Onkohan se nyt kuitenkaan ihan noin? Ala-aste vaatinee noin 200 oppilasta, tarkoittaa 2 000 - 3 000 asukasta lapsiperheiden määrästä riippuen. 400 metrin ympyrä on puoli neliökilometriä, eli 4 000 - 6 000 asukasta neliökilometrillä. Helsingin pientaloalueilla joita on ryyditetty muutamilla kerrostaloilla on suurin piirtein tuollaiset asukastiheydet ja uudet alueet kaavoitetaan vähintään noin tiheästi.
Kävelyetäisyydet joukkoliikennepysäkeille
- Viestiketjun aloittaja petteri
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Kysymys ei ollut vain kouluista vaan muista palveluista. Noin pienessä lähiössä vain elintarvikekioski tai kebab-pizzeria menestyy, isommat palvelut joutuu hakemaan kauempaa.
t. Rainer
---------- Viesti lisätty kello 12:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:00 ----------
Mikä on sinun näkemyksesi tai varma tietosi sitten. Ajavatko vuosaarelaiset yhtä paljon autoa keskimäärin kuin klaukkalalaiset?
Leppävaarassa esim autoja ei saa jättää katujen varsille pitkikisi ajoiksi eikä edes paikkoja ole katujen varsilla tai taoljen pihoilla asukkaita varten vaan on erillisiä halleja joissa autopaikasta joutuu maksamaan. Siellä syntyi hirveä haloo kun pysäköinti yhdellä tyhjällä tontilla kiellettiin kun sinne alettiin rakentaa. Leppävaara on aikankin suunniteltu sellaiseksi kaupunginosaksi että ei ole pakko joka taloudessa omistaa auto. Se että useammalla kuin mitä tarvitsee sitten on sellaien on heidän oma ongelmansa. Ainakin heille jotka ovat muuttaneet sinne asumaan on kerrottu millaiset pysäköintirajoitteet siellä on joten jos ei kelpaa voi muuttaa vaika Bemböleen. Mutta jostain syystä useampi näyttäisi haluavan asua Leppävaarassa kuin Bembölessä. Ainakin toistaiseksi.
Kysymys ei loppujen lopuksi ole siitä että kumpaan ryhmän kuuluvia on enemmän vaan siitä että kummaasta ryhmästä lähtee enemmän ääntä. Ja jostain siitä vastustavasta ryhmästä lähtee eniten ääntä ja kaavoittajaressukat ovat helisemässä.
Se kyläkultuuri taisi kadota isojaon, isonvihan ja muiden Ruotsin vallan ajan loppupuolen katastrofien seurauksena. Kokonaisia kyliä katosi ja ihmiset ilmeisesti tunsivat olonsa turvatummaklsi kun talo oli yksin. Oli helpompi paeta metsään vihollista. Suomessa pieni väkiluku yhdistettynä kylien ja taajamien rikkonaisuuteen ja "minä teen kaiken itse" -asenne tekevät joukkoliikenteen kokonaisvaltaisen kehittämisen vaikeaksi.
t. Rainer
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Tietoa löytyy HSL:n liikennetutkimusaineistosta. Niitä löytyy HSL:n netistä PDF-julkaisuina. Minun tietoni ovat peräisin sieltä, ja julkaisuissa itsessään on selostettu, miten tieto on kentältä kerätty.
Myös siitä, ettei ole vaihtoehtoja. Autojen täyttämä kaupunkiympäristö, jossa ei ole lapsille pihoja eikä myöskään kaupungin palveluita vai omakotialue jossain pellolla tienpätkän päässä niin, ettei siellä aja kuin omat ja naapurin autot. Ei ole vaikea valinta.
Tarkoitan niitä kyliä, joiden rakennukset oli tehty 1900-luvun alussa ja jotka kuolivat kuin rautateiden paikallisiikenne ja myöhemmin bussiliikenne lopetettiin. Koska Suomessa aineellinen elintaso nousi ja autoilu rantautui myös meille. Vielä joku eläkeläinen näissä alle 10 asukkaan kylissä sinnittelee jääräpäisyyttään, vaikka ei ole palveluita ja nyt viimeiseksi raksitaan pois puhelinlinjatkin.
Antero
Tapanilassa on 5 000 asukasta, kioski, kaksi ruokakauppaa, kaksi kebab-pizzeriaa, yksi ihan tasokas kiinalainen ravintola, pubi ja leipomo sekä koulu ja kirjasto.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Siis kyllä kaavoittajat ja kunnallispolotikoistakin suuri osa haluaisi että pk-seudulla ainakin kehökolmosen sisäpuolen suuret lähiöt rakennettaisiin Leppävaaran tiheydellä. Kovin kaunista se ei ole jokaisen mielestä mutta toimivaa. Asukaspysäköinti on hallipaikoissa jossa paikat maksavat. Ne joilla ei ole autoa säästävät siis huomattavasti. Joukkoliikentellä pääsee joka puolelle pk-seutua suht nopeasti. Kauppoja ja palveluja on joka lähtöön. Mutta mutta, kun sentyyppistä rakentamista suunnitellaan muualle niin ovat nimbyilijöät vastassa. Esim Tapiolassa keskustelu käy kiivaana keskustan uudisrakennuksista. Vanhojen asukkaiden mielestä Tapiola pitää muumioida 70-luvun asuunsa.
Suomen kansantalous oli vielä 1960-luvulla niin kuralla että maaseudun ns pieneläjien elintason parantaminen ilman autoa ja ylijäämätyövoiman muuttoa kaupunkeihin tai Ruotsiin olisi ollut mahdotonta.
t. Rainer
---------- Viesti lisätty kello 14:54 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:46 ----------
Tapanila onkin vanha asuinalue. Jos vertaa uusiin niin senkokoisissa ei ole mitään muuta kuin kebab-pizzeria jos sitäkään. Esim Espoon Tuomarilassa on varmaan yhtä paljon asukkaita kuin Mosiksessa mutta mitään kauppaa ei ole, ei kirjastoakaan. Yksi koulu ja muutama päiväkoti ja urheilukenttä ja elintarvikekioski ja mormonikirkko mutta muut palvelut ovat Espoon keskuksessa 2 km päässä. Juna sentään kulkee.
t. Rainer
Olennaista asuinalueen iän sijaan liensee se että Tuomarilassa asemat on alueen reunalla, Tapanilassa taas sen keskellä.
Parempaan tulokseen päästään toki niin että laajennetaan olemassaolevaa jatkuvaa kaupunkirakennetta, ei Arabianrannassa ole vielä varmaan viittäkään tuhatta asukasta.
Kilossakin asema on asuinalueen keskellä, mutta palveluina on yksi Siwa. :icon_frown:
Rantaradalla monet alueet on vaan suunniteltu Espoolaisittain päin honkia. Pääradan ja Martinlaakson radan varressa liiketilaa on saanut rakentaa melkein vain asemille ja kyllähän asemien ympäristöt ovat myös tiiviimmät.
Rantaradalla monet alueet on vaan suunniteltu Espoolaisittain päin honkia. Pääradan ja Martinlaakson radan varressa liiketilaa on saanut rakentaa melkein vain asemille ja kyllähän asemien ympäristöt ovat myös tiiviimmät.
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,249
Onko intialainen ravintola lopettanut? Siellä sai juodakseen myös hyvää lassia...
Onkos se siellä uudella puolella? Yhtä kauppaa lukuunottamata taisin laskea vain vanhan puolen palvelut.
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,249
Aseman läheisyydessä on ollut, länsipuolella.
- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,950
Tuomarilan aseman pohjoispuolelle radan ja moottoritien väliin on muutamassa vuodessa noussut uusi Kulovalkea niminen lähiö jolta puuttuu kokonaan kaupalliset palvelut, ja radan eteläpuolella varsinaisessa Tuomarilassa on vain elintarvikekioski. Suvelan lähimpäään pikkukauppaan on yli kilometri. Toisessa uudessa lähiössä Ymmerstassa reilu kilometri itään Koivuhovin aseman vieressä on vain Kebab-Pizzeria. Lisäksi lähellä sijaitsevissa Sunassa, Kuuriniityssä ja Kauniaisten Kasavuorella ei ole mitään kaupallisia palveluja. Kaikki Espoon keskuksen ja Kauniaisten keskustan välisten asuinalueiden ainoat merkittävät kaupalliset palvelut on keskitetty Espoon ja Kauniaisten keskustoihin. Ei mikään ihme että alueilla jotka ovat katveessa ei liikuta muulla kuin autolla. Lisäksi kadut ovat monessa kohtaa sellaisia umpikujia jotka katkeavat kaupunginosan tai pitäisikö sanoa rehellisesti kylän rajaan ja aiheuttavat ajomatkojen pitenemistä sekä hankaloittaa bussilinjojen järjestelyä.
t. Rainer
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Tätä se on. Kauniita puheita kestävän kehityksen mukaisesta kaavoituksesta ja joukkoliikenteen suosimisesta.
Antero
En ole matkustanut tuosta ohi pitkään aikaan, eikä Google Maps ilmeisesti anna aivan tuoretta kuvaa. En tunne aluetta lainkaan.
Olen joskus ajatellutkin, että kovasti on tyhjää tilaa tämänkin rantaradan pikkuaseman vieressä. Hyvin suunniteltuja tiiviitä alueita mahtuisi monta rantaradan asemien läheisyyteen. Luulisi, että ainakin aseman kupeeseen saisi kaupallisia palveluitakin syntymään.
- Liittynyt
- 2 Lokakuu 2008
- Viestit
- 1,272
Niin sitähän se on, Itse asustan tässä Kauklahden Kurttila/ "Mankki" Lasilaakso -alueella. Täällä sitä joukkoliikennettä varsinkin suositaan näiden etäisyyksien takia. Eipä taida toteutua tuo mainittu 400 m kaikille pysäkeille.
Mankin seisakkeelle tästä on 406 m ( Reittiopas näyttää 400m)
Kauklahdenväylän pysäkille (Mankinmiehintie) (linjat E65,165,167) 805 m
Mankinjoen kääntöpaikalle (linjat E18,E65,165N) 815 metriä
Lumenen meikkitehtaan luonna olevalle pysäkille (Åmine) on 900 m
Kurttilantien pysäkille (Kungsgårdsskolan) on 1 km!
Lumenen meikkitehtaan luonna olevalle (Lasihytti) 1 km
Hansatiellä oleva pysäkki (Hansakallio) on 1,5 km
Kauklahden asemalle on 1,5 km!
Samoin Hansatiellä sijaitsevalle Kauklahden asema -pysäkille (linjat E18,213) on 1,6 Km Reittiopas näyttää 1,5 km
Tiedot perustuu Reittiopaan antamiin tietoihin jos ei toisin ole mainittu. YTV:n suunitelmissa oli tarkoitus siirtää Mankinjoen kääntöpaikka Hansavalkaman asuinalueelle 2011 - 2013 ? kunhan asuinalue valmistuu, eli lisää matkaa tulevaisuudessa linjan E18 pysäkille.
---------- Viesti lisätty kello 16:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 16:46 ----------
Nuo Googlen kuvat ovat osin 2005- 2007, joissakin kuvissa lukee vuosiluku.
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vuoden 2011 BEST-tutkimuksessa kysyttiin hyväksyttävää kävelyetäisyyttä joukkoliikennepysäkille. HSL-alueella lähes kaikki ovat tyytyväisiä korkeintaan 4 min kävelymatkaan, mutta vielä n. 3/4 on tyytyväisiä korkeintaan 10 min kävelymatkaan. Kävelymatkan ylittäessä 10 min hyväksyttävyys alkaa laskea selvästi.
Vastaajien mukaan kävelymatkan merkitys joukkoliikenteen houkuttelevuustekijänä heille ei ole kovin suuri, esim. vuorovälin merkitys on siihen nähden yli kaksinkertainen.
Kyselyssä kyseltiin myös, miten kävelyetäisyys vaikuttaa joukkoliikennematkojen määrään. Ne joilla kävelymatka oli 1 - 4 min tekivät 5 - 10% enemmän joukkoliikennematkoja kuin 7 - 8 min kävelymatkan päässä asuvat ja 10 - 15% enemmän kuin yli 9 min kävelymatkan päässä asuvat. Tarjonnan määrän vaikutus oli huomattavasti suurempi.
Tutkimus paljasti myös isoja eroja maittain. Genevessä pitkät kävelymatkat olivat huomattavasti epäsuositumpia.
Vastaajien mukaan kävelymatkan merkitys joukkoliikenteen houkuttelevuustekijänä heille ei ole kovin suuri, esim. vuorovälin merkitys on siihen nähden yli kaksinkertainen.
Kyselyssä kyseltiin myös, miten kävelyetäisyys vaikuttaa joukkoliikennematkojen määrään. Ne joilla kävelymatka oli 1 - 4 min tekivät 5 - 10% enemmän joukkoliikennematkoja kuin 7 - 8 min kävelymatkan päässä asuvat ja 10 - 15% enemmän kuin yli 9 min kävelymatkan päässä asuvat. Tarjonnan määrän vaikutus oli huomattavasti suurempi.
Tutkimus paljasti myös isoja eroja maittain. Genevessä pitkät kävelymatkat olivat huomattavasti epäsuositumpia.