Tuusulantien pintametro

Liittynyt
4 Heinäkuu 2006
Viestit
310
Useissakin ketjuissa käsitelty milloin minkäkin aiheen kanssa mutta onko sille joku erityinen syy miksi Mäkelänkadun raitiovaunukiskot päättyvät Pohjolankatuun kääntyäkseen Käpylään?

Eikö kiskoja voi jatkaa vaikkapa moottoritien keskikaistaa, jossa olisi perustamistyöt isolta osalta jo tehdyt? Tälle "raskasmetrolle" vaihto- ja syöttöliikenneasemia matkan varrelle pääradan ylitykselle, Pakilantien-Käskynhaltijantien alitukselle, Muurimestarintielle (Kehä I), Yhdyskunnantielle ja Tammistoa ja/tai Kehä III:a varten joku. Kaikille liityntäpysäköintimahdollisuus ja -liikenne kuten Metrolle bussien osalta jo on. Mäkelänkadulla näytti olevan tyhjää kiskoa vaikka kuinka joten ainakaan siitä ei pitäisi homman tökätä etteikö kiskoille mahdu. Moottoritiealueelle kahden peltikaiteen väliin sitten satanen lasiin kaalimatoon satoi tai paistoi.

Toinen mikä jaksaa aina vain kummastuttaa on Kurviin (yhdelle pysäkille) tunkevien bussien määrä. Jos kerran muualla metroradan varrella liitytään niin innokkaasti ettei suoria bussilinjoja ole keskustaan, niin miksi sitten Kurvista ajellaan metron päällä Rautatientorille asti iso letka busseja eikä työnnetä väkeä suurivolyymiseen massakuljettimeen? Onko ajatus ollut joskus katkoa noita (bussi-) linjoja sille tienoolle bussiterminaaliin tms. vai onko siinä odoteltu jotain Pasilan metron saapumista maan alle?

Toki, voihan vaihtaa vaikka hetikin kulkineesta toiseen, onhan se vapautta tehdä kuten haluaa mutta ei se välttämättä ole kovin taloudellista liikenteen tuottamisen kannalta ajattaa tuota bussiletkaa vuosikymmenet kilvan metron kanssa. Ihaninta kai olisikin vaihtaa Mäkelänkadun päässä nopeaan ratikkaan jos sellainen olisi. Muulta infralta kohtuullisen hyvin eristetty kiskotus siellä lehmuskujassa jo on, risteykset enää tekemättä.
 
Useissakin ketjuissa käsitelty milloin minkäkin aiheen kanssa mutta onko sille joku erityinen syy miksi Mäkelänkadun raitiovaunukiskot päättyvät Pohjolankatuun kääntyäkseen Käpylään?

Eikö kiskoja voi jatkaa vaikkapa moottoritien keskikaistaa, jossa olisi perustamistyöt isolta osalta jo tehdyt? Tälle "raskasmetrolle" vaihto- ja syöttöliikenneasemia matkan varrelle pääradan ylitykselle, Pakilantien-Käskynhaltijantien alitukselle, Muurimestarintielle (Kehä I), Yhdyskunnantielle ja Tammistoa ja/tai Kehä III:a varten joku. Kaikille liityntäpysäköintimahdollisuus ja -liikenne kuten Metrolle bussien osalta jo on. Mäkelänkadulla näytti olevan tyhjää kiskoa vaikka kuinka joten ainakaan siitä ei pitäisi homman tökätä etteikö kiskoille mahdu. Moottoritiealueelle kahden peltikaiteen väliin sitten satanen lasiin kaalimatoon satoi tai paistoi.
Olen samaa mieltä että linja 1:n alennustila johtuu siitä että sitä ei ole kehitetty lainkaan. Asukkaat sen varrela ovat vähentyneet ja bussit sen rinnalla ovat nopeampia. Mutta pitääkö sen olla niin?

Käpylän ratikkalinjan mahdollisia jatkamissuuntia on monia. On Viikkiä, Oulunkylää, lentokenttää ja Maunulaa/Pakilaa.

Koska kaikkea ei voi saada kerralla, ehdotan että ensiksi tehdän jatko nykyisestä päättäristä Oulunkylään, jossa se liittyisi Jokeriin ja linja voisi jatkua Viikkiin asti.

Toinen ykkösestä haarautuva linja voisi jatkua Tuusulanväylää pitkin Käskynhaltijantien liittymään josta se voisi jatkaa Jokerin kiskoja pitkin Maunulan läpi, mutta haarautuen Pakilaan ja Paloheinään eli korvaamaan kuormittuneen bussiliikenteen.

Lentokentälle tai Vantaalle asti en jatkasi sitä, koska sille reitille osuu mahdollisesti uusi pääradan oikaisu, ja lähiöt Vantaan puolella on enemmän sen tyylisiä pistemäisiä että raskas raideliikenne sopii paremmin.

Keskustassa laittaisin Pakilan linjan lähtemään Elielinaukiolta ja kulkemaan Töölönlahden rantaa pitkin Helsinginkadulle, jossa se kulkisi kasin kiskoja pitkin Sturenkadulle, sieltä Mäkelänkadulle jne. Tarjoaisi vaihtoehdon joka samalla olisi nopea ja maisematkin upeat. Oulunkylän-Viikin linja vois kulkea keskustassa nykyistä reittiä jos Kruunuhaan mutkat vain sallivat pitkiä esikaupunkiratikoita.

t. Rainer
 
Olen samaa mieltä että linja 1:n alennustila johtuu siitä että sitä ei ole kehitetty lainkaan. Asukkaat sen varrela ovat vähentyneet ja bussit sen rinnalla ovat nopeampia. Mutta pitääkö sen olla niin?

Raideliikennettä Tuusulantien ja Mäkelänkadun suuntaan voidaan nopeuttaa joko poistamalla vähän yli puolet pysäkeistä Hämeentieltä ja Mäkelänkadulta tai rakentamalla Töölön metro ratikkatunnelina ja tekemällä siitä yhteys Mäkelänkadun suuntaan. Katutasoratkaisu on halpa, mutta sen kapasiteetti ja nopeusrajoitteet tulevat helposti vastaan.

Toisaalta Töölön metroon ratikkatunnelina saisi mahtumaan ainakin viisi 10 minuutin vuorovälillä liikennöivää pikaratikkalinjaa, joka mahdollistaisi bussiliikenteen laajempaa korvaamista pikaratikoilla. Jos ratikoita yhdistettäisiin ja irroteltaisiin "lennossa", linjoja voisi mahtua enemmänkin.
 
Katutasoratkaisu on halpa, mutta sen kapasiteetti ja nopeusrajoitteet tulevat helposti vastaan.

Niin mitkä nopeusrajoitteet? Tuossa Mäkelänkadun keskikaistalla on lähes ihanteellinen käytävä 50km/h+ nopeuksille. Onhan tuolla ajettukin koeajoissa satasen pintaan. Kaikki nopeutta rajoittavat tekijät ovat korjattavissa ja kapasiteettia saadaan tuonne lähes yhtä paljon kuin tunneliinkin, yli tarpeen ainakin. Ainoa merkittävä ero tunneliin nähden ovat Sturenkadun ja Koskelantien risteykset, joiden poikittaisen liikenteen määrä rajoittaa nollaviive-etuuden antamisen mahdollisuutta. Luultavasti minimivuoroväli täysin etuuksin tulisi olemaan jotain 2-3 minuuttia.
 
Niin mitkä nopeusrajoitteet? Tuossa Mäkelänkadun keskikaistalla on lähes ihanteellinen käytävä 50km/h+ nopeuksille. Onhan tuolla ajettukin koeajoissa satasen pintaan. Kaikki nopeutta rajoittavat tekijät ovat korjattavissa ja kapasiteettia saadaan tuonne lähes yhtä paljon kuin tunneliinkin, yli tarpeen ainakin. Ainoa merkittävä ero tunneliin nähden ovat Sturenkadun ja Koskelantien risteykset, joiden poikittaisen liikenteen määrä rajoittaa nollaviive-etuuden antamisen mahdollisuutta. Luultavasti minimivuoroväli täysin etuuksin tulisi olemaan jotain 2-3 minuuttia.

Liikennevaloetuudet lopettavat toimimisen kun vuoroväli tihenee. Minimivuoroväli hyvin etuuksin on 4-5 minuuttia. Varsinainen ongelma-alue nopeuden ja kapasiteetin suhteen alkaa kun lähdetään Mäkelänkadulta keskustaan. Pahoja risteyksiä riittää. Ja Hakaniemen ja Mannerheimintien väli on sitten jo nyt käytännössä lähes täynnä, lisäliikennemahdollisuudet ovat varsin rajalliset olettaen että nykyiset ratikkalinjat säilytetään eikä uusia ratoja rakenneta.

Ja pysäkkien raju vähennys reitiltä, joka on avain parempaan nopeuteen, on sekin helpommin sanottu kuin tehty.
 
Viimeksi muokattu:
Toisaalta Töölön metroon ratikkatunnelina saisi mahtumaan ainakin viisi 10 minuutin vuorovälillä liikennöivää pikaratikkalinjaa, joka mahdollistaisi bussiliikenteen laajempaa korvaamista pikaratikoilla. Jos ratikoita yhdistettäisiin ja irroteltaisiin "lennossa", linjoja voisi mahtua enemmänkin.

Jos ratikkatunneli menisi Ruskeasuon suuntaan niin suunta on pikaksen väärä Koillis-Helsinkiä ajaellen. Jos Käpylän linjan erkanemiskohta olisi Manskun ja Hesarin risteys niin jotenkin toimisi, tai jos ratikkametro kulkisi maan alla koko matkan Pasilaan asti, mutta silloin sen rakentaminen olisi yhtä kallista kuin raskasmetron, eikä sillä saisi juuri lainkaan enemmän hyötyä.

t. Rainer
 
Varsinainen ongelma-alue nopeuden ja kapasiteetin suhteen alkaa kun lähdetään Mäkelänkadulta keskustaan.

Tuolla seudulla ei näennäisesti alhainen linjanopeus enää haittaa. Nopeuskilpailu nimittäin tuossa kohtaa ei ole enää ratikka vs. maanalainen, vaan ratikassa istuva matkustaja vs. maanalaisen asemalta kohteeseensa kävelevä matkustaja. Kapasiteetti riittää ilman suurempaa myllerrystä vielä jonkin aikaa kunhan lisäkapasiteetti toteutetaan yksikkökokoja suurentamalla pitäen vuoromäärä vakiona.
 
Tuolla seudulla ei näennäisesti alhainen linjanopeus enää haittaa. Nopeuskilpailu nimittäin tuossa kohtaa ei ole enää ratikka vs. maanalainen, vaan ratikassa istuva matkustaja vs. maanalaisen asemalta kohteeseensa kävelevä matkustaja. Kapasiteetti riittää ilman suurempaa myllerrystä vielä jonkin aikaa kunhan lisäkapasiteetti toteutetaan yksikkökokoja suurentamalla pitäen vuoromäärä vakiona.

Eikös ajatuksena ollut ratikasta ainakin yhtä nopea kuin bussit nykyään. Ja nyt esität, että nopeudella ei olekaan väliä, vaan se on sivuseikka, jos matkaan Mäkelänkadulta rautatieasemalle menee lähes varttitunti. Tosi loogista. :roll:

Ilman uusia keskustaratoja lisää ratikkalinjoja ei mahdu Hakaniemen ja Mannerheimintien välille Laajasalon, Jätkäsaaren ja Kalasataman linjojen lisäksi. Ja jo nuo uhkaavat kuormittaa osan verkosta nykyistäkin pahemmin yli. Helsingin raitioliikenteen nopeusongelmathan johtuvat lähinnä lyhyestä pysäkkivälistä ja etuuksien kannalta pahasti ylikuormitetuista osista raitiotieverkkoa.
 
Viimeksi muokattu:
Niin mitkä nopeusrajoitteet? Tuossa Mäkelänkadun keskikaistalla on lähes ihanteellinen käytävä 50km/h+ nopeuksille. Onhan tuolla ajettukin koeajoissa satasen pintaan. Kaikki nopeutta rajoittavat tekijät ovat korjattavissa ja kapasiteettia saadaan tuonne lähes yhtä paljon kuin tunneliinkin, yli tarpeen ainakin. Ainoa merkittävä ero tunneliin nähden ovat Sturenkadun ja Koskelantien risteykset, joiden poikittaisen liikenteen määrä rajoittaa nollaviive-etuuden antamisen mahdollisuutta. Luultavasti minimivuoroväli täysin etuuksin tulisi olemaan jotain 2-3 minuuttia.
En näe mitään isompaa ongelmaa siinä että Koskelantien ja Mäkelänrinteen uimahallin välillä ajaisi niin lujaa kuin ratikalla pääsee, vaatisi tosin varmaan yhden alikulun tai aidatun risteyksen jalankulkijoille. Koskelantien kohdalla voisi taas harkita siltaa tai tunnelia.

Tuota ehdotettua Sturenkatu - Elielinaukio reittiä ajatellen askartelin aikana kuluksi tällaisen pintametron, Torpparinmäki - Elielinaukio.
http://maps.google.com/maps/ms?ie=U...d=117772242812241292903.00047e3c4627c96e10152

11,5km ja minun laskujeni mukaan noin 23 min, eli metromaiset 40km/h :) Perustuen pitkälti siihen että ensimmäiset 7,5 km tullaan alle 10 minuutissa Mäkelänrinteeseen ja sitä ennen on Mäkelänkadulla vain yksi pysäkki Käpylässä (Pohjolankadun päässä Käpylän haaralle uusi pysäkki, Sofianlehtoa hoitaa joku bussi).

Yhteiset osuudet muiden ratikkalinjojen kanssa lyhyitä, eli suht eristetty niiden häiriöiltä, seiskan kanssa pysäkin väli Mäkelänkadulla, kolmosen kanssa Läntisellä Brahenkadulla, kasin kanssa Urheilutalo - Ooppera, ja Mannerheiminitiellä kaksi pysäkinväliä 4/7/10 seassa. Elielinaukiolle tulevat kisko voisi ehkä jatkaa Kaivokadulla ja siitä edelleen Kamppiin päin.
 
Eikös ajatuksena ollut ratikasta ainakin yhtä nopea kuin bussit nykyään. Ja nyt esität, että nopeudella ei olekaan väliä, vaan se on sivuseikka, jos matkaan Mäkelänkadulta rautatieasemalle menee lähes varttitunti. Tosi loogista. :roll:

Ilman uusia keskustaratoja lisää ratikkalinjoja ei mahdu Hakaniemen ja Mannerheimintien välille Laajasalon, Jätkäsaaren ja Kalasataman linjojen lisäksi. Ja jo nuo uhkaavat kuormittaa osan verkosta nykyistäkin pahemmin yli. Helsingin raitioliikenteen nopeusongelmathan johtuvat lähinnä lyhyestä pysäkkivälistä ja etuuksien kannalta pahasti ylikuormitetuista osista raitiotieverkkoa.

Bussien kaahailu ei ole mikään ihanne mihin pitäisi pyrkiä. Mutta ajatukseni oli se, että ratikkavaihtoehto voittaa metron paremmalla palvelullaan vaikka pikaratikkaosuutta olisin vain Lautatarhalta pohjoiseen päin. Bussit eivät jakele matkustajia kohteisiinsa keskustassa ja eteläisessä Helsingissä, joten siltäkään osin ratikan ei tarvitse bussin kanssa suoraan kilpailla.

Lisäksi tuolla Mäkelänkatu-Tuusulantie -osuudella oltaisiin busseja nopeampia, joten tätä käytävää kulkevien ratikkalinjojen keskinopeus tulisi olemaan bussien tasolla. Nopeuksissa pitää myös ottaa huomioon mikä on ruuhka-ajan hidastus bussille ja mikä raitioliikenteelle. Se on ratikan suuri valtti, koska bussi on ruuhka-aikaan sekä hidas että kapasiteetiltaan riittämätön.

Ilman muuta Pitkäsilta tarvitsee rinnaikkaisväylän siinä vaiheessa kun Kalasataman linjasto rakennetaan, ja paljon muitakin kapasiteettia ja nopeutta parantavia töitä on tulevaisuudessa tehtävä.

Vaatisi tosin varmaan yhden alikulun tai aidatun risteyksen jalankulkijoille. Koskelantien kohdalla voisi taas harkita siltaa tai tunnelia.

Sanoisin että rahanhukkaa moiset rakennelmat. Jalankulkijat tuskin ottavan ylikulkuja omakseen, kun edes villit suojatiet eivät Mäkelänkadulla kelpaa vaan on mentävä mistä huvittaa. Turvalaittein varustetut tasoristeykset pitäisivät jalan kulkemisen kohtalaisen vaivattomana ja niitä saattaisi joku käyttääkin. Jos maasto olisi avoin, niin asia olisi helppo, ei juuri haittaisi vaikka loikittaisiin mistä sattuu, mutta kun on ne puut joiden lomasta ei kahdeksaakymppiä kiitävään vaunuun jalankulkijat näy, ja päinvastoin... Periaatteessa tuollainen pintametrorata ansaitsisi aitauksen, mutta se on taas kaupunkikuvallisesti ikävää, ja joskus siihenkin aitaan tulee reikä.

Pariin välttämättömimpään autojen vasemmalle kääntymiseen tasoristeys kokopuomein.
 
