Pariisi - Tukholma - Turku - Helsinki

Jollei nykyinen hyvin halpa lentoliikenne Tukholmaan ole sitä pystynyt merkittävästi luomaan, ei junakaan pysty siinä merkittävästi auttamaan.

Tukholman reitillä voisi ensiksi kokeilla nopeampia laivoja kuin nykyiset. Esim katamaraani tai ilmatyynyalus pystyisi ajamaan Hangosta Kapellskäriin tai Saltsjöbadeniin 3-4 tunnissa, ja siirtymisineen satamista pääkaupunkeihin koko matka Hki-Tukholma kestäisi n 6 tuntia nykyisen 17 tunnin sijaan. Kesäaikaan voisi sellaisella yhteydellä olla kysyntää.

t. Rainer
 
Esim katamaraani tai ilmatyynyalus pystyisi ajamaan Hangosta Kapellskäriin tai Saltsjöbadeniin 3-4 tunnissa, ja siirtymisineen satamista pääkaupunkeihin koko matka Hki-Tukholma kestäisi n 6 tuntia nykyisen 17 tunnin sijaan. Kesäaikaan voisi sellaisella yhteydellä olla kysyntää.

Kai Turku-Tukholma -yhteyttäkin voisi nopeuttaa. Helsingistä Turun kautta Tukholmaan kestää nykyään lyhimmillään n. 13 tuntia juna- tai automatkoineen. Kiertämällä Ahvenanmaa, voisi pika-aluksella Turusta Kappelskäriin päästä neljässä viidessä tunnissa, jos saaristosta saadaan väylä avomerelle (ellei siellä ole jo). Taloudellisesti tämä olisi luultavasti Hankoa kannattavampi toteuttaa eikä matka-aika olisi kuin vain tunnin pidempi. Hanko ja Kappelskär vaatisivat molemmat aika paljon uutta tietä ja rataa tällaisen toteutumiseksi. Helsingistä pika-aluksella Kappelskäriin olisi vain pari kolme tuntia pitempi kuin Hangosta.

Ja tuo aika on silti aika pitkä matkustamiseen. Pitää todellakin viihtyä, sillä nukkumiseen nuo ajat ei riitä. Tallinnaan menevien pika-alusten suosio kertoo jo, että neljäkin tuntia on paljon, vaikka maksaakin monta kertaa vähemmän. Lisäksi Ahvenanmaan väliinjättäminen lienee jotakuinkin mahdotonta.
 
Tukholman reitillä voisi ensiksi kokeilla nopeampia laivoja kuin nykyiset. Esim katamaraani tai ilmatyynyalus pystyisi ajamaan Hangosta Kapellskäriin tai Saltsjöbadeniin 3-4 tunnissa, ja siirtymisineen satamista pääkaupunkeihin koko matka Hki-Tukholma kestäisi n 6 tuntia nykyisen 17 tunnin sijaan. Kesäaikaan voisi sellaisella yhteydellä olla kysyntää.

Jos edes Hankoon pääsisi Helsingistä tunnissa, sellaisella yhteydellä voisi olla kysyntää muulloinkin kuin kesäaikaan. Jatkoyhteydestä puhumattakaan.

Hangosta on Kappikseen linnuntietä kutakuinkin 220km eli pyöreät 120 merimailia, tasaisella 30 solmun nopeudella aikaa menisi siis tuo neljä tuntia. Laivalla vaan ei pääse linnuntietä eikä juuri tuota nopeammin kustannuksien karkaamatta. Katamaraanit, kantosiipi- ja ilmatyynyalukset sitten taas ovat huomattavan paljon arempia vallitsevalle kelille ja nopeudet putoavat aika rajusti ja liikennöinti ei välttämättä ole lainkaan mahdollista.
Saltsjöbadeniin on pitempi matka ja lisäksi loppumatka pitää kulkea saaristossa jolloin suuremmat nopeudet eivät ole edes teoriassa toteuttamiskelpoisia.

Kanaalitunneli tappoi ilmatyynyalukset UK-Ranska väliltä ja muualla maailmassa en ole kuullut vastaavaa pikaliikennettä vertailukelpoisessa mittakaavassa edes harjoitetun. Wikin mukaan pari ex-kanaalilauttaa eikun ilmatyynyalusta olisi myynnissäkin edullisesti, joten mikään ei estä yrittämästä tuolla Helsinki-(Hanko-Kappis)-Tukholma välillä jos lompakossa riittää paksuutta. ;)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Yritin etsiä tuota tietoa verkosta, mutten löytänyt mitään edes sinne päinkään. Kiinnostaisi etenkin kolmeen osaan jaettuna, eli reittimatkustajat, risteilijät ja hotellipakettimatkailijat. Tukholmassa ainakin hotellipakettimatkat taitavat olla aika kovaa huutoa tällä hetkellä. Ja iso määrä reittimatkailijoita on vuosikymmenten aikana vakiintunut asia. Se ei hevillä muutu. Äkkiseltään ajateltuna luulen, että risteilyjen määrä Tukholmaan on suhteessa pienempi kuin Tallinnaan.
Hotellipakettimatkat Tallinnaan ovat erittäin suurta huutoa täälläkinpäin. Satun tietämään, että esim. Viking XPRS:in aikataulujen iltasaapuminen Tallinnaan on ajoitettu nimenomaan hotellimatkustajien tarpeita ajatellen.

Tallinnaan menevistä risteilymatkustajista puhuttaessa olisi syytä erotella päiväristeilijät ja vuorokauden risteilijät. Ainakin oman kokemukseni mukaan päiväristeilijöille kiinnostuksenkohde on nimenomaan Tallinna (tai siis Tallinnan hintataso), eikä heillä ole niin suurta kiinnostusta laivalla olevaa viihdettä kohtaan kuin esim. perinteisen ruotsinristeilyn matkustajilla. Tästä kertoo omaa kieltään myös Tallinnan linjaa varten rakennettujen nopeiden autolauttojen Viking XPRS:in sekä Tallinkin Starin ja Superstarin ruotsinlaivoja huonompi viihde-ja ravintolatarjonta. Vuorokauden risteilyille sen sijaan lähdetään nimenomaan "olemaan laivalla" (ja ördäämään jopa pahemmin kuin ruotsinlaivoilla) eikä merkittävä osa matkustajista ainakaan omien havaintojeni mukaan edes käy maissa. Väittäisin, että pääosa päiväristeilijöistä vaihtaisi mielellään laivan junaan - ainakin mikäli juna ei olisi merkittävästi kalliimpi. Vuorokauden risteilylle lähtijät (ts. Tallinkin Baltic Princess -aluksen matkustajat) sen sijaan pysyisivät laivamatkustajina. Jos näkemykseni on oikea, Tallinnan junayhteys houkuttelisi nähdäkseni reilun enemmistön nykyisistä matkustajista reitillä junankäyttäjiksi.

Tukholmaan suuntautuvasta liikenteestä risteilymatkustajien osuus on mahdollisesti pienempi, mutta toisaalta kaikki tai ainakin lähes kaikki näistä risteilymatkustajista ovat huviristeilyllä, jonka pääasiallinen kohde on nimenomaan laiva. Näinollen väittäisin, että pienempi osuus Suomi-Ruotsi -välin matkustajista siirtyisi käyttämään junaa. Toisaalta koska välillä kulkee enemmän matkustajia, saattaisi absoluuttinen määrä olla kuitenkin suurempi...

Tukholman reitillä voisi ensiksi kokeilla nopeampia laivoja kuin nykyiset. Esim katamaraani tai ilmatyynyalus pystyisi ajamaan Hangosta Kapellskäriin tai Saltsjöbadeniin 3-4 tunnissa, ja siirtymisineen satamista pääkaupunkeihin koko matka Hki-Tukholma kestäisi n 6 tuntia nykyisen 17 tunnin sijaan. Kesäaikaan voisi sellaisella yhteydellä olla kysyntää.
Erilaisia nopeampia reittejä ja -aluksia on kokeiltu Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä 1960-luvun alusta lähtien. Useimmat eivät kuitenkaan tiedä näistä, koska yritykset nopeamman ylityksen aikaansaamiseksi ovat toistuvasti epäonnistuneet. Omaa kieltään kertoo sekin, että sekä Viking että Silja ovat luopuneet viime vuosikymmeninä Turku-Tukholma -väliä nopeammasta Turku/Naantali-Kapellskär -yhteydestä. Katamaraaneja ja ilmatyynyaluksia vastaan puhuu yksi asia: niiden nopeus. Nopeampi ylitys tarkoittaa sekä huomattavasti korkeampia polttoainekustannuksia että matkustajian pienempää rahankulutusta laivalla, koska ylitysaika on lyhyempi. Ollakseeen kannattava nopealla ilmatyynyaluksella tai katamaraanilla liikennöidyn linjan lippuhintojen tulisi todennäköisesti olla vähintään kolminkertaiset nykyisten reittimatkojen hintoihin (nykyisellään nimittäin lipputulot kattavat vain noin kolmasosan laivojen liikennöintikustannuksista).

Kai Turku-Tukholma -yhteyttäkin voisi nopeuttaa. Helsingistä Turun kautta Tukholmaan kestää nykyään lyhimmillään n. 13 tuntia juna- tai automatkoineen. Kiertämällä Ahvenanmaa, voisi pika-aluksella Turusta Kappelskäriin päästä neljässä viidessä tunnissa, jos saaristosta saadaan väylä avomerelle (ellei siellä ole jo).
Turun saaristo on sen verran laaja (ja siellä on sen verran kovat nopeusrajoitukset laivoille), että Ahvenanmaan kiertäväkin reitti veisi huomattavasti enemmän kuin 4-5 tuntia aikaa, koska Turun päässä pitäisi madella saaristossa. Lisäksi Ahvenanmaan väliinjättäminen tarkoittaisi tax-free -myynnin poisjäämistä, mikä tuottaisi ison loven varustamoiden kukkaroon.

---------- Viesti lisätty kello 15:09 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:07 ----------

Wikin mukaan pari ex-kanaalilauttaa olisi myynnissäkin edullisesti, joten mikään ei estä yrittämästä tuolla Helsinki-(Hanko-Kappis)-Tukholma välillä jos lompakossa riittää paksuutta. ;)
Kanaalilauttojen rungot eivät vaan ole jäävahvistettuja, joten niitä ei voitaisi liikennöidä Itämerellä talviaikaan. Eikä laivojen makuuttaminen talveksi ole sekään ilmaista.
 
Kanaalilauttojen rungot eivät vaan ole jäävahvistettuja, joten niitä ei voitaisi liikennöidä Itämerellä talviaikaan. Eikä laivojen makuuttaminen talveksi ole sekään ilmaista.

My bad, tarkoitin tietenkin ilmatyynyaluksia enkä lauttoja. Käyn korjaamassa.
 
Lisäksi Ahvenanmaan väliinjättäminen tarkoittaisi tax-free -myynnin poisjäämistä, mikä tuottaisi ison loven varustamoiden kukkaroon.

Näin on. Ahvenanmaa ja varustamot elävät aika lailla symbioosissa eikä sitä varmaan noin vain rikota. EU tuo oman säväyksensä siihen ja voi jopa käydä niin, että Ahvenanmaan asema joutuu aikamoiselle koetukselle jo lähivuosina. Mutta vaikka tilanne olisi mikä, en itsekään lähtisi vetämään yhtäkään reittiä Ahvenanmaan ohi. Tämän vuoksi en uskokaan pika-alusliikenteeseen, en Hangosta enkä Turusta. Helsinki voisi tulla kysymykseen, jos aikaa halutaan säästää, mutta tuskinpa tuo koskaan kannattaisi nykytilannetta enempää.

---------- Viesti lisätty kello 14:46 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:35 ----------

Turun saaristo on sen verran laaja (ja siellä on sen verran kovat nopeusrajoitukset laivoille), että Ahvenanmaan kiertäväkin reitti veisi huomattavasti enemmän kuin 4-5 tuntia aikaa, koska Turun päässä pitäisi madella saaristossa.

En tiedä, missä väyliä kulkee tai mihin niitä voisi piirrellä, mutta ajattelin reitiltä poistumista jo heti Korppoon jälkeen tai jopa ennen Korppoota. Mutta totta, eipä taida 5 tuntia riittää siltikään. Kyllä siinä sen verran pitkät matkat matelua vielä jää jäljelle.
 
Tukholman reitillä voisi ensiksi kokeilla nopeampia laivoja kuin nykyiset. Esim katamaraani tai ilmatyynyalus pystyisi ajamaan Hangosta Kapellskäriin tai Saltsjöbadeniin 3-4 tunnissa, ja siirtymisineen satamista pääkaupunkeihin koko matka Hki-Tukholma kestäisi n 6 tuntia nykyisen 17 tunnin sijaan. Kesäaikaan voisi sellaisella yhteydellä olla kysyntää.

