Kävelyetäisyydet joukkoliikennepysäkeille

Vs: Metron liikennöintiaika

Väitän että esimerkiksi Malmilta on paremmat yhteydet keskustan suuntaan kuin Itäkeskuksesta vaikka metro on suurinpiirtein yhtä nopea kuin juna Malmilta, kulkee tiheämmin ja sillä on enemmän asemia keskustassa. Näin siksi että Malmilta menee junan lisäksi busseja eri kautta keskustaan joilla voi halutessaan optimoida esimerkiksi kävelymatkansa.
Eikö Itäkeskuksesta mene U-busseja Alppilan ja Töölön kautta keskustaan?
 
Vs: Metron liikennöintiaika

En tiedä miten tuota voisi mallintaa, mutta ehkä jotenkin niin että sen sijaan että lasketaan matka-aikoja keskimääräisen kävelynopeuden mukaan niin lasketaan matka-ajat eri ryhmille. Eli jos keskimääräinen kävelynopeus on 100m/min, niin ei lasketa sillä, vaan lasketaan ensin 40% matkustajista nopeudella 100m/min, 30% nopeudella 60m/min, 30% nopeudella 140m/min. Tämä tuottaa vaihtoehtotilanteissa eri matkajakauman eri yhteyksin välillä.

Oma käsitykseni on, että ei tätä tarvitse niin tarkkaan mallintaa, kun ei niin kovin yksityiskohtaista tietoa edes tarvita. Voidaan ajatella, että tietyllä etäisyydellä pysäkistä pysäkki tavoittaa tietyn prosentin käyttäjistä. On ihan riittävää, että tiedämme suunnilleen miltä tuollainen käyrä näyttää, siis tavoitusprosentti etäisyyden funktiona. Olennaista on tietää kriittiset etäisyydet, ne joilla tavoitettavuus alkaa selkeästi laskea.

Toinen asia on, että etäisyys pysäkiltä on vain yksi palvelutekijä. Muita keskeisiä on vuoroväli ja nopeus. Vuorovälin merkitystä on tavattu muuntaa nopeudeksi laskemalla matka-aikaan vuorovälin puolikas. Samaan tapaan tavoitettavuudessa voisi antaa sakkoja vuorovälin perusteella. Kyselytutkimuksin ja liikennesuoritetilastojen perusteella voisi antaa arvion, kuinka monta metriä vuoroväli syö tavoitettavuudesta. Tällä tavalla voitaisiin jotenkin mallintaa se tosiasia, että osa porukasta kävelee kilometrin metroasemalle ja toinen osa käyttää vierestä kulkevaa liityntäbussia 20 min vuorovälillä. Vuorovälisakko huomioiden sekä bussipysäkin että metroaseman vaikuttavuus saattaisi olla sama 50%.
 
Vs: Metron liikennöintiaika

Eikö Itäkeskuksesta mene U-busseja Alppilan ja Töölön kautta keskustaan?

U-bussien käyttömahdollisuudet ovat seikka joka on jäänyt hyvin vähälle huomiolle. Fakta on kuitenkin että niitä kulkee sekä itään että länteen että pohjoiseen, ja osalle YTV-alueen sisäpuolen käyttäjille ne voivat ihan oikeastikin olla kätevämpi tapa liikkua kuin kaupungin "oma" bussi, ratikka, metro tai juna.

t. Rainer
 
Yksittäinen kilometrin kävelyhän ei ole kovin pitkä. Senhän kävelee reilussa kymmenessä minuutissa. Kun toisessa päässä odottaa tiheän vuorovälin nopea yhteys kuten metro tai lähijuna, joukkoliikenne on houkutteleva vaihtoehto. Kävelyn houkuttelevuus kyllä riippuu myös varsin paljon ympäristöstä.

Enemmän ongelmana on, että joukkoliikenteen houkuttelevuus kyllä alkaa silloin merkittävästi heiketä, kun matkaketjun kokonaiskävelymatka kasvaa liikaa (ehkä paria kilometria pitemmäksi), vaikka välillä olisikin nopeita yhteyksiä.
 
Viimeksi muokattu:
Hyvä muistivihje kantakaupunkiin: Aleksanterinkatu on suurinpiirtein tasan yhden kilometrin mittainen (siis rannasta kolmelle sepälle).

Likimain kilometri on myös Erottajalta Kiasmalle tai rautatieaseman etäisemmille laitureille. Kuka käyttää joukkoliikennettä tuollaisilla matkoilla? Joukkoliikenne on harvoin käytännössä kävelyä nopeampaa alle kilometrin matkoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Likimain kilometri on myös Erottajalta Kiasmalle tai rautatieaseman etäisemmille laitureille. Kuka käyttää joukkoliikennettä tuollaisilla matkoilla? Joukkoliikenne on harvoin käytännössä kävelyä nopeampaa alle kilometrin matkoilla.
Itseasiassa minä käytän nimenomaan tuolla välillä. Teen niin että kun lähden Kiasmalta niin kävelen Mannerheimintien yli ratikkapysäkin kautta, ja jos kutonen tai kymppi on tulossa minuutin tai kahden sisään niin odotan sitä ja menen pysäkinvälin tai kaksi. Jos ei niin jatkan kävellen perille.

---------- Viesti lisätty kello 4:00 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 3:04 ----------

Oma käsitykseni on, että ei tätä tarvitse niin tarkkaan mallintaa, kun ei niin kovin yksityiskohtaista tietoa edes tarvita. Voidaan ajatella, että tietyllä etäisyydellä pysäkistä pysäkki tavoittaa tietyn prosentin käyttäjistä. On ihan riittävää, että tiedämme suunnilleen miltä tuollainen käyrä näyttää, siis tavoitusprosentti etäisyyden funktiona. Olennaista on tietää kriittiset etäisyydet, ne joilla tavoitettavuus alkaa selkeästi laskea.
Toki vaikkapa logaritminen etäisyysfunktio ajaa saman asian, mutta...

Toinen asia on, että etäisyys pysäkiltä on vain yksi palvelutekijä. Muita keskeisiä on vuoroväli ja nopeus. Vuorovälin merkitystä on tavattu muuntaa nopeudeksi laskemalla matka-aikaan vuorovälin puolikas. Samaan tapaan tavoitettavuudessa voisi antaa sakkoja vuorovälin perusteella. Kyselytutkimuksin ja liikennesuoritetilastojen perusteella voisi antaa arvion, kuinka monta metriä vuoroväli syö tavoitettavuudesta. Tällä tavalla voitaisiin jotenkin mallintaa se tosiasia, että osa porukasta kävelee kilometrin metroasemalle ja toinen osa käyttää vierestä kulkevaa liityntäbussia 20 min vuorovälillä. Vuorovälisakko huomioiden sekä bussipysäkin että metroaseman vaikuttavuus saattaisi olla sama 50%.
...ajoin takaa nimenomaan tätä yhteisvaikutusta. Äkkiseltään tuollainen sakotus vaikuttaa hyvältä ratkaisulta.
 
Vs: Metron liikennöintiaika

Jos kilometrin kävely on jees, niin ei siinä tarvii paljon hammasta purra, sen kun ottaa parin minuutin päästä lähtevän naapurilähiön suoran bussin ja kävelee sitten sen kilsan perille.

Se onnistuu, jos naapurilähiön bussi sattuu menemään parin minuutin päästä. Koska sitä ei kuitenkaan yleensä ole tahdistettu oman lähiön bussiin, on todennäköistä, että se lähtee niin pitkän ajan päästä, että yhdessä pidemmän kävelyn kanssa sillä ei ole yhtään aikaisemmin perillä kuin omaa bussia odottamalla. Vielä jos se sattuu lähtemään eri pysäkiltä, kasvaa kävelymatka yhteensä niin pitkäksi, että oman bussin odottaminen on aina nopeampaa.

Silloin kun kävelymatka on tiheästi liikennöidyltä runkolinjalta (kuten kaupunkiraideliikenne yleensä on), ei edellä mainittuja ongelmia ole. Runkolinjan vuoroväli on tasainen ja kaikki lähdöt ajetaan samalta pysäkiltä/asemalta.
 
Vs: Metron liikennöintiaika

Toinen asia on, että etäisyys pysäkiltä on vain yksi palvelutekijä. Muita keskeisiä on vuoroväli ja nopeus. Vuorovälin merkitystä on tavattu muuntaa nopeudeksi laskemalla matka-aikaan vuorovälin puolikas...
Tämä puolikkaan sääntö on kyllä käytössä, mutta liikenne-ennusteissa on kumminkin ollut järki käytössä ja puolikasta noudatetaan vain tiettyyn rajaan saakka. Siis ei kumminkaan kuvitella, että 30 min vuorovälillä mennään pysäkille odottelemaan ja siten keskimääräinen odotusaika olisi 15 min.

Ihmiset seuraavat aikatauluja, kun vuoroväli pitenee, jolloin vuorovälin puolikkaan sääntö ei enää päde. Sen sijaan odotusaika määräytyy liikenteen täsmällisyydestä. Tätä taas ei ennusteissa ole mallinnettu lainkaan, vaikka sitä pidetään tärkeämpänä asiana kuin matka-aikaa. Ei ole mallinnettu myöskään muita kävelyyn liittyviä olosuhteita.

Tällä tavalla voitaisiin jotenkin mallintaa se tosiasia, että osa porukasta kävelee kilometrin metroasemalle ja toinen osa käyttää vierestä kulkevaa liityntäbussia 20 min vuorovälillä. Vuorovälisakko huomioiden sekä bussipysäkin että metroaseman vaikuttavuus saattaisi olla sama 50%.
Liikennemallit ovat aika yksinkertaisia, ei niissä ole kuin yhdenlaisia keskivertoihmisiä, jotka valitsevat mallin puitteissa ”halvimman” matkan kunhan ensin ovat valinneet tilastoon perustuvalla todennäköisyydellä auton tai joukkoliikenteen. ”Halvin” tarkoittaa vähiten rahaa ja rahaksi muutettua aikaa kuluttavaa reittiä.

Malleissa ei siis ole urheilijoita tai laiskoja. Mutta ei niissä ole myöskään erilaisia olosuhteita, kuten sitä, että liityntäliikenteessä matkustajalle on eri tilanne eri suunnissa. On helppo lähteä keskustaa kohti liityntäbussin aikataulun mukaan, mutta paluusuunnassa on enemmän onnenkauppaa osua sellaiseen metroon, jolla ehtii sopivasti bussille. Niitä kilometrin kävelyjä tulee helposti, jos odotusaika on luokkaa 10–15 min, jolloin kävelyaika voittaa odotuksen ja bussin ajoajan.

Matka-ajan tärkeys ylikorostuu malleissa räikeästi, kun verrataan siihen, mitä ihmiset ovat vastanneet joukkoliikenteen laatutekijöistä kysyttäessä. Matka-ajalla on kyselyn mukaan vain 25 %:n merkitys joukkoliikenteen laadussa, mutta ennusteissa sen merkitys on lähes 100 %. ”Laatua” on joissain tapauksissa kuvattu aikaa muuttavilla kertoimilla, minkä vuoksi kävelyn ja odottamisen aika lasketaan kertoimella matkustamisen aikaa pidemmäksi. Mutta esim. seisten tai istuen matkustamisella ei ole eroa.

On sitten toinen juttu, miten paljon ennusteet muuttuisivat, jos erilaisia ihmisiä ja ympäristön ja matkustamisen laatua mallinnettaisiin. Jos suunniteltava liikenne on laadultaan samanlaista kuin entinen, josta ennusteen pohjana oleva tilastotieto on saatu, tilastotieto sisältää jo laatutekijät. Ongelma onkin se, että ennusteet eivät nykyisellään kykene ennustamaan sitä, mitä joukkoliikenteen laadun parantaminen vaikuttaa. Ja kun ennusteen mukaan se ei vaikuta mitään (kun laatu ei ennusteessa ole erillisenä tekijänä), laatuun ei tietenkään kannata ennusteiden peruteella panostaa.

Antero
 
->Kilometrin kävelymatka on ehkä kohtuullinen, jos asuu jossain kehä kolmosen huudeilla, mutta kantakaupungissa kilometrin matkan jälkeen pitäisi olla jo perillä.

Jostain kumman syystä tällä palstalla joukkoliikenteen käytön tarkastelu redusoituu ihan liian usein lähiöstä keskustaan matkustamiseen. Kait se metro sillä tavalla tarkasteltuna näyttää hyvältä. Kantakaupungissa asuva ei maanalaisesta juuri hyödy: itse asun 450 metrin päässä metron sisäänkäynnistä, mutten käytä sitä juuri koskaan. Reittioppaan mukaan juuri mihinkään kantakaupungissa ei pääse nopeammin metrolla kuin muilla jl-välineillä, mutta kävellä tarvitsee enemmän.
 
Jostain kumman syystä tällä palstalla joukkoliikenteen käytön tarkastelu redusoituu ihan liian usein lähiöstä keskustaan matkustamiseen. Kait se metro sillä tavalla tarkasteltuna näyttää hyvältä. Kantakaupungissa asuva ei maanalaisesta juuri hyödy: itse asun 450 metrin päässä metron sisäänkäynnistä, mutten käytä sitä juuri koskaan. Reittioppaan mukaan juuri mihinkään kantakaupungissa ei pääse nopeammin metrolla kuin muilla jl-välineillä, mutta kävellä tarvitsee enemmän.
Itse asuin monta vuotta noin 200 metrin päässä Sörnäisten metroasemastta, ja kokemus on sama, ei metrolla kantakaupungin sisäisissä matkoissa vaan oikein tee mitään. Kävelymatkat on kuitenkin olennaisempi asia lähiöissä ja sen takia lähiöt korostuu kävelymatkoista puhuttaessa.

Tähän liittyen, kävelymatka kytkeytyy matkan kohteeseen. Oletetaan että Jaska lähtee Yliopiston päärakennukselta Hakaniemen suuntaan. Jos Jaska on menossa Hakaniemeen hän todennäköisemmin käyttää esimerkiksi seiskaa tai muuta pintaliikennettä, eli välttää kävelyä. Mutta jos Jaska on menossa Itäkeskukseen hän todennäköisemmin kävelee Kaisaniemen metroasemalle. Kävelyetäisyys pitäisi oikeastaan mallintaa osana koko matkaketjua.
 
Jostain kumman syystä tällä palstalla joukkoliikenteen käytön tarkastelu redusoituu ihan liian usein lähiöstä keskustaan matkustamiseen. Kait se metro sillä tavalla tarkasteltuna näyttää hyvältä.

Helsingin metro on rakennettu syöttämään matkustajia lähiöistä keskustaan, ei keskustan sisäisiin matkoihin. Raitiovaunut ovat keskustan sisäinen liikenneväline.

Kun länsimetron jälkeen vielä Pisara rakennettaisiin niin ,että laiturin yli pääsisi vaihtamaan metroon, niin vaihtoyhteydet paranisivat valtavasti. Toki tuo maksaa, mutta ei sen mahdotonta pitäisi olla.
 
Itse asuin monta vuotta noin 200 metrin päässä Sörnäisten metroasemastta, ja kokemus on sama, ei metrolla kantakaupungin sisäisissä matkoissa vaan oikein tee mitään. Kävelymatkat on kuitenkin olennaisempi asia lähiöissä ja sen takia lähiöt korostuu kävelymatkoista puhuttaessa.
Minä asuin pari vuotta Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteyksessä ja aika nopeasti myös totesin, ettei työmatkalla sieltä Rautatientorille metroon vaihtaminen matkalla ole kovin houkutteleva vaihtoehto. Erityisesti juuri Sörnäisissä ja Rautatientorilla vaihtokävelyä ja tasonvaihtoja tulee erityisen paljon. Mieluummin menin bussilla suoraan perille asti. Siinä ajassa, kun pääsen pysäkiltä laituritasolle Sörnäisissä, bussi on jo ainakin Hakaniemessä, päälle tulee vielä parin minuutin odottelu ja metron matka-aika sekä uloskaivautumiseen tarvittava aika.

Täytyy nyt lisätä, etten nyt kuitenkaan yritä mitenkään vältellä kävelemistä, työmatka tuli käveltyä koko pituudeltaan useita kertoja paluusuuntaan.

Yhden pysäkinvälin menemisessä metrolla ei keskusta-alueella kyllä kovin paljon järkeä ole, kun kaikilla asemaväleillä on tarjolla nopeampiakin vaihtoehtoja ja se kävely.
 
Yhden pysäkinvälin menemisessä metrolla ei keskusta-alueella kyllä kovin paljon järkeä ole, kun kaikilla asemaväleillä on tarjolla nopeampiakin vaihtoehtoja ja se kävely.
Mikä on keskusta-alue? Olen kerran matkustanut Kaisaniemestä Hakaniemeen metrolla. Olin jo valmiiksi siellä kellarissa (varmaan asioin jossakin metroaseman tavaratalossa). Metroja kuitenkin kulkee yhtä usein kuin raitiovaunuja eikä huonolla ilmalla tee mieli lähteä liikennevaloihin odottamaan vihreää valoa ja raitiovaunupysäkille pääsyä. Kuten huomaatte, en pelkää minäkään kävelyä, koska noin pitkän matkan olen kulkenut tunneleissa ja liukuportaissa.
 
Minä asuin pari vuotta Mäkelänkadun ja Sturenkadun risteyksessä ja aika nopeasti myös totesin, ettei työmatkalla sieltä Rautatientorille metroon vaihtaminen matkalla ole kovin houkutteleva vaihtoehto.

Minä asun nyt samassa paikassa, ja tilanne sama: Hattulantien bussipysäkiltä menee busseja n. 2-5 minuutin välein, eikä metroon vaihto Sörnäisissä kannata ajallisesti eikä varsinkaan laadullisesti.

Mutta minun matkani useimmiten suuntautuvatkin Kamppiin, johon tilanne on aivan eri. 70T on keskimäärin nopein, mutta ruuhka-aikaan täytyy varautua 30 minuutin kokonaismatka-aikaan, sisältäen jopa 10 min odotuksen lähtöpysäkillä, koska bussi tulee miten sattuu ja kahden pareissa. Ruuhka-ajan ulkopuolella ongelma on lähtöpysäkin ohittaminen liian aikaisin, jopa yli 5 min etukäteen sekä hyvin pitkä vuoroväli. Mutta koska kävelymatka tällä vaihtoehdolla on minulle alle 200 metriä, käytän sitä niin usein kuin voin.

65A(/66A) on ihan hyvä, mutta osuus Rautatientori-Kamppi todella hidas. Vuoroväli ei ole järin tiheä, ja Sturenkadun kohdalla aikataulussakaan ei aina pysytä. Hiljaiseen aikaan ja la-su, varsinkin silloin kun 70T ei kulje, 65A on toimiva, mutta jollei osu aikatauluun, en jää odottamaan. Vallilan suunnasta otan aina ensimmäisen bussin ja sillä metrolle. Useimmiten ei A-vuoro kohdalle osu. Kampin suunnasta lähes aina menen metroon, koska Vilhonvuoresta saa niin helposti sen "liityntäbussin" kotiin asti.

Metroa käytän usein, kun en ole 70T:hen ehtinyt tai en voi olla varma sen tulemisesta ja kiire on. Metrolla pääsee niin hyvin samaan matka-aikaankin, etten ole jaksanut minuutteja mitata. Vaiva vain on suurempi, mutta kiireessä sitä ei lasketa.

Summa summarum: Metron etu on nimenomaan "luotettavuudessa", eli voi olla varma, että sellainen kuitenkin melko pian tulee. Olen melko varma, että metron käyttöni vähenisi hyvin paljon, jos bussit kulkisivat aikataulussaan. Ja juuri tästä syntynee pitkälle "kansan" mielikuva metrosta ylivoimaisena matkustusvälineenä.
 
Takaisin
Ylös