Miten HSL voisi säästää järkevästi?

Mielestäni tällainen päivälaskuri voisi olla hyvä kehitystapa kaikkiin kausilippuihin: kortille ladattaisiin tietty määrä päiviä, ja päivän ensimmäisen matkan aluksi kortti leimattaisiin jolloin kortilta vähenisi yksi päivä. Arvoliputhan toimivat nykyisinkin hiukan samalla periaattella, tosin kortille ladataan rahaa eikä valmiita lippuja.

Matkustajan kannalta tällainen päivälaskuri olisi erinomainen idea. Todennäköisesti sillä ei kuitenkaan päästäisi otsikon mukaisiin tuloksiin, tai ainakin kyseisen tuotteen hinnoittelu olisi pirun vaikeaa.
 
Ruotsin johtavat yliopistot ovat Uppsalassa ja Lundissa. Kahdesta suuresta teknillisesta korkeakoulusta vain toinen on Tukholmassa

Käsitin, että pointtisi oli, että muualla maailmassa pääosa yliopisto-opiskelusta tapahtuu kaupungeissa, joissa asuminen olisi merkittävästi halvempaa kuin suuremmissa kaupungeissa. Siinä ei pääkaupunkistatuksella sinänsä ole merkitystä.

Vaikka Uppsalan yliopisto olisikin statukseltaan Tukholman yliopistoa parempi, ei millään voi väittää, että Ruotsissa yliopisto-opetus tapahtuisi suurkaupunkien ulkopuolella. Tukholmassa on yliopistossa 27500 opiskelijaa, KTH:lla 12000, Karolinskassa 5500 ja Handelsissa 2000. Uppsalassa on 20000 opiskelijaa eli 7000 vähemmän kuin Tampereella on yliopisto-opiskelijoita ja 5000 vähemmän kuin Turussa.

Enkä millään usko, että Göteborg olisi merkittävästi Tukholmaa halvempi kaupunki, eikä Chalmersissa edes ole kuin 8000 opiskelijaa. Lundin yliopistolla jotain merkitystä sentään 46000 opiskelijallaan on.

Samoin minun on lopulta vaikea uskoa, että asuminen Oxfordissa tai Cambridgessa olisi jotenkin halvempaa. Halvempaa kuin Westminsterissa varmasti, mutta tuskin halvempaa kuin Helsingin opiskelija-alueilla, vaikka Helsingin vuokrat ovatkin kansainvälisesti suhteettoman korkeat.

Kyse olisi siitä että vaikka kaupungissa on hyvin toimiva joukkoliikenne niin onko tarkoitus että huvimatkojen on aina oltava ikäänkuin ilmaisia varsinaisten työ tai asiointimatkojen ollessa se mistä maksetaan?

Miksi ne huvimatkat olisivat ilmaisia? Maksetaanhan niistä nytkin 50 % hinnasta. Ja oletko siis sitä mieltä, että opiskelijalle sen vapaa-ajan kuuluukin olla niin kallista, ettei siihen käytännössä ole varaa?

Opiskelijaa, jonka ei ole pakko olla luennolla tai harjoitusten takia joka päivä koulussa, eikä käy myöskään töissä opiskelunsa ohella, voitaisiin ennemmin 50% pysyväisalennuksen sijaan palkita sillä että ei tarvitse maksaa niistä päivistä jotka kausikortiin on ladattu joina ei tarvitse käyttää joukkoliikennettä.

Tämähän tapahtuu nytkin: harvoin joukkoliikennettä tarvitseva opiskelija jättää kausilipun ostamatta ja käyttää arvolippua sitten kun tarvitsee. Riittävän pienellä matkustajamäärällä se tulee halvemmaksi, siis palkitaan.

Jos taas opiskelija tarvitsee joka tapauksessa joukkoliikennettä useita kertoja viikossa, ei ole mitään järkeä palkita häntä siitä, koska liikenne pitää mitoittaa huippukuorman mukaan, eikä millään voida tehdä bussiaikatauluja joka arkipäivälle erikseen.

Jos kaikki, mitä edellä sanot, pätee, pitäisi niiden päteä ihan yhtä hyvin työssäkäyväänkin. Miksi työssäkäyvän ihmisen vapaa-ajan matkoja pitää subventoida? Opiskelijan suhteen vain on päätetty sosiaalisesta avusta, joka on erilaisen joukkoliikenteen käyttämistarpeen suhteen neutraali. Mitä hyötyä oikeasti olisi tehdä siitä jollain tavoin kannustavampi vähentämään sen yhdenlaista käyttöä?

Keskustelun seuraaminen opiskelijoiden etuuksista ja niiden mahdollisisesta karsimisesta on tietenkin silloin kun on oma lehnmä ojassa ärsyttävää mutta pitää muistaa että sellaiset jotka ovat työelämästä pois suhdanteiden tai ikärasismin, heikon terveyden tms vuoksi eivät ole oikeutettuja läheskään samanlaisiin etuihin, monella heistä lisäksi lapsia huollettavina jne.

Siis "koska joillakin muilla menee vielä huonommin, teilläkin pitäisi olla yhtä kurjaa" -kortti? Ehdotankin samassa hengessä, että lapsilisät leikataan puoleen niiltä päiviltä, jolloin lapsi on päiväkodissa, koska eihän se lapsi silloin vanhempia tarvitse kuin puoli päivää. Ja lapsiperheillä menee keskimäärin vielä paljon paremmin kuin opiskelijoilla, joten heidän tukensa tulisi ehdottomasti siirtää pois näille työkyvyttömille ja ikärasismin uhreille. Samaten ehdotan, että kaikkien työssäkäyvin kirjastopalvelut tehdään maksullisiksi, koska miksi työssäkäyvien hyvin toimeentulevien ihmisten kirjanlukemista tulisi tukea? Onhan heillä varaa ostaa itse omat kirjansa.

Pointtini on, ettei valtion sosiaalitukien tehtävä ole ainoastaan tukea kaikkein vähäosaisimpia, vaan kannustaa kaikkia sen jäseniä tekemään yhteiskunnalle hyödyllisiä asioita sekä antaa näille mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään, hyvinvointiin ja sivistykseen. Opintotuen idea on tukea näitä tulevaisuuden hyväosaisia hankkiutumaan sellaisiksi, jotta he voivat veroillaan rahoittaa samoja asioita sekä heikompiosaisten tukea jatkossakin. Opintotuen idea on antaa se mahdollisuus kaikille varallisuuteen katsomatta, koska se kuuluu länsimaiseen tasa-arvoon ja siitä on yhteiskunnalle hyötyä, koska kaikkien kyvykkäimmät kouluttautuvat, eivät kaikkein rikkaimmat.

Opintotuki ei ole opiskelijoille annettua rahaa vaan lainattua. Sen takaisinmaksu vain ei ole kaikille samansuuruinen kuten pankista annettavan opintolainan, vaan perustuu kunkin aikanaan saavuttamaan tulotasoon. Silti siitä joka penni joudutaan maksamaan takaisin. Mikäli opiskelijan sosiaalietuuksia pienennetään, joutuu opiskelija ottamaan sen saman määrän sitten lainana. Ainoa ero on, että pienipalkkaisille aloille työllistyvät joutuvat suhteessa paljon suuremman taakan alle valmistuttuaan. Yhteiskunnan tuottavuutta se ei mitenkään lisää eikä paranna valtion budjettitasetta mitenkään.

Muut opiskelija-alennukset ovat vain saman idean eri muoto. Niiden tehtävänä on antaa opiskelijalle paremmat mahdollisuudet normaaliin elämään aikana, joka on jopa 7 % eliniästä. Ei todellakaan kuulu pohjoismaiseen yhteiskuntaan, että tuona aikana ainoastaan rikkaiden perheiden jälkeläisillä olisi mahdollisuus normaaliin vapaa-ajan viettoon tai että ainoastaan hyväpalkkaisille aloille opiskelevilla olisi mahdollisuus rahoittaa sen normaali elämä lainarahalla.

Ja minä siis kuulun niihin hyväpalkkaisille aloille valmistuviin. Itselläni ei ole huolta sen suhteen, ettenkö saisi nykyiset ja mahdolliset lisäopintolainani maksettua. Enemmän minua huolettaa, miten minunikäisilläni on varaa maksaa kaikkien sinunikäistesi eläkkeet vielä. Toivottavasti ainakin itse olet laittanut omaan eläkevakuutukseen sivuun ja voit sillä ostaa täysihintaisen HSL-lipun, jottei minun verotuloistani tarvitsisi rahoittaa sinunkin eläkeläisalennuksia joukkoliikenteessä. Miksi puoliksi työkykyisten ihmisten hupimatkoja pitäisi tukea? Tekisivät töitä ja maksaisivat itse. Ja eläkkeethän ovat muutenkin reilusti opintotukea parempia, varsinkin kun useimmilla on täysin maksettu ja valtion verotuella rahoitettu asunto alla. Miksi niiden päälle pitäisi vielä alennuksia antaa?

Ja edellä olevan ei ole tarkoitus olla henkilökohtaista sinänsä, vaan tarkoitan sillä eläkeläisiä yleensä. Enkä minä varsinaisesti ole eläkkeiden leikkaamista ja eläkeläisten alennuksien poistamista ehdottamassa, vaan yllä olevan on tarkoitus vain demonstroida, että opiskelijoiden sosiaalietuuksien leikkaamista voi aivan yhtä hyvin soveltaa oikeastaan mihin tahansa muuhun ihmisryhmään, varsinkin eläkeläisiin. Mutta kukaan ei koskaan silti menisi ehdottamaan eläkeläisten alennuksiin koskemista, vaikka eläkeläisillä menee taloudellisesti selvästi opiskelijoita paremmin.

---------- Viesti lisätty kello 18:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:00 ----------

Mielestäni tällainen päivälaskuri voisi olla hyvä kehitystapa kaikkiin kausilippuihin: kortille ladattaisiin tietty määrä päiviä, ja päivän ensimmäisen matkan aluksi kortti leimattaisiin jolloin kortilta vähenisi yksi päivä.

Käytännössä Lontoon maksukattosysteemi toimii juuri tällä tavoin. Matkakortin lippu siis muuttuu päivälipuksi, kun käyttää päivän aikana riittävästi arvoa. Ja päiväliput on hinnoiteltu siten, että niiden hankkimisessa tavalliseen käyttöön on oikeasti jotain järkeä. Vaikka kortille ladataankin rahaa, vaikutus matkustuskäyttäytymiseen on käytännössä aivan samanlainen kuin olisi valmiiksi ladatuilla vapaasti käytettävillä edullisilla päivälipuilla. Tätä olen kannattanut jo pitkään, mutta opiskelija-alennuksiin se ei mitenkään liity. En näe, että siitä olisi HSL:lle mitään hyötyä käytännössä, että opiskelija ei olisi oikeutettu alennuksiin kausilipuissa vaan vain päivälipuissa. Mutta opiskelijalle siitä olisi taloudellista haittaa.
 
Onko niin monella loppujen lopuksi työvuorot sellaisia että tösitä pääsee lähtemään vasta klo 2400 jälkeen? Jos on niin silloin työnantajan pitäisi osallistua jotenkin kustannuksiin.

No, matkustajia noissa 24-02 vuoroissa kyllä riittää ja jos ehdotuksesi toteutuisi olisi se minusta aika iso haistattelu joukkoliikenteen käyttäjille. Jos sinun ei tarvitse liikkua puolenyön jälkeen se ei tarkoita etteikö satojen muiden tarvitsisi. Jos nyt ei tehtäisi parin euron kyseenalaisen säästön takia hyvää systeemiä käyttökelvottomaksi?
 
Tämäkin on muutamaan kertaan todettu, mutta opiskelija-alennuksen idea on pikemminkin kuluttajaryhmälle sopiva hinnoittelu kuin tuki, eli saadaan suuremmat lipputulot kun hinta pidetään maksukyvyn tasolla. Yksityiset yrityksetkin antavat opiskelija-alennuksia täysin samasta syystä, esimerkik Hesari opiskelijahintaan.
 
Karsittavat busslinjat nousujen mukaan, ensimmäinen on suuruusjärjestys koko 70 Helsingin sisäisestä linjasta:
1. 65A 10837
7. 67 7107
9. 78 6657
11. 69 6476
12. 43 6292
14. 75 5936
18. 23 5751
19. 63 5348
28. 77 4530
36. 52 3764

Voisitko laittaa listan kaikista bussi/ratikkalinjoista suuruusjärjestyksessä niin se voisi havainnollistaa sitä, mistä kohteista voisi leikata. Jos nousujen määrän vielä jakaisi vuorojen lukumäärällä, niin saataisiin selville keskimääräinen matkustajakuormitus per ajettu vuoro.
 
Jospa se olekaan raakaa vain karsimista, vaan järkeistämistä. Monet noista linjoista näkyvät esiintyvän tässä.

Luotettavuuden kehittämisohjelma A-osa (pdf)

Medialla on tietysti "aivonsa" ja tapansa nähdä asiat niin, että ne herättävät mahdollisimman paljon mielenkiintoa ja usein ne esitettynä negatiivisessa mielessä toimivat (=myyvät) parhaiten.
 
Voisitko laittaa listan kaikista bussi/ratikkalinjoista suuruusjärjestyksessä niin se voisi havainnollistaa sitä, mistä kohteista voisi leikata. Jos nousujen määrän vielä jakaisi vuorojen lukumäärällä, niin saataisiin selville keskimääräinen matkustajakuormitus per ajettu vuoro.
Vuorojen määrää/pituutta minulla ei ole näppärästi listana, järkeä saa muutenkin käyttää kun noita nousuja lukee, esimerkiksi h58 on vähän eri asia kuin lyhyt liityntälinja. Karsittavat merkattu x:llä

Järjestysnro nousujen mukaan, linjanumero, nousujen määrä, x jos karsittavien listalla. Luvut on rapparista Tyytyväisyys Joukkoliikenteesä 2008 eli ei ihan tuoreimpia. Jouko-linjat puuttuvat myös.
1. 3B,T 39043
2. 4,T 36893 x
3. 10 31118 x
4. 7A,B 28054 x
5. 8 19588 x
6. 6 17468 x
7. 65A 10837 x
8. 9 10371 x

9. 58,B 9995
10. 14 9672
11. 79 9086
12. 71 7463
13. 1,A 7176 x
14. 18 7152
15. 67 7107 x
16. 72 6742
17. 78 6657 x
18. 20 6522
19. 69 6476 x
20. 43 6292 x

21. 39 6127
22. 75 5936 x
23. 66 5816
24. 54 5803
25. 70 5761
26. 23 5751 x
27. 63 5348 x

28. 81 5308
29. 68 5047
30. 73 5029
31. 96 4950
32. 82 4833
33. 84 4727
34. 64 4690
35. 21 4676
36. 77 4530 x
37. 40 4463
38. 55 4442
39. 97 4356
40. 95 4269
41. 94 4203
42. 41 3882
43. 51 3868
44. 52 3764 x
45. 45 3657
46. 85 3584
47. 70 3515
48. 42 3435
49. 77A 3396
50. 50 3304
51. 86 3208
52. 94 3183
53. 14 3102
54. 80 3085
55. 76 2832
56. 59 2695
57. 90 2692
58. 16 2603
59. 92 2444
60. 57 2413
61. 15 2321
62. 22 1996
63. 98 1968
64. 74 1815
65. 88 1773
66. 56 1703
67. 62 1595
68. 83 1538
69. 89 1470
70. 52A 987
71. 75A 987
72. 47 719
73. 71V 650
74. 53 520
75. 90 357
76. 94 145
77. 93 95
78. 91 43

Pahoittelen jo etukääten mahdollisia virheitä datassa, mutta kyllä nuo pitäisi olla niin kuin siinä rapparissa, ja jos ne on siellä väärin niin en voi sille mitään.
 
Viimeksi muokattu:
Aikamoista luettavaa tosiaankin nousijoiden suhteen:

Raitioliikenne yhteensä 194824
Bussiliikenne yhteensä 284523
VR-lähiliikenne yhteensä 17100 (Helsingin alueella vuonna 2008)
Metro 192000
 
Lapsia hankkivia kannustetaan yleensä hankkimaan auto.
Kuka kannustaa? Ei meitä ainakaan kukaan ole kannustanut hankkimaan autoa millään lailla, ellei siksi lasketa käänteistä kannustusta joukkoliikenteen matkustamisessa (mm. turvaistuimeen vastahakoisesti suhtautuvat kaukobussikuskit).

---------- Viesti lisätty kello 20:04 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 19:54 ----------

Ja vastaus siihen, miten HSL voisi säästää järkevästi: täydellinen linjastoremontti. Tasaminuuttisiin vuoroväleihin perustuva linjasto, jota pyritään liikennöimään vetoketjuperiaatteella, missä mahdollista. Kolme puolen tunnin välein kulkevaa linjaa yhteisellä osuudellaan kulkisivat siis 10 min välein.

Niille linjoille, joille 10 minuuttiakin on liian harva vuoroväli, otetaan telibussit käyttöön ellei vielä ole otettu.

Tarvitaanko kaikkia lähiöiden pikkulinjoja, vai voitaisiinko joitain kuriositeetteja korvata Joukoilla?
 
Ja vastaus siihen, miten HSL voisi säästää järkevästi: täydellinen linjastoremontti. Tasaminuuttisiin vuoroväleihin perustuva linjasto, jota pyritään liikennöimään vetoketjuperiaatteella, missä mahdollista. Kolme puolen tunnin välein kulkevaa linjaa yhteisellä osuudellaan kulkisivat siis 10 min välein.

Niille linjoille, joille 10 minuuttiakin on liian harva vuoroväli, otetaan telibussit käyttöön ellei vielä ole otettu.

Tarvitaanko kaikkia lähiöiden pikkulinjoja, vai voitaisiinko joitain kuriositeetteja korvata Joukoilla?
Jotenkin noin minustakin. Se mistä minusta varsinkin voisi karsia on päällekäinen tarjonta. En esimerkiksi oikein ymmärrä miksi jonnekin Jakomäkeen liikennöidään kolmea liityntä/poikittaislinjaa, seutubussin ja suoran bussin lisäksi, enkä varsinkaan sitä että se on suora bussi mistä karsitaan.

Hyvä dokumentti yleensä aiheesta on Helsingin joukkoliikenne 2009, http://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2009/D_8_2009_Helsingin joukkoliikenne 2009.pdf

Kaksi kuvaa tuosta liitteenä, tämä ei ole kestävä kehityskulku.
 

Liitetiedostot

  • HKL_kustannukset.JPG
    HKL_kustannukset.JPG
    37.1 KB · Lukukerrat: 187
  • HKL_matkustajat.JPG
    HKL_matkustajat.JPG
    40.8 KB · Lukukerrat: 191
Kaksi kuvaa tuosta liitteenä, tämä ei ole kestävä kehityskulku.

Minun silmiini pistää heti noissa luvuissa se, että vuoden 1990 jälkeen joukkoliikennejärjestelmässä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat osaltaan mitä todennäköisimmin vaikuttaneet bussiliikenteen matkustajamääriin. Metroliikenteen alku Vuosaaressa 1994 ja Tikkurilan kaupunkiradan avaaminen 1996 ovat merkinneet Helsingin sisäisessä liikenteessä suurta raideliikenteen palvelutason parantumista. Tällä lienee vaikutusta bussien matkustajamääriin.

Esittämissäsi tilastoissa ei ole junaliikennettä huomioituna Helsingin sisäisten matkojen osalta. Aikasarja osoittanee vastaavaa kehitystä kuin metroliikenteessäkin on tapahtunut.
 
Tämäkin on muutamaan kertaan todettu, mutta opiskelija-alennuksen idea on pikemminkin kuluttajaryhmälle sopiva hinnoittelu kuin tuki, eli saadaan suuremmat lipputulot kun hinta pidetään maksukyvyn tasolla. Yksityiset yrityksetkin antavat opiskelija-alennuksia täysin samasta syystä, esimerkik Hesari opiskelijahintaan.

Anteeksi Teme, että lisäilen, mutta mielestäni et tuo pointtiasi riittävän selvästi esille. Siis Rainerin idea on huono yksinkertaisesti siksi, että se ei todennäköisesti toisi säästöä, vaan päinvastoin lisäisi kustannuksia. Opiskelijat ovat köyhiä ja siksi opiskelijahintaisen lipun poistaminen kesällä ei suurimmalta osin johtaisi siihen, että edes kesätöissä käyvät opiskelijat ostaisivat täysihintaisen lipun, vaan siihen että he eivät osta minkäänlaista lippua. Noin 300€ kuussa toimeentulevat ihmiset ovat valmiita tekemään aika paljon säästääkseen 20€ kuussa, esimerkiksi hankkimaan jostain jonkinlaisen pyöränromun. Siis Rainerin idea johtaisi todennäköisesti lipputulojen pienenemiseen.

No tietysti jos osasta matkustajia päästään eroon, on tietenkin mahdollista supistaa tarjontaa ja sitä kautta saada säästöjä. Ikävä kyllä vaikkapa 5% vähennys jonkin linjamäärän käyttäjissä ei tosiasiassa mahdollista minkäänlaista supistamista ilman että palvelutaso laskisi. Mikä puolestaan johtaisi myös täyttä hintaa maksavien matkustajien vähenemiseen. Juuri tästä syystä kautta aikojen myös yksityiset yhtiöt, tivolit, elokuvateatterit, sanomalehdet, rautatiet yms, ovat tarjonneet puoleen hintaan tuotteitaan ihmisryhmille, joiden jäsenet eivät suurelta osin voisi ostaa normaalihintaisia tuotteita. (opiskelijat, eläkeläiset, sotaveteraanit, invalidit, työttömät, varusmiehet etc.) Tämä siis koskee toimialoja, joissa kiinteät kustannukset ovat hallitsevia juokseviin verrattuina. Kuten vaikka elokuvateatteri, missä loppusalin täyttäminen vähävaraisista ei lisää kustannuksia käytännössä lainkaan. Joukkoliikenne, varsinkin raideliikenne kuuluu tähän kategoriaan ilman muuta.

Asiasta eteenpäin: ehdotus ei niinkään säästämiseksi vaan lisätulojen hankkimiseksi HSL:lle. Mitäpä jos tarjottaisiin uutta lipputuottetta, kuukausikorttia, joka olisi voimassa ruuhka-aikojen ulkopuolella, puoleen hintaan. Ajatus olisi tässä: linjan kapasiteetti on määriteltävä ruuhkahuipun perusteella, joten käytön lisääntyminen sen ulkopuolella ei lisäisi käytännössä lainkaan liikennöintikustannuksia. Toisaalta opiskelijoiden lisäksi on paljon muitakin vähätuloisia ihmisiä, joilla ei ole varaa ostaa kuukausikorttia. Näillä ihmisillä voisi kuitenkin olla rahaa ostaa kuukausikortti puoleen hintaan ja useinmiten ei-työssäkäyvinä he voisivat helposti ajoittaa matkansa ruuhka-aikojen ulkopuolelle. Siis lisää tuloja ilman menonlisäyksiä.
 
Minun silmiini pistää heti noissa luvuissa se, että vuoden 1990 jälkeen joukkoliikennejärjestelmässä on tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat osaltaan mitä todennäköisimmin vaikuttaneet bussiliikenteen matkustajamääriin. Metroliikenteen alku Vuosaaressa 1994 ja Tikkurilan kaupunkiradan avaaminen 1996 ovat merkinneet Helsingin sisäisessä liikenteessä suurta raideliikenteen palvelutason parantumista. Tällä lienee vaikutusta bussien matkustajamääriin.

Esittämissäsi tilastoissa ei ole junaliikennettä huomioituna Helsingin sisäisten matkojen osalta. Aikasarja osoittanee vastaavaa kehitystä kuin metroliikenteessäkin on tapahtunut.
Tein siltä vain muutaman poiminnan rapparista, mutta laitetaan. Lähijunissa on Helsingistä 20 miljoonaa matkustajaa vuodessa, kuva ohessa, joka on saman verran kuin pudotus bussipuolella. Voi tietenkin johtua tilastomuutoksiastikin, ja varmaan osittain johtuukin, mutta se varsinainen pointti on se että sellainen kehitys jossa kustannukset kasvaa inflaatiota nopeammin ja matkustajamäärät eivät kasva ei voi jatkua loputtomiin. Semminkin kun väestö kasvaa, kuva siitäkin ohessa ja autojen määrä myös. Tästä seuraa laskeva käyttöaste, joka on kannattavuuden mittari

Kaikk kuvat tuosta linkatusta rapparista.

Minusta tähän ei suhtauta lainkaan riittävällä vakavuudella.
 

Liitetiedostot

  • HKL_asukkaat.JPG
    HKL_asukkaat.JPG
    44.1 KB · Lukukerrat: 160
  • HKL_autot.JPG
    HKL_autot.JPG
    42 KB · Lukukerrat: 157
  • HKL_juna.JPG
    HKL_juna.JPG
    29.4 KB · Lukukerrat: 151
  • HKL_kaste.JPG
    HKL_kaste.JPG
    51.2 KB · Lukukerrat: 152
Anteeksi Teme, että lisäilen, mutta mielestäni et tuo pointtiasi riittävän selvästi esille. Siis Rainerin idea on huono yksinkertaisesti siksi, että se ei todennäköisesti toisi säästöä, vaan päinvastoin lisäisi kustannuksia. Opiskelijat ovat köyhiä ja siksi opiskelijahintaisen lipun poistaminen kesällä ei suurimmalta osin johtaisi siihen, että edes kesätöissä käyvät opiskelijat ostaisivat täysihintaisen lipun, vaan siihen että he eivät osta minkäänlaista lippua. Noin 300€ kuussa toimeentulevat ihmiset ovat valmiita tekemään aika paljon säästääkseen 20€ kuussa, esimerkiksi hankkimaan jostain jonkinlaisen pyöränromun. Siis Rainerin idea johtaisi todennäköisesti lipputulojen pienenemiseen.
Joo. Otetaan vähän rautalangaa:

Tuotteella on optimihinta joka tuottaa suurimman tuoton. Esimerkiksi Finnkino on tullut siihen tulokseen että se on noin 10 euroa per elokuvassakävijä. Jos Finnkinon keskihinta olisi 20 euroa per katsoja niin katsojakohtaiset tuotot kyllä kasvaisivat, mutta katsojamäärät laskisivat niin paljon että kokonaisliikevaihto tippuisi. Finnkinon marginaalikustannus eli se paljonko yksi katsoja kasvaa on pieni jos teattereissa on tyhjiä istuimia.

Lisäksi optimihinta on eri ryhmille ja eri aikoihin eri. Tämän takia päivänäytöksiin joihin on vähemmän tulijoita myydään halvempia lippuja ja toisaalta erikoisryhmille kuten opiskelijat annetaan alennuksia. Finnkino myös sitouttaa asiakkaitaan paljousalennuksella nimeltä sarjalippu, ihan niin kuin HSL irtolippuja halvemmilla kausikorteilla.

Periaatteessa optimihinta on yksilökohtainen, mutta yksilöllinen hinnoittelu olisi kallista järjestää per myyty lippu, eli siinä on suuret transaktiokustannukset. Ja se on sekavaa ostajalle. Tämän takia ne abstrakteimmat kilometrihinnoittelumallit ei toimi, ne on liian monimutkaisia ja kallita toteuttaa. Ja muutenkin tätä hintadifferointia tehdään rajallisin keinoin, varmasti on opiskelijoita jotka maksaisivat mukisematta täyden hinnan, mutta kun hinnoittelu tehdään keskimääräisesti.


Asiasta eteenpäin: ehdotus ei niinkään säästämiseksi vaan lisätulojen hankkimiseksi HSL:lle. Mitäpä jos tarjottaisiin uutta lipputuottetta, kuukausikorttia, joka olisi voimassa ruuhka-aikojen ulkopuolella, puoleen hintaan. Ajatus olisi tässä: linjan kapasiteetti on määriteltävä ruuhkahuipun perusteella, joten käytön lisääntyminen sen ulkopuolella ei lisäisi käytännössä lainkaan liikennöintikustannuksia. Toisaalta opiskelijoiden lisäksi on paljon muitakin vähätuloisia ihmisiä, joilla ei ole varaa ostaa kuukausikorttia. Näillä ihmisillä voisi kuitenkin olla rahaa ostaa kuukausikortti puoleen hintaan ja useinmiten ei-työssäkäyvinä he voisivat helposti ajoittaa matkansa ruuhka-aikojen ulkopuolelle. Siis lisää tuloja ilman menonlisäyksiä.
Tuon voisi minusta toteuttaa alennuksille ryhmille jotka matkustavat ruuhka-ajan ulkopuolella. Eläkeläiset, työttömät ja kotona olevat vanhemmat tulee mieleen.
 
Metroliikenteen alku Vuosaaressa 1994 ja Tikkurilan kaupunkiradan avaaminen 1996 ovat merkinneet Helsingin sisäisessä liikenteessä suurta raideliikenteen palvelutason parantumista.
Tuossa on painovirhe, Lauri. Metroliikenne Vuosaareen käynnistyi elokuun lopulla 1998.
 
Takaisin
Ylös