Viimeksi muokattu:
Tuota ehdotettua Sturenkatu - Elielinaukio reittiä ajatellen askartelin aikana kuluksi tällaisen pintametron, Torpparinmäki - Elielinaukio.
http://maps.google.com/maps/ms?ie=U...d=117772242812241292903.00047e3c4627c96e10152

Vaihtopysäkit Jokerille ja Oopperalle kannattaisi lisätä, vaikka suunnitelma onkin jättää kanta-kaupunki muiden välineiden vstuulle (missä on järkensä, kun "pintametrosta" nyt puhutaan). Vallilan pysäkki kannattaisi myös siirtää Rautalammintieltä Hattulantielle, kuten jossain toisessa ketjussa jo kommentoitiin.

Eikun olivatko nuo merkityt pysäkit siis poistettuja pysäkkejä, ja varsinaisia pysäkkejä ei ole merkitty karttaan? Tuota on nyt vähän vaikea lukea.

Torpparinmäkeen voisi varmaan myös jatkaa pysäkin tai parin verran, että saadaan ainakin alueellisesti 67:ää vastaava palvelutaso, vaikka Pakila jääkin pois. Riittääkö pelkän Torpan kuormitus oikeuttamaan pikaratikan, vai olisiko se kuitenkin syytä vetää Itä-Pakilan läpi?
 
Se Jokerille vaihto on sen keskellä motaria ajatuksen heikko kohta, pitäisi jotenkin nousta Käskynhaltijantien sillalle...

Eikun olivatko nuo merkityt pysäkit siis poistettuja pysäkkejä, ja varsinaisia pysäkkejä ei ole merkitty karttaan? Tuota on nyt vähän vaikea lukea.
Ajatus oli että viivat on pysäkinvälejä, mutta päivitin. Siniset uusia pysäkkejä, punaiset poistettuja, ja vihreät vanhoja.

Torpparinmäkeen voisi varmaan myös jatkaa pysäkin tai parin verran, että saadaan ainakin alueellisesti 67:ää vastaava palvelutaso, vaikka Pakila jääkin pois. Riittääkö pelkän Torpan kuormitus oikeuttamaan pikaratikan, vai olisiko se kuitenkin syytä vetää Itä-Pakilan läpi?
Toki voi jatkaa, mutta ei tuossa pelkästä Torpparinmäestä ole kysymys. Tuusunlanväylän alikulkujen kohdalla olevat pysäkit palvelee karkeasti puolta Pakilaa aika hyvin, toinen luonteva linja alueen läpi kulkee Pakilantietä. Länsi + Itä-Pakila on tuollaiset 2,5 kilometriä leveä alue mitä ei mikään yksi rata, metro, juna tai ratikka, oikein palvele.
 
Toki voi jatkaa, mutta ei tuossa pelkästä Torpparinmäestä ole kysymys. Tuusunlanväylän alikulkujen kohdalla olevat pysäkit palvelee karkeasti puolta Pakilaa aika hyvin, toinen luonteva linja alueen läpi kulkee Pakilantietä. Länsi + Itä-Pakila on tuollaiset 2,5 kilometriä leveä alue mitä ei mikään yksi rata, metro, juna tai ratikka, oikein palvele.

Toinen tärkeä väylä on Torppiksen läpi Tammistoon, Kartanonkoskelle ja Vantaanporttiin. Vielä kun saataisiin pysäkki Jumbon pääoven eteen.
 
Hyvin tuntuu vastaavan metrimäärän nouseminen onnistuvan metroasemilta bussilaiturille, eiköhän sitä sillallekin päästä. Siitä jatketaan sitten bussilla tai jalan mihin jatketaankaan.

Torpparinmäet, maunulat ja pakilat on niin hajalleen asutettuja alueita että siellä tuskin kannattaa kallista infraa enemmässä määrin rakennella liikkumista varten. Bussi vain pyörimään alueiden sisälle ja syöttämään rahvasta asemalle. Sillä jäisi iso määrä peltilehmiä kotilaitumelle joka aamu.

---------- Viesti lisätty kello 11:34 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:19 ----------

Bussien kaahailu ei ole mikään ihanne mihin pitäisi pyrkiä. Mutta ajatukseni oli se, että ratikkavaihtoehto voittaa metron paremmalla palvelullaan vaikka pikaratikkaosuutta olisin vain Lautatarhalta pohjoiseen päin. Bussit eivät jakele matkustajia kohteisiinsa keskustassa ja eteläisessä Helsingissä, joten siltäkään osin ratikan ei tarvitse bussin kanssa suoraan kilpailla.

Lisäksi tuolla Mäkelänkatu-Tuusulantie -osuudella oltaisiin busseja nopeampia, joten tätä käytävää kulkevien ratikkalinjojen keskinopeus tulisi olemaan bussien tasolla. Nopeuksissa pitää myös ottaa huomioon mikä on ruuhka-ajan hidastus bussille ja mikä raitioliikenteelle. Se on ratikan suuri valtti, koska bussi on ruuhka-aikaan sekä hidas että kapasiteetiltaan riittämätön.

Juurikin noin. Mäkelänkadun lehmuskuja on oiva erotin katuliikenteestä, joka muuten kulkee huomattavasti kovempaa kuin 50 km/h aina kun vain pystyy.

Jos nyt lisäksi tuntuu että Lautatarhan ja Rautatientorin väli täyttyy ratikoista, niin katukuiluun tulee juurikin bussikaistan verran lisää tilaa kiskoille kun bussiarmeija jääkin pyörimään syöttöliikenteeseen asuinalueille ja Kehä III:n taakse.


Sanoisin että rahanhukkaa moiset rakennelmat. Jalankulkijat tuskin ottavan ylikulkuja omakseen, kun edes villit suojatiet eivät Mäkelänkadulla kelpaa vaan on mentävä mistä huvittaa. Turvalaittein varustetut tasoristeykset pitäisivät jalan kulkemisen kohtalaisen vaivattomana ja niitä saattaisi joku käyttääkin. Jos maasto olisi avoin, niin asia olisi helppo, ei juuri haittaisi vaikka loikittaisiin mistä sattuu, mutta kun on ne puut joiden lomasta ei kahdeksaakymppiä kiitävään vaunuun jalankulkijat näy, ja päinvastoin... Periaatteessa tuollainen pintametrorata ansaitsisi aitauksen, mutta se on taas kaupunkikuvallisesti ikävää, ja joskus siihenkin aitaan tulee reikä.

Pariin välttämättömimpään autojen vasemmalle kääntymiseen tasoristeys kokopuomein.

Koitapa kääntyä etelästä pohjoista kohti ajaessasi Mannerheimintieltä vasemmalle. Ei ole mitenkään tavatonta helsinkiläisessä katuverkossa että kadun ylittäminen voi olla pitkänkin matkan takana. En nyt tiedä pitääkö liikenne-esteitä erityisesti suunnitella ja suosia, mutta jos vaihtoehtona on se että tuhansia siirretään kiskoilla tai muutama Taunus odotetaan tulevaksi joskus, niin Taunukset kiertäkööt.
Pintametro vaikkapa Herttoniemen ja Siilitien välillä on kanaverkon eikä sen kummemman suojauksen takana. Ja se on menossa automaatin valvontaan.
Jalankulkijoiden, eli vaunulla matkustavaisten radan puolen vaihto voidaan tehdä pysäkkien (asemien) kohdalla puomilaitoksin. Ilman massiivisia temppuiluja ja hintalappuja.

---------- Viesti lisätty kello 11:43 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:34 ----------

Toinen tärkeä väylä on Torppiksen läpi Tammistoon, Kartanonkoskelle ja Vantaanporttiin. Vielä kun saataisiin pysäkki Jumbon pääoven eteen.

Hieno ajatus, Pajunenkin tykkää. Sen kun vielä pyöräytät kolmostielle jonka keskikaistaa pitkin mistä Hakamäentien - Vihdintien liittymään ja takaisin raitiovaunuverkkoon, alkaa olla rengaslinja koossa. Kehä III seisoo tuon Tuupakan välin nykyisin päivittäin molempiin suuntiin mutta keskikaista on sielläkin käytettävissä kaalimadolle.

Onko noille ollut joku erityinen syy aikaisemmin miksi ratikkalinjat ovat päättyneet moottoriteiden alkuun niin Ruskeasuolla kuin Käpylässäkin? Sen jälkeen on tehty kymmeniä vuosia sitten jo asuinalueita verkon ulottumattomiin (Haagat, Pakiloiden uudet tulemiset, Maunula, ym), onko ne ollut alun perinkin tarkoitus autoilla?
 
Jalankulkusilloissa on se ero metrosiirtymiin, nimittäin se, ettei niitä ole pakko käyttää. Jos tie vie jalankulkusillan alle kauas rampista, ylitys tien yli on todella houkutteleva. Siksi ylikulun rinnalla tulisi aina olla suojatie, koska siitä ihmiset joka tapauksessa menevät.
 
Takaisin
Ylös