Vaihdot kaupunkiliikenteessä

Vs: Metron aikataulut + vaihtoyhteydet

Suvisaariton tapauksessa vuoroväli voi jäädä tuntiin ainakin hiljaisimpina aikoina tai ainakaan tarvetta kovin paljoa tiheämpään liikenteeseen ei silloin ole, joten tuollaista aikataulutietoa todella tällöin tarvittaisiin, sekä järjestelmää, joka ilmottaisi yhteysmetron mahdollisesta myöhästymisestä.

Veikkaisin, että yhteysmetron myöhästymisestä varoittavaa järjestelmää ei kuitenkaan tule, koska liityntäbussit eivät odota Espoossa rantaradankaan varrella. Rantaradalla muut kuin A-junat kulkevat vielä suhteellisen usein myöhässä ja esim. Nuuksion suunnalle ajetaan liityntälinjoja yli tunnin vuorovälillä.
 
Vs: Metron aikataulut + vaihtoyhteydet

Ja toisaalta, jo sekin vaihtaminen on perusteeltaan pielessä, koska metron 8 min ja 98:n 20 eivät synkkaa.

Ruuhka-aikoina metron vuoroväli haaroilla on 8 min. Tällöin linja 98 ajaa 16 min välein. Ruuhkan ulkopuolella metron vuoroväli haaroilla on 10 min ja linjan 98 vuoroväli 20 min.
 
Vs: Metron aikataulut + vaihtoyhteydet

Ruuhka-aikoina metron vuoroväli haaroilla on 8 min. Tällöin linja 98 ajaa 16 min välein. Ruuhkan ulkopuolella metron vuoroväli haaroilla on 10 min ja linjan 98 vuoroväli 20 min.
98 ajaa 4 vuoroa tunnissa klo 8-9 ja 15-17. Metro ajaa 5/10 min vuoroväliä 10-14 ja 19 jälkeen. Toisin sanoen ennen klo 8 ja 9-10 sekä 14-15 ja 17-19 vuorovälit eivät ole synkassa. Minuutteja en nyt jaksanut tarkistaa.

Henkilökohtaisesti valitsisin mieluummin niin, että 98 ajaisi koko päivän samoilla minuuteilla. Olisi helpompi muistaa ja bussien kuormitusta seuranneena en näe mitään syytä, miksi tämä tasatahtiaikataulu sotketaan kolmeksi tunniksi. Vuosaarelaiset kaupunkiin matkustajatkin luultavasti selviäisivät helpommalla ajamalla aina 98:lla Itäkeskukseen, jossa metron jatkovuoroväli on kuitenkin tupla Vuosaaren palveluun nähden ja kuljetaan oikeaan suuntaan, mikä säästää taas kokonaismatkustusaikaa.

Antero
 
Vs: Näin Pariisissa

Huomaa, että tämä on eri asia kuin vuorovälien puolikkaat tai vaihtojen odotusajat ja vaihtelut. Kyse on koko matkasta, ei siitä että jokaisella matkan osalla voi olla tämä epävarmuus. Matkan kestäessä tapahtuva epävarmuus on eliminoitavissa järjestetyillä ja synkatuilla vaihdoilla, jolloin vaihdoista ei tule koko matkan keston ennustettavuuteen lisää epätarkkuutta.

Mikä on synkattu vaihto? Ja miten on mahdollista, etteivät eri osuuksien matka-aikojen varianssit kumuloidu?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Näin Pariisissa

Mikä on synkattu vaihto? Ja miten on mahdollista, etteivät eri osuuksien matka-aikojen varianssit kumuloidu?
Synkronoidussa vaihdossa tulo- ja lähtövaunu ovat aina varmasti siten, että vaihto onnistuu, eli lähtevä ei lähde ennen kuin tuleva on tullut JA matkustajat päässeet vaunusta toiseen. Jos tuleva vaunu on myöshässä, lähtevä odottaa.

Tällainen järjestely on ollut käytössä Suomen junaliikenteessä ilmeisesti alusta alkaen.

Tietysti varianssit kumuloituvat, jos niitä on. Synkronointi takaa sen, että matkustajan matka-aika ei pitene lähtevän vuorovälillä sen vuoksi, että tuleva on vähänkään myöhässä tai lähtevä ohittaa vaihtopaikan etuajassa.

Hyvin järjestetty ja hoidettu liikenne toimii kuitenkin siten, että osamatkojenkin luvatut matka-ajat pitävät ja vaihdot ovat synkatut, joten luvattu matkaketjun matka-aika myös toteutuu.

Helsinkiläisessä systeemissä on tähän iso ero. Ensinnä ei voi olla varma siitä, että osamatka kestää mitä varauksella luvataan. Sen jälkeen ei tiedä, onko lähtevä vaunu mennyt. Vaihtamista voi varmistaa vain sillä, että varataan vaihtoon pitkä aika, jotta vaihto onnistuisi, vaikka tuleva on myöhässä ja lähtevä edellä. Tämä johtaa helposti siihen, että vaihtoon pitää varata 7–10 min. kun synkatussa vaihdossa ja hyvin järjestetyssä vaihdossa vaihto onnistuu minuutissa.

Tästä on minulla käytännön hyvää kokemusta ulkomailta ja huonoa kotiseudulta. Matkustin esim. Arabiaan nopeammin yhdistelmällä bussi-metro-raitiovaunu kuin Reittioppaan tarjoamalla bussi-bussi-bussi Viikin kautta. Valitsin oman raideliikennereitin siksi, että en halunnut ottaa riskiä bussi-bussi-vaihdosta. Jos Reittiopas olisi osannut kertoa, miten toimia jos vaihto ei onnistu, olisin ehkä voinut arvioida toisin. Sen sijaan nyt reittiopas ei tarjonnut lainkaan sitä reittiä, jota käytin ja joka oli nopeampi kuin hylkäämäni reitti.

Antero
 
Vs: Näin Pariisissa

Synkronoidussa vaihdossa tulo- ja lähtövaunu ovat aina varmasti siten, että vaihto onnistuu, eli lähtevä ei lähde ennen kuin tuleva on tullut JA matkustajat päässeet vaunusta toiseen. Jos tuleva vaunu on myöshässä, lähtevä odottaa.

Tällainen järjestely on ollut käytössä Suomen junaliikenteessä ilmeisesti alusta alkaen.

Eli kun yksi kulkuväline on myöhässä, niin laitetaan muutkin odottamaan. Tuon ratkaisun toimivuus riippuu aika paljon ympäristöstä ja reittien pituuksista. Ratkaisu parantaa vaihtojen toimivuutta, mutta syöstää muutkin linjat aikatauluista kun yksi on myöhässä.

Mielenkiintoinen ajatusleikki on kuvitella ruuhka-aikaan kahdeksan ratikkaa Mannerheimintiellä (neljä molempiin suuntiin) Oopperan kohdalla odottamassa kun linja kahdeksan on muutaman minuutin myöhässä. (Eihän toki synkronoidut vaihdot tuollaiseen ympäristöön sovi, mutta ajatusleikki on ihan mielenkiintoinen.)

Parhaiten tuollainen ratkaisu toiminee kun vuorovälit ovat vähintään 20-30 minuuttia ja linjat lyhyitä eli myöhästymiset pieniä. Liityntäliikenteessä synkronoidut myös toimivat.

Tietysti varianssit kumuloituvat, jos niitä on. Synkronointi takaa sen, että matkustajan matka-aika ei pitene lähtevän vuorovälillä sen vuoksi, että tuleva on vähänkään myöhässä tai lähtevä ohittaa vaihtopaikan etuajassa.

Synkronointi parantaa vaihtavan matkustajan palvelua, mutta linjalla, jolle vaihdetaan, palvelu huononee. Suo siellä, vetelä täällä.

Pitkillä vuoroväleillä (harvemmmin asutut alueet ja hiljaisen liikenteen ajat) sekä liityntäliikenteessä synkronointi on hyvä väline. Kun vuorovälit tihentyvät ratkaisun käyttökelpoisuus heikkenee.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Näin Pariisissa

Vaikka synkronointi ei aina ole yksinkertaista, on kuitenkin paukapäistä, jos varsinkin ilta-aikaan harvoinkulkevien linjojen lähtöjä ei voitaisi edes yrittää synkronoida muihin yhteyksiin. Haluaisin nähdä sen joka selittelisi, että esim. Leppävaarassa jokin vuoro ei voisi lähteä kaksi minuuttia myöhemmin, jotta junastavaihtajat ehtisivät kyytiin. Eli tervettä maalaisjärkeä käyttämällä synkronoinnissa pääsee pitkälle.
 
Vs: Näin Pariisissa

Parhaiten tuollainen ratkaisu toiminee kun vuorovälit ovat vähintään 20-30 minuuttia ja linjat lyhyitä eli myöhästymiset pieniä. Liityntäliikenteessä synkronoidut myös toimivat.
Synkronointi on yleisesti käytössä Keski-Euroopan kaupungeissa, joissa on esim. hyvänä pitämäni 10 min. perusvuoroväli.

Synkronoinnin lähtökohta on luonnollisesti vähän toisella tasolla kuin meidän ”aikataulut ovat viitteellisiä” -periaatteemme. Jos vertaan asiaa vähän brutaalisti autoihin, niin synkronointi on vähän kuin hyvän maalipinnan vahausta. Synkronoinnin hyöty järjestelmässä, jossa ei edes yritetä noudattaa aikatauluja on vähän sama asia kuin saada autosta hyvän näköinen levittämällä vahaa ruosteisen pellin päälle.

Eli: Synkronointi on vaihtojen suunnittelua aikatauluihin ja sen varmistamista, että aikataulujen noudattamisen toleranssin puitteissa myös vaihdot toimivat.

Meillä käytäntö on, että aikatauluja ei noudateta, ja siitä aiheutuvaa sekaannusta ja viivytyksiä yritetään paikata tarpeettoman tiheällä vuorovälillä. Tällä periaatteella on kaksi keskeistä huonoa ominaisuutta:
  • Matka- ja odotusajat pitenevät
  • Kustannukset kasvavat
Tällainen ei ole Euroopan parasta joukkoliikennettä.

Antero
 
Vs: Näin Pariisissa

Vaikka synkronointi ei aina ole yksinkertaista, on kuitenkin paukapäistä, jos varsinkin ilta-aikaan harvoinkulkevien linjojen lähtöjä ei voitaisi edes yrittää synkronoida muihin yhteyksiin.
Tästä esimerkki tiistailta Tikkurilasta:
Tulin Rautatientorille klo 19:23 juuri kun sieltä lähti kotiovelle ajava bussi 611. Kävelin asemalle ja sieltä pääsin I-junaan, joka lähti klo 19:30 ja saapui Tikkurilaan minuutin myöhässä aikataulustaan klo 19:52. Tikkurilasta Simonkylään (2,5 km, 7 000 asukasta) ajavat linjat 53, 71 ja 72. Näistä seuraavana oli lähdössä 72 klo 20:10 - vaatimattoman 18 minuutin "synkronoidun" vaihdon jälkeen! 53 muistaakseni seurasi 3 minuuttia myöhemmin, jos vain sattui tulemaan ajoissa Myyrmäen suunnasta. No, ei hätää, muistin tuon Rautatientorilla näkemäni 611:n ja siis kävelin puoli kilometriä Kielotielle, odottelin siellä n. 4 minuuttia ja sieltähän se saapui. Kotipysäkillä olin lopulta n. 20:07. Ei hirveän helppoa eikä nopeaa...
 
Vs: Näin Pariisissa

Tikkurilassa bussiaikataulut ovat täydellisen erillään juna-aikatauluista. Esimerkiksi bussi 62 lähtee poikkeuksetta juuri ennen I/K-junan saapumista.
 
Vs: Näin Pariisissa

Tikkurilassa bussiaikataulut ovat täydellisen erillään juna-aikatauluista. Esimerkiksi bussi 62 lähtee poikkeuksetta juuri ennen I/K-junan saapumista.
Tuntuvat kyllä olevan muissakin paikoissa. Hiljattain matkustin Tikkurilasta Roihupeltoon, ja Oulunkylässä olivat yhtä aikaa kaksi K-junaa ja Jokeri-bussi. Bussiin luonnollisesti ei junasta ehtinyt eikä päinvastoin. Jotenkin luulisi, että ainakin bussi voisi sen 30 sekuntia odottaa, minkä junamatkustajilta kestää mennä raput alas ja toiset ylös.
 
Vs: Näin Pariisissa

Tikkurilassa bussiaikataulut ovat täydellisen erillään juna-aikatauluista. Esimerkiksi bussi 62 lähtee poikkeuksetta juuri ennen I/K-junan saapumista.
Päiväsaikaan ja varsinkin ruuhka-aikoina Tikkurilassa junia onkin niin paljon, ettei synkronointi ole ehkä kovin välttämätöntä. Illalla ja viikonloppuisin odottelua tulee.
 
Takaisin
Ylös