Sivu 14 / 16 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 410111213141516 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 196-210/226

Viestiketju: Raidekerroin

  1. #196

    Liittynyt
    16.10.2007
    Viestejä
    148

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Yhdellä kaistalla bussiliikenteen maksimi kapasiteetti on yksi bussi puolen minuutin välein. Silloin ei kyllä ajeta enää kovin suurella nopeudella, mutta jos otetaan maksimikokoinen bussi, kapasiteetti on 19.000 hlö/h suuntaan (itämetro kuljettaa maksimissaan noin 12.000 hlö/h). Raitiovaunun liikennöinti tulee bussia halvemmaksi kuitenkin jo 1500–2000 matkustajan paikkeilla, riippuen tietenkin siitä, miten bussi- ja raitioliikenne järjestetään.
    Nyt on oikeastaan pakko kysyä vähän referenssiä tuolle metron max käyttäjämäärälle. Nimittäin tuossa mainittu 12 000 hlö/h tuntuu aikas ohuelta määrältä.

    Nimittäin HKL anttaa metromatkustaja määräksi rapian 57 miljoonaa matkaa vuodessa, joka tarkoittaa noin 160 000 matkustajaa vuorokaudessa, joka tekee jokaiselle liikennöintitunnille noin 10 000 matkustajaa, mikäli se jakaantuisi tasaisesti.
    En tiedä varmasti sanoa, mutta väittäisin silti, että arkiliikenne on matkustajamäärällä ehkä 20% suurempaa kuin viikoloppuisin, joka tekisi karkeasti 170 000 matkaa vuorokaudessa arkisin ja jos metroon pätee tuo 12% sääntö huipputunnin osalta (jonka käsityksen saa tätä ketjua lukiessa liikennevälineestä riippumatta) niin puhutaan karkeasti 19-21000 matkustajan määrästä huipputunnille.

    Eihän tämä tosin ole tuplasti enemmän kuin asiantuntian antama luku, mutta ei kaukanakaan siitä enää. Jokatapauksessa edellämainitut luvut kertovat sen, että annettu 12 000 hlö/h on virheellinen. Onko virhe tarkoitushakuinen on eriasia, mutta joku voi sellaisen kuvan saada. Näin koska toisaalla sama luvun antaja kritisoi metroa voimakkaasti perustein, jotka ainakaan mulle eivät ole niin selvät ja samanaikaisesti kehuen raitiotiejärjestelmää, jonka perusteet eivät niin ikään ole täysin minulle auenneet.

    Näistä luvuista (joo joo menee ja on oikeastaan kokoajan ollutkin OffTopic, anteeksi siitä) ja omia muisteluita kaivaessani sekä tässä mm. ketjussa käytettyä laskukaavaa hyväksi käyttäen olen tullut johtopäätökseen jonka Anterokin tuossa sanoo. Bussin kannttavuus suhteessa raitiolinjaan loppun tuossa 1500-2000 matkustajan tietämissä (linjasta riippuen) per huipputunti. Edelleen yhdestä kannattavuuslaskelmasta olen saanut käsityksen, että kansanvälisesti on tunnustettu raitolinjan kannattavuus suhteessa metrolinjaan loppuu noin 16000 hlö/h kohdalla (edelleen linjasta ja liikenne ympäristöstä riippuen). Jälkimmäisenkin luvun täkäläinen metro vaikuttaisi ylittävän tällöin karkeasti neljänneksellä.

  2. #197

    Liittynyt
    15.08.2008
    Viestejä
    1957

    oletus Vs: Raidekerroin

    Itämetron matkustajamäärää ja kannattavuuskynnyksiä miettiessä kannattaa muistaa, että itämetron vaihtoehto ei ole yksi itäratikka, vaan useampia. Jo kaksi itäratikkaa jakavat kuormaa sen verran, että nykyiset matkustajamäärät saadaan palveltua hyvin samalla kun suuri osa liityntäliikenteestä voidaan leikata lyhyemmäksi tai kokonaan pois.

    Kolmannella itäratikalla, joka pysähtyisi erittäin harvakseltaan Itäväylän varressa voitaisiin saada hieman kauempaa tulevatkin palveltua järkevällä matka-ajalla kantakaupungista. Itse kyllä haaveilisin tässä kohtaa lähijunasta aina Porvooseen.

    Östersundomin selvityksistä käy ilmi, että rakennuskustannuksiltaan kolme itäratikkaa vastaavat suurin piirtein ja hyvin karkeasti yhtä itämetroa. Suunnilleen yhtä hyvät tulokset matkustajakapasiteetiltaan oltaisiin siis saatu molemmin ratkaisuin.

  3. #198

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Teme444 Näytä viesti
    niin puhutaan karkeasti 19-21000 matkustajan määrästä huipputunnille.
    Niin, ja kun jaat sen kahdella, saat matkustajat yhteen suuntaan, jota Anterokin varmasti tarkoitti, kun puhui busseistakin vain yhteen suuntaan. Ja koska metron kuormitus on painottunut ruuhkasuuntaan, päästään sitten noin 12 000 matkustajaan ruuhkasuuntaan ja loput sitä vastaan.

  4. #199

    Liittynyt
    16.10.2007
    Viestejä
    148

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Niin, ja kun jaat sen kahdella, saat matkustajat yhteen suuntaan, jota Anterokin varmasti tarkoitti, kun puhui busseistakin vain yhteen suuntaan. Ja koska metron kuormitus on painottunut ruuhkasuuntaan, päästään sitten noin 12 000 matkustajaan ruuhkasuuntaan ja loput sitä vastaan.
    Toki noin voi olla. Kertonee tämän itse jos noin todella on. Kuitenkin oma käsitykseni on, että tuo kuormituslaskelma kannatavuuden suhteen on tehty nimen omaisesti kokonaiskuormituksen suhteen tietyllä reittiosalla reitin huipputunnilla, ei yhden suunnan. Näin ainakin oli silloin kun viimeeksi jouduin olemaan tekemisissä noiden kannatavuusrajojen kanssa. Siinä tosin oli kyse radan sähköistyksestä ja se oli rahtiliikenteen puolella, mutta aika kornilta tuntuu äkisti, että kannattavuusrajat laskettaisiin ja esitettäisiin tyystin eri metodein henkilö ja rahtiliikenteessä. Tosin Suomessa aika ajoin törmää sellaisiin suunnittelukukkasiin ettei hevin usko maailmalla.

    Toisaalta jos otetaan tuo keskiarvoluku 20 000 ja sillä saataisiin nuo määrät aikaan, niin suhde olisi 2:3 ja se tuskin toteutuu todellisuudessa. Ainakin oma näppituntuma suurilta asemilta, lähinnä Rautatientori ja Kamppi, kertoisi suhteen olevan lähempänä 1:4, Itäkeskuksessa tuo 2:3 onkin varmasti lähellä totuutta.

    Edit: Toki rahtiliikenteessä on tietyllä tavalla helpompi toimia ja käyttää jopa hetkellisesti maksimikapasiteettiä tietyllä pätkällä tiettyyn suuntaan ilman kokonaistaloudellisuuden paljoa siitä kärsivättä, jos muissa reunaehdoissa voidaan joustaa (esim. aikataulu).
    Viimeisin muokkaaja Teme444; 16.09.2010 kello 20:54. Syy: Lisäys

  5. #200

    Liittynyt
    05.03.2009
    Viestejä
    789

    oletus Vs: Raidekerroin

    ->M100 junayksikköön mahtuu 130 ihmistä istumaan. Sovitaan että seisomaan mahtuu saman verran. Helsingin laituripituuksilla M100:a mahtuu ajamaan kolmen yksikön junina. Kolmen yksikön junaan mahtuu osapuilleen 800 ihmistä. Junia kulkee reittioppaan mukaan perjantaina neljästä eteenpäin kerran neljässä minuutissa. Tunnissa siis 15 junaa. Tästä saadaan, että kapasiteetti on 12000 henkilöä tunnissa suuntaansa.

    Mulla ei ole käryä, että voidaanko junia ajaa tiheämmin, enkä ole varma, että mahtuuko niihin vaunuihin enemmän seisomaan kuin istumaan, mutta kyllä tuo 12000 ihmistä tunnissa on ainakin nopean guuglauksen perusteella suuruuslukuna oikealla pallokentällä.

    Matkoja voidaan toki tehdä tunnissa enemmän kuin 12000 yhteen suuntaan, koska kaikki eivät matkusta linjan päästä päähän. Heilurilinjoilla, kuten metro, matkoja tehdään yleensä paljon enemmän kuin on linjan teoreettinen kapasiteetti. Sama pätee busseihin ja raitiovaunuihin. Silti joukkoliikennevälineen kapasiteetti ilmoitetaan edellä mainitulla tavalla, enkä kyllä äkkiseltään keksi, että miksi se pitäisi ilmoittaa jotenkin muuten.

    Mitä tulee Helsingin metron kritiikkiin, niin tavallaan se menee yli. Metrossa toki on paljon ongelmia, mutta suurimmat eivät liity itse liikennevälineeseen, vaan maankäyttöön asemien ympäristössä. Pähkinänkuoressa: jos ei haluta rakentaa kerrosneliöitä, on sanoinkuvaamattoman typerää rakentaa raskasraidetta (maan alle). Mutta maassa maan tavalla ja Helsingissä ihmiset kerätään metroon pitkin peltoja liityntäliikenteellä. Jos viitsii vähän perehtyä liikennesuunnitteluun, niin ymmärtää suhteellisen helposti, kuinka hölmöläismäistä toiminta on.

  6. #201

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Teme444 Näytä viesti
    Kuitenkin oma käsitykseni on, että tuo kuormituslaskelma kannatavuuden suhteen on tehty nimen omaisesti kokonaiskuormituksen suhteen tietyllä reittiosalla reitin huipputunnilla, ei yhden suunnan.
    En ymmärrä, mitä järkeä siinä olisi. Tarjottavan kapasiteetin eli kustannukset määrää huippukuorma yhteen suuntaan. Se ei kauheasti täydestä vaunusta jäävää matkustajaa lohduta, että toiseen suuntaan mahtuisi kyllä hyvin, koska liikennesuunnittelija päätti mitoittaa tarjonnan kokonaiskuormituksen mukaan.

  7. #202
    GT8N avatar
    Liittynyt
    22.11.2007
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    809

    oletus Vs: Raidekerroin

    Nyt pitää myös muistaa, että tuleva automaattimetro lyhentää junapituudet neljään vaunuun. Toki on väitetty, että vuoroväli lyhenee, mutta jo pelkästään pidemmät asema-ajat (todennäköisesti nykyisenkaltaisen vuorovälin kanssa) tulevat varmasti laskemaan linjan kapasiteettia nykyisestä.
    Näin se nyt vaan menee

  8. #203
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7538

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Teme444 Näytä viesti
    Nyt on oikeastaan pakko kysyä vähän referenssiä tuolle metron max käyttäjämäärälle. Nimittäin tuossa mainittu 12 000 hlö/h tuntuu aikas ohuelta määrältä.
    Se on HKL:n tilastoarvo, suunnilleen. Tarkka arvo on vaihdellut muutaman sadan alle ja parhaimmillaan kai vähän yli. Kyse on matkustajamäärästä kuljetettuna Kulosaaren sillalla yhteen suuntaan. Kulosaaren silta on eniten kuormitettu osa metrorataa.

    Nyt en jaksa kaivaa sellaista julkaisua tai nettisivua, mistä tuo luku löytyy. Se kun on ollut tuossa jo vuosikymmenen tai enemmän ja minulle niin itsestäänselvä asia, etten enää muista missä se milloinkin esiintyy. Se löytynee mm. erilaisissa selvityksissä, joihin tavalla tai toisella liittyy metron matkustajamäärä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut j-lu Näytä viesti
    ->M100 junayksikköön mahtuu 130 ihmistä istumaan. Sovitaan että seisomaan mahtuu saman verran. Helsingin laituripituuksilla M100:a mahtuu ajamaan kolmen yksikön junina.
    M100-junien alkuperäinen ilmoitettu kapasiteetti oli yhteensä 400 matkustajaa vaunuparia kohden. Se on muistaakseni laskettu 4 hlö/m^2 seisovat matkustajat. Nykyään HKL/HSL ei laske enää näin paljon, vaan lähtökohta on 3 hlö/m^2 ja käytävästä lasketaan osa leveydestä pois. Mitoituskapasiteetti on siten nykyään 287 hlö/vaunupari. Mitoituskapasiteetilla nykyinen 15 vuoroa tunnissa tekee 12.915 hlö/h. ”Entinen” kapasiteetti oli 18.000 hlö/h.

    Antero

  9. #204
    Moderaattori
    Liittynyt
    24.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    5802

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Teme444 Näytä viesti
    aika kornilta tuntuu äkisti, että kannattavuusrajat laskettaisiin ja esitettäisiin tyystin eri metodein henkilö ja rahtiliikenteessä.
    Tuollaiset matkustajamääriin perustuvat kannattavuusrajat ovat kuitenkin vain heittoja, joilla ehkä osutaan vähän sinnepäin. Infrahankkeiden kustannukset vaihtelevat niin suuresti esim. rakentamisolosuhteiden mukaan, ettei mitään yleispäteviä kannattavuusrajoja voida laskea, vaan jokaisen hankkeen kannattavuus on tarkasteltava erikseen.

  10. #205

    Liittynyt
    16.10.2007
    Viestejä
    148

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Se on HKL:n tilastoarvo, suunnilleen. Tarkka arvo on vaihdellut muutaman sadan alle ja parhaimmillaan kai vähän yli. Kyse on matkustajamäärästä kuljetettuna Kulosaaren sillalla yhteen suuntaan. Kulosaaren silta on eniten kuormitettu osa metrorataa.
    Onko tosiaan. Itse kun olen ollut käsityksessä, jonka mukaan se olisi Hakaniemi-Rautatientori väli.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Nyt en jaksa kaivaa sellaista julkaisua tai nettisivua, mistä tuo luku löytyy. Se kun on ollut tuossa jo vuosikymmenen tai enemmän ja minulle niin itsestäänselvä asia, etten enää muista missä se milloinkin esiintyy.
    Sitä kun nimen omaan olisin kaivannut. EN tässä lähde kiistelemään etteikö tuo voisi olla yhdensuunnan kuorma hiupputunnille Kulosaaressa yhdelle suunnalle, joka pätisi kyllä esittämiini lukuihin vähintään kohtuullisesti. Toisaalta milloin tuo luku on saatu, onko tilanne muuttunut ja muuttuuko se vuosittain, vuosikymmenen aikan jne. miten vai muuttuuko mitenkään. Jokatapauksessa itsestään selvyyksiä ei pitäisi olla, etenkään liikennesuunnittelussa. Ihmiset, kuten tiedetään, eivät välttämättä ole rationaalisia tai käyttäydy ympäristön muutosten yhdeydessä rationaalisesti.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    En ymmärrä, mitä järkeä siinä olisi. Tarjottavan kapasiteetin eli kustannukset määrää huippukuorma yhteen suuntaan. Se ei kauheasti täydestä vaunusta jäävää matkustajaa lohduta, että toiseen suuntaan mahtuisi kyllä hyvin, koska liikennesuunnittelija päätti mitoittaa tarjonnan kokonaiskuormituksen mukaan.
    Vähän karrikoiden sanoen. Kuskia tai matkustajat olisivat varmasti myös mielissään siitä, että vaunuun kyllä mahtuu muttei sillä pääse mihinkään kun kapasiteetti on päätetty huippukuorman mukaan yhteensuuntaan.

    Kun tosi asia on se, että infra pitää rakentaa kokonaisuuden mukaan ja sen määrien ja se infra kutenkin on se joka maksaa ja joka pitää suunnitella katuverkkoon pitkällä aikavälillä. On totta, että pelkkä kokonaisvolyymi ei vielä ole autuaaksi tekevä tieto, mutta se on se, joka oleellisesti vaikuttaa kustannusten jakaantumiseen per matkustaja (joka on kannattavuuden ohella varsin oleellinen mittari, vaikkakaan varsin vähän itsessää käytetty) vaan pitää tuntea myös jakauma ainakin niiltä osin joissa tämä huippukuorma on todellisuutta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kuukanko Näytä viesