Lentorata

Mun mielestäni Lentorata on kaikkein turhin ehdotetuista ratahakkeista. Siitä ei ole hyötyä Helsingin seudulle ja sen maankäytölle mitenkään. Sen rakentaista voi huoletta lykätä siihen asti kunnes Tallinnan tunnelia aletaan mahdolllisesti rakentaa. Jos Tampere ja muut kaupungit haluavat sen rakentaa niin rakentakoot sitten.

t. Rainer
 
Mun mielestäni Lentorata on kaikkein turhin ehdotetuista ratahakkeista. Siitä ei ole hyötyä Helsingin seudulle ja sen maankäytölle mitenkään. Sen rakentaista voi huoletta lykätä siihen asti kunnes Tallinnan tunnelia aletaan mahdolllisesti rakentaa. Jos Tampere ja muut kaupungit haluavat sen rakentaa niin rakentakoot sitten.

t. Rainer

Jos joku ratayhteys ei kulje kotiovesi ohi, se on siis hyödytön? Jos joku on hyödytytön Suur-Helsingin maankäytölle, niin saasteita ja melua syytävä lentokenttä. Koska lentokenttä kuitenkin on ja pysyy, niin otetaan siitä ilo irti. Lentorata on valtakunnallisesti ehdottoman tärkeä. Mielestäni tunnin junakin Turkuun pitäisi linjata lentoaseman kautta.
 
Erilaisia, sinänsä hyviä ratahankkeita on ollut esillä niin monta, että niiden välinen kilpailu alkaa olla veristä. Kaikki eivät toteudu koskaan, koska ovat toistensa kanssa päällekkäisiä. Vaikka lähitulevaisuudessa voitaisiin käynnistää useampia hankkeita, tuskin voidaan toteuttaa useampia yhtä aikaa. Lisäksi pitää huomioida tarvittava suunnitteluaika.
Espoon kaupunkiradan suunnittelu lienee lähes valmis. Se on myös edellytys Turun nopean yhteyden toteutumiselle, joka sai taannoin 40 miljoonaa suunnittelurahaa. Siis aivan käytännön syistä nämä ovat toteutusjonossa ensimmäisenä.
Pääradan kunnostuksen etuna on, että se muodostuu useammista osakokonaisuuksista. Ne voidaan toteuttaa erillisinä, joten osittain voidaan päästä rakennustoimiin pikaisestikin. Pitää vain huolehtia, että ne muodostavat järkevän kokonaisuuden. Lentoradan ja Pisararadan osalta täytyy käyttää miljardeja, ennen kuin niistä saadaan mitään hyötyä.
Lentoradan kohdalla keskeinen kysymys on junakapasiteetin tarve. Väitetään Pääradan Keravan eteläpuolella olevan aivan täynnä. Kuitenkin vakiojunia (ovat kulussa lähes joka tunti) on vain kuusi suuntaansa tunnissa, 2 kaukojunaa Tampereelle ja 1 Kouvolaan sekä 2 lähijunaa Riihimäelle ja 1 Lahteen. Lisäjunia on maksimissaan 4 tunnissa (D:t, yöjunat, Venäjän junat, ym).
Helsinki-Kerava-välillä on kyllä runsaasti liikennettä (melkein koko maan kaukojunat), mutta junakapasiteettikin on äärimmillään, koska junat ovat käytännöllisesti katsoen yhtä nopeita. Ne voidaan ajaa minimijunavälillä. Teknisesti on mahdollista ajaa kolmen minuutin välein, kunhan ohjaus- ja turvajärjestelmä ovat ajan tasalla (vaatiiko ERMTS2:n?). Tämä antaa teoreettiseksi maksimikapasiteetiksi 20 junaa tunnissa suuntaansa. Tästä on kuitenkin jätettävä 20-30 % reserviin poikkeustilanteiden varalle (UIC:n suositus). Näin ollen käytännön enimmäiskapasiteetti on 14-16 junaa tunnissa.
Tämän perusteella Pääradan vakiojunien määrä voidaan vielä kaksinkertaistaa ennen kuin Lentoradalle on tarvetta kapasiteetin kannalta. Tämän pitäisi mahdollistaa Tampereen tunninjunan toteuttamisen.

Juha
 
Lentoradan hyvä puoli on tietysti se, että pääradan liikennemäärät ovat eri suuruusluokassa kuin vaikkapa hankerahoista kilpailevalla Turun suunnalla ja se on siksi helposti vaikuttavampi hanke. Toinen etu on, että se on osa Tallinnan tunnelia.

Tietysti reilulla kahdella miljardilla voisi helposti toteuttaa vaikuttavampia ja hyödyllisempiäkin hankkeita kuin tunnelin, jonka keskeinen idea lentokentän saavutettavuuden parantaminen. Ongelma on, että ne ovat lähinnä pk-seudun paikallisliikennehankkeita, jotka jäävät vähän paitsioon näin vaalien alla, koska henkinen kepulaisuus, koko maa jne.

