Odotusaika ja matka-aika

kuukanko

Moderaattori
Tunnistettu jäsen
Liittynyt
24 Kesäkuu 2005
Viestit
7,557
Re: Onko metro pikaliikenne vain ei

Antero Alku sanoi:
Kun ajetaan suoraa bussilinjaa keskustasta pois päin, matka-aika on ilman vaihtoa. Sekä liityntäliikenteen että suorien bussien matka-aikoja lasketaan siten, että matkustaja nousee matkalleen tuntien aikataulun. Eli aikaan ei lisätä vuorovälin puolikasta. Mutta kun vaihdetaan metrosta liityntäbussiin, tuo vuorovälin puolikas on lisättävä, koska metromatkustajalle ei kerrota keskustassa, millä metrolla kannattaa mennä, jotta vaihtoaika on mahdollisimman lyhyt.

Jos kerran suoran bussin tapauksessa oletetaan, että matkustaja tuntee sen aikataulun, niin eikö silloin voida myös olettaa että matkustaja tuntee liityntälinjan aikataulun? Kyllähän matkustajat oikeastikin tietävät, millä metrolla ehtii liityntäbussiin niin, että vaihtoaika on mahdollisimman lyhyt.
 
Re: Onko metro pikaliikenne vain ei

kuukanko sanoi:
Jos kerran suoran bussin tapauksessa oletetaan, että matkustaja tuntee sen aikataulun, niin eikö silloin voida myös olettaa että matkustaja tuntee liityntälinjan aikataulun? Kyllähän matkustajat oikeastikin tietävät, millä metrolla ehtii liityntäbussiin niin, että vaihtoaika on mahdollisimman lyhyt.
Liityntäliikenteen vakiokäyttäjänä olen eri mieltä. HKL:n matkustajainformaatio ei kerro, millä metrolla on mentävä mihinkin liityntäbussiin. Asian selvittäminen on toki mahdollista, mutta varsin työlästä.

Minun mielestäni vähintä olisi, että itään johtavilla asemilla taulut, jotka näyttävät lähtevät junat, olisi näkyvissä, mihin liityntälinjoihin kullakin junalla sopivasti ehtii. Näin pitäisi olla, kun kerran liityntälinjat ovat järjestelmän olennainen osa.

Toisaalta liityntälinjojen aikatauluissa voisi olla myös se aika, jolloin on mentävä metroon keskustassa, edes Rautatieasemalla. Näin kerrottaisiin se todellisen yhteyden aikataulu. Periaatteessahan metro on vain liityntälinjan jatko keskustaan, ja itse asiassa metrovuorot voisivat olla kyltitetty niiden liityntälinjojen numeroin, joihin kyseinen juna vie.

Arvaan kuitenkin, että tällaista järjestelyä kartetaan selittämällä, että ei voi olla varma, ehtiikö johonkin liityntävuoron lähtöön vain ei. Tällaista selistystä en hyväksy. Liikenteen on kuljettava aikataulussa, ei satunnaisesti. Lisäksi nykyään voidaan vaikka videoyhteydellä järjestää niin, että liityntäbussin lähtölaiturissa kuljettaja näkee metrolaiturilta asti, onko junasta tulevia matkustajia. Näin on mahdollista synkronoida metron ja bussien tulo- ja lähtöajat. Tämä ei maksa paljon, mutta voi lisätä joukkoliikenteen käyttöä merkittävästi.

Antero
 
Ehkä tämä on sitten jotenkin mielipidekysymys, ainakin minun mielestä on triviaalia katsoa, millä metrolla menee jotta ehtii liityntälinjaan. Heti jos metroa käyttää säännöllisesti, siihen ei tarvitse edes metron aikataulua, koska samoilla minuuteilla menevänä metron aikataulut oppii muistamaan äkkiä ulkoa (paitsi jos sitten asuu haaroilla, joissa ruuhka-ajan 8 min vuoroväli ei tuota samoja minuutteja joka tunnille).

Joka tapauksessa kysymys siitä, miten matka-aikaa lasketaan laskelmissa, on pidettävä irrallaan siitä, miten asia satutaan tällä hetkellä esittämään aikataulukirjoissa. Esim. Espoossahan monen liityntälinjan aikataulussa esitetään aikataulukirjassa juna, jolla bussiin ehtii Helsingistä.

Mainituista liityntälinjoihin kytketyistä aikataulunäytöistä keskusta-asemilla ei ole hyötyä myöskään tuon laskelman tapauksessa, koska laskelmassa oletetaan että matkustajat pystyvät täysimääräisesti hyödyntämään sen ajan jonka joutuisivat odottamaan junaa (eivätkä joutuisi käymään asemalla katsomassa, koska pitää lähteä). Aikataulunäytöistä toki muuten olisi hyötyä, mutta tähän laskelman tapaukseen ne eivät auttaisi.
 
1980-luvullahan ja vielä 90-luvun alussakin liityntälinjojen aikatauluissa oli erillinen sarake, jossa näkyi niiden metrojunien lähtöaika keskustasta, joilla oli suora yhteys jatkoyhteysbussiin.

Ainakin Itäkeskuksessa oli myös bussilaitureilla punaiset valot, jotka sytytettiin, jos metrojuna oli myöhässä. Näin oli tarkoitus estää jatkoyhteysbussin "karkaaminen". Tätä tosin käytettiin erittäin harvoin.
 
Vaihdon odotuksesta

kuukanko sanoi:
Ehkä tämä on sitten jotenkin mielipidekysymys, ainakin minun mielestä on triviaalia katsoa, millä metrolla menee jotta ehtii liityntälinjaan.
Liikennesuunnittelija ei voi ajatella sitä, miten itse tekisi tai mistä itse pitää. Liikennesuunnittelijan on ajateltava, miten palvellaan muita ihmisiä. Ja sitä varten tulee selvittää, miten muut ihmiset käyttäytyvät.

Yksi vaikeimmista asioista lienee ymmärtää, miten vähän keskivertokaupunkilainen on kiinnostunut niistä asioista, jotka meitä ammattilaisina tai harrastajina kiinnostavat. Jos kaikki olisivat kuten me, kukaan ei varmaan ajaisi henkilöautoa. Silti enemmistö ajaa.

Kun liikkuu itse liityntäasemalla ja katselee ihmisten käyttäytymistä, väitteesi ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Pysäkit tai niillä seisovat bussit täyttyvät tasaisesti bussivuorojen välillä sitä mukaa kun metroja tulee. Paluumatka on siten keskimäärin pidempi kuin keskustaan meno, ja matka-aikojen laskeminen toisin on vääristelyä.

Antero
 
Ja yhtä lailla suorien bussilinjojen pysäkit täyttyvät pikkuhiljaa eikä vähän ennen bussin tuloa. Kuitenkin matka-aikalaskelmat on tehty sen mukaan, että matkustaja tulee pysäkille juuri bussin tullessa (mikä on mielestäni liiallista yksinkertaistamista, tosin niin olisi myös suoraan vuorovälin puolikkaan lisääminen matka-aikaan).
 
b10m55 sanoi:
1980-luvullahan ja vielä 90-luvun alussakin liityntälinjojen aikatauluissa oli erillinen sarake, jossa näkyi niiden metrojunien lähtöaika keskustasta, joilla oli suora yhteys jatkoyhteysbussiin.

Keskustan metroasemilla oli myös julisteita, joissa on listattu kullekin keskustasta lähtevälle metrojunalle "oikeat" liityntäbussit idässä. Niiden avulla päätin haluanko vaihtaa 97:ään Itäkeskuksessa vai Mellunmäessä. Julisteiden poistuttua jouduin kikkailemaan saman aikatauluilla ja lisäämään peliin vielä epäsäännöllisen linjan 78 myös Vuosaaresta koska kaikilla pääsi perille.

Joskus hyvä informaatio on kovin yksinkertaista, mutta silti se jätetään tekemättä. Liityntäbussien synkronointikaan ei periaatteessa vaadi kuin Tukholmassa käytettävän ison taulun, jossa kerrotaan seuraavien junien aikataulunmukaiset ajat ja ennustetut todelliset ajat. Linjakohtaisesti on kuljettajien aikatauluissa opastettu montako minuuttia myöhässä olevaa junaa vielä odotetaan. Nykyisin saman voisi hoitaa triviaalisti automaattisinkin keinoin, jos kuljettajien ohjeistusta pidetään liian vaikeana.
 
kuukanko sanoi:
Ehkä tämä on sitten jotenkin mielipidekysymys, ainakin minun mielestä on triviaalia katsoa, millä metrolla menee jotta ehtii liityntälinjaan. Heti jos metroa käyttää säännöllisesti, siihen ei tarvitse edes metron aikataulua, koska samoilla minuuteilla menevänä metron aikataulut oppii muistamaan äkkiä ulkoa.
Tämä pitää täysin paikkansa. Olen käyttänyt metroa työmatkoihin se alusta alkaen. On todella helppoa oppia millä junalla ehtii mihinkä liityntäbussiin (jos vain haluaa).
Toisinpäin ei nykyään ole niinkään väliä junien tiheän kulun ansiosta.
Oli metron alkuvuosina asemilla "julisteet", joista näki millä junalla ehtii mihinkin liityntäbussiin milläkin asemalla. Tätä palvelua ei toki enää aikoihin ole ollut.
 
Matka-aikojen laskenta

Antero Alku sanoi:
Kun ajetaan suoraa bussilinjaa keskustasta pois päin, matka-aika on ilman vaihtoa. Sekä liityntäliikenteen että suorien bussien matka-aikoja lasketaan siten, että matkustaja nousee matkalleen tuntien aikataulun.
Bussia odotellessa on tullut mieleen, kuinka tuo tuottaa bussien kannalta optimistisia tuloksia matka-ajasta. Metro kulkee nyt vähintään 5 min vuorovälillä aamusta iltaan jokaisena viikonpäivänä, useimmilla bussilinjoilla taas on hyvät vuorovälit vain ruuhka-aikaan mutta varsinkin iltaisin ja sunnuntaisin vuorovälit ovat surkeat.

Jos nyt vaikkapa Kampin ja Otaniemen väli kestää 15 - 40 min riippuen siitä miten sopivasti bussi sattuu kulkemaan, kestäisi se metrolla 12 - 17 minuuttia. Bussin tullessa sopivasti eroa ei ole juuri ollenkaan, mutta toinen ääripää, matka-ajan maksimi, putoaisi radikaalisti. Matka-aikojen ennustettavuus metrolla olisi aivan toista luokkaa kuin busseilla. Silti länsimetrosta tehdyissä selvityksissä käytetään vain tuota matka-ajan lyhentymistä muutamalla minuutilla.
 
Re: Matka-aikojen laskenta

kuukanko sanoi:
Bussia odotellessa on tullut mieleen, kuinka tuo tuottaa bussien kannalta optimistisia tuloksia matka-ajasta. Metro kulkee nyt vähintään 5 min vuorovälillä aamusta iltaan jokaisena viikonpäivänä, useimmilla bussilinjoilla taas on hyvät vuorovälit vain ruuhka-aikaan mutta varsinkin iltaisin ja sunnuntaisin vuorovälit ovat surkeat.

Jos nyt vaikkapa Kampin ja Otaniemen väli kestää 15 - 40 min riippuen siitä miten sopivasti bussi sattuu kulkemaan, kestäisi se metrolla 12 - 17 minuuttia. Bussin tullessa sopivasti eroa ei ole juuri ollenkaan, mutta toinen ääripää, matka-ajan maksimi, putoaisi radikaalisti. Matka-aikojen ennustettavuus metrolla olisi aivan toista luokkaa kuin busseilla. Silti länsimetrosta tehdyissä selvityksissä käytetään vain tuota matka-ajan lyhentymistä muutamalla minuutilla.
Idän liityntäliikenteen vakiokäyttäjänä voin havainnollistaa asiaa. Kaupunkiin mennessä ainoa ongelma on liityntäbussin epäluotettavuus. Olen linjan loppupäässä, ja pysäkkiaikatauluun voi luottaa noin 7 min tarkkuudella. Pysäkille on mentävä noin 5 min ennakkoon, mutta joskus joutuu odottamaan 10:kin minuuttia. Metroa joutuu odottamaan tietenkin vähemmän, koska sillä on 4 min vuoroväli.

Kotiin tullessa tilastollisesti liityntäliikenteestä ei ole hyötyä. Usein valitsen 18 min kävelyn. Bussimatka kestää noin 5 min, joten keskimääräinen 10 min odotusaika (vuoroväli 20 min) johtaa siihen, että en viitsi seisoskella. Kävellessä pysyy lämpimänä, ja aika kuluu mukavammin. Tällaista kävelyintoa ei tietenkään voi olettaa kaikille, pidän itseäni erikoistapauksena.

Jos - ja kuten on matkustaessani nykyään Otaniemeen - lähtisin bussilla tai ratikalla jo keskustasta, voisin noudattaa aikataulua myös paluusuunnassa kuten nyt on mahdollista vain tulosuunnassa keskustaan päin. Lisäksi luultavasti olisi tarjolla tiheämpi vuoroväli kuin nyt liityntäbussilla, koska käytössäni olisi useampi linja, joilta ehkä valitsisin eri pituisia kävelymatkoja - kuten nyt on matkalla Otaniemeen.

Asian ydin on siis siinä, että matkan alkuun ei tarvitse eikä tule laskea vuorovälin perusteella odotusaikaa, mutta kesken matkan tapahtuvassa vaihdossa tämä odotusaika on täyttä totta.

Tosin on todettava, että tämä koskee vain tätä meidän seutumme "hällä väliä" -tyyppistä liikennöintitapaa, jossa ei edes yritetä sovittaa vaihtoeyhteyksien aikatauluja toisiinsa, vaan yritetään kuitata aikataulusuunnittelu tarpeettoman tiheällä vuorovälillä osassa linjastoa.

Jos haluttaisiin, lähtökohtana olisi aina synkronoitu vaihto. Silloin myös olisi tieto siitä, millä metrovuorolla pääsee mihinkin liityntäbussiin, ja tämä info voitaisiin antaa myös keskustan päässä. Jos siis hyväksyttäisiin, että bussiliikenteenkin saa hoitaa niin hyvin kuin se tällä hetkellä tiedossa olevilla ratkaisuilla on mahdollista, myös liityntämetroliikenteen matka-ajat näyttäisivät paremmilta.

Antero
 
Re: Matka-aikojen laskenta

Antero Alku sanoi:
Jos - ja kuten on matkustaessani nykyään Otaniemeen - lähtisin bussilla tai ratikalla jo keskustasta, voisin noudattaa aikataulua myös paluusuunnassa kuten nyt on mahdollista vain tulosuunnassa keskustaan päin.
Voisitko todella? Minä en läheskään aina voi ja asun sentään Otaniemessä. Hyvin usein kaupungilla iltaisin tai viikonloppuisin varsinainen tekeminen loppuu jossain vaiheessa ja sitten pitää odottaa yhteyttä. Aikaa on ehkä kaupungilla helpompi polttaa kuin muualla, mutta tuhlattua aikaa se silti on.

Hukkaan heitetyn ajan tunnetta lievittääkseni olen löytänyt mm. linjoihin 105, 106, 109 ja 110T perustuvia yhteyksiä, jotka voivat hyvinkin olla nopeampia kuin suoran bussin odottelu harvan vuorovälin aikaan. Jos todella voisin aina optimoida lähtöni bussien kulun mukaan, en olisi koskaan moisia yhteyksiä tarvinnut.

Töistä lähtiessä aikatauluaan voi tietysti sovittaa, mutta silloin on yleensä ruuhka-aika, jolloin liityntälinjatkin kulkevat 5 minuutin keskimääräisellä odotuksella.
 
Re: Matka-aikojen laskenta

Antero Alku sanoi:
Kotiin tullessa tilastollisesti liityntäliikenteestä ei ole hyötyä. Usein valitsen 18 min kävelyn. Bussimatka kestää noin 5 min, joten keskimääräinen 10 min odotusaika (vuoroväli 20 min) johtaa siihen, että en viitsi seisoskella.
Otoksen "minä ja kaverini" perusteella tälläinen kävely ei muuten ole yhtään harvinaista, kauniilla säällä se on paljon mukavampaa kuin pysäkillä seisoskelu. Mutta juuri tässä tulee esiin metron tuoma mahdollisuus hoitaa osa matkasta kävelemällä ja olla perillä aiemmin kuin harvoin kulkevalla bussilla. Jos liikenne perustuu suoriin linjoihin ja vaihtoehdot ovat 10 km kävely tai bussin odottaminen 20 min, niin tälläistä kävelyvaihtoehtoa ei käytännössä ole.

Antero Alku sanoi:
Asian ydin on siis siinä, että matkan alkuun ei tarvitse eikä tule laskea vuorovälin perusteella odotusaikaa, mutta kesken matkan tapahtuvassa vaihdossa tämä odotusaika on täyttä totta.
Ainahan sitä odotusaikaa pitää laskea. Jos vaikkapa työaika alkaa 14.00 ja kulkuväline jolla siihen ehtii on perillä 13.45, niin ei kai sitä varttia voi jättää huomioimatta? Ja jos työaika loppuu 23.00 ja kulkuväline lähtee 23.15, niin taas tulee toinen vartti. Toki jokaisen vaihdon kohdalla sitten syntyy lisää odotusaikaa. Vaihtojenkin kohdalla tiheällä vuorovälillä kulkeva metro on siitä hyvä, ettei asemalla/pysäkillä tarvitse odotella kymmeniä minuutteja.
 
Re: Matka-aikojen laskenta

late- sanoi:
Hyvin usein kaupungilla iltaisin tai viikonloppuisin varsinainen tekeminen loppuu jossain vaiheessa ja sitten pitää odottaa yhteyttä. Aikaa on ehkä kaupungilla helpompi polttaa kuin muualla, mutta tuhlattua aikaa se silti on.
Viime kädessä on henkilökohtainen kysymys, miten haluaa tai pystyy järjestämään ajankäyttöänsä. Liikennetutkimuksessa pitäisi selvittää tällainen asia, en ole pannut merkille, että olisi raportoitu tästä.

Hass-Claun tutkimuksissa on selvinnyt, että tiheä vuoroväli EI korreloi joukkoliikenteen menestykseen mitattuna korkeana joukkoliikenteen käyttönä (ks. http://www.kaupunkiliikenne.net/mentek.htm#taulukko ). Tämä tukee sitä ajatusta, että ihmiset sovittavat menemisensä aikatauluun. Tärkeämpää on, että joukkoliikenteellä pääsee lähelle. Linjaverkon tiheys ja väestömäärä 300 m etäisyydellä linjasta korreloivat vahvasti joukkoliikenteen korkeaan käyttöön.

Itse en ihmettele, että asia olisi näin. Elämä on täynnä aikatauluja, joihin oma tekeminen pitää sovittaa, ja se hyväksytään. Miksi joukkoliikenteen aikatauluun sovittaminen olisi mahdotonta? Suuri osa työpaikoista noudattaa joustavaa työaikaa, jolloin työmatkan sovittaminen on mahdollista. Ylitöitäkin tehdessä voi sovittaa työn määrää ja ajankäyttöä tiedossa olevaan aikatauluun. Puhumattakaan siitä, että illalla kaljan tilaamisen voi vallan hyvin sovittaa joukkoliikenteen aikatauluun.

Tietenkin sovittamisen tulee olla kohtuullista. Hyvin hoidetussa joukkoliikenteessä pidetään ja on mahdollista pitää vuorovälit järkevinä. 10 tai 15 min vuoroväil ei sotke kenenkään elämää liiaksi. Iltasella hyväksyn kaupunkiliikenteessä 30 min vuorovälinkin, vaikken sitä suosittele. Ongelmiin tullaan silloin, kun lopetetaan vuorot alkuillasta, ajetaan vain ruuhka-aikaan tai tunnin välein.

Ongelmiin tullaan myös synkronoimattomilla vaihdoilla. Synkronoituun vaihtoon menee enintään minuutti. Siten 3 vaihtoa pidentää matkaa noin 2,5 minuuttia (laskin pois pysäkkiajan, joka kuluisi vaihtopysäkillä vaihdottakin). Mutta jos on 15 min synkkaamattomat vuorovälit, keskimääräinen kolmen vaihdon matkan pidennys on 22 minuuttia. Vaikka olisi tiheä 6 min vuoroväli, matka pitenisi edelleen 9 min. Nämä ovat minusta järkyttäviä lukuja verrattuna siihen, että esim. länsimetron aikalaskennassa pohditaan sitä, mitä vaikuttaa minuutin tai kahden pidennys matka-aikaan. Joukkoliikenteen matka-aikakeskustelussa puhutaan meillä täysin epäolennaisista asioista.

Antero
 
Re: Matka-aikojen laskenta

Antero Alku sanoi:
Viime kädessä on henkilökohtainen kysymys, miten haluaa tai pystyy järjestämään ajankäyttöänsä.
Eli siitä vaan ottamaan lopputili ja vaihtamaan harrastukset, jos työ ja harrastukset alkavat ja loppuvat kiinteisiin aikoihin? ;)

Yleistettyä matka-aikaa laskiessa matkan alussa tapahtuva ylimääräinen odotus huomioidaan, huomioinnissa käytetyt kertoimet perustuvat varmasti jonkinlaiseen näkemykseen siitä kuinka hyvin odotusaikaa voidaan keskimäärin hyödyntää.

Sivullasi joukkoliikenteen menestystekijöistä puhutaan vain ruuhka-ajan vuorovälistä. Pääkaupunkiseudulla se ei ole ollenkaan niin suuri ongelma kuin hiljaisemman ajan vuorovälit. Ruuhka-aikaan joukkoliikenteen matka-ajat ovat monilla matkoilla kilpailukykyisiä (samaa kertaluokkaa kuin henkilöauto) kaikkine odotuksineenkin. Sen sijaan hiljaiseen aikaan yhtä bussia voi joutua odottamaan kauemmin kuin mitä koko matka kestäisi henkilöautolla. Säännöllisesti hiljaiseen aikaan (esim. harrastusten takia) liikkuville tulee iso houkutus hankkia henkilöauto ja sittenhän sillä ajellaan työmatkatkin.

Mutta juuri sen pointin halusin tuoda esille, että on täysin merkityksetöntä pohtia hidastaako tai nopeuttaako metro ja liityntäliikenne jotakin matkaa 1 tai 2 minuuttia, jos se samalla nopeuttaa monia matkoja 20 minuuttia.
 
Re: Matka-aikojen laskenta

kuukanko sanoi:
Otoksen "minä ja kaverini" perusteella tälläinen kävely ei muuten ole yhtään harvinaista, kauniilla säällä se on paljon mukavampaa kuin pysäkillä seisoskelu.
Näiden omien ja kavereiden kokemusten perusteella tehtäviin päätelmiin pitää suhtautua suurella varauksella. Kaikki eivät ole nuoria ja sporttisia, eivät luonnon ystäviä tai muuten kävelystä nauttivia. Emme suunnittele joukkoliikennettä itsellemme.

Autoilijoiden käytöksestä näemme, mikä on ihmisten mieli normaalisti tai enemmistönä. Se on ei kävelyä mieluiten ollenkaan. Oven eteen pitäisi päästä. Olen kysynyt Jätkäsaaren suunnittelijalta Matti Kaijansinkolta, miksi pysäköintiluolia suunnitellaan lähemmäksi kuin joukkoliikenteen pysäkkejä, miksi ei katutilaa varata enemmän pois autoilta. Vastaus oli masentava: kaupunkisuunittelijat ovat oppineet, että jos autoille ei ole luvallisia pysäköintipaikkoja, ne pysäköivät luvattomasti.

Vastauksen voinee tulkita myös näin: Jos pysäkki on kaukana, otetaan auto.

kuukanko sanoi:
Mutta juuri tässä tulee esiin metron tuoma mahdollisuus hoitaa osa matkasta kävelemällä ja olla perillä aiemmin kuin harvoin kulkevalla bussilla. Jos liikenne perustuu suoriin linjoihin ja vaihtoehdot ovat 10 km kävely tai bussin odottaminen 20 min, niin tälläistä kävelyvaihtoehtoa ei käytännössä ole.
Tätä logiikkaa en todellakaan allekirjoita. Tässähän heikosti järjestetty vaihtoyhtyes on käännetty liityntäliikenteen eduksi! Rohkenen epäillä, että ajatus ei saa kannatusta joukkoliikenteen tavallisilta käyttäjiltä.

Jos ihmiset haluaisivat kävellä osan joukkoliikennematkastaan, tottahan sen voi tehdä suorankin yhteyden kanssa. Ei muuta kuin esim. Matinkylään menevät jäävät viimeisellä Länsiväylän pysäkillä bussista ja kävelevät loppumatkan. Tai vaihtoehtoisesti jos 132:n 20 min vuoroväli päivällä on suuri kiusa, voi lähteä kävelemään Kampista kohti Matinkylää. 10 minuutin keskimääräisen odotusajan kuluttua on päässyt Ruoholahden pysäkille, josta voi nousta perässä tulevaan bussiin.

Tilastollinen otanta käytännön matkustustutkimuksesta tuskin tukee kuvattua reippailumallia. :)

Antero
 
Takaisin
Ylös