Helsingistä pääsee Tukholmaan tunnissa, siirtymineen noin kahdessa. Lentokoneella. Ne joilla on kiire käyttävät lentokonetta, ne joilla ei ole niin kiire on ihan sama kestääkö se matka 17h vai 6h. 6h on liian pitkä, että Tukholmassa voisi käydä päiväseltään, eikä Tukholmasta eteenpäinkään siirtyminen ole enää niin tehokasta kun se alkaa vasta iltapäivästi. Yöllä taas 6h matka on liian lyhyt, lähtö tai saapuminen sijoittuvat keskelle yötä. 17h taas on oiva, kun illalla hyppää laivaan, on aamulla perillä virkeänä ja voi hoitaa asioita päivän tai ajaa eteenpäin päivänvalossa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kanaalitunneli tappoi ilmatyynyalukset UK-Ranska väliltä ja muualla maailmassa en ole kuullut vastaavaa pikaliikennettä vertailukelpoisessa mittakaavassa edes harjoitetun.
Tartun ilmatyynyaiheeseen vielä sen verran, että ilmatyynyaluksethan olivat olleet talousvaikeuksissa jo 1970-luvun l öljykriisistä lähtien. Aluksissahan oli voimanlähteenä neljä meriliikenteeseen tarkoitettua kaasuturbiinia, joten kerosiininkulutus oli melkoinen. Päätös ilmatyynyaluksista luopumisesta oli tehty ilmeisesti jo ennen vuotta 1990, jolloin ensimmäinen katamaraani tuli Hoverspeedin liikenteeseen; toki kanaalitunneli oli tällöin jo rakenteilla.
 
Helsingistä pääsee Tukholmaan tunnissa, siirtymineen noin kahdessa.

Kyllä kolme tuntia on lähempänä totuutta. Monta kertaa olen tuon välin lentänyt, ja jos kotoa lähtee tuntia ennen koneenlähtöä, niin alkaa kyllä olla jo liian viime tipassa. Jos lähtö on Seutulan ruuhkien ulkopuolella, on vain käsimatkatavaraa ja check-in on tehty netissä, niin sitten uskaltaa lähteä tuntia ennen (saapuminen kentälle 35 min ennen koneen lähtöaikaa), mutta kyllä käytännössä lähden puolitoista tuntia ennen koneenlähtöä.

Tukholman päässä keskustaan pääsee nopeasti, mutta jo Arlanda Expressin 15 min vuoroväli saa aikaan sen, että siirtyminen koneen ovelta Stockholm C:lle kestää lähemmäs 45 min.
 
Päätös ilmatyynyaluksista luopumisesta oli tehty ilmeisesti jo ennen vuotta 1990, jolloin ensimmäinen katamaraani tuli Hoverspeedin liikenteeseen; toki kanaalitunneli oli tällöin jo rakenteilla.

Mutta ehdinpäs matkustaa tuollaisella kerran Kanaalitunnelin yli helmikuussa 1991 Doverista Boulogne-sur-meriin. :D

Takaisin piti tosin tulla tavallisella lautalla, kun kovan tuulen takia ilmatyynyalus ei päässyt merelle...
 
Jos edes Hankoon pääsisi Helsingistä tunnissa, sellaisella yhteydellä voisi olla kysyntää muulloinkin kuin kesäaikaan. Jatkoyhteydestä puhumattakaan.
Suoralla pikajunalla pääsisi teoriasa Helsingistä Hankoon pikkasen päälle tunnin, jos sellaisia vaan kulkisi.

Hangosta on Kappikseen linnuntietä kutakuinkin 220km eli pyöreät 120 merimailia, tasaisella 30 solmun nopeudella aikaa menisi siis tuo neljä tuntia. Laivalla vaan ei pääse linnuntietä eikä juuri tuota nopeammin kustannuksien karkaamatta. Katamaraanit, kantosiipi- ja ilmatyynyalukset sitten taas ovat huomattavan paljon arempia vallitsevalle kelille ja nopeudet putoavat aika rajusti ja liikennöinti ei välttämättä ole lainkaan mahdollista.
Saltsjöbadeniin on pitempi matka ja lisäksi loppumatka pitää kulkea saaristossa jolloin suuremmat nopeudet eivät ole edes teoriassa toteuttamiskelpoisia.
Tuo säistä riippuvuus on tiedossa. Ymmärtääkseni Ruotsin ja pohjois-Tanskan välillä kulkee isoja katamaraaneja jotka eivät ole niin herkkiä aallokolle. Talvisaikaan joutuisi jäiden vuoksi todennäköisesti ajamaan hiljaisempaa vauhtia tai ajaa tavanomaisella laivalla. Saltsjöbadenin vaihtoehdossa jäisi hyvin lyhyeksi tuo saaristossa ajaminen, mutta matka sieltä Tukholman keskustaan olis paikallisjunalla vain n puoli tuntia. Saltsöbadenin ei toki pääsisi millään isolla laivalla, ellei tehdä valtaasti muutostöitä satamaan ja väyliin, joka taas nostaisi kansalaisvastarintaa, joten joudutaisiin rajoittumaan johonkin linda-line kokoiseen purkkiin.


