Munkkivuoren raitiotie

Ongelman ydin on siinä, että heille on annettu käyttöön rikkinäset työkalut ja kielletty käyttämästä muuta, kuten esimerkiksi tervettä järkeä.

Kyllä ongelman ydin on jossain muualla kuin laskentamenetelmissä. Espoossa louhitaan parhaillaan junatunnelia peltojen alle. Taannoiset selvitykset pitävät vettä yhtä hyvin kuin muikkunuotta, mutta ne riittivät niille keitä ei kiinnostanut ja niille keitä kiinnosti myytiin muut syyt. Ihan äskettäin edistettiin Pisaraa selvityksellä, jonka keskeisin ansio oli tuulesta temmattu (eli ankarassa brainstormauksessa syntynyt) uhkakuva Pasilaan päättävistä junista.

Kyse on siitä, halutaanko raitiotietä vai ei ja minkälaista raitiotietä halutaan. Laskentamenetelmät kyllä taipuvat visioon. Selvitysten tasostakin voidaan pitää kiinni niin kauan kun hankkeissa on oikeasti järkeä.
 
Rata pitää rakentaa Huopalahdentielle jo tulevan jokeriliitännännänkin takia.

Tästä on varmaan kaikki keskustelijat samaa mieltä.

Tuo ehdotettu Munkkiniemen kautta Munkkivuoreen kieppuva malli lähinnä blokkaisi kaiken jatkokehityksen, ja linjan 14 pohjoispään korvaaminen jollain liityntälinjoilla ratikan varteen kuulostaa poikkeuksellisen hölmöltä idealta (en tiedä onko Pajamäki-Pitäjänmäki-seuraa olemassa, mutta jos on, tuo ei tule menemään valtuustossa läpi).

Parempi olisi ettei tällaista huonoa jatkoa tehtäisi lainkaan, vaan maalattaisiin ensin isolla pensselillä ratikkaverkon tavoitetila ja päätettäisiin mikä sen rooli on kaupunkiliikenteessä, ja vasta sitten päätettäisiin yksittäisistä hankkeista.

Omasta mielestäni ratikan roolina olisi hoitaa runkoyhteydet Jokerin sisällä päättyen juna-/metroasemille, ja tähän kuuluisi tuolla suunnalla ainakin:
- 10:n jatko Huopalahden asemalle
- 4:n jatko (A): Tarvaspään ja Vermonsolmun kautta Leppävaaraan (luultavasti aika kallis, mutta Vermonsolmun viereinen työpaikka-alue alkaa olla sen kokoinen että siellä luulisi kysyntää olevan, ja rata linkittäisi samalla nuo toimistot Leppävaaran asemaan)
- 4:n jatko (B): Huopalahdentietä Jokerilinjan varteen ja siitä Pitäjänmäen asemalle.
 
No ei se pelkästään, mutta koska se Hakamäentien ja Turun motarin yhddistävä tunneli kuitenkin joskus tullaan rakentamaan, vaikka siihen voi mennä 20 vuotta tai enemmän, niin turha sitä nykyistä motarinpätkää on muuttaa kaduksi koska silloin on vaikeaa tulevaisuudessa toteuttaa se tunneli.

Jos on tärkeää rakentaa raitiotie ensin, (joka minunkin mielestäni on) niin laitetaan se kulkemaan sillalla motarin yli.

t. Rainer

Se tunneli alkaa siinä mäessä ennen professorintien siltaa. Tässä tavoitteena on nimenomaan se, että saadaan tuo ratikka tehtyä siten, ettei se vaikeuta tunnelin rakentamista.
 
Kyllä ongelman ydin on jossain muualla kuin laskentamenetelmissä. Espoossa louhitaan parhaillaan junatunnelia peltojen alle. Taannoiset selvitykset pitävät vettä yhtä hyvin kuin muikkunuotta, mutta ne riittivät niille keitä ei kiinnostanut ja niille keitä kiinnosti myytiin muut syyt. Ihan äskettäin edistettiin Pisaraa selvityksellä, jonka keskeisin ansio oli tuulesta temmattu (eli ankarassa brainstormauksessa syntynyt) uhkakuva Pasilaan päättävistä junista.

Kyse on siitä, halutaanko raitiotietä vai ei ja minkälaista raitiotietä halutaan. Laskentamenetelmät kyllä taipuvat visioon. Selvitysten tasostakin voidaan pitää kiinni niin kauan kun hankkeissa on oikeasti järkeä.

Nimenomaan. Suomessa H/K -laskelmat tapaavat olla ainakin kaksi pykälää Jumalaa ylempänä. Siten joukkoliikennehankkeissa sen tulos kaikki kaikessa, vaikkei laskelma tunnetusti sovelu mitenkään joukkoliikennehankkeiden arviointiin. Ainoa poikkeus H/K -laskelman tulokseen onkin *töttöröö* länsimetro. Laskelman tulos oli kirkkaasti alle 1,0:n, joten tulosta ei voinut käyttää perustelemaan autuasta hanketta. Niinpä laskelman lähtöarvoja peukaloitiin niinkauan, kunnes H/K -laskelma antoi halutun yli 1,0:n tuloksen. Jos moista kepulikikkailua käyttäisi missä tahansa ratikkahankkeessa niin kyllä siitä äläkkä nousisi. Mertohankkeissa onneksi suhmurointi on erottamaton osa suunnittelua.

Mutta tosiaan, kun raitiotietä ei vain kiinnosta tehdä niin sen voi mukavasti suunnitella epäkäytännöllisimmälle ja lyhimmälle reitille ja sitten siirtää 2025/ei ikinä -hankkeisiin. Asiaa parantaa vielä se jos ratikkahanke saadaan kytkettyä johonkin miljoonahannkkeeseen vuosikymmeniksi, jotta sitä ei vain voi tehdä ennenkuin on kaivettu tunneli Turusta Pietariin.
 
Se tunneli alkaa siinä mäessä ennen professorintien siltaa. Tässä tavoitteena on nimenomaan se, että saadaan tuo ratikka tehtyä siten, ettei se vaikeuta tunnelin rakentamista.
Tunneli itse alkaa kaukaa lännestä, mutta Huopalahdentieltä pitää saada rampit myös itään päin (koska muuten tunneliin pääsee vain Espoosta eikä Helsinki voi maksaa sellaisesta, eikä Lapinmäentie myöskään rauhoitu riittävästi – näin asia on minulle perusteltu). Tunnelin pitää laskea melko jyrkästi päästäkseen Pikku Huopalahden savivellin ali eivätkä rampit voi olla juuri jyrkempiä, joten ne kiertävät väistämättä lännen kautta, eikä liittymäalue sanottavasti pienene nykyisestä joutomaakolmiosta. Rata pitäisi sijoitella aika tarkasti, että se mahtuu tasossa yli törmäämättä ramppeihin tai asuintaloihin. Muutenkin moottoritie on sen verran "laaksossa", että rata olisi suorastaan luonnollista vetää sillalla yli. Jos siis Huopalahdentien seuraaminen ei kelpaa.
 
Tunneli itse alkaa kaukaa lännestä, mutta Huopalahdentieltä pitää saada rampit myös itään päin (koska muuten tunneliin pääsee vain Espoosta eikä Helsinki voi maksaa sellaisesta, eikä Lapinmäentie myöskään rauhoitu riittävästi – näin asia on minulle perusteltu).

Eikö ykköstien motarin jatke Helsingissä olekkaan valtion puuhastelua? Kaupungin toteuttamissa autoiluprojekteissa pysyvä ongelma on, että auto tuottaa kaupungille vain kuluja. Autoilun edut valuvat laajalle seudulle, etenkin Espoon rajalla olevalla moottoritiellä.

Eikä se Lapinmäentie rauhoitu muutenkaan ilman Lapinmäentielle sijoittuvia rauhoittavia toimia. Nämä toimet eivät riipu ykköstien motarin jatkeesta, ja ne voidaan toteuttaa heti. Yksinkertaisimmillaan ja edullisimmillaan liikennevalot Lapinmäentielle ja sieltä pois säädetään aktivoitumaan vain linja-auton lähestyessä.
 
Eikö ykköstien motarin jatke Helsingissä olekkaan valtion puuhastelua?
Kaupungin tulkinnan mukaan se ei ole Turunväylän jatke itään vaan Hakamäentien jatke länteen. Varmasti byrokraattinen puoli hoidettaisiin jollain tavalla yhteistyössä, mutta ilmeisesti tekninen suunnittelu kuuluu kaupungille.

Eikä se Lapinmäentie rauhoitu muutenkaan ilman Lapinmäentielle sijoittuvia rauhoittavia toimia.
Riippuu ja roikkuu. Kadun liikenteestä noin 95% on kätevämmän reitin puutteesta seuraavaa läpiajoa Huopalahdentien ja Vihdintien välillä, joka takuulla siirtyisi lähes kokonaan tunneliin. Olisi toki aika kallis ratkaisu vain liikenteen rauhoittamiseksi...