Syrjäisen Suomen lentoliikenteessä on tulevaisuuteen katsoessa sen verran paljon poliittisia ja ympäristönäkökohdallisia epävarmuustekijöitä (polttoaineverotus, Finskin Venäjä-kortti) että omia rahojani en välttämättä lentokenttää kohti kaivaisi, kun se pelkkä Tampereen yhteyden parantaminen olisi noin pari miljardia halvempi rasti. Veronmaksajien rahoilla pelatessa ei tietysti riskeistä tarvitse samalla tavoin välittää.

---------- Viestit yhdistetty klo 11:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:55 ----------

Jotenkin tulee Lentoradasta mieleen nämä nykyiset metrolähiöt kauppakeskuksineen. Mennyttä maailmaa jo valmistuessaan?
 
Onko lentoradan pakko kulkea tunnelissa koko matkan? Ymmärrän että itse lentoaseman kohdalla kyllä, mutta voisiko se kulkea maan päällä osan matkaa esim Tuusulanväylän maastokäytävässä Kehäykkösen ja kolmosen välillä, ja lentokentän pohjoispuolelta Hyrylään?

Mikä olisi suurin sallittu nopeus tunnelissa? Saako esim 2-kerros IC-juna ajaa missään päin Suomea tunnelissa 200 km/h vai edes 160? Mikä on nopeussäästö lentoradalla saataisiin jos suurin nopeus olisi tunnelissa Pasilasta Keravalle 120-140 km/h kun se nykyisellä pääradalla on Pasilasta Tikkurilaan 160 ja Tikkurilasta Keravalle 200 km/h?

t. Rainer
 
Onko lentoradan pakko kulkea tunnelissa koko matkan? Ymmärrän että itse lentoaseman kohdalla kyllä, mutta voisiko se kulkea maan päällä osan matkaa esim Tuusulanväylän maastokäytävässä Kehäykkösen ja kolmosen välillä, ja lentokentän pohjoispuolelta Hyrylään?

Mikä olisi suurin sallittu nopeus tunnelissa? Saako esim 2-kerros IC-juna ajaa missään päin Suomea tunnelissa 200 km/h vai edes 160? Mikä on nopeussäästö lentoradalla saataisiin jos suurin nopeus olisi tunnelissa Pasilasta Keravalle 120-140 km/h kun se nykyisellä pääradalla on Pasilasta Tikkurilaan 160 ja Tikkurilasta Keravalle 200 km/h?

t. Rainer
Samaa olen ihmetellyt, varsinkin Lentoaseman pohjoispuolella ei pitäisi olla kovin suuria esteitä. Eteläpuolella Tuusulantien muuttaminen kaupunkibulevardiksi poistanee sopivan pintaratakäytävän. Keravan oikoradalla hinta oli yli kymmenen vuotta sitten noin 6,6 miljoonaa euroa kaksoisraidekilometriltä, nykytaso lienee jossakin 10-20 miljoonan välillä. Esitetyllä 2,4 m€:n kustannusarviolla tunnelin hinnaksi saisi yli 60 m€/km. Pitää olla erityisen hyvä syy mennä maan alle.
Lentoaseman ja Keravan pohjoispuolisen risteyksen kohdalla tämä on ymmärrettävää, muualla tarpeetonta. Keravan risteyksen suunnittelu tulee olemaan mielenkiintoinen ongelma. Ratoja tulee sinne lopulta viidestä suunnasta, kun Porvooseen menevä akseli toteutuu.
Juha
 
Samaa olen ihmetellyt, varsinkin Lentoaseman pohjoispuolella ei pitäisi olla kovin suuria esteitä. Eteläpuolella Tuusulantien muuttaminen kaupunkibulevardiksi poistanee sopivan pintaratakäytävän. Keravan oikoradalla hinta oli yli kymmenen vuotta sitten noin 6,6 miljoonaa euroa kaksoisraidekilometriltä, nykytaso lienee jossakin 10-20 miljoonan välillä. Esitetyllä 2,4 m€:n kustannusarviolla tunnelin hinnaksi saisi yli 60 m€/km. Pitää olla erityisen hyvä syy mennä maan alle.
Lentoaseman ja Keravan pohjoispuolisen risteyksen kohdalla tämä on ymmärrettävää, muualla tarpeetonta. Keravan risteyksen suunnittelu tulee olemaan mielenkiintoinen ongelma. Ratoja tulee sinne lopulta viidestä suunnasta, kun Porvooseen menevä akseli toteutuu.
Juha

Jos Kytömaan katsotaan kuuluvan Keravan risteyskokonaisuuteen, on jo nyt viisi haaraa, tosin Vuosaareen ei mene matkustajaliikennettä. Olisikin hyvä jos Lentorata jakautuisi tunnelissa kolmeen haaraan, yksi pääradalle, toinen oikoradalle ja kolmas Porvoon suuntaan. Silloin Keravasta ei tulisi häiriöherkkää raideliikennesolmua.
 
Ilman lisäratojakin Keravan pohjoispuoli tulee olemaan muutaman vuoden päästä vähintään haasteellinen liikennöitävä. Päärata muuttuu neliraiteiseksi Keravalta alkaen niin, että hitaat raiteet sijaitsevat radan laidoilla. Kaukoliikenteen nopeat junat käyttävät keskimmäisiä raiteita. Pohjoisesta tulevat tavarajunat ajavat siis läntisintä raidetta, jolta niiden on ylitettävä kolme raidetta päästäkseen Vuosaareen menevälle raiteelle. Ei taida onnistua ainakaan ruuhka-aikana. Päinvastaiseen suuntaan tavarajunat risteävät vain Oikoradallemenevän liikenteen kanssa.
Juha
 
Samaa olen ihmetellyt, varsinkin Lentoaseman pohjoispuolella ei pitäisi olla kovin suuria esteitä. Eteläpuolella Tuusulantien muuttaminen kaupunkibulevardiksi poistanee sopivan pintaratakäytävän. Keravan oikoradalla hinta oli yli kymmenen vuotta sitten noin 6,6 miljoonaa euroa kaksoisraidekilometriltä, nykytaso lienee jossakin 10-20 miljoonan välillä. Esitetyllä 2,4 m€:n kustannusarviolla tunnelin hinnaksi saisi yli 60 m€/km. Pitää olla erityisen hyvä syy mennä maan alle.
Lentoaseman ja Keravan pohjoispuolisen risteyksen kohdalla tämä on ymmärrettävää, muualla tarpeetonta. Keravan risteyksen suunnittelu tulee olemaan mielenkiintoinen ongelma. Ratoja tulee sinne lopulta viidestä suunnasta, kun Porvooseen menevä akseli toteutuu.
Juha

Meneehän Porvooseen nytkin rautatie, vaikka sillä on niin ikään vain tavaraliikennettä (Sköldvikiin). Ja jos rautatie rannikkoa pitkin itään toteutuu, toteutetaan se sen verran suuruudenhullusti, niin kuin kaikki muutkin hankkeet, että nykyinen rautatie ei kelpaa vaan viereen tulee toinen rautatie. Niinpä Keravalta saattaa tulevaisuudessa mennä seitsemän (7) rautatietä. Tuossa varmaan aletaan jo poistaa liikennöintimahdollisuuksia esimerkiksi niin ettei tavarajunia Sköldvikistä ja mahdollisia matkustajajunia Nikkilästä voi ajaa lentoradalle.

Junat taitaa olla ikävästi sillä tavalla jäykkiä, ettei lentoradan junat voi pysähtyä ensin Hyrylässä ja sitten Keravalla, vaan jos halutaan mahdollisuus tulla Oikoradalta Keravan asemalle ja vaihtaa lentoasemalle menevään junaan siellä ei lentoasemalle menevä juna voi mennä Hyrylän kautta. Jos lentorata menee Hyrylän kautta Oikoradalta pääsee lentoradalle, mutta vain vaihdottomilla yhteyksillä, ei Keravalla vaihtaen.
 
Vantaan sanomat uutisoi Kaupunginhallituksen päätösestä laittaa 12M€ Lentoradan suunnitteluun. https://www.vantaansanomat.fi/artik...uomi-rata-asiassa-vantaa-mukaan-suunnitteluun Hesari uutisoi myös tästä tänään.

Itseä jäi ihmetyttämään Kaupunginjohtajan väite, ettei Kehäradan kapasiteetti riitä 15 vuotta pitemmälle Lentoradan perusteluna. Nykyään ajetaan 2 junan vaunuja kolmesta mahdollisesta, seuraavan kymmenen vuoden aikana tehdään liikennevalvonnan uudistus joka mahdollistaa lyhyemmän vuorovälin. Ja jos sekään ei riitä niin voidaan ajaa kaksikerrosvaunuja.

Kaupunginjohtaja tuskin on väitettä itse keksinyt, vaan on joko ymmärtänyt väärin kun virkamies on selittänyt pääradan kaukoliikenneraiteiden riittämättömyydestä, tai sitten hänelle on kerrottu puuta heinää.
 
Vantaan sanomat uutisoi Kaupunginhallituksen päätösestä laittaa 12M€ Lentoradan suunnitteluun. https://www.vantaansanomat.fi/artik...uomi-rata-asiassa-vantaa-mukaan-suunnitteluun Hesari uutisoi myös tästä tänään.

Itseä jäi ihmetyttämään Kaupunginjohtajan väite, ettei Kehäradan kapasiteetti riitä 15 vuotta pitemmälle Lentoradan perusteluna. Nykyään ajetaan 2 junan vaunuja kolmesta mahdollisesta, seuraavan kymmenen vuoden aikana tehdään liikennevalvonnan uudistus joka mahdollistaa lyhyemmän vuorovälin. Ja jos sekään ei riitä niin voidaan ajaa kaksikerrosvaunuja.

Kaupunginjohtaja tuskin on väitettä itse keksinyt, vaan on joko ymmärtänyt väärin kun virkamies on selittänyt pääradan kaukoliikenneraiteiden riittämättömyydestä, tai sitten hänelle on kerrottu puuta heinää.

Lentorata ei hyödytä Vantaalla asuvia mitenkään joten en ymmärrä miksi kaupunki osallistuu tämän hankkeen suunnittelukustannuksiin. Kyseessä on puhtaasti valtakunnallinen kaukoliikennehanke. Se että Tampereen pohjoispuolelta pääsee nopeammin ja sujuvammin lentokentälle tai Helsinkiin, ei Vantaalaista veronmaksajaa kiinnosta. Tosiaan tuo kaupunginjohtaja Viljasen perustelu hankkeen tarpeellisuudesta kehäradan kapasiteettiin vedoten on täyttä soopaa.
 
Lentorata ei hyödytä Vantaalla asuvia mitenkään joten en ymmärrä miksi kaupunki osallistuu tämän hankkeen suunnittelukustannuksiin. Kyseessä on puhtaasti valtakunnallinen kaukoliikennehanke.

Se kuitenkin vapauttaa kapasiteettia nykyiseltä pääradalta mahdollistaen nopeiden lähijunien lisäämisen Tikkurilassa. Jotain hyötyä siis kuitenkin.
 
Lentorata ei hyödytä Vantaalla asuvia mitenkään joten en ymmärrä miksi kaupunki osallistuu tämän hankkeen suunnittelukustannuksiin.
Kaupungin täytyy varautua siihen katastrofiin, että kaukojunaliikenteen keskus Vantaalla siirtyy kauas asutuksesta. Pitää sekin suunnitella ;)
 
Suurin osa Tikkurilassa vaihtavista ei ole matkalla Lentoasemalle, ja Tikkurilasta on hyvät vaihtoyhteydet toisin kuin Lentoasemalta. Muutos heikentää yhteyksiä mm. itse Tikkurilaan, Itä- ja Pohjois-Vantaalle, Pohjois-Helsinkiin, Keravalle ja Järvenpäähän. Lentoradan ainut järkevä peruste on ratakapasiteetti, sillä kaksi lisäraidetta pääradalle edellyttäisi paljon teiden siirtoa ja purkutöitä. Voisi kuitenkin harkita, jos yksi lisäraide riittäisi, sillä se ei olisi yhtä vaikea rakentaa (lisäksi ensimmäinen pätkä Pasilasta Oulunkylään onkin jo valmiina). Tällöin junilla olisi kaksi raidetta käytössään ruuhkasuuntaan.
 
Parisenkymmentä vuotta sitten näytti kiistatta siltä, että lentoliikenne kasvaa paljon ja pitkään, eikä kasvulle näy loppua. On ymmärrettävää, että silloin lentokentän yhteyksiin löytyi intressejä panostaa. Nykyään puolestaan ilmastonmuutoksen torjunta saa aina vain enemmän huomiota. Puhutaan mm. jopa lentoveroista yms. ohjauskeinoista, joilla halutaan siirtää lentomatkustajia muihin liikkumistapoihin - olkoonkin että Suomi sijaitsee kaukana monen paikan suhteen. Ei kai vain Lentoratahankkeessa olla menossa satsaamaan isoja rahoja menneisyyteen? Ja vaikka ei oltaisi, niin tavallaan mahdollisimman hyvä yhteys lentoliikenteen lähelle omalta osaltaan kannustaa käyttää lentokonetta ehkä silloinkin, kun olisi muita käyttökelpoisia vaihtoehtoja. Hki-Vantaata (HEL) ajatellen varsin kohtuullinen saavutettavuus on jo nyt, joten itse en olisi tässä vaiheessa lähtemässä miljardien investointiin, kun kerran lentoliikenteen tulevaisuudesta ei ole selkeää kuvaa. Lentoliikenne ei lakkaa sen enempää kuin autoilukaan, mutta liikkumismuodon hintakehitys voi olla arvaamaton ja lentäen saattavat jollain aikavälillä matkustaa kovin harvat.
 
Takaisin
Ylös