavaan yleiskaavaan kirjattaisiin kattava katutason joukkoliikenteen yhteysverkosto, joka perustelisi jatkossa varaukset.
Kun tämä ongelma ei koske pelkästään raitiotiekiskoja, kaikella kunnioituksella KSV:n tahti kaavoittaa on aivan järkyttävän hidas. Viime vuonna taidettiin jäädä tavoitteesta puolet. Ja se tavoite oli noin puolet siitä mitä sen pitäisi olla. Helsingillä ei ole varaa tähän, varaa on kyllä palkata lisää virkamiehiä jos se sitä on kiinni, mutta kun minulla on sellainen orastava epäillys ettei tuo yksistään riitä. Yksinkertaisesti kaavoituksesta on tehty aivan liian monimutkaista.

Aiheeseen palatakseni, sen sijaan että tehdään joukkoliikkenvaraukset kaduille, joka toki sinänsä on kannatettavaa, tehdään katuvaraus. Siis niin että esimerkiksi Tuusulanväylä välillä Pohjolankatu - Käpylän asema muutetaan kaduksi. Ne varaukset pilkotaan semmoiseksi kilometrin - kahden pätkiksi, jotta ne voi toteuttaa ja niistä voi päättää järkevässä ajassa. Tätä varten tehdään standardikatupohjia, siis muutamia vaihtoehtoja eri leveyksille poikkileikkauksineen, ja talot kadun varteen.

Eli haetaan tehokkuutta niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin toistoilla. Minusta tämän vaatiminen nimenomaan on realismia.

Ratikkapuolella kaksisuuntavaunut auttaisi asiaa, ettei tarvitse aina miettiä kääntösilmukoita.

---------- Viesti lisätty kello 14:45 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:44 ----------

Ajattelusi on selväjärkistä, olet selvästikin raiteiden tuoma. Vielä pari vuosikymmentä helsinkiläistä liikennesuunnittelua, niin opit hahmottamaan raiteet pääväylien sijaan ahtaille, mutkaisille ja mäkisille sivukujille, joilla on pysäköinti molemmilla puolilla tietä.
K-junassa on tarjolla erillaisia tajuntaan vaikuttavia aineita, joidenka vaikutukset vovat olla yllättävänkin pitkäikäisiä.

---------- Viesti lisätty kello 14:46 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:45 ----------

Niinpä. Ratikkaverkon laajentaminen loppuikin silloin, kun autoilu sai nykyisen itsestäänselvyysaseman, eli 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa.
Olisi muuten mielenkiintoista lukea tuon ajan asiakirjoja.
 
Lienee liikaa vaadittu, mutta toivon, että kun Munkkivuoren radan suunnittelu ei ole vielä pitkällä, tehtäisiin se sitten kunnolla ja unohdettaisiin museoratarakentaminen. Reittivaihtoehdoista pidän linjausta 2 parhaana. Rata Huopalahdentielle, ihan jo jokerille jatkoa ajatellen. Rata on syytä ulottaa Talinrantaan, jottei siitä tule liityntäbussiparatiisia.

Huopalahdentielle lienee kokolailla hankalaa saada omaa väylää Munkkiniemen aukion ja Rakuunantien välille, joten lienee parasta sijoittaa radat väylän molemmin puolin asuntokaduille. Rakuunantien ja Ulvilantien välille sen sijaan on mahdollista luoda todellinen pikaosuus sijoittamalla rata Huopalahdentien itäreunaan. Sillä vältetään Turunväylän liittymä ja sen liikennevalot (joissa vaunut muuten jatkuvasti odottelisivat). Rata tulee luonnollisesti rakentaa täysin rautatietasoisena. Munkkivuoresta tullessa tämä toki vaatii, että etelän suunnan raide menee Huopalahdentien poikki, mutta sitävartenhan on tasoristeykset keksitty.

Ohessa pelkistetty kuva :lol:. Raitiotie punaisella, ylhäällä Ulvilantie välissä Turunväylän liittymä ja alhaalla asuntokadut Huopalahdentien molemmin puolin.
hplt1.png
Munkkivuoren nibyt kirkuvat jo nyt, että kuinka raitiotie pilaa Munkkivuoren virkistysalueet. Ja kyllä kirkuvat alan harrastajatkin, jos sinne tulee urakisko-betoni-asfaltti "rata". On siis todellakin paikallaan ottaa mallia esim. Freiburgista, kuinka oikeaa nurmirataa tehdään.

Kun radan valmistumiseen menee vielä aikaa, toivon kankeassa suunnittelukoneistossa edes jonkun ymmärtävän, että Munnkkivuoren linja on erinomainen pääte jollenkin Laajasalosta tulevalle linjalle. Eli 60m pysäkit kiitos, jotta kaksinajoon on edellytykset. Jos (kun) raitiotien rakentaminen erilaisten tekosyiden vuoksi venyy, tulisi ostoskeskuksen remontin suunnittelussa tehdä varaus raitiotielle, jottei vastavalmistunutta ympäristöä tarvitse heti repiä auki ja aloittaa putkisiirtoja ym. nerokasta. Jos ostarin remontti kuitenkin ehtii ennen radan rakentamista ei tietenkään ole mahdotonta (paitsi täällä) rakentaa rataa ostoskeskuksen viereen remontin yhteydessä, vaikkei yhteyttä muuhun verkkoon vielä olisi.

Jätkäsaaren radat jo sössittiin, mutta Munkkivuoressa olisi vielä mahdollista tehdä nykyaikaista rataa - on eri asia halutaanko. Pelonsekaisin tuntein odotan tulevia toteutuksia. :???:
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Jotain arviota tosta? Mulle on semmoinen käsitys että kiskot ja johtimet on jotain reilun millin kilometri.

Laskelma siis käsitteli sitä, tulevatko kiskot kadun keskelle vai reunaan keskuksen kohdalla. Keskuksesta pohjoiseen ovat joka tapauksessa keskellä. Radan osalta hinta on käytännössä sama molemmissa. Keskellä menevä rata tekee keskuksen pysäköinnin ajorampeista kalliimmat ja tämä lisähinta piti perustella erikseen laskemalla haitat kadun keskeltä reunaan siirtymiselle. Ehkä tämä kertoo jotain suunnittelukulttuuristamme.
 
Huopalahdentielle lienee kokolailla hankalaa saada omaa väylää Munkkiniemen aukion ja Rakuunantien välille, joten lienee parasta sijoittaa radat väylän molemmin puolin asuntokaduille.

Onko kapeilla asuntokaduilla pysäköityjen autojen vieressä ja välissä kulkeva rata sinusta nykyaikainen ja nopea? Tällainenkin vaihtoehto on kyllä luonnosteltu.

Minun on vaikeaa nähdä Munkkivuorta matkustuksen kannalta parempana päätepysäkkinä Laajasalon liikenteelle kuin Munkkiniemeä. Munkkiniemessä on selvästi enemmän käyttäjiä. Munkkiniemeen ei tosin mahtune pitkiä pysäkkejä päätepysäkin ympäristöön. Vaikeaa niitä on Munkkivuoreenkaan ahtaa. Pitkäpysäkkisenä näkisin mahdollisen jatkon Huopalahdentietä eteenpäin.
 
Onko kapeilla asuntokaduilla pysäköityjen autojen vieressä ja välissä kulkeva rata sinusta nykyaikainen ja nopea? Tällainenkin vaihtoehto on kyllä luonnosteltu.

Huopalahdentiessä riittää haastetta.

Minä en pidä realistisena sitä, että muutamassa vuodessa liikennevaloetuudet yhtäkkiä oikeasti kehittyisivät sellaisiksi, että ratikalla olisi esim. Huopalahdentiellä esteetön kulku. Siitä on lähdettävä, että valoetuudet ovat laadukkuudeltaan nykyistä tasoa ja pistekohtaisesti voidaan toteuttaa yksittäisiä tehokkaita nollaviiveeseen pyrkiviä etuuksia.

Kun näin on, niin keskelle Huopalahdentietä sijoitettava raitiovaunukaista on moniongelmainen. Ensinnäkin houkutus sijoittaa sinne myös bussiliikenne kasvaa meikäläisissä oloissa liian suureksi, kun meillä jostain syystä on nykyisin muotia luovia muuta maailmaa vastaan ja suosia näitä yhteiskaistoja. Toiseksi keskelle katua sijoitettava joukkoliikennekaista mullistaa koko kadun siihen malliin, että edessä on pitkäkestoinen, suuria häiröitä liikenteelle aiheuttava tietyömaa, jonka kustannukset eivät ole ihan pienet. Ja kolmanneksi se suurin ongelma: Huopalahdentiellä on nyt Munkkiniemen aukion ja Dextran välillä kuudet liikennevalot, joista jokaiset koskisivat myös ratikoita. Vaikka leikiteltäisiin ajatuksella tehokkaista etuuksista, niin eipä niistäkään juuri iloa ole siinä vaiheessa, kun Turtsalta tulijat ajavat risteykset tukkoon, kuten nyt tapahtuu joka aamu. Keskellä katua rata on siis bussien ja autojen armoilla sekä hidas ja epäluotettava.

Entäs sitten rinnakkaiskatu? Jos ratikat voidaan kääntää Nesteen edestä itäiselle rinnakkaiskadulle, siis kaksisuuntaisesti, ei tarvitse ylittää Huopalahdentien autokaistoja Turtsan eteläpuolella, kuten GT8N ehdotti. Yksi konfliktipiste vähemmän. Tilaa siinä rinnakkaiskadulla kyllä sinänsä on, mutta Laten pointti parkkipaikoista on kyllä validi. Mitä enemmän parkkipaikkoja säilytetään, sitä ahtaammat olot ratikalla on. Toivon mukaan nyt työn alla olevassa selvityksessä käydään tämä asia ihan kunnolla läpi. Minua kiinnostaisi sekin, mitä tuon rinnakkaiskadun katulämmitys maksaisi. Silloin ei tulisi lumesta johtuvia parkkiongelmia. Liikennevaloja ratikalla ei ole Munkkiniemen aukion ja Dextran välillä ollenkaan, joten vaikka huippunopeus olisikin 30 km/h nopeusrajoituksen mukaan, niin rata tarjoaisi sujuvan kulun. Dextran kohdalle ylityksen voisi yrittää saada nollaviiveillä.

Keskelle katua sijoitetussa radassa en juuri näe hyviä puolia. Saa toki väittää vastaan. Rinnakkaiskatu on sujuvampi, ongelmana vaan ne pysäköidyt autot.Pitäisi tietää, kuinka suuri ongelma ne oikeasti ovat, eli minkä verran tilaa siellä on käytettävissä.

Minun on vaikeaa nähdä Munkkivuorta matkustuksen kannalta parempana päätepysäkkinä Laajasalon liikenteelle kuin Munkkiniemeä. Munkkiniemessä on selvästi enemmän käyttäjiä.

Mitä enemmän olen asiaa miettinyt, sitä vaikeampi minun on nähdä Laajasalon ratikkalinjat ylipäätään osana keskustaverkkoa linjastollisesti. Laajasalo on tyypillinen lähiö, josta tullaan aamulla pois ja jonne mennään töitten jälkeen takaisin. Ei kellään ole sinne päivällä asiaa. Hiukan kuormaa tulee kotiäitien ja mummeleiden shoppailumatkoista aamupäivällä ym mutta ruuhkapiikit ovat Laajasalossa aivan toista luokkaa kuin kantakaupungin ratikkalinjoilla.

Melkein olen sitä mieltä, että linjastollisesti selkein ja taloudellisesti kustannustehokkain on ratkaisu, jossa Laajasalon linjat käännetään Rautatientorilla ympäri. Silloin niiden kapasiteetti voidaan mitoittaa kysynnän mukaan.

Korkeintaan voisi toimia sellainen ratkaisu, että jos esim. Yliskylän linjalle palvelutasoperustein halutaan lukita 10 min vuoroväli myös keskipäivällä ja illalla, niin joku 10 min vuorovälin linja (Munkkivuoren linja?) voisi kulkea Yliskylään, mutta silloinkin Yliskylä tarvitsisi ruuhka-ajaksi tuekseen jonkun keskustasta sinne kulkevan oman linjan.
 
Vs: Munkkivuoren ratikka

Jotain arviota tosta? Mulle on semmoinen käsitys että kiskot ja johtimet on jotain reilun millin kilometri.

Raitio 1/12, sivu 14: Saukonpaasi 1912 metriä yksisuuntaista rataa, 2,9 Me. Mutta eihän sitä tiedä, mitä tuohon on laskettu ja mitä ei. Tuskin nyt ainakaan Hernesaaren katupuita, vaikka varma ei voi siitäkään olla. Ratavaraus tuossa kuitenkin on ollut, eli ei ole putki- ja johtotöitä. Muutaman risun kaataminen toki. Itämerenkadun vaihteet + silmukan vaihteet nostavat hintaa.

En usko että menee kaus todellisuudesta, jos väitän, että kiskot+johdot ja kiskoalueen päällystäminen noin 2,5 Me/km kaksoiraiteelle. Ei sisällä mitään muita töitä.
 
Mitäköhän Saksalainen tai Ranskalainen ratikkasuunnittelija sanoisi Turunväylän ja Huopalahden tien risteyksestä? Ei kai vaan alkaisi hahmottelemaan ratikalle jonkinlaista alikulkua? Mutta Helsingissähän eritasoratkaisut eivät ole muodissa, hidasta sen olla pitää.

Saisiko jotenkin rakennettua yhdistetyn kevyen liikenteen ja ratikan alikulun Huopalahdentien länsipuolella? Vaikka hampurilaiskioski taitaa ainakin olla vähän hankalassa paikassa.

Toki reitti Munkkiniemen kautta olisi liikenteellisesti rauhallisempi, mutta Huopalahdentie on sijainniltaan parempi reitti.
 
Mitäköhän Saksalainen tai Ranskalainen ratikkasuunnittelija sanoisi Turunväylän ja Huopalahden tien risteyksestä? Ei kai vaan alkaisi hahmottelemaan ratikalle jonkinlaista alikulkua? Mutta Helsingissähän eritasoratkaisut eivät ole muodissa, hidasta sen olla pitää.

Se rakentaisi ratikan itäiselle rinnakkaiskadulle, jota levennettäisiin sen verran, että ratikalla olisi siinä omat kaistat ja lisäksi olisi kolmas autoille varattu kaista yhteen suuntaan. Parkkipaikat veks ja puita siirrettäisiin tarvittaessa.

Toki reitti Munkkiniemen kautta olisi liikenteellisesti rauhallisempi, mutta Huopalahdentie on sijainniltaan parempi reitti.

Laajalahdentien reitti kiertää enemmän ja on siksi hidas. Lisäksi se korvaa busseja huonosti. Näiden seikkojen vuoksi sen taloudellisuus ei näytä kovin hyvältä.
 
Onko kapeilla asuntokaduilla pysäköityjen autojen vieressä ja välissä kulkeva rata sinusta nykyaikainen ja nopea? Tällainenkin vaihtoehto on kyllä luonnosteltu.

Ei ole tosiaan paras, mutta jotenkin en usko, että Huopalahdentie suostuttaisiin pistämään täydelliseen myllerrykseen, jotta sille saataisiin omat ratikkakaistat, joko keskelle tai reunaan.


Se rakentaisi ratikan itäiselle rinnakkaiskadulle, jota levennettäisiin sen verran, että ratikalla olisi siinä omat kaistat ja lisäksi olisi kolmas autoille varattu kaista yhteen suuntaan. Parkkipaikat veks ja puita siirrettäisiin tarvittaessa.
DF hyvin kiteytti, mikä olisi paras ratkaisu. Koska se tarkoittaisi pysäköintipaikkojen poistoja, ei se tietenkään tule kyseeseen, sillä onhan pysäköinti joukkoliikenteen sujuvuuteen verrattuna täysin ensiarvoinen asia! :evil:


Huopalahdentiellä on nyt Munkkiniemen aukion ja Dextran välillä kuudet liikennevalot, joista jokaiset koskisivat myös ratikoita. Vaikka leikiteltäisiin ajatuksella tehokkaista etuuksista, niin eipä niistäkään juuri iloa ole siinä vaiheessa, kun Turtsalta tulijat ajavat risteykset tukkoon, kuten nyt tapahtuu joka aamu. Keskellä katua rata on siis bussien ja autojen armoilla sekä hidas ja epäluotettava.

Tuossa syy, miksi asuntokadut ovat varteenotettavia, mutta nykyisellä pysäköintikulttuurilla sekin tietäisi varmasti ongelmia. Huopalahdentiestä tulee siis huono kompromissi, jos katutilassa ei haluta tehdä muutoksia.

Mitä enemmän parkkipaikkoja säilytetään, sitä ahtaammat olot ratikalla on. Toivon mukaan nyt työn alla olevassa selvityksessä käydään tämä asia ihan kunnolla läpi.

Näin juurikin. Toivottavasti suunnittelussa laskettaisiin, mitä säästää liikennöintikustannuksissa se, että idänpuolen asuntokadusta tehdään kaksisuuntainen nopea raitioväylä, verrattuna muun liikenteen ja liikennevalojen seassa meteluun.
 
Mä tarkoitin hinta-arvauksella yleisemmin, että jos on jo olemassa valmis mediaani keskellä katua niin paljon sinne maksaa tehdä kiskot. Mutta aiheeseen.

Huopalahdentien itäpuoli on siinä mielessä houkutteleva, että siellä ei ole juurikaan risteävää autoliikennettä. Ja sitä ei ole siksi että siellä ei ole juuri asukkaita. Eli rata on sitten väärällä puolella suurimmalla osalle matkustajia.

---------- Viesti lisätty kello 8:31 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 8:15 ----------

Mitäköhän Saksalainen tai Ranskalainen ratikkasuunnittelija sanoisi Turunväylän ja Huopalahden tien risteyksestä? Ei kai vaan alkaisi hahmottelemaan ratikalle jonkinlaista alikulkua? Mutta Helsingissähän eritasoratkaisut eivät ole muodissa, hidasta sen olla pitää.

Saisiko jotenkin rakennettua yhdistetyn kevyen liikenteen ja ratikan alikulun Huopalahdentien länsipuolella? Vaikka hampurilaiskioski taitaa ainakin olla vähän hankalassa paikassa.
Huopalahdentien ja Turunväylän liittymä on kolme hehtaaria vaikkei laskisi edes viereisiä liikennevihreitä. Normaalia Munkkiniemeläisellä kaavoitustehokkuudella tuo olisi noin 90 000 kerrosneliötä, maanarvo täten noin 90 miljoonaa euroa. Munkkivuori on suurinpiirtein 200 000 kerrosneliötä, noin vertailun vuoksi.

Helsinkiläisen kaupunki- ja liikennesuunnittelun pitkän linjan mukaista olisi että siihen tehtäisiin alikulkuja, joissa viihtyisissä betonitunneleissa fillaristit ja kävelijät törmäilee toisiinsa ulkohuussin hajussa, koska liikenne ja nakkikiskayritystoiminnan drive-in tarpeet. Minusta tommoisesta pitäisi heittää vastaavat suunnittelijat linnaan kaupungin, veronmaksajien rahojen ja yleisen hyvinvoinnin tuhoamisesta.
 
Takaisin
Ylös