Yksinkertaisimmillaan ja edullisimmillaan liikennevalot Lapinmäentielle ja sieltä pois säädetään aktivoitumaan vain linja-auton lähestyessä.
No, periaatteessa näin. Tosin Hakamäentien sisin kaista ohjautuu nykyisellään suoraan Lapinmäentielle, joten vähintään pitäisi järjestellä Mannerheimintien liittymä uusiksi. Kadun fyysinen katkaisukaan ei oikein onnistu bussien takia, joten läpiajoa olisi vaikea kitkeä tehokkaasti. (Olen kyllä aina ihmetellyt, miksei bussikaduilla voi vain olla kameravalvontaa.) Joka tapauksessa poliittinen/asenteellinen puoli asiasta olisi vaikeampi, kun "ei autoilua voida huvikseen haitata". Riippunee sitten henkilöstä, mikä on huvikseen ja mikä ei.
 
Kadun liikenteestä noin 95% on kätevämmän reitin puutteesta seuraavaa läpiajoa Huopalahdentien ja Vihdintien välillä, joka takuulla siirtyisi lähes kokonaan tunneliin.

Olettaen, ettei tunnelin kapasiteetti koskaan lopu kesken. Lienisi paikallaan tarkistaa mikä osuus tuosta liikenteestä tulee Turunväylältä ja mikä Kuusisaaren suunnasta. Nuo lienevät suuret virrat. En ole täysin varma, että Kuusisaaren suunta ohjautuisi täysimääräisesti tunneliin, vaikka rampit rakennettaisiin. Rampit myös toisivat sellaisia uusia houkuttelevia yhteyksiä, jotka oletettavasti lisäisivät liikennettä Huopalahdentiellä. Tunnelia ei minusta ainakaan kannata rakentaa, jos Huopalahdentiellä ei voiteta mitään.
 
Kadun fyysinen katkaisukaan ei oikein onnistu bussien takia, joten läpiajoa olisi vaikea kitkeä tehokkaasti. (Olen kyllä aina ihmetellyt, miksei bussikaduilla voi vain olla kameravalvontaa.)

Hyvin onnistuu. Joko bollardilla tai mm. Briteistä ja Hollannista tutulla kuoppaesteellä. Kameravalvonta ei onnistu, koska ainoa siihen valtuutettu viranomainen ei ole kiinnostunut sen tuottamista rahoista.
 
Viimeksi muokattu:
KSV 30.10.2012 sanoi:
Munkkivuoren raitiotien tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys: Selvitys merkittiin tiedoksi ehdotuksen mukaan seuraavalla jatkosuunnitteluohjeella täydennettynä: "Samalla lautakunta kehottaa virastoa selvittämään, miten raitiotieyhteyden voisi vetää Laajalahden aukiolta Munkkivuoreen tasossa nykyisen Turunväylän yli ilman Turunväylän siirtämistä tunneliin."

Lautakunta ei halua Munkkivuoreen raitiotietä. Olen pettynyt.

Lisäksi ihmettelen, mitä "selvittämistä" on siinä, että liikennemerkkejä siirretään 300 metriä ja rakennetaan yhdet liikennevalot. No, nyt virkamiehet voivat rauhassa haudata koko asian.

Taitaapa olla niin, ettei tulevalla valtuustokaudella saada avattua uusia raitiotietä ainakaan Helsingissä.
 
Tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvityksessä on perusteltu hyvin Huopalahdentien linjauksen hankaluus, Munkkivuori jää, etenkin länsiosiltaan, kauas radasta. Toisaalta radan päättäminen asuinalueen keskelle on hiukan tuhlauksen kaltaista, kun rataa pohjoiseen jatkamalla saataisiin yhteys Pitäjänmäkeen. Pitäjänmäentietä kulkee jo nyt houkuttelevia vaihtoyhteyksiä tarjoavia bussilinjoja ja raitiotien ulottaminen Pitskun asemalle kuormittaisi mukavasti linjan "häntää" kumpaankin suuntaan.

Radan Munkkivuoren sisäosiin viemiseksi Laajalahdentietä oli selvittetty kahta hyvin mutkittelevaa reittiä, joista valittu edellyttäisi melkoisia järjestelyjä. Mielestäni motari kannattaa ylittää erikseen rakennetavalla sillalla, joka sijoittuisi Munkkiniemen ala-asteen länsipuolelle. Silta voisi olla kaupunkiraideliikenteen parhaiden perinteiden mukaan mitoitettu yhden vaunun painolle ja vaikka limitetyin kiskoin. Näin säästettäisiin reitistä kaksi 90 mutkaa.

Munkkivuoressa Ve 2.2 C:n linjauksella voisi jatkaa Ulvilantielle ja siitä edelleen Taiteentekijäntien risteyksen jälkeen Talin urheilupuiston ja golfkentän välistä Purotietä Pitäjänmäetielle. Radalle tulisi siis yli kilometrin pysäkitön ja nopeasti ajettava "metromainen" puisto-osuus.

Pitäjänmäen aseman eteläpuolelle voisi rakentaa kääntösilmukan siten, että kaupungin suunnan raiteella ja ratikalla olisi yhteinen laituri.

Kartta
 
Viimeksi muokattu:
Tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvityksessä on perusteltu hyvin Huopalahdentien linjauksen hankaluus, Munkkivuori jää, etenkin länsiosiltaan, kauas radasta. Toisaalta radan päättäminen asuinalueen keskelle on hiukan tuhlauksen kaltaista, kun rataa pohjoiseen jatkamalla saataisiin yhteys Pitäjänmäkeen. Pitäjänmäentietä kulkee jo nyt houkuttelevia vaihtoyhteyksiä tarjoavia bussilinjoja ja raitiotien ulottaminen Pitskun asemalle kuormittaisi mukavasti linjan "häntää" kumpaankin suuntaan.

Eihän sitä ole perusteltu juuri mitenkään. Lähinnä taulukkoeuroilla, mutta niistäkin nyt voi päätellä, kun tietää, että lasketaan vääriä asioita väärällä tavalla. Huopalahdentien linjaus ei jää kauas Munkkivuoren länsiosista, jos se kulkee sinne. Päätepysäkki voi olla samassa kohtaa kuin kakkoslinjauksella.

Perusteena oli siis ainoastaan Huopalahdentien linjauksen kalliimpi hinta. Hinnasta ei kuitenkaan osattu vähentää esim. jokeriliitynnän hyötyjä saati sitä, että rataa ei tarvitse myöhemmin rakentaa kuin Munkkivuoresta eteenpäin, kun jokeriliityntä toteutetaan / Tali rakennetaan jne.

Yksinkertaistettuna ongelma on, että suunnittelijoiden "neliölaskimella" ei pysty laskemaan asioita, joita kunnolla tehty selvitys vaatisi. Siksi asioiden tarkastelu selvityksessä on mielivaltaisesti rajoitettu koskemaan jotain mitä neliölaskimella voi laskea. Tulos on oikein, mutta lantaa.
 
Yksinkertaistettuna ongelma on, että suunnittelijoiden "neliölaskimella" ei pysty laskemaan asioita, joita kunnolla tehty selvitys vaatisi.

Offtopic: Tarkoitat nelilaskimella? Nimi tulee siitä, että siinä on neljä operaatiota: +, −, ×, ÷. Yleensä kyllä niistä löytyy lisäksi myös neliöjuuri.
 
Eihän sitä ole perusteltu juuri mitenkään. Lähinnä taulukkoeuroilla, mutta niistäkin nyt voi päätellä, kun tietää, että lasketaan vääriä asioita väärällä tavalla. Huopalahdentien linjaus ei jää kauas Munkkivuoren länsiosista, jos se kulkee sinne. Päätepysäkki voi olla samassa kohtaa kuin kakkoslinjauksella.

Perusteena oli siis ainoastaan Huopalahdentien linjauksen kalliimpi hinta. Hinnasta ei kuitenkaan osattu vähentää esim. jokeriliitynnän hyötyjä saati sitä, että rataa ei tarvitse myöhemmin rakentaa kuin Munkkivuoresta eteenpäin, kun jokeriliityntä toteutetaan / Tali rakennetaan jne.

Kirjoittelin sellaisella ajatuksella, että rata on syytä rakentaa Pitäjänmäkeen saakka samantien, mutta en huolimattomuuttani kirjoittanut niin. Kiitos huomautuksesta.

Raportissa ei ole linjaukselle vaihtoehtoa Munkkivuoren sisäosiin JA Pitäjänmäkeen. Raportin sivulla 40 todetaan liityntäliikenteen tarve, jos valitaan vaihtoehto 1.x E, jolloin linjaus ei ole ratkaisu Munkkivuoren joukkoliikenneyhteydeksi. Huopalahdentieltä länsiosiin kulkemisesta olet tietenkin oikeassa, mutta raportissa ei ole pohdittu radan jatkamista mitenkään esim. vaihtoehdossa 2.x C, vaikka karttoja syynäämällä se voisi olla mahdollista Pitäjänmäen suuntaan.

Huopalahdentien ja Ulvilantien risteyksestä on Jokerin linjaukselle Vanhaa Viertotietä n 1100 m, Korppanmäestä Vihdintietä n 800 m ja mielestäni jälkimmäinen vaihtoehto vaikuttaa paremmalta, vaikka reittiin sisältyy kiertelyä Pikku-Huopalahdessa. Jokeriliityntä Haagan liikenneympyrän tienoolla kannattanee siis tehdä Mannerheimintien suuntaan ja Munkkivuoresta suunnata enemmän Pitäjänmäkeen päin, vaikka Talin liikuntapuiston länsipuolitse.
 
Takaisin
Ylös