Pariisi - Tukholma - Turku - Helsinki

Mielestäni 150-200 € edestakaiselta matkalta Helsingistä Tukholmaan olisi kilpailukykyinen ainakin nykyisiin laivojen reittimatkoihin verrattuna.

Varmasti. Pointtini kuitenkin oli, ettei junamatkustus tuolla välillä tule olemaan räjähdysmaisen halpaa nykyiseen lentoliikenteeseen verrattuna, joten asiointimatkustajien eli ei-risteilijöiden kysyntää voidaan kyllä arvioida lentoliikenteen matkustajamäärien perusteella. Lentoliikenteen suhteellinen hinta tuollaisen matkan muuhun kulutukseen on joka tapauksessa melko edullinen. Ja ne, jotka ovat valmiita matkalipun osalta halpaan kulutusristeilyyn hitaalla vauhdilla, ovat sitä siihen junaliikenteenkin kanssa. Siirtymää tapahtuu siis enimmäkseen lentoliikenteestä. Laivat pystyvät siinä vaiheessa samanlaiseen hintakilpailuun ja tuotesegmentointiin kuin nytkin lentoliikenteen kanssa. Helsinki-Tukholma-juna ei siis edes olisi samanlainen lauttaliikenteen tappaja kuin Kanaalitunneli on.

Tallinnan suhteen tilanne on toinen, koska nykyinen laivamatkakin on suhteellisen lyhyt: ei ylivoimaisen pitkä asiointimatkusteluun, mutta riittävän pitkä kuitenkin siihen, että nopeampi juna kasvattaa houkutusta merkittävästi. Ja joka tapauksessa Tallinnan suhteen tilanne on toinen, koska nopea ja tiheä juna voi luoda täysin uudenlaista matkustajakysyntää. Helsinki-Tukholma-juna taas ei muuta mahdollisuuksia mitenkään yöstä päiväksi. Ero on vähän vastaava kuin metrolla ja pikajunalla: Helsingistä menee Itäkeskukseen kuusivaunuisia junia 12 tunnissa, mutta Tampereelle korkeintaan 2.
 
Mielestäni 150-200 € edestakaiselta matkalta Helsingistä Tukholmaan olisi kilpailukykyinen ainakin nykyisiin laivojen reittimatkoihin verrattuna. TallinkSiljalla joutuu jos, haluaa matkustaa 2 hengen ikkunattomassa b-hytissä, n 150 € matalasesongin aikaan, ja n 200 € korkeasesongin aikaan sekä perjantailähdöillä.

Laivamatkustuksessa listahinnat tosin ovat enemmänkin poikkeus kuin sääntö.
 
En nyt tiedä. Saa niitä aika helposti 150 eurolla ja halvemmallakin, jos on valmis hyvissä ajoin ja kellonajoista vähän joustaen ostamaan. Turistille tuo on ihan hyvä hinta. Liikematkustajalle 300 euron lippu taas ei vielä ole kallis.

Niin... Itse jos käyn Helsingissä, maksan yleensä B-hytistä 300 kr tai 30 € suuntaansa Silja Linen yöpaatilla Tukholma-Turku -välillä. Jos en matkusta jonkun kanssa autolla, päälle tulee junalippu, 14,40 € (laiva-alennus) tai 28,80 €. Ei lentokentällekään ihan ilmaiseksi pääse, joten...

Parasta tuossa on se, että tietää varmasti, milloin voi matkustaa. Ei tarvitse joustaa yhtään missään. Tietyt päivät, kuten vaikkapa joulun alla, ovat kalliimpia, mutta kalliimpia ovat myös lentoliputkin.

Ja edestakainen junalippu Helsingistä Ouluun maksaa nytkin 150 euroa. Suurnopeusjuna Tukholmaan ei sitä merkittävästi halvempi voisi olla. Pariisi-Lontoo-Eurostar-liput taas maksavat 120-220 euroa pikaisen tarkastelun perusteella.

VR:n joustamatonta hinnoittelua ei pitäisi ottaa esimerkiksi. Katsoin juuri, millä hinnalla pääsisin vaikka tänään Tukholmasta Malmöhön. Hintahaarukka eri vuoroilla on 469-1114 kr X2000-junalla. Matkustin noin vuosi sitten ykkösluokassa Kööpenhaminaan saakka alle 400 kruunulla. Jos kerran Kööpenhaminaan pääsee täältä tuolla hinnalla, niin miksei voisi olla realistista päästä Helsinkiinkin?
 
Viimeksi muokattu:
Varmasti. Pointtini kuitenkin oli, ettei junamatkustus tuolla välillä tule olemaan räjähdysmaisen halpaa nykyiseen lentoliikenteeseen verrattuna, joten asiointimatkustajien eli ei-risteilijöiden kysyntää voidaan kyllä arvioida lentoliikenteen matkustajamäärien perusteella. Lentoliikenteen suhteellinen hinta tuollaisen matkan muuhun kulutukseen on joka tapauksessa melko edullinen. Ja ne, jotka ovat valmiita matkalipun osalta halpaan kulutusristeilyyn hitaalla vauhdilla, ovat sitä siihen junaliikenteenkin kanssa. Siirtymää tapahtuu siis enimmäkseen lentoliikenteestä. Laivat pystyvät siinä vaiheessa samanlaiseen hintakilpailuun ja tuotesegmentointiin kuin nytkin lentoliikenteen kanssa. Helsinki-Tukholma-juna ei siis edes olisi samanlainen lauttaliikenteen tappaja kuin Kanaalitunneli on.


Mun mielestäni suomi-Ruotsi pintaliikenteen kehittämiseen pitäisi edetä vaiheittain esim näin:

1) Luodaan ensin nopeampia laivayhteyksiä katamaraanein esim Hanko-Kappelskär reitille jolloin kokonaismatka-aika Helsinki-Tukholma olisi n 6 tuntia. Samassa yhteydessä Tukholman kaupunki sulkee nykyiset keskustasatamansa autolauttaliikenteelle ja rakentaa rautatien Kapellskäriin jota pitkin pääsisi alle tunnin keskustan ja sataman välillä.

2) Aletaan rakentamaan silta/pengertietä + rautatietä Turun saaristoon, niin että lautan lähtöpaikaa Suomessa voidaan siirtää sitä mukaa kun tietä valmistuu.

3) Kun ollaan pääsy Ahvenanmaalle asti jää lauttareitiksi tilapäisesti Eckerö-Kappelskär, siksi aikaa kunnes Ahvenanmeren alittava rautatietunneli valmistuu

4) Tunneli Eckerön ja manner-Ruotsin välillä olisi rautatietunneli, mutta erilliset autonkuljetusjunat ottaisivat kyytiinsä myös autoja ja rekkoja kuten Englannin kanaalintunneli. Tarve autolauttojen ajamiselle Suomen ja Ruotsin välille loppuisi käytännössä kokonaan ja kun myös autojen ja rekkojen ja ylipäänsä tavaran kuljettamisesta syntyvä liikennevolyymi otetaan huomioon niin silta-penger-tunneliratkaisu ei olisi sellaista utopiaa kuin väitetään.

Jotta ruljanssi saataisiin käyntiin se edellyttäisi seuraavia rakennemuutoksia Suomen ja Ruotsin yhteiskunnissa:
- Alkoholiveroa lasketaan molemmissa maissa lähemmäksi keski-Europan tasoa (tai kohotetaan Keski-Euroopassa lähemmäs pohjoismaiden tasoa)
- Ahvenanmaan asema tarkistetaan. Sen ei tarvitse merkitä itsehallinnosta luopumista mutta nykyisenkaltaisten tax-free säännöksistä luopumista, ja pitkän päälle sallittava muiden kuin syntyperäisten ahvenanmaalaisten harjoittaa saarilla liiketoimintaa ja omistaa kiinteistöjä.
- Merenkulkutukijaisista, myös piilosellaisista hankkiudutaan ylipäänsä eroon

Nämä muutokset eivät tosin ole mitään läpihuutojuttuja mutta nykyinen politiikka on tulppana kehitykselle

Skandinavia-Suomi-Venäjä-Aasia -kauttakulkureitin kehittäminen sekä maantie- että rautatieliikenteen osalta olisi tärkeää myös mm siksi että jos sitä ei kehitetä voi pääliikennevirta siirtyä Baltian kautta kulkevaksi. Joku on väittänyt että Suomen liikenteellisen aseman hyödyntäminen voisi olla uusi "Nokia".

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 12:16 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 12:12 ----------

Laivamatkustuksessa listahinnat tosin ovat enemmänkin poikkeus kuin sääntö.

Niin, jos risteilee niin saa matkan halvemalla, mutta se edellyttää paluuta samalla laivalla tai yöpmistä risteilynjärjestän hotellissa. Jos tekee omatoimimatkan Skandinaviaan ja haluaa valita itse missä yöpyy ja millä laivalla palaa takaisin ja jos ei omista kanta-asiakaskorttia tai ole oikeutettu muihin hyväveli-alennuksiin niin joutuu maksamaan listahinnan. Tai lentämään.

t. Rainer
 
Ymmärtääkseni Ruotsin ja pohjois-Tanskan välillä kulkee isoja katamaraaneja jotka eivät ole niin herkkiä aallokolle. Talvisaikaan joutuisi jäiden vuoksi todennäköisesti ajamaan hiljaisempaa vauhtia tai ajaa tavanomaisella laivalla.
Göteborgin ja Fredrikshavnin välillä kulkee yksi iso katamaraani (HSS Stena Carisma), reittiä liikennöidään pääasiassa samantyyppisillä matkustaja-autolautoilla kuin Helsinki-Tallinna -väliäkin. Lisäksi Stena Carisma on jouduttu useampaan kertaan makuuttamaan talveksi koska kalliiseen laivaan ei ole saatu tarpeeksi matkustajia. Stena Linella on samantyyppisiä aluksia myös Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin välisessä liikenteessä ja tätäkin liikennettä on jouduttu vahvasti supistamaan alusten huonon kannattavuuden vuoksi.

Ainoita varsinaisia nopeita reittejä Ruotsin ja Suomen välillä ovat olleet vain Vikingin 1950-luvulta 1960-luvun puoliväliin ajama Korppoo-Gräddö joka kesti n 6 tuntia ja 1960-luvun alussa jonkun turkulaisliikemiehen vanhalla brittiläisellä ex-sotalaivalla, jossa oli höyryturbiinikoneisto, yhden kesän kestänyt purjehduskausi Turun ja Tukholman välillä, ja sillä paatilla taitaa vielä olla "sininen nauha" hallussa.
Entäpä FÅA:n Sirena-kantosiipialus tai RAB Sliten Uusikaupunki-Simpnäs -reitti? Puhumattakaan toteutumattomista mutta sinällään vakavissaan tehdyistä suunnitelmista, kuten Helsinki-Norrköping -linja tai Finnjetin Helsinki-Tukholma -liikenne? Toisekseen on mielestäni kyseenalaista puhua Korpoo-Gräddö -linjasta "nopeana reittinä". Itsensä ylitys oli toki nopea, mutta tämä johtui lähinnä siitä, että satamat olivat kaukana ulkosaaristossa. Tosiasiallinen matka-aika oli paljon suurempi, kun matkustajan piti ensin omin avuin suoriutua Gräddöhön.
 
Göteborgin ja Fredrikshavnin välillä kulkee yksi iso katamaraani (HSS Stena Carisma), reittiä liikennöidään pääasiassa samantyyppisillä matkustaja-autolautoilla kuin Helsinki-Tallinna -väliäkin. Lisäksi Stena Carisma on jouduttu useampaan kertaan makuuttamaan talveksi koska kalliiseen laivaan ei ole saatu tarpeeksi matkustajia. Stena Linella on samantyyppisiä aluksia myös Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin välisessä liikenteessä ja tätäkin liikennettä on jouduttu vahvasti supistamaan alusten huonon kannattavuuden vuoksi.
Katamaraaneja ja muita pikalaivoja voi teoriassa siirtää saman varustamokonsernin sisällä tai vuokrata toiselle varustamolle Välimeren tai Kanarian saarten väliseen tms liikenteeseen talviajaksi jolloin siellä on enemmän tarvetta kuin Itämerellä tai Pohjanmerellä.

Entäpä FÅA:n Sirena-kantosiipialus
Sirena kulki vain Tukholmasta-Maarianhaminaan, ei koskaan ainakaan kaupallisessa liikenteessä manner- Suomeen asti

tai RAB Sliten Uusikaupunki-Simpnäs -reitti?
Slite ajoi alkuvuosina vain vanhoilla rahtilaivoilla, kilpaillen Viikarin kanssa. Ei voida puhua mistään nopeasta liikenteestä. Kun Slitestä tuli Viikkarin osaomistaja niin voimat ja reitit yhdistettiin.

Puhumattakaan toteutumattomista mutta sinällään vakavissaan tehdyistä suunnitelmista, kuten Helsinki-Norrköping -linja tai Finnjetin Helsinki-Tukholma -liikenne?

Tarkoittanet Hanko-Norrköping, se oli tarkoitettu pääasiassa vain rahtia varten (junalautaksi?), mutta mikään nopea leiskautus sekään ei oli ollut.

tai Finnjetin Helsinki-Tukholma -liikenne?

En ole koskaan kuullut että sen enempää Finnlines eikä myöskän Silja olisi koskaan vakavissan aikonut siirtää Jettiä Hki-Stokis -reitille. Kerro lisää.

Mulla on sellaine käsitys että Finnlines suunnitteli että Jetti olisi tehnyt Travemünden matkallaan nopean pysähdyksen Nynäshamnissa tai Visbyssä edeltäjiensä Finnhansan/Finnpartnerin tapaan mutta aikataulusyistä luopui. Silja ei olisi koskaan laittanut Jettiä pääkaupunkilinjalleen koska se paljon nopeampana laivana olisi todennäköisesti ollut "liian"suosittu vieden matkustajia sille reitille kalliilla hankituilta Serenadelta ja Symphonylta.
Toisekseen on mielestäni kyseenalaista puhua Korpoo-Gräddö -linjasta "nopeana reittinä". Itsensä ylitys oli toki nopea, mutta tämä johtui lähinnä siitä, että satamat olivat kaukana ulkosaaristossa. Tosiasiallinen matka-aika oli paljon suurempi, kun matkustajan piti ensin omin avuin suoriutua Gräddöhön.
Kokonaismatka-aika pääkaupunkien välillä ei nykymittapuusa ollut nopea, mutta vanhoihin höyrylaivoihin verrattuna kuitenkin pikkasen nopeampi ja ennenkaikkea se mahdollisti autojen kuljetuksen autokannella, ilman nostureita apuna.

Kysesen lyhyen reitin kahdella laivalla sai nopean aikataulukierron avulla aikaiseksi 3 lähtöä /päivä. SS Viking, jolla oli höyryturbiinikoneisto, oli käytännössä nopeampi kuin nykyiset autolautat ja pystyi siis 6 tunnin ylitykseen. Laiva paalattiin 70-luvun alussa koska ikää sillä oli yksinkertaisesti liikaa, ei siis vastannut nykyajan vaatimuksia, ja olisi joka tapauksessa poistettu viimeistään öljykriisin aikaan.

t. Rainer
 
Mun mielestäni suomi-Ruotsi pintaliikenteen kehittämiseen pitäisi edetä vaiheittain esim näin:

Tässä alkaa olla sen verran kovia yhteiskunnallisia ja luonnonympäristöön vaikuttavia muutoksia, että enpä lähtisi suoralta kädeltä toteuttamaan näinkin hyödyiltään epävarmaa hanketta aivan tältä pohjalta. Tulee vähän mieleen takapuoli edellä puuhun kapuaminen.

Niin, jos risteilee niin saa matkan halvemalla, mutta se edellyttää paluuta samalla laivalla tai yöpmistä risteilynjärjestän hotellissa. Jos tekee omatoimimatkan Skandinaviaan ja haluaa valita itse missä yöpyy ja millä laivalla palaa takaisin ja jos ei omista kanta-asiakaskorttia tai ole oikeutettu muihin hyväveli-alennuksiin niin joutuu maksamaan listahinnan. Tai lentämään.

Risteilijä voi vallan hyvin hypätä pois laivasta Tukholmassa, vaikka lippu mahdollistaisi paluureissun takaisin Turkkuseen ja paluumatkalla sitten ostaa vastaavan risteilyn toisinpäin. Auton edullista laivaamista tämä ei tietenkään mahdollista, mutta eipä se junatunnelikaan halvalla autoja siirtelisi.
 
Tässä alkaa olla sen verran kovia yhteiskunnallisia ja luonnonympäristöön vaikuttavia muutoksia, että enpä lähtisi suoralta kädeltä toteuttamaan näinkin hyödyiltään epävarmaa hanketta aivan tältä pohjalta. Tulee vähän mieleen takapuoli edellä puuhun kapuaminen.
No miten se pitäisi toteuttaa? Koko matkaltaan tunneli meren alla Turusta Ruotsiinko?

Risteilijä voi vallan hyvin hypätä pois laivasta Tukholmassa, vaikka lippu mahdollistaisi paluureissun takaisin Turkkuseen ja paluumatkalla sitten ostaa vastaavan risteilyn toisinpäin. Auton edullista laivaamista tämä ei tietenkään mahdollista, mutta eipä se junatunnelikaan halvalla autoja siirtelisi.
On aika harvassa ne tapaukset että kaksi risteilylippua tulee halvemmaksi kuin yksi edestakainen normaalihintainen lippu. Nykytekniika on niin ovelaa että yhteydenotot varustamoiden varauskeskuksiin ohjautuvat sen valtakunnan asiakkaita käsittelevään palvelupisteesen minkä ip-osoitteesta otetaan yhteys tai sim-kortilla soitetaan, estääkseen sen että suomalaiset ostaisivat halvemmalla lippuja Ruotsista kuin mitä Suomesta saa. Viimeistään siinä vaiheessa kun matka pitää maksaa tulee varmasti vastaan jotain kommervenkkejä.

Tyypillinen suomalainen omatoimilomanviettäjä on liikkeellä heinäkuussa jolloin hinnat ovat kovimmillaan ja laivat loppuunbuukattuja, nin että paikat on varattaa viikkoja etukäteen ja joutuu tyytymään siihen mitä tarjotaan siihen hintaan mikä määrätään.

t. Rainer
 
No miten se pitäisi toteuttaa? Koko matkaltaan tunneli meren alla Turusta Ruotsiinko?

En ole laisinkaan vakuuttunut siitä, että koko hanke pitäisi ylipäätään toteuttaa. Ja joka tapauksessa lähtisin miettimään tulokulmaa asiaan lähinnä sitä kautta mitä yhteiskunnallisia ja muita mahdollisia hyötyjä hankkeesta olisi, enkä pääasiallisesti lähestyisi asiaa sitä kautta minkälaisia veropoliittisia ja alueiden asemaa muuttavia järjestelyjä se edellyttäisi. Etenkin kun esittämälläsi skenaariolla saattaa olla erittäinkin negatiivisia vaikutuksia koko Suomen ja etenkin Ahvenanmaan talouteen.


On aika harvassa ne tapaukset että kaksi risteilylippua tulee halvemmaksi kuin yksi edestakainen normaalihintainen lippu.

Tyypillinen suomalainen omatoimilomanviettäjä on liikkeellä heinäkuussa jolloin hinnat ovat kovimmillaan ja laivat loppuunbuukattuja, nin että paikat on varattaa viikkoja etukäteen ja joutuu tyytymään siihen mitä tarjotaan siihen hintaan mikä määrätään.

Rohkenesin olla eri mieltä ensimmäisen lauseen osalta, jos nyt käytetään esimerkkinä esille nostamaasi 150 euron reittihintaa.

Myöskin yksittäinen kuukausi perusteluna tämän kokoluokan hankkeessa on mielestäni heikohko.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
En ole laisinkaan vakuuttunut siitä, että koko hanke pitäisi ylipäätään toteuttaa. Ja joka tapauksessa lähtisin miettimään tulokulmaa asiaan lähinnä sitä kautta mitä yhteiskunnallisia ja muita mahdollisia hyötyjä hankkeesta olisi, enkä pääasiallisesti lähestyisi asiaa sitä kautta minkälaisia veropoliittisia ja alueiden asemaa muuttavia järjestelyjä se edellyttäisi. Etenkin kun esittämälläsi skenaariolla saattaa olla erittäinkin negatiivisia vaikutuksia koko Suomen ja etenkin Ahvenanmaan talouteen.
Jos nykyiset Ahvenanmaan asemasta johtuvat tax-free määräykset poistuisivat niin Ahvenanmaa voisi vastata eroamalla EU:sta ja anomalla täysautonomiaa eli oikeutta säätää omat verolakinsa. Se takaisi matkailijatulvan ainakin Ruotsista, mutta ei edellyttäisi enää että kaikkien Suomen ja Ruotsin välillä kulkevien laivojen olisi pakko poiketa Ahvenanmaan satamassa.

Ne muut mainitsemani yhteiskunnalliset toimenpiteet ovat vaikeampia toteuttaa konkreettisesti.

Fakta on että perinteinen ruotsinlaivaristeily on menettänyt viehätyksensä, laivat hieman nuhjuisia, ohjelmatarjonta kulahtanutta ja varustamot epävarmoja tulevaisuudesta, eli eivät investoi. Tallinnan matkat vetävät paljon paremmin koska lyhyen matkan päässä Helsingistä on kokonainen isohko kaupunki jossa kaikki on paljon halvempaa kuin mikään laivalla konsanaan. Mys ruotsalaisille Tallinan (ja Riika) alkavat olla juuri niistä syistä kiinostavempia kohteita kuin Helsinki tai Turku.
Myöskin yksittäinen kuukausi perusteluna tämän kokoluokan hankkeessa on mielestäni heikohko.
Lippujen hinnat ovat silloin kun ihmisillä on aikaa matkusta eli lomasesonkina tai perjantai-lähdöillä, lähinnä "rahastusta".

Lisään tähän vielä että koska tällainen silta ja tunneli Ruotsiin maksaisi huomattavasti enemmän kuin tunneli Tallinnaan, niin yhteiskuntataloudellisesti kannattavaksi sen saisi vain jos liikennevolyymit Skandinavian ja Suomen ja toisaalta Venäjän tai Aasian välillä kasvaa todella paljon, ja lentäminen tulee todella paljon nykyistä kalliimmaksi polttoaineiden tms syyn vuoksi.

Siksi ehdotan koko homman 1. vaiheeksi ylipäänsä nopeampia laivavuoroja ja toisenlaista laivaliikennekonseptia eteläisen Suomen ja Ruotsin välille, ja niillä pärjättäisiin seuraavat 20-50 vuotta ainakin.

t. Rainer
 
Viimeksi muokattu:
Siksi ehdotan koko homman 1. vaiheeksi ylipäänsä nopeampia laivavuoroja ja toisenlaista laivaliikennekonseptia eteläisen Suomen ja Ruotsin välille, ja niillä pärjättäisiin seuraavat 20-50 vuotta ainakin.

Mielestäni nopeampia laivavuoroja vastaan tälle yhteysvälille on esitetty erittäin hyviä perusteluita, kun taas niiden puolesta ei juurikaan valideja perusteluita ole löydettävissä. Tämä on tietysti vain henk.koht. mielipiteeni.
 
Katamaraaneja ja muita pikalaivoja voi teoriassa siirtää saman varustamokonsernin sisällä tai vuokrata toiselle varustamolle Välimeren tai Kanarian saarten väliseen tms liikenteeseen talviajaksi jolloin siellä on enemmän tarvetta kuin Itämerellä tai Pohjanmerellä.
Tämä on toki mahdollista - ongelma on vaan siinä, että Välimeri/Kanaria-akselillakin suurin sesonkikausi on kesällä. Muutama onnistunut vuokrausjärjestely on ollut, jossa pika-alus on vuokrattu talvikausiksi eteläiselle pallonpuoliskolle (esim. norjalaisen Color Linen ja uruguaylaisen Buquebusin yhteislautta Silvia Ana L.). Nämä ovat kuitenkin poikkeuksia. Lisäksi laivan rahtaaminen kaksi kertaa vuodessa Itämereltä Etelä-Atlantille tms. ei sekään tietenkään ole ilmaista...

Sirena kulki vain Tukholmasta-Maarianhaminaan, ei koskaan ainakaan kaupallisessa liikenteessä manner- Suomeen asti.
Totta, mutta se oli kuitenkin yritys liikennöidä Suomen ja Ruotsin välisellä merialueella pika-aluksella.

Slite ajoi alkuvuosina vain vanhoilla rahtilaivoilla, kilpaillen Viikarin kanssa. Ei voida puhua mistään nopeasta liikenteestä.
Uusikaupunki-Simpnäs -väliä ajettiin Sliten ensimmäisellä Apollolla, joka oli varustamon ensimmäinen Suomi-Ruotsi -liikennettä varten rakennettu uusi alus. Kyseessä ei toki siltikään ollut varsinainen nopea liikenne, mutta ideana oli kuitenkin marginaalisesti nopeampi ylitys, kun saaristo-osuutta ei juurikaan ollut.

Kun Slitestä tuli Viikkarin osaomistaja niin voimat ja reitit yhdistettiin.
OT: Teknisesti ottaen kylläkin Slite ja Vikinglinjen ryhtyivät yhteisliikenteeseen. Myöhemmin kun yhteisliikenteeseen tuli mukaan myös RAB Ålandsfärjan otettiin käyttöön markkinointinimi Viking Line ja alkuperäinen Vikinglinjen muutti nimensä RAB Solstadiksi sekaannusten välttämiseksi. Näinollen Slitestä ei koskaan tullut alkuperäisen Vikingin osaomistajaa.

Tarkoittanet Hanko-Norrköping, se oli tarkoitettu pääasiassa vain rahtia varten (junalautaksi?), mutta mikään nopea leiskautus sekään ei oli ollut.
Ei, tarkoitin sitä mitä kirjoitin. Helsinki-Norrköping -linjaa suunnittelivat ainakin Viking 1980-luvun lopulla ja Sliten konkurssin jälkeen Sliten omistajien uusi varustamo 1994 tienoilla. Tarkoituksena oli tarjota nopeampi yhteys Eurooppaan aikoville matkustajille - toki Norrköpingkin on sen verran kaukana, ettei mistään supernopeasta yhteydestä olisi ollut kysymys.

En ole koskaan kuullut että sen enempää Finnlines eikä myöskän Silja olisi koskaan vakavissan aikonut siirtää Jettiä Hki-Stokis -reitille. Kerro lisää.
80-luvun alussa kun Finnlines suunnitteli Finnjetistä luopumista, harkitsi SF Line (siis yksi Vikingin osakkaista, jos joku ei tiedä mistä puhutaan) Jetin ostamista (tappiollisen Jetin olisi ilmeisesti saanut varsin halvalla) ja sen sijoittamista Hel-Sto -välille Turun linjan tyylisellä aikataululla, jossa ylitys olisi tehty alle 12 tunnissa. Lopulta SF Line kuitenkin luopui Jetti-suunnitelmasta ja sijoitti sen sijaan perinteisempään uudisrakennukseen, josta tuli lopulta Mariella. Tämä ja paljon muutakin mielenkiintoista tietoa löytyy Vikingin 50-vuotisjuhlakirjasta Tie Meren Yli.
 
Tulivuoren purkaus laittoi Suomen käytännössä eristyksiin. Nyt junayhteys manner-Eurooppaan olisi enemmän kuin poikaa. Periaatteessa Tulivuoren purkaukset voisivat pysäyttää lentoliikenteen jopa vuosiksi. Toki laivaliikenne toimii, mutta riittääkö se jos tuhkapölypilvi pysäyttäisi säännöllisen lentämisen vuosien ajaksi.

Muualla Euroopassa ei olisi suurta hätää, sillä he jakavat samaa tilaa satojen miljoonien muiden kanssa ja juna liikkuu, mutta Suomi kaikesta erillään voi kääntyä ainoastaa venäjän suuntaan.
 
Ainoita varsinaisia nopeita reittejä Ruotsin ja Suomen välillä ovat olleet vain Vikingin 1950-luvulta 1960-luvun puoliväliin ajama Korppoo-Gräddö joka kesti n 6 tuntia ja 1960-luvun alussa jonkun turkulaisliikemiehen vanhalla brittiläisellä ex-sotalaivalla, jossa oli höyryturbiinikoneisto, yhden kesän kestänyt purjehduskausi Turun ja Tukholman välillä, ja sillä paatilla taitaa vielä olla "sininen nauha" hallussa. Naantali-kapellskär reittiä ei voi pitää nopeana, koska se on aina ajettu tavanoaisilla aluksilla ja kesti lyhyimmillään n 7.5 h. (Finnlinesilla kestää nyt 8 h).

SS Viking, jolla oli höyryturbiinikoneisto, oli käytännössä nopeampi kuin nykyiset autolautat ja pystyi siis 6 tunnin ylitykseen.

Viking ei ollut nykyisiä Turku-Tukholma -autolauttoja nopeampi. Sen huippunopeus oli 19 solmua, kun Viking Linen nykyisten Turun-laivojen Isabellan ja Amorellan huippunopeus on 21,5 solmua. Mainitsemasi ex-sotalaiva Turist Expressenin huippunopeus puolestaan oli 22 solmua, joka on sama kuin Silja Linen nykyisen Galaxyn. Vikingin ja Turist Expressenin lyhyemmät ylitysajat selittynevät pääasiassa sillä, ettei Turun ja Tukholman saaristoissa ollut vielä 1960-luvulla yhtä tiukkoja nopeusrajoituksia kuin nykyään (Vikingiä auttoi toki myös lyhyempi reitti); nykyiselläänhän alusten nopeus on rajoitettu noin 10 solmuun lukuunottamatta lyhyttä avomeripätkään Maarianhaminan ja Tukholman saariston välillä.
 
Takaisin
Ylös