t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 9:22 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:18 ----------

Helsingistä pääsee Tukholmaan tunnissa, siirtymineen noin kahdessa. Lentokoneella. Ne joilla on kiire käyttävät lentokonetta, ne joilla ei ole niin kiire on ihan sama kestääkö se matka 17h vai 6h.

Pääseehän Helsingistä Ouluunkin lentäen n tunnissa ja junalla kestää 6 h tai enemmän, mutta silti junia ajetaan koska ihmisiä jotka haluavat mielummin matkustaa junalla kuin lentokonella tuntuu riittävän silläkin reitillä. Suomalaisten ajattelutapaan on iskostunut käsitys että ulkomaille pitää aina vain lentää, vain kotimaassa "saa" matkustaa junalla.
6h on liian pitkä, että Tukholmassa voisi käydä päiväseltään, eikä Tukholmasta eteenpäinkään siirtyminen ole enää niin tehokasta kun se alkaa vasta iltapäivästi. Yöllä taas 6h matka on liian lyhyt, lähtö tai saapuminen sijoittuvat keskelle yötä. 17h taas on oiva, kun illalla hyppää laivaan, on aamulla perillä virkeänä ja voi hoitaa asioita päivän tai ajaa eteenpäin päivänvalossa
Vielä ennenkuin ruotsinlaivoille lisättiin tuo pakolline tax-free pysähdys Ahvenamnaalla, kesti mennä lavalla Helsingistä Tukholmaan n 14-16 tuntia, ja se oli kohtuullinen aika. Nykyisin varsinkin paluulähtö on Stokiksesta jo n 1630 ja perillä Stadissa ollaan vasta klo 1000 joten aika puuduttaasta matkasta voidaan puhua. Olisi aivan eri juttu jos katamaraani lähtisi klo 1600 Stokiksesta ja kotona oltaisiin vielä saman vuorokauden puolella.


t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 9:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:22 ----------

Erilaisia nopeampia reittejä ja -aluksia on kokeiltu Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä 1960-luvun alusta lähtien. Useimmat eivät kuitenkaan tiedä näistä, koska yritykset nopeamman ylityksen aikaansaamiseksi ovat toistuvasti epäonnistuneet. Omaa kieltään kertoo sekin, että sekä Viking että Silja ovat luopuneet viime vuosikymmeninä Turku-Tukholma -väliä nopeammasta Turku/Naantali-Kapellskär -yhteydestä. Katamaraaneja ja ilmatyynyaluksia vastaan puhuu yksi asia: niiden nopeus. Nopeampi ylitys tarkoittaa sekä huomattavasti korkeampia polttoainekustannuksia että matkustajian pienempää rahankulutusta laivalla, koska ylitysaika on lyhyempi. Ollakseeen kannattava nopealla ilmatyynyaluksella tai katamaraanilla liikennöidyn linjan lippuhintojen tulisi todennäköisesti olla vähintään kolminkertaiset nykyisten reittimatkojen hintoihin (nykyisellään nimittäin lipputulot kattavat vain noin kolmasosan laivojen liikennöintikustannuksista).

Ainoita varsinaisia nopeita reittejä Ruotsin ja Suomen välillä ovat olleet vain Vikingin 1950-luvulta 1960-luvun puoliväliin ajama Korppoo-Gräddö joka kesti n 6 tuntia ja 1960-luvun alussa jonkun turkulaisliikemiehen vanhalla brittiläisellä ex-sotalaivalla, jossa oli höyryturbiinikoneisto, yhden kesän kestänyt purjehduskausi Turun ja Tukholman välillä, ja sillä paatilla taitaa vielä olla "sininen nauha" hallussa. Naantali-kapellskär reittiä ei voi pitää nopeana, koska se on aina ajettu tavanoaisilla aluksilla ja kesti lyhyimmillään n 7.5 h. (Finnlinesilla kestää nyt 8 h)

Korppoon liikenne lopetettiin aikoinaan siksi että Korppoossa oli niin surkea infrastruktuuri, sinne päästäkseen oli mentävä saaristolosseilla ym.

Risteily-tyyppisillä isoilla ja hitailla laivoilla ajaminen tuli suosituksi 1970-luvulla koska vastaavaa ei oltu koettu täällä köyhässä Suomessa aikaisemmin. Varustamot päättivät, koska risteilyliikenne oli tuottoisampaa, suosia sitä lyhyempien reittien kustannuksella.

Jättimäisillä risteilyaluksilla ajaminen Suomen ja Ruotsin välillä on epävarma tulevaisuus lähinnä siksi että sen kannattavuus on täysin riippuvaista pohjoismaiden korkeasta alkoholin hinnoittelusta. Siljan ajautuminen Tallinkin omistukseen ennakoi suurta rakennemuutosta alalla. Ruotsin puolella käydään jatkuvaa kansalaiskeskustelua siitä onko isojen laivojen pakko ajaa Tukholman saariston läpi päästääkseen keskustan satamiin, vai pitäisikö niille järjestää jokin muu satama.

Näiden epävarmuustekijöiden vuoksi varustamot eivät ole uskaltaneet tilata uusia aluksia koska ei tiedetä millaisilla aluksilla ajaminen kannattaa tulevaisuudessa.

t. Rainer
 
Lentäen ei tosiaankaan pahemmin kuljeta, mutta sitä en yhtään ihmettele, nimittäin hinnat on aika sikamaisia.

En nyt tiedä. Saa niitä aika helposti 150 eurolla ja halvemmallakin, jos on valmis hyvissä ajoin ja kellonajoista vähän joustaen ostamaan. Turistille tuo on ihan hyvä hinta. Liikematkustajalle 300 euron lippu taas ei vielä ole kallis.

Ja edestakainen junalippu Helsingistä Ouluun maksaa nytkin 150 euroa. Suurnopeusjuna Tukholmaan ei sitä merkittävästi halvempi voisi olla. Pariisi-Lontoo-Eurostar-liput taas maksavat 120-220 euroa pikaisen tarkastelun perusteella.
 
Naantali-kapellskär reittiä ei voi pitää nopeana, koska se on aina ajettu tavanoaisilla aluksilla ja kesti lyhyimmillään n 7.5 h. (Finnlinesilla kestää nyt 8 h)

Lisäksi tuosta väylästä on suuri osa saaristossa jossa on ymmärrettävästi käytettävien nopeuksien suhteen rajoittuneet olosuhteet. Toinen syy tuolle aikataululle on se, että pääasiallinen elättäjä tuolla välillä on rahti ja "sopivan hidas" ylitys antaa kuljettajille täyden vuorokausilevon jolloin matka voi jatkua suoraan satamasta eteenpäin. Rahtikuljetukset eivät saisi mitään etua siitä, että matka taittuisi esim. neljässä tunnissa, pikemminkin päinvastoin.

Ja mitä tulee aiemmin mainittuun ilmatyynyaluksien korkeaan kulutukseen, se on ihan totta. Vauhdilla on aina hintansa.
 
En nyt tiedä. Saa niitä aika helposti 150 eurolla ja halvemmallakin, jos on valmis hyvissä ajoin ja kellonajoista vähän joustaen ostamaan. Turistille tuo on ihan hyvä hinta. Liikematkustajalle 300 euron lippu taas ei vielä ole kallis.

Ja edestakainen junalippu Helsingistä Ouluun maksaa nytkin 150 euroa. Suurnopeusjuna Tukholmaan ei sitä merkittävästi halvempi voisi olla. Pariisi-Lontoo-Eurostar-liput taas maksavat 120-220 euroa pikaisen tarkastelun perusteella.

Mielestäni 150-200 € edestakaiselta matkalta Helsingistä Tukholmaan olisi kilpailukykyinen ainakin nykyisiin laivojen reittimatkoihin verrattuna. TallinkSiljalla joutuu jos, haluaa matkustaa 2 hengen ikkunattomassa b-hytissä, n 150 € matalasesongin aikaan, ja n 200 € korkeasesongin aikaan sekä perjantailähdöillä.

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös