Sivu 11 / 16 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 789101112131415 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 151-165/226

Viestiketju: Raidekerroin

  1. #151
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6469

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Matka siis tarkoittaa matkaa yhteen suuntaan. Kun käyt kaupassa, tulee 2 matkaa, esimerkkinä vain.
    Tämä onkin ihan loogista, sillä esim. juuri kauppamatka voidaan tehdä eri suuntiin eri tavoin: kävellään kauppaan, mutta tullaan raskaiden kassien kanssa ratikalla kotiin. Tai mennään aamu-unisena bussilla töihin ja kävellään iltapäivällä parin kilometrin matka kotiin. Jne.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  2. #152

    Liittynyt
    30.06.2005
    Sijainti
    Helsinki, Hamina
    Viestejä
    655

    oletus Vs: Raidekerroin

    Itse luulin 3 - 4 matkaa keskivertopesoonalla per vuorokausi tarkoittavan matkoja jollain liikennevälineellä ja vielä niin, että esimerkkinä Pihlajistosta bussilla R-torille ja sieltä kävelymatka Aleksille Stokkan pysäkille ja edelleen skurulla Skattalle olisi vasta yksi matka, vaihtoehtona olisi esimerkiksi ollut taksimatka vaihdotta Pihlajistosta perille. Jos kaikki kävelytripit luetaan omiksi matkoikseen, niin aamulla käyn lähikaupassa ruokaostoksilla ja sitten huomaan unohtaneeni keskikaljat ja käyn uudestaan. Sitten päivällä saan kirjeen valmiiksi ja vien sen postilaatikolle. Iltapäivällä käyn lähikioskilla lottoamassa ja illalla vielä lähipubissa, niin tässä olisi jo kymmenen matkaa vai kuinka. Välillä käyn kävelylenkilläkin, jonka pituus on enemmän kuin äskeiset kymmenen matkaa yhteensä, niin paljonko matkasaldoni kasvaa.
    antti

  3. #153
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3272

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Poikittaisen joukkoliikenteen tarjonnan puutteesta on puhuttu jo yli 20 vuotta, joten ei liene ihme, että ensimmäinen linja saa runsaasti matkustajia.
    Onhan poikittaislinjoja ollut Helsingissä ja seudulla jo pitkään - 51, 52, 54, 57, 58, 59, 78, 79, 79V, 502, 503, 510, 512, 522 jne. 550 on esimerkki siitä, miten bussia sopivalla tavalla kehittämällä saadaan matkustajat käyttämään sitä. 550 on toki esimerkki siitäkin, että vahvimmat tuolla tavoin kehitetyt bussilinjat on jossain vaiheessa aika päivittää raitiolinjoiksi. Siksikin on mielenkiintoista, että raitioliikenteen puolestapuhujat väheksyvät ratkaisua, joka toimii raitioliikenteen kannalta parempana markkinoijana kuin oikeastaan moni muu asia konsanaan...

  4. #154
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7538

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Onhan poikittaislinjoja ollut Helsingissä ja seudulla jo pitkään - 51, 52, 54, 57, 58, 59, 78, 79, 79V, 502, 503, 510, 512, 522 jne.
    Myöntänet itsekin, että tuon luettelon linjat ovat enimmäkseen kaupunki- tai lähiörakenteessa kiemurtelevia enempi tai vähempi paikallisia ja lyhyitä verrattuna 550:iin. 550 on seudullinen pitkä linja joka toimii joukkoliikenteenä samaan tapaan kuin kehätiet autoilulle. Ja 550:n suosio perustuu siihen, että se on sellaista joukkoliikennetarjontaa, joka on kokonaisuudessaan puuttunut.

    550:ssä on toteutettu raideliikenteelle tyypillisiä ominaisuuksia, jotka ovat tuttuja myös raideliikennettä jäljittelevissä BRT-järjestelmissä. Siten 550:ssä vaikuttaa raidekerroin #2, joka parantaa sen houkuttelevuutta. Esimerkiksi 550:n keskinopeushan on nyt suunnilleen tupla siihen nähden, miten bussit etenevät taajamissa muun liikenteen häiritseminä.

    Edellä olevista syistä seuraa myös se, että 550:llä on tyypillisesti kolmet matkustajat kun seudun bussilinjoilla on yleensä vain yhdet matkustajat. Tämä lisää tietenkin käyttäjämäärää, mutta ei käyttöä suhteessa linjan pituuteen. Karkeasti ottaen on niin, että esikaupunki-keskusta -linjalla matkustetaan keskimäärin noin 70 % linjan pituuden mittaisia matkoja kun 550:llä matkan pituus on keskimäärin noin kolmannes linjan pituudesta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Itse luulin 3 - 4 matkaa keskivertopesoonalla per vuorokausi tarkoittavan matkoja jollain liikennevälineellä ja vielä niin, että esimerkkinä Pihlajistosta bussilla R-torille ja sieltä kävelymatka Aleksille Stokkan pysäkille ja edelleen skurulla Skattalle olisi vasta yksi matka, vaihtoehtona olisi esimerkiksi ollut taksimatka vaihdotta Pihlajistosta perille. Jos kaikki kävelytripit luetaan omiksi matkoikseen, niin aamulla käyn lähikaupassa ruokaostoksilla ja sitten huomaan unohtaneeni keskikaljat ja käyn uudestaan.
    Kyllä ja ei. Jos matkasi alkaa kodistasi ja matkan kohde on Skatta, se on yksi matka, joka vain muodostuu matkaketjusta kävely-bussi-kävely-ratikka-kävely. Tällöin olet tehnyt yhden matkan, johon sisältyy vaihto välineestä toiseen, kaksi nousua liikennevälineeseen sekä liityntäkävelyt. Tämä on vertailukelpoinen matka siihen, että kävisit Pihlajistosta autolla Skattalla, joka olisi myös yksi matka kävely-auto-kävely. Tähän matkaan sisältyy yksi nousu liikennevälineeseen ja ei sisälly vaihtoa.

    Jos käyt kaupassa ja unohdat jotain ja käyt sitten uudestaan, teet uuden matkaparin. Jos kauppa on vaikka 500 metrin päässä, voit ehkä kävellä tai ajaa autolla. Kummassakin tapauksessa teet matkan, kulkutapa vain vaihtuu. Ja edelleen, erillisiä matkoja ovat kaikki muutkin mainitsemasi, eli käynti postilaatikolla, kioskilla ja pubissa. Jos vielä käyt kuntolenkilläkin, sekin on matka, jolla on merkitystä, koska silloin kuormitat myös liikenneverkkoa.

    Matkan käsite liikennetekniikassa on liikennejärjestelmän kuormitusyksikkö. Matkan tulee olla vertailukelpoinen eri kulkutapojen kesken siten, että voidaan suunnitella ja laskea liikenneverkon kuormitusta sen perusteella, minkälaisia tarpeita ihmisillä on liikenteen käyttämiseen. Olennaista on, että on jokin syy, joka kuormittaa liikenneverkkoa. Se syy voi olla vaikka ostoksen unohtaminen. Ei siinä vaikuta se, onko unohtaminen fiksua, tarpeellista tai suunnitelmallista vaan se, että sellaista tapahtuu tietty määrä, ja sekin kuormittaa liikenneverkkoa.

    Antero

  5. #155
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1459

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut antti Näytä viesti
    Iltapäivällä käyn lähikioskilla lottoamassa ja illalla vielä lähipubissa, niin tässä olisi jo kymmenen matkaa vai kuinka.
    On.

    "Matka on siirtymistä paikasta toiseen, esimerkiksi kotoa kauppaan tai työpaikalle. Meno ja paluu ovat erillisiä matkoja. Matkoiksi luetaan kaikki matkat, myös lyhyet, jos ne ulottuvat pihapiirin ulkopuolelle. Pihapiiri voi tarkoittaa vastaajan oman kodin pihapiiriä tai muuta sen hetkistä oleskelupaikkaa.

    Matkoiksi ei lasketa liikkumista omassa pihapiirissä tai tilalla eikä ammattiautoilijoiden ja muiden liikennevälineissä työskentelevien työssään tekemiä matkoja."

    Lähde: Henkilöliikennetutkimus 04 - 05. Tutkimukseen osallistuvat pitävät näissä yleensä matkapäiväkirjaa esimerkiksi viikon ajan, jotta matkat saadaan kirjattua.

  6. #156
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut antti Näytä viesti
    Itse luulin 3 - 4 matkaa keskivertopesoonalla per vuorokausi tarkoittavan matkoja jollain liikennevälineellä
    Matkan käsitettä on tässä jo selvennetty mutta vielä tarkemmin:
    - Matka liikennetutkimuksessa on miten tahansa tehty matka määränpäästä määränpäähän, esimerkiksi kotoa töihin, töistä kauppaan ja kaupasta kotiin. Matka töistä kotiin kaupan kautta muodostaa kaksi matkaa. Vapaa-ajan matkat ovat yhtä lailla matkoja kuin muutkin, olivat ne sitten lenkkejä tai pubimatkoja. Lenkki on tietysti matka kotoa kotiin, jollei lenkillä käydä jossain muussa kohteessa.
    - Matka ei riipu kulkuvälineestä. Kävellen tai pyörällä tehdyt matkat ovat matkoja siinä missä muutkin.
    - Matka, jolla liikutaan useammalla kulkuvälineellä on yksi matka, vaikka se olisi esimerkiksi 500 m kävelyä bussille, junamatka ja 1,5 km pyörämatka asemalta kotiin.
    - Kyselyinä tehdyissä liikennetutkimuksissa havaittu keskimääräinen matkamäärä on 3-4 matkaa vuorokaudessa. Tässä kannattaa huomioida, että esimerkiksi vanhukset, liikuntarajoitteiset tai sairaat saattavat esimerkiksi olla poistumatta kotoaan useitakin päiviä, vaikka pystyisivätkin poistumaan kotoaan. Monet muutkin ihmiset ovat varsin passiivisia, ja lisäksi esimerkiksi vapaapäivinä saatetaan tehdä vähemmän matkoja kuin työpäivinä.

    Raideliikenteen toteuttamisen yhteydessä havaittu joukkoliikennematkojen määrän lisääntyminen on yleensä pääosin matkojen siirtymää muista kulkumuodoista joukkoliikenteeseen. Tyypillisesti jokin osa matkoista siirtyy autoliikenteestä, mutta tyypillistä on myös siirtymä kävelymatkoista joukkoliikenteeseen.

    Kulkuyhteyksien paraneminen johtaa myös matkojen luonteen muuttumiseen. Useissa kaupungeissa parantunut joukkoliikenne on esimerkiksi johtanut siihen, että käydään raitiovaunulla tai paikallisjunalla keskustassa ostoksilla sen sijaan, että ajetaan autolla liikekeskukseen.

  7. #157

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5420

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    - Kyselyinä tehdyissä liikennetutkimuksissa havaittu keskimääräinen matkamäärä on 3-4 matkaa vuorokaudessa. Tässä kannattaa huomioida, että esimerkiksi vanhukset, liikuntarajoitteiset tai sairaat saattavat esimerkiksi olla poistumatta kotoaan useitakin päiviä, vaikka pystyisivätkin poistumaan kotoaan. Monet muutkin ihmiset ovat varsin passiivisia, ja lisäksi esimerkiksi vapaapäivinä saatetaan tehdä vähemmän matkoja kuin työpäivinä.
    Tarkoitatko liikennetutkimuksilla tässä tapauksessa sellaista kattavaa jossa valitaan satunnainen otos henkilöitä jotka parin viikon aikana pitävät yllä päiväkirjaa matkoistaan ja palauttavat sen sitten? Tälalisissa tutkimuksissa piilee sellainen vaara että kaikki valitut henkilöt eivät täytä sitä ja tulos voi valehdella hieman. Sitten on lisäksi sellaisia jotka eivät vastaa aivan rehellisesti jne. Meille kotiin tulleista eri aiheisista tutkimuksista, jos ne tulee vaimon nimiin niin hän ei koskaan vastaa niihin, mutta antaa ne minulle ja minä saan täyttää. Tästäkin aiheutuu virhe koska jos tutkimuskeen osallistuu väärä henkilö, vaikka samasta perheestä, niin se voi vääristää kanssa.

    Joka tapauskessa varmin indikaattori raidekertoimen olemassaolosta on se että jos bussiyhteys korvataan raideyhteydellä ja nousujen määrä kasva niin silloin se on todistettu olevansa olemassa.

    t. Rainer

  8. #158
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Raidekerroin

    Kaikkiin tutkimuksiin liittyy vääristymää, ei mahda mitään. Liikennetutkimuksissa otanta on sen verran suuri, että vääristymä ei ole kovin suuri.

  9. #159
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3272

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Ja 550:n suosio perustuu siihen, että se on sellaista joukkoliikennetarjontaa, joka on kokonaisuudessaan puuttunut. 550:ssä on toteutettu raideliikenteelle tyypillisiä ominaisuuksia, jotka ovat tuttuja myös raideliikennettä jäljittelevissä BRT-järjestelmissä. Siten 550:ssä vaikuttaa raidekerroin #2, joka parantaa sen houkuttelevuutta. Esimerkiksi 550:n keskinopeushan on nyt suunnilleen tupla siihen nähden, miten bussit etenevät taajamissa muun liikenteen häiritseminä.
    Tämähän koko Bussi-Jokerin idea juuri onkin. Ja samaa ideaa tietenkin toteutetaan vastaavissa, mutta raskaammin kuormitetuissa raideversioissakin. Koko keskustelun pointtihan juuri se, että tällainen "Stomlinje" voidaan tehdä linja-autopohjaisestikin. Ja sellaisilla linjoilla on mielenkiintoinen taipumus houkutella matkustajia.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Kyllä ja ei. Jos matkasi alkaa ...
    En ole selostanut mitään matkoistani tässä ketjussa. Joten jos vastaat vaikkapa antti-nimimerkille, niin laita ystävällisesti oikea nimi siteerauksen yhteyteen.

  10. #160
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Koko keskustelun pointtihan juuri se, että tällainen "Stomlinje" voidaan tehdä linja-autopohjaisestikin. Ja sellaisilla linjoilla on mielenkiintoinen taipumus houkutella matkustajia.
    Tästä ei liene kiistaa. On hyvin tiedossa ja tuotu esille myös tässä ketjussa, että myös bussipohjaisen joukkoliikenteen parannukset lisäävät matkamääriä.

    Sen sijaan seuraavista asioista lienee enemmän keskustelunaihetta:
    - Bussipohjaisissa järjestelmän parannuksissa matkamäärien lisäys on ollut suuruusluokkaa 5-30%/ linja kun raitiotieparannuksissa lisäys on ollut suuruusluokkaa 20-80%/linja ja 50-100%/järjestelmä.
    - Bussipohjaisen järjestelmän kapasiteetti on raideliikennettä pienempi.
    - Bussipohjaisen järjestelmän infrakustannuksia ei yleensä esitetä paikkansapitäväksi, kun kustannustietoa bussin infrasta ei ole.
    - Bussi-Jokerin tyyppisissä panostuksissa on kyseenalaista, oliko "runkobussi" tarpeeton ja virheellinen välivaihe, kun matkamäärät edellyttäisivät raideliikennettä.

  11. #161
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3272

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Sen sijaan seuraavista asioista lienee enemmän keskustelunaihetta:
    - Bussipohjaisissa järjestelmän parannuksissa matkamäärien lisäys on ollut suuruusluokkaa 5-30%/ linja kun raitiotieparannuksissa lisäys on ollut suuruusluokkaa 20-80%/linja ja 50-100%/järjestelmä.
    Tästähän on ollut aiemminkin puhetta, että raiteisiin on järkevää panostaa silloin, kun kysyntä oikeasti perustelee raideliikennettä. Kun matkustajavirrat nousevat tietyn rajan yli, liikennöinti busseilla ei ole enää taloudellisesti perusteltua. Helsingin säteittäissuuntaisilla väylillä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on jo nyt niin korkea, että sinne ei ole yhtä kipeää tarvetta rakentaa raitiotieyhteyksiä kuin esimerkiksi poikittaisliikenteeseen (olettaen että modernein periaattein toteutettu raitiotieyhteys nostaa kulkumuoto-osuutta jonkin verran enemmän kuin korotetun profiilin bussi). Rahaa on kuitenkin vain rajallisesti, joten raidehankkeita joudutaan priorisoimaan ja valitettavasti entistä useammin korvaamaan halvemmilla ratkaisuilla. Viimeksi mainittu on poliittisesti yhä helpompaa, kun viimein on tiedostettu, että "raidekerroin" saavutetaan vaivattomasti ilman oikeita raiteitakin.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    - Bussipohjaisen järjestelmän kapasiteetti on raideliikennettä pienempi.
    Eiköhän tämä ole ensimmäisiä asioita, jotka kuuluvat sarjaan itsestäänselvyydet.

  12. #162
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Rahaa on kuitenkin vain rajallisesti, joten raidehankkeita joudutaan priorisoimaan ja valitettavasti entistä useammin korvaamaan halvemmilla ratkaisuilla. Viimeksi mainittu on poliittisesti yhä helpompaa, kun viimein on tiedostettu, että "raidekerroin" saavutetaan vaivattomasti ilman oikeita raiteitakin.
    Ilman oikeita raiteita ei koskaan saavuteta raideliikenteen kapasiteettia eikä matkamääriä.

    Runkobussijärjestelmät eivät ole "vaivattomia" toteuttaa, vaan ne vaativat asiallisesti toteutuakseen usein enemmän osaamista kuin raitiotiet. Tässä on pahana ongelmana se, että Suomessa joukkoliikenneosaaminen on yleisesti heikkoa.

    Suomessa kaadetaan liikenteessä rahaa kankkulan kaivoon kymmeniä-satoja miljoonia euroja vuodessa mm:
    - Noin 800 km mittaisen moottoritieverkon ylläpitoon kun ehkä 1/4-1/5 ko. verkosta olisi tarpeen nykyisen standardin moottoriteinä, lopulla riittäisi keveämpi standardi, esimerkiksi ohituskaistoin ja eritasoliittymin varustettu valtatie
    - Noin 7,5-8 Me / v Lahden Z-junien tukeen, kun fiksusti organisoituna ko. liikenne ei tarvitsisi liikennöintitukea lainkaan.
    - xx Me / v VR yhtymän yksinoikeuden vaatimiin muihin tukiin.
    - Helsingin seudun tarpeettoman raskaisiin raideliikenneratkaisuihin
    - Autopaikan järjestämiseen kaikille aikuisille asukkaille, työntekijöille ja asiakkaille lukuunottamatta Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskeisimpiä alueita (maksaa noin 5000 - 50 000 e / autopaikka).

    Kuten edellä totesin: Suomella on rikkaana maana varaa toteuttaa haluttaessa kaikki sellaiset linjat raitiotienä, joilla on nyt kysyntä 10 minuutin vuorovälille telibussina.

    ---------- Viesti lisätty kello 14:40 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:38 ----------

    Vielä edelliseen: Ei ole lainkaan oikeutettua väittää runkobussityyppisiä ratkaisuja raideliikennettä halvemmiksi niin kauan kuin infran investointi- ja ylläpitomenot eivät ole samantasoisesti selvillä.
    Yleensä väitteet bussiliikenteen infran halpuudesta perustuvat sellaisiin arvioihin, joissa Helsingin sisääntuloväylien, Tampereen Hämeenkadun, Itsenäisyydenkadun ja Hatanpään valtatien sekä Turun keskustan bussikaistat ja -kadut arvioidaan ilmaisiksi.

    ---------- Viesti lisätty kello 14:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:40 ----------

    Rahanmenosta vielä se, että kannattanee huomioida, että useissa Saksan kaupungeissa, joissa kaikki tiiviisti rakennetut alueet on katettu raideliikenteellä, joukkoliikenteen subventio koskee vain infraa eli liikennöinti on itsekannattavaa. Näin esimerkiksi Helsingin kokoluokan Düsseldorfissa tai Turun ja Tampereen kokoluokan Freiburgissa.

    HSL-alueella joukkoliikenteen puhdas liikennöintituki on tasoa noin 200 miljoonaa euroa. Tästä melkoinen osa menee a) VR-Yhtymän yksinoikeuden tukeen ja b) sellaisten yhteyksien hoitamiseen linja-autolla, jotka olisi tehokkaampaa hoitaa raideliikenteellä.

    200 miljoonaa euroa / v vastaa 5% säännöllä 4000 miljoonan euron investointia. Eli: Helsingin seudulla kannattaisi investoida 4000 miljoonaa euroa raiteisiin, jos sillä saataisiin liikennöinti itsekannattavaksi.

    4000 miljoonalla eurolla saataisiin 400-800 km "keveitä" raiteita.

  13. #163

    Liittynyt
    31.01.2006
    Viestejä
    2686

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Rahaa on kuitenkin vain rajallisesti, joten raidehankkeita joudutaan priorisoimaan ja valitettavasti entistä useammin korvaamaan halvemmilla ratkaisuilla. Viimeksi mainittu on poliittisesti yhä helpompaa, kun viimein on tiedostettu, että "raidekerroin" saavutetaan vaivattomasti ilman oikeita raiteitakin. Eiköhän tämä ole ensimmäisiä asioita, jotka kuuluvat sarjaan itsestäänselvyydet.
    Heh. Meillä on nyt esimerkiksi Helsingin osalta 17,5 miljoonan reikä HSL:n rahoituksessa. Et ikinä arvaa minkä liikennevälineen kustannukset ovat kasvaneet rajusti. Jostakin olen metroihmistenkin kanssa samaa mieltä, nykyisen kaltainen bussien osuus ei yksinkertaisesti ole taloudellisesti kestävä, ei nyt eikä varsinkaan jatkossa.

    Sikäli kun vertailukelpoista tietoa Helsingissä on niin mitään perusteita olettaa että bussiväylät on yhtään sen halvempia kuin ratikkakiskot ei ole, pikemminkin jopa päinvastoin. Esimerkiksi Vallilanlaakso.

    Jos puhutaan tilan ottamiselta muulta liikenteeltä, niin Helsingiin on kantakaupungissa saatu aikojen saatossa tapeltua ratikoille omat kaistat. Vastaavasti eristetyille bussikaistoille ei vaan käytännössä oikein ole tilaa, samoista kapeista kaduista tappelee autojen lisäksi myös fillarit, jalkakäytäviäkin haluttasiin leventää, jne. Liittenä kuva mistä näkyy Helsingin bussiliikenteen hitaimmat osuudet, Luotettavuuden kehittäminen rapparista. Lisäys: Nuo on siis aikataulun mukaisia, todellisuudessa esim. koko Rautatientori - Kurvi on alle 15km/h.

    Lähiöissä voidaan toki maalata kaistoja katuihin, ja näin on olennaisin osin jo tehty. Tuosta vaan ei ole juuri mitään hyötyä kun muutenkaan ruuhkat eivät siellä ole kummoisia, ja isommista rakenteellisissa investoinneissa ei matkustajamäärät huomioonottaen taas yleensä ole järkeä.

    Tämä on se BRT:n ongelma. Meidän palkkatasollamme (joka vielä nousee pääsääntöisesti muita kustannuksia nopeammin) se ei kannata isoilla matkustajamäärillä, pienillä matkustajamäärillä taas ei kannata tehdä isompia investointeja ihan kunnolla erillisiin väyliin.

    Tottakai parempi bussi kerää enemmän matkustajia kuin huonompi bussi, ei kai sitä kukaan kiistä. Tämä vaan on eri asia kuin raidekerroin.
    Liitetyt kuvat Liitetyt kuvat  
    Viimeisin muokkaaja teme; 07.09.2010 kello 15:03.

  14. #164
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3272

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Heh. Meillä on nyt esimerkiksi Helsingin osalta 17,5 miljoonan reikä HSL:n rahoituksessa. Et ikinä arvaa minkä liikennevälineen kustannukset ovat kasvaneet rajusti.
    Olisiko ehkä jo korkea aika tehdä jotain sille liikennemuodolle? Totta ihmeessä linja-autojen korkeaa kustannustasoa voi ilkkua, kun liikennemuoto on tarkoituksellisesti laitettu kulkemaan toinen käsi ja toinen jalka irtihakattuina ja toinen silmä puhkottuna. Ei tilanne sillä parane, että tilalle hankittaisiin ylimitoitettu liikennemuoto. Silloin vain mentäisiin entistä syvemmälle suohon.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut teme Näytä viesti
    Tottakai parempi bussi kerää enemmän matkustajia kuin huonompi bussi, ei kai sitä kukaan kiistä. Tämä vaan on eri asia kuin raidekerroin.
    Miten mahdatkaan määritellä "paremman ja huonomman bussin"? Jos verrataan tavallista bussilinjaa Stomlinje-tyypin bussilinjaan, niin kysymyshän on juurikin ilmiöstä, jota kuvataan ilmaisulla raidekerroin. Ketjussa on kuvattu asiaa termillä raidekerroin #2.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Ilman oikeita raiteita ei koskaan saavuteta raideliikenteen kapasiteettia eikä matkamääriä.
    Kerro nyt varmuuden vuoksi vielä pari kertaa tuo itsestäänselvyys, ettei se keneltäkään pääsisi menemään ohi... Asia nyt sattuu olemaan niin, että raideliikenteen kapasiteettia ei tule rakentaa vain kapasiteetin takia, vaan todellisen tarpeen takia. Kun tarvetta sellaiselle kapasiteetille oikeasti on, silloin toki raideyhteys tulee perustaa.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Suomella on rikkaana maana varaa toteuttaa haluttaessa kaikki sellaiset linjat raitiotienä, joilla on nyt kysyntä 10 minuutin vuorovälille telibussina.
    Tuollaisia telibussilinjoja ei muuten edes Helsingissä ole monta. Raitiolinjan kannattavuusrajana pidetään ainakin Keski-Euroopan suunnalla 30 000 matkustajaa per vuorokausi.

  15. #165
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    liikennemuoto on tarkoituksellisesti laitettu kulkemaan toinen käsi ja toinen jalka irtihakattuina ja toinen silmä puhkottuna.
    Jos tuollaista vertausta käyttää Helsingin busseista, olisi Helsingin raitioteille oikea vertaus kai kaikki raajat irti hakattuna ja molemmat silmät puhkottuna.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Kun tarvetta sellaiselle kapasiteetille oikeasti on, silloin toki raideyhteys tulee perustaa.
    Helsingin seudulla nähdäkseni relevantti tavoite olisi, että kaikilla tiiviisti rakennetuilla alueilla olisi raideyhteys. Kapasiteettitarve on myös suhteellista, kuten tässä on moneen kertaan todettu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Tuollaisia telibussilinjoja ei muuten edes Helsingissä ole monta.
    Ei linjoja, mutta korridoreja on.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Raitiolinjan kannattavuusrajana pidetään ainakin Keski-Euroopan suunnalla 30 000 matkustajaa per vuorokausi.
    Riippunee "keski-Euroopan" määritelmästä. On myös määritelmiä jotka lähtevät noin 1000 matkasta/ruuhkatunti eli noin 8000-10000 matkaa / vrk.

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •