Miksi muut aikuiset sitten kulkisivat joukkoliikenteellä kesäisin vaikka joutuvat maksamaan matkastaan täyden hinnan?
Koska opiskelijoiden tulojousto on suurempi; varaa tuhlata on vähemmän. Lisäksi opiskelijat ovat keskimäärin hyväkuntoisempia ja halukkaampia hyötyliikuntaan.
Opiskelijat muodostavat suuren osan iltaisin ja viikonloppuisin joukoliikenteen matkustajista sekä kesäisin että talvisin. Miksi heidän pitää saada 50 % alennusta siltäkin kaudelta kun he ovat töissä ja tienaavat?
Entä ne opiskelijat, jotka opiskelevat kesän? Heitäkin on; pitääkö heidän sitten marssia jonkun opintosuunnitelman kanssa HSL:n tiskille toukokuussa hakemaan alennuksia? Peritäänkö heiltä alennukset syyskuussa takaisin, jos eivät opiskelleetkaan kesällä?
On sitä paitsi yhdentekevää, myönnetäänkö opiskelijoille 37,5 % alennus koko vuodelle vai 50 % alennus 9 kuukaudelle. Paitsi että edellisessä mallissa lipputulot eivät alene niin paljon, koska kysynnän hintajousto talvisin on varmasti pienempi kuin kesäisin.
Kyse on vain poliittisesta päätöksestä, jossa opiskelijoita tuetaan sosiaalisesti. Ei siitä tule mitenkään epäoikeudenmukaisempaa sillä, että tukea myönnetään myös kesällä. Kulutusmahdollisuudethan ratkaisee keskimääräinen ansiotaso pitkällä aikavälillä. Toisaalta opiskelijoiden kesän ansaintamahdollisuuksiakin rajoitetaan, koska myös kesän opintotuettomina kuukausina saadut ansiot rajoittavat tuen määrää koko vuonna. Kääntyy se ovi siis niinkin päin.
Teekkarikylästä kulkee Espoon sisäisiäkin busseja joila pääsee siltä maailmalle.
Pari ruuhkabussia sekä 10 ja 15. Näiden tärkeät palvelualueet ovat ihan muualla kuin Teekkarikylässä ja niillä kuljetaan myös sinne Otaniemeen päin. Onko mielestäsi relevanttia säästöä se, että joka toinen vuoro voitaisiin kääntää puolen kilometrin päässä TKK:n päärakennuksella?
Asuin aikoinaan itse Lappeenrannan teekkarikylässä ja kämpältäni oli 1 km lähimmälle bussille, kesät talvet.
Luksusta! Silloin kun minä olin nuori, jouduin hiihtämään kolmemetrisessä hangessa 57 kilometriä kouluun joka päivä. Jos siis venäläiset eivät olleet sitä polttaneet. Ja niin edelleen.
Mistä muista maailman autokaupungeista vielä voitaisiin ottaa mallia, jotta Helsinginkin joukkoliikenteen taso saataisiin mahdollisimman tehokkaasti ajettua alas? Tämän keskustelun kannalta ei ole relevanttia ottaa esimerkiksi huonosti toteutettuja ratkaisuja vieläpä täysin erityyppisessä kaupunkirakenteessa ja keskisuuressa maakuntakaupungissa.
