Kävelyetäisyydet joukkoliikennepysäkeille

Liittynyt
26 Syyskuu 2006
Viestit
3,859
Metron yöliikenteen laajentamisselvitys

Mielenkiintoinen tieto löytyy sivulta 10.

"Nykyisin noin kaksi kolmasosaa Itä-Helsingin väestöstä asuu metroasemien vaikutusalueella. Arviolta noin puolet käyttäjistä kävelee asemalle vielä kilometrin etäisyydeltä."

Jossain selvityksissä oletettu 600 metrin vaikutusalue metroasemalle on mitä ilmeisimmin erittäin voimakkaasti alimitoitettu.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Metron liikennöintiaika

Se, että suuri osa matkustajista kävelee metroasemille jopa kilometrin päästä ei tee siitä hyväksyttävää. Se vain on heille parempi vaihtoehto kuin liityntäbussi. Bussit kun eivät aina mene kun haluaa mistä niiden haluaa mennä. Liityntäbussit voisivat siis ilmeisesti mennä paljon tiheämminkin, sääli että asukaspohja ei riitä.

Itselle pisti silmään ammottavat käyttämättömät aukot asemien ympäristön jäsentelyssä. Mitähän oli mielessä, kun metroa linjattiin nimenomaan asumis- ja liikekäytön kannalta kelvottoman moottoritien viereen... ja miksei asemien ympäristöä ole paremmilla alueilla rakennettu kunnolla täydelliseksi nykyaikaan tullessa. Kallis suuren kapasiteetin kulkuväline menee vähän hukkaan kun sitä ei viitsitä kunnolla kuormittaa.

Sitäpaitsi metron kapasiteetilla koko Itäväylän olisi voinut pitää 2+2-kaistaisena liikennevalo-ohjattuna katuna, jonka olisi voinut upottaa kaupunkirakenteeseen kauempana metrolinjauksesta. Itäväylä käyttäisi siis nykyistä katuverkkoa jonkin verran kehittyneempänä. Moottoritieltä säästynyt tila olisi ollut paljon paremmassa käytössä metroasemia ympäröivänä asumis- ja liikealueena. Vähemmän rakennustilaa olisi tarvittu metroasemien välittömän läheisyyden ulkopuolella, ja niihin voisi tehdä nykyistä korkealaatuisemman liitynnän, joka on kävelemistä hyödyllisempi. Vielä parempaa käyttöä olisi saatu, jos metroasemien ympäristöstä olisi jätetty autopaikat minimiin. Autoilu vähenee ja metron hyödyllisyys kasvaa. Sääli, ettei metrokaupunki ole rakennettu joukkoliikennekaupungiksi.
 
Vs: Metron liikennöintiaika

Jossain selvityksissä oletettu 600 metrin vaikutusalue metroasemalle on mitä ilmeisimmin erittäin voimakkaasti alimitoitettu.

Ehkä vähän äkkinäinen arvio. On kait selvää, että aseman tai pysäkin vaikutusalue ei ole selvästi rajattu alue, vaan paremminkin sumea joukko. Siis tyyliin 400m säteellä kaikki kuuluvat vaikutuspiiriin, 600m kohdalla 80%, 1 km kohdalla 40% jne. On sitten määrittelykysymys minkä noista metrimääristä katsoo olevan vaikutusalueen raja, jos se täytyy määrätä tarkasti. Käytännössä rajanvetoa määrää se, miten suurta käyttäjäosuutta ylipäätään tavoitellaan. Jos kovin suurta, maksimietäisyyden pysäkille/asemalle täytyy olla sellainen, että myös vanhukset, pikkulasten kanssa kulkevat, huonokuntoiset ja laiskat jaksavat sinne kävellä. Jos tyydytään vaatimattomampaan kulkuosuuteen, voidaan raja vetää työikäisten, terveiden ja liikkumista pelkäämättömien mukaan. Raideliikennekerroin on tietenkin todellinen ja osa sitä on, että matkustajat ovat valmiimpiä kävelemään jonkin verran pitempiä matkoja raideliikenteen pysäkeille & asemille. (Ohimennen sanoen, minä itse en rupea edes miettimään busseja, jos matkustan alle neljän kilometrin matkoja, silloin mieluiten kävelen.)

Hyvä ja kaiketi ihan sovellettu käytäntö on, että käytetään kahta rajaa ja vaaditaan, että kaiken taajama-alueella tulee olla alle kilometrin etäisyydellä joukkoliikenteen pysäkeistä tai asemista ja sitten jonkun prosenttiosuuden, vaikka 80%, matkakohteista tulee olla alle 600m etäisyydellä. Alle tuon 600m tai mielellään pienemmän etäisyyden päässä tulee luonnollisesti olla vanhainkotien, senioriasuntojen, sairaaloiden ja päiväkotien.

(Ideaalista tietenkin olisi, että tarkoista vaikutusaluerajoista luovuttaisiin kokonaan. Sen sijaan, että jostakin matkakohteesta kategorisesti todettaisiin että se joko kuuluu tai ei kuulu joukkoliikenteen palvelualueeseen, annettaisiin prosentti joka kertoisi kuinka suuri osa kyseisen paikan matkustajista katsoo lähimmän pysäkin/aseman olevan tarpeeksi lähellä. Käytännössä tietenkin tällainen tilastointi ei välttämättä tuo mitään olennaista lisää nykyiseen ollen kuitenkin selkeästi nykyistä raskaampaa.)
 
Vs: Metron liikennöintiaika

On kait selvää, että aseman tai pysäkin vaikutusalue ei ole selvästi rajattu alue, vaan paremminkin sumea joukko. Siis tyyliin 400m säteellä kaikki kuuluvat vaikutuspiiriin, 600m kohdalla 80%, 1 km kohdalla 40% jne.
Juuri näin. Halukkuus käyttää joukkoliikennettä laskee kun etäisyys pysäkistä kasvaa. Ja kun kävelyolosuhteet heikkenevät. Näiden asioiden mallintaminen vaan ei kuulu meidän käytössä olevaan joukkoliikenteen käytön arviointikäytäntöön, eikä näistä asioista edes tiedetä tarpeeksi, että niitä osattaisiin arvioida.

Metron vaikutusalue on itse asiassa huomattavasti laajempi kuin edes kilometri. Mutta vaikutukset eivät vain ole sellaisia, että niitä haluttaisiin liittää metroon. Vaikutus kiinteistöjen arvoon laski n. 700 metrissä nollaan, kun se oli huipussaan 250 m etäisyydellä. Yli 750 metrin vaikutus kiinteistöjen arvoon oli arvoja alentava. Toisin sanoen tätä etäämmältä jouduttiin liityntäliikenteen varaan. Toki pidemmältä voi kävellä, jos on pakko kun liityntäliikenne ei palvele. Mutta se ei ole mikään metron etu.

Antero
 
Vs: Metron liikennöintiaika

Jossain selvityksissä oletettu 600 metrin vaikutusalue metroasemalle on mitä ilmeisimmin erittäin voimakkaasti alimitoitettu.

Lienee aivan eri asia, miten pitkän matkan ihminen kävelee välttääkseen metron vuoroihin täysin synkronomattoman ja ennakoimattomasti kulkevan liityntäbussin käytön, ja mikä olisi toimiva joukkoliikenneratkaisu.

Kuten Antero muistuttaa, on tutkimuksissa todettu että yli 750 m etäisyydellä asemista metro + liityntäliikenne alentaa kiinteistöjen arvoa verrattuna suoriin bussiyhteyksiin. Se tarkoittaa sitä, että myös yli 750 m kävelyetäisyys alentaa kiinteistöjen arvoa.

Eli: kilometrinkin päästä kävellään metroasemalle, mutta hammasta purren, joukkoliikenteen suhteen paremman asuinpaikan valitsemista tai yksityisautoon siirtymistä harkiten.
 
Vs: Metron liikennöintiaika

kilometrinkin päästä kävellään metroasemalle, mutta hammasta purren, joukkoliikenteen suhteen paremman asuinpaikan valitsemista tai yksityisautoon siirtymistä harkiten.

Suoria bussiyhteyksiä käyttävät purevat hammasta vielä enemmän, kun bussi meni nenän edestä ja paras vaihtoehto kotiinpääsemiseksi on seistä 20 - 30 min odottamassa seuraavaa. Vaikkei kilometrin kävelykään ole useimmista mukavaa, voittaa se kuitenkin pitkän odottelun.
 
Hakunila, joka on moottoritien ja suorien bussien palvelema kerrostalolähiö saa kokopäivävuoroväliksi 20min (741+742). Ruuhkassa ruuhkasuuntaan alle 10min, kun 740 on liikenteessä. Hypoteettinen bussi-Itä-Helsinki on järkevää perustaa tähän.

Jos Herttoniemi-Mellunmäki-akseli olisi rakennettu suurin piirtein samoihin mittoihin kuin Hakunila, Mellunmäessä olisi pahimmillaan 20min vuoroväli (Metro nykyään 8 tai 10min). Lähempänä keskustaa, viimeistään Itäkeskuksessa vuoroväli olisi kapasiteettisyistä koko päivän vähintään 10min vaikka osa linjoista jättäisi osan pysäkeistä väliin. Osa rinnakkaisista linjoista ajaisi poikittain kehäteiden varren työpaikka-alueille.

30min vuoroväli keskellä päivää olisi totta lähinnä liikenteellisesti syrjäisillä alueilla. Kuten nykyäänkin. Syrjäseutuja olisi kuitenkin vähemmän, jos kauempaa tulevat bussit ajaisivat useamman alueen läpi parantaen palvelua, ellei niitä ajeta kaikkia suoraan moottoritietä. Metrolinjoja on vain yksi rinnakkain, mutta bussirunkoja olisi varmasti useampia jo kapasiteettisyistä.

Ruuhka-aika olisi bussi-Itä-Helsingin suurin kompastuskivi. Bussien kapasiteetti kun ei vain riitä. Hakunila yksinään tarvitsee 10min vuorovälin ruuhkassa.
 
Vs: Metron liikennöintiaika

Suoria bussiyhteyksiä käyttävät purevat hammasta vielä enemmän
No, se ei ainakaan asuntojen hinnassa kuitenkaan näy! Asuntojen hinnasta pääteltynä suorien bussiyhteyksien alue on metron liityntäliikennealuetta suositumpi.
 
Vs: Metron liikennöintiaika

Suoria bussiyhteyksiä käyttävät purevat hammasta vielä enemmän, kun bussi meni nenän edestä ja paras vaihtoehto kotiinpääsemiseksi on seistä 20 - 30 min odottamassa seuraavaa. Vaikkei kilometrin kävelykään ole useimmista mukavaa, voittaa se kuitenkin pitkän odottelun.

Meitillä täällä junaradan varressa menee sekä suora bussi, liityntäbussi että juna, ne kaksi bussia voisi tosin yhdistää. Tarjoaa näppärät yhteydet eri puolille sekä lisäksi kivasti vaihtoehtoja jos myöhästyy jommasta kummasta, bussit on lakossa, junat hyytyy pakkaseen, tai on muu vastaava poikkeustilanne. Ja kävelymatkankin suhteen voi kukin optimoida, vaimo tykkää hitaasta mutkittelevasta bussista jolle joutuu katsomaan aikataulut koska sen kanssa pääsee vähemmällä kävelyllä, ja naisväki(kin) usein kokee asemat myöhään illalla pelottaviksi. Itse taas useimmiten kävelen asemalle sen vajaan kilometrin.

En ymmärrä miksi tämä pitää olla metron varressa joko tai.
 
Vs: Metron liikennöintiaika

En ymmärrä miksi tämä pitää olla metron varressa joko tai.
Koska metro on tehty vähentämään joukkoliikenteen liikennöintikustannuksia ja sen tulee olla siinä asiassa menestys. Vuoden verran bussien ja metron rinnakkainajo osoitti, ettei metro ole tässä menestys eikä siten vähennä liikennöintikustannuksia, koska ne vähenevät vain sillä, että busseja ei ajeta. Ja niin suorat bussit lopetettiin.

Entä miksi sitten jossain junaradan varressa kumminkin riittää kysyntää juniinkin? Vuoden 1982 metron tilanteeseen verrattuna nykyään on kysyntää Itä-Helsingissäkin jo enemmän ja metron palvelualue laajempi. Siten metrollekin riittäisi käyttäjiä, vaikka suoria busseja olisikin.

Toinen ja ehkä merkittävämpi syy lienee siinä, että junan käytöllä voittaa oikeasti matka-aikaa, metrolla ei. Tämä taas johtuu siitä, että suurin osa metron palvelualueesta on ”liian lähellä”, eikä metro ole motarilla ajavaa bussia yhtään nopeampi. Junahan on, kun sillä on suurempi ajonopeus ja pidemmät asemavälit kuin metrolla.

Antero
 
Vs: Metron liikennöintiaika

Vuoden verran bussien ja metron rinnakkainajo osoitti, ettei metro ole tässä menestys eikä siten vähennä liikennöintikustannuksia, koska ne vähenevät vain sillä, että busseja ei ajeta. Ja niin suorat bussit lopetettiin.

Tapahtuiko se vuosi siis välillä elokuu 1982 - elokuu 1983? En vetäisi kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tuosta vuoden rinnakkainliikennöinnistä. Ihmiset ovat kovin fiksoituneita omiin liikkumistottumuksiinsa, joten uutta ja pelättyä metroa varmasti vältettiin ihan muista syistä kuin siitä, että liityntäbussi oli hankalampi ja hitaampi kuin suora bussi. Vähän parempaa valintatilastoaineistoa saataisiin, jos selvitettäisiin, kumman kulkuvälineen uudet Itä-Helsingin asukkaat ovat valinneet tuolla aikavälillä.

---------- Viesti lisätty kello 23:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 23:29 ----------

Junahan on, kun sillä on suurempi ajonopeus ja pidemmät asemavälit kuin metrolla.

Mutta käytännössä oikeasti nopeampi juna liikennöi vain kuudella asemalla: Rautatieasema, Pasila, Tikkurila, Kerava, Huopalahti ja Leppävaara. Ja näistäkin Keravan suunnan vuoroväli on epätasainen 30 min ja Espoon suunnan ruuhkassa huikeat 15 min. Espoon suunnan lopputilanteessa mukaan voi myös laskea Kirkkonummen, Masalan, Kauklahden ja Espoon keskuksen.

Mutta kaikilta muilta asemilta palvelu onkin sitten ihan käytännössä saman ajonopeuden ja asemavälin palvelua kuin metrollakin (K-junilla hitusen nopeampaa ja A- ja M-junilla täsmälleen samaa).

HSL-alueella on siis vain hyvin marginaalinen nopeiden junien palvelu, ja suurin osa lähijunista täysin metroa vastaavaa. Niiden niputtaminen on juuri sitä samaa väärää keskiarvoistamista, jota saa lukea lähiöbussien ja keskustaratikoiden kustannusvertailuista. Nopeiden junien osuus tuskin tulee myöskään tulevaisuudessa radikaalisti lisääntymään.
 
Vs: Metron liikennöintiaika

Tapahtuiko se vuosi siis välillä elokuu 1982 - elokuu 1983? En vetäisi kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tuosta vuoden rinnakkainliikennöinnistä.
Se on ainoa aika, jolloin rinnakkaisliikennettä on ollut. Tosi on, että ihmiset ovat konservatiisia. Mutta eipä metro ollut ainakaan niin ihmeellinen, että se olisi joukkoliikenteen käyttötottumuksia muuttanut.

Mutta kaikilta muilta asemilta palvelu onkin sitten ihan käytännössä saman ajonopeuden ja asemavälin palvelua kuin metrollakin (K-junilla hitusen nopeampaa ja A- ja M-junilla täsmälleen samaa).
Kumminkin sillä erolla, että junat eivät aja motarin rinnalla ja pääkadun alla, vaan junat oikaisevat. Eli vaihtoehtoiset bussiyhteydet ovat usein oikeasti hitaampia yhteyksiä kuin juna. Esim. Pasilasta ei ole junaa nopeampaa keinoa päästä Rautatieasemalle.

Antero
 
Vs: Metron liikennöintiaika

Suoria bussiyhteyksiä käyttävät purevat hammasta vielä enemmän, kun bussi meni nenän edestä ja paras vaihtoehto kotiinpääsemiseksi on seistä 20 - 30 min odottamassa seuraavaa. Vaikkei kilometrin kävelykään ole useimmista mukavaa, voittaa se kuitenkin pitkän odottelun.

Jos kilometrin kävely on jees, niin ei siinä tarvii paljon hammasta purra, sen kun ottaa parin minuutin päästä lähtevän naapurilähiön suoran bussin ja kävelee sitten sen kilsan perille.
 
Vs: Metron liikennöintiaika

Jos kilometrin kävely on jees, niin ei siinä tarvii paljon hammasta purra, sen kun ottaa parin minuutin päästä lähtevän naapurilähiön suoran bussin ja kävelee sitten sen kilsan perille.

Ohimennen sanoen, tuollaistakin on tullut tehtyä. Itse olen töissä Ruskossa ja varsinkin kesäisin kun 20:n vuoroväli on 40 min, tulee käveltyä Annalaan. Mutta kyllä itselläkin tuohon halukkuuteen kävellä vaikuttaa kummasti yleinen vireystila ja säätila.
 
Vs: Metron liikennöintiaika

Ohimennen sanoen, tuollaistakin on tullut tehtyä. Itse olen töissä Ruskossa ja varsinkin kesäisin kun 20:n vuoroväli on 40 min, tulee käveltyä Annalaan. Mutta kyllä itselläkin tuohon halukkuuteen kävellä vaikuttaa kummasti yleinen vireystila ja säätila.

Ilman mitään tutkimustieto eli ihan arkijärjellä halukkuuteen kävellä pysäkille vaikuttaa ainakin (ei missään järjestyksessä):
- tottumukset, esimerkiksi ihminen joka on tottunut kävelämään kilometrin asemalla ei vaihda uuteen liityntälinjaan, kun taas vasta alueella muuttanut naapuri saattaa sitä hyvinkin käyttää
- kunto/ikä
- sää
- maasto
- ympäristö, esimerki junalla Rautatientorille tuleva kävelee mukisematta reilun kilometrin Kauppatorille kaupunkiympäristössä, mutta vastaavaan matkaan kotilähiössään käyttää liityntäbussia
- kantamukset, esimerkiksi kun olen liikkeelle kahden painavan kassin kanssa niin minua ei kiinnosta pätkääkään kuinka nopea joku yhteys on vaan se kuinka vähällä kävelyllä pääsen
- kanssamatkustajat, 500 metriä normaalille aikuiselle yksin on ihan eri asia kuin 500 metriä lasten tai vanhuksen kanssa
- henkilökohtainen aikataulu, usein kävelemällä säästää aikaa, se että maksaako vaivaa riippuu siitä kuinka kiire on
- vuorokaudenaika, valoisaan aikaan ihmiset kävelevät ennemmin kuin pimeällä

Osa näistä liittyy matkustajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, osa mieltymyksiin, osa alueeseen ja osa on puhtaasti sattumanvaraisia. Tämän takia suhtaudun nyrpeästi ajatukseen että tehdään keskimäärin hyväksyttävän kävelymatkan tuottavia joukkoliikennejärjestelyjä, koska keskimääräinen tässä ei palvele oikein ketään; osa haluaisi nopeita junia vaikka niille joutuu kävelemään, osa taas pysäkin lähelle vaikka yhteys olisi hidas, ja suuri osa jompaa kumpaa joskus. Vähän sama kuin yritettäisiin myydä kaikille samanlaisia vaatteita jotka ovat keskimäärin sopivia.

Lähestyisin asiaa sen sijaan niin että vaihtoehtoiset yhteydet on hyöty, ja sitä suurempi mitä erillaisempia ne ovat. Väitän että esimerkiksi Malmilta on paremmat yhteydet keskustan suuntaan kuin Itäkeskuksesta vaikka metro on suurinpiirtein yhtä nopea kuin juna Malmilta, kulkee tiheämmin ja sillä on enemmän asemia keskustassa. Näin siksi että Malmilta menee junan lisäksi busseja eri kautta keskustaan joilla voi halutessaan optimoida esimerkiksi kävelymatkansa.

En tiedä miten tuota voisi mallintaa, mutta ehkä jotenkin niin että sen sijaan että lasketaan matka-aikoja keskimääräisen kävelynopeuden mukaan niin lasketaan matka-ajat eri ryhmille. Eli jos keskimääräinen kävelynopeus on 100m/min, niin ei lasketa sillä, vaan lasketaan ensin 40% matkustajista nopeudella 100m/min, 30% nopeudella 60m/min, 30% nopeudella 140m/min. Tämä tuottaa vaihtoehtotilanteissa eri matkajakauman eri yhteyksin välillä.
 
Takaisin
Ylös