Kiitos kritiikistä ja kommenteista, tässä (myöhäiset) vastaukseni:
Antero Alku sanoi:
Mitä tapahtuu, jos tiputat kiihtyvyyden välille 0,9-1,2 m/s2? Tämä on alue, joka on hyväksyttävissä seisoville matkustajille. 1,5 on jo liikaa.
Käytin kiihtyvyys/hidastuvuusarvoa 1,0 m/s2 ja mallini 'poksahti'. Tämä oli tietysti odotettavisakin, sillä 'tiukoilla' osuuksilla, missä asemien välit ovat lyhyet ja ennestään pienet marginaalit, synkronointi menetetään. Näillä osuuksilla huippunopeuden lisäämisestä ei ole apua, koska koko matka asemalta toiselle menee kiihdyttämiseen ja jarruttamiseen. Ongelmaksi muodostui väli Kera-Kuitinmäki, missä lisäaikaa tuli yksi minuutti ja aiemminkin pysähdysajat olivat vain 18 sekuntia, joten kuuden väliaseman osuudella ei paljon ole tehtävissä. Ehkä hidastuvuus voi olla suurempi kuin 1,0 m/s2, koska siirtymiset vaunusta toiseen eivät ole enää mahdollista, kun vaunujen väliset ovet ovat jo kiinni.
Antero Alku sanoi:
Paljonko olet laskenut aikaa vaunujen irrotukselle ja kytkemiselle?
Yksi sekunti! Vaunut ovat itsenäisiä 'junia', eli ne ovat täysin toimintakuntoisia eikä mitään "ylösajoa" tarvita. Itse asiassa vaunut erotetaan toisistaan junan liikkuessa ennen risteysasemalle tuloa, koska saman junan vaunut, vaikka menevätkin samaan lähtösuuntaan, voivat saada väliinsä muista suunnista tulleita vaunuja. Näin voidaan minimoida matkustajien siirtymistarpeet vaunusta toiseen.
Eli, vaunujen irrottaminen tapahtuu junan liikkuessa ja yhdistäminen seisovan junan perään täysin automaattisesti ilman pysähtymisiä tai järjestelmien alustamisia/testaamisia.
Antero Alku sanoi:
Miten käytännössä ohjaat ihmiset junan sisällä vaihtamaan oikeaan vaunuun?
Päämääränä on, että siirtymisiä tarvitaan vain seuraavaan tai edelliseen vaunuun risteysasemien välillä. Tätä en ole pystynyt mallissani näyttämään toteen, mutta uskomus on suuri.
Jo lähtöasemalla, kunkin vaunun ulko-oven yläpuolella on näyttötaulu, jossa kerrotaan, mihin tästä ovesta nousevat helpoiten pääsevät. Vaunun sisällä päädyissä on opastetaulut, jotka kertovat, mihin vaunut siinä junan puoliskossa menevät.
Tämä likennöintimallihan mahdollistaa yhden vaunuoven levyisen laituripituuden, koska laiturin pituus ei riipu junan pituudesta, vaan aseman vilkkaudesta (suunnaton säästömahdollisuus).
Kun tämä järjestelmä on käytössä, niin tietotekniikka on jo niin pitkällä, että henkilökohtainen 'luotettu laite' (=kännykkä) on jokaisella ja jolla epävarmat matkustajat voivat pyytää henkilökohtaista opastusta matkan suorittamisessa.
Antero Alku sanoi:
Minkälaisella rataverkolla järjestelmäsi toimii?
Risteysasemien väliset rataosuudet hoidetaan automaattisesti muusta liikenteestä erillään, mutta nykyisen liityntäliikenteen korvaavat osuudet voidaan hoitaa 'semiautomaattisesti', eli kuljettaja on varmuudeksi mukana osallistumatta kuitenkaan vaunun ohjaamiseen kuin pakottavissa tilanteissa. Ellei automaatio ole kehittynyt niin pitkälle, että 'keinonäkö' hoitaa saman asian.
Antero Alku sanoi:
Oletko tutkinut sitä mahdollisuutta, että nyt saman junan eri reittejä kulkevat yksittäiset vaunut olisivatkin kokonaisia junia? Eli vaunujen irroituksia ja kytkemisiä ei tehtäisikään. Mikä osa matkoista muuttuisi silloin laiturin kautta vaihdollisiksi? Ja mikä olisi vaikutus matka-aikaan? Vaihto laiturin kautta olisi lisäaika, mutta asemilla tapahtuvat irroitus- ja kytkentäajat säästettäisiin.
Itse asiassa 'juna' käsite saa aivan uuden merkityksen tässä järjestelmässä: se on yksittäisten vaunujen yhteenliittymä risteysasemien välillä. Risteysaseman jälkeen juna on aivan toinen, kuin ennen sitä.
Vain vaunuilla on reitti, jota ne kulkevat. Reitti voi aivan hyvin 'sahata' kahden risteysaseman väliä tai oikeastaan yhden risteysaseman ympärillä kahden aseman välillä.
Vaihto laiturin kautta ei ole poissuljettu lainkaan, mutta todennäköisesti lähtevien junien laiturit ovat niin kaukana toisistaan, että vaihtoon kuluu niin kauan aikaa, että ehtii vasta seuraavaan vuoroon.
Antero Alku sanoi:
Mikä on järjestelmässäsi yhden vaunun kapasiteetti?
Taloutta olen pohtinut, mutta varsinaista tietoa minulla ei ole. Pohdinnan tuloksena on mahdollisimman kevyt kaksiakselinen (ja -moottorinen), kaksin ovin varustettu 100-150 ruuhkamatkustajaa vetävä vaunu. Mutta vaunukoko on oma optimoinnin lajinsa, johon minulla ei ole työkaluja.
Sakari
PS: Lähetin mallini TramWestin palautepostiin, jos sinulla on pääsy sinne, niin voit leikkiä mallilla, mutta huomaa, että käytin amerikalaiselta nettisivulta löytämääni 'Group Transit - Average Speed Calculator' -sivua pohjana, joten tekijänoikeudet ehkä estävät yleisen jakelun. Itse laskentakaavathan ovat tuttua fysiikkaa.