Miten HSL voisi säästää järkevästi?

Yli 30 metrin vaunu vaatisikin jo sitten isot muutokset infraan kaduilla ja linjaston uusimisen. Käytännössä nykyisiä rataosia ja linjoja lopetettaisiin, koska niillä ei kulje riittäviä matkustajamääriä. Osa näistä pitäisi oikeastaan lopettaa jo nyt, jos halutaisiin optimoida raitioliikenteen taloutta

Jos haluttaisiin optimoida raitioliikenteen taloutta, Töölössä liikennöitäisiin suuremmilla vaunuilla (tai kenties nykyisillä pariajossa) ja harvemmalla vuorovälillä. Jos haluttaisiin optimoida raitioliikenteen taloutta, nopeuttaminen otettaisiin tosissaan edes HKL:ssä.

Jos haluttaisiin optimoida joukkoliikenteen taloutta, Topeliuksenkadulla olisi jo kiskot. Jos haluttaisiin optimoida joukkoliikenteen taloutta, monet asiat olisivat raitiovaunuliikenteen kannalta tässä pitäjässä paremmin.

Nmä HSL:n säästötalkoot osoittavat raadollisella tavalla sen, miten Suomessa säästäminen on aina höyläämistä ja karsimista. Investointi ei voi säästää, vaikka se säästäisi, koska se maksaa. Miten joku, joka maksaa, voi säästää? Ei voikaan, jos toiminta on lyhytjänteistä ja kyse on aina nykyhetkestä tai korkeintaan seuraavasta vuodesta.

Sama typeryys jatkuu vuodesta toiseen ja parinkymmenen vuoden päästä todetaan, ettei vieläkään ole tehty investointeja, jotka olisivat säästäneet itsensä ja enemmän. Parinkymmenen vuoden päästä höyläillään ja karsitaan edelleen - jos nyt on enää jäljellä jotain, mistä höyläillä ja karsia - liikennöidään bussin kokoisilla ratikoilla reipasta hölkkävauhtia ja tuskaillaan, että onpa kallista, pitäisi varmaan lakkauttaa tai vähintään höylätä ja karsia.
 
Jospa luovuttaisiin monimutkaisesta laskennasta ja laskettaisiin tosiaan ihan vaunun pinta-alaa.
Pinta-alalaskenta onkin hyvä periaate, ja hyvin helppokin sikäli, että yksi istumapaikka on noin 1/3 m^2. HKL:n 2007 ohjeen seisomatiheydellä ei edes istuma- ja seisomapaikkojen suhteella ole väliksi.

Tavoitehan meillä on kapasiteettisuhde 2.
Jos sanotaan, että Helsingin tilastoarvoilla ratikkaliikenne on kallista siksi, että yksi ratikkavuoro maksaa 2 kertaa bussivuoron hinnan mutta ratikka ei ole 2 x bussin kokoinen, niin ei se kuitenkaan mene oikein, kun ei käytetä busseille vertailukelpoista keskustaliikenteen kustannusta. Silloin kun bussiliikenne oli osa HKL:ää, siellä oli sellainen kokemus, että bussin ylläpito maksaa suhteessa sen polttoaineenkulutukseen. Esikaupunkiajossa kulutus on 35 L/100 km ja keskusta-ajossa 55 L/100 km. Eli liikenneympäristöllä on merkitystä.

Jos busseilla ryhdyttäisiin ajamaan ratikkalinjoja, oltaisiin jossain muussa kulusuhteessa kuin siinä mikä on nyt tai mihin ollaan menossa laskentatapoja muuttamalla ja raitioliikennettä hidastamalla. Tai sitten, kun HelB:iä ei enää voi pitää tappiollisena ja polkeamssa hintatasoa eli joudutaan maksamaan todellisia toimivan bussiliiketoiminnan hintoja.

Ja toinen osa asiaa on minusta se, että tulevaisuutta varten kai on tarkoitus pohtia eri ratkaisujen potentiaalia eikä lähteä siitä, että aina toimitaan yhtä huonosti kuin joskus ennen. Tosin lienee kai meidän ”erityisolosuhteissa” ennustettava niin, ettei kehitystä tapahdu. Ja tällaista ennustamistahan on nähty, kun hankkeissa aliarvioidaan rakentamiskustannukset menneisyyden perusteella (ei välitetä selvittää nykyajan vaatimuksia) ja jätetään huomiotta itse halutun uuden teknologian kustannukset. Tarkoitan tunnelirakentamista, kuljettajatonta kulunvalvontaa sekä siihen liittyviä välillisiä kustannuksia.

Jos haluttaisiin optimoida raitioliikenteen taloutta, Töölössä liikennöitäisiin suuremmilla vaunuilla (tai kenties nykyisillä pariajossa) ja harvemmalla vuorovälillä. Jos haluttaisiin optimoida raitioliikenteen taloutta, nopeuttaminen otettaisiin tosissaan edes HKL:ssä. ...

Sama typeryys jatkuu vuodesta toiseen ja parinkymmenen vuoden päästä todetaan, ettei vieläkään ole tehty investointeja, jotka olisivat säästäneet itsensä ja enemmän. Parinkymmenen vuoden päästä höyläillään ja karsitaan edelleen - jos nyt on enää jäljellä jotain, mistä höyläillä ja karsia - liikennöidään bussin kokoisilla ratikoilla reipasta hölkkävauhtia ja tuskaillaan, että onpa kallista, pitäisi varmaan lakkauttaa tai vähintään höylätä ja karsia.
Minusta tämä on niin valitettavan totta ja kuvaavaa siitä, mitä tällä seudulla on tehty vuosikymmenet. Ja sitten joku tuleva Espoon kaupunginjohtaja briljeeraa selittämällä, että joukkoliikenne on niin kallista mutta audimiehet ovat kaupungille ilmaisia. Espoon kaupunkihan ei varmaan käytäkään yhtään rahaa katuverkkoon – siellä onkin vain teitä. :) Optimistina toivon, että viime vuosien aikana töihin rekrytoidut nuoret henkilöt jaksaisivat uskoa enemmän itseensä ja siihen, mitä ovat oppineet kuin iäkkäimpien kollegoidensa kokemukseen.

Antero
 
Espoon kaupunkihan ei varmaan käytäkään yhtään rahaa katuverkkoon – siellä onkin vain teitä.

Onhan Espoossa katuja.

Tietääkseni ainoa oikea "kaupunki", jossa ei ole lainkaan katuja, on Toijala => Akaa (olettaen että nykyisessä Akaassa eli Toijalaan lisätyssä Viialassa ei ole katuja). Joka tapauksessa Toijala oli oikeasti kaupunki ilman yhtään katua.

Tämä siis koskee v. 1976 kunnallislain muutosta edeltäneitä "oikeita" kaupunkeja. Nykyäänhän voi vaikkapa Nurmijärvi nimittää itsensä kaupungiksi, jos kunnanvaltuutetut vain niin haluaisivat. Nykyään on varmasti niin, että jossain, vaikkapa Someron kaupungissa ei ole edelleenkään yhtään katua.
 
olettaen että nykyisessä Akaassa eli Toijalaan lisätyssä Viialassa ei ole katuja
Ei pitäisi olettaa. Viialassa oli ja on katuja. Mutta Viiala olikin "Suomen kaupunkimaisin kunta". Toki Viialassa on teitäkin: esimerkiksi Läntinentie on jatke kadulle nimeltä Läntinenkatu.
 
Onhan Espoossa katuja.

Tietääkseni ainoa oikea "kaupunki", jossa ei ole lainkaan katuja, on Toijala => Akaa (olettaen että nykyisessä Akaassa eli Toijalaan lisätyssä Viialassa ei ole katuja). Joka tapauksessa Toijala oli oikeasti kaupunki ilman yhtään katua.

Tämä siis koskee v. 1976 kunnallislain muutosta edeltäneitä "oikeita" kaupunkeja. Nykyäänhän voi vaikkapa Nurmijärvi nimittää itsensä kaupungiksi, jos kunnanvaltuutetut vain niin haluaisivat. Nykyään on varmasti niin, että jossain, vaikkapa Someron kaupungissa ei ole edelleenkään yhtään katua.
Lain näkökulmasta Kirkkotiekin on usein katu, kun sitä ylläpitää kunta. Tampereella puolestaan Viinikankadun pohjoispää oli johonkin 90-luvulle asti osa valtatie 3:a. Siitä en ole ihan varma, miten kunnossapitovastuu menee noilla kaupungin katuverkkoon käytännössä kuuluvilla, mutta kuitenkin maantiestatuksen omaavilla väylillä.

Ei pitäisi olettaa. Viialassa oli ja on katuja. Mutta Viiala olikin "Suomen kaupunkimaisin kunta". Toki Viialassa on teitäkin: esimerkiksi Läntinentie on jatke kadulle nimeltä Läntinenkatu.
Totta muuten: Viiala on huomattavasti tiiviimpi ja urbaanimpi kuin isoveljensä, kuntakeskus Toijala.
 
Takaisin
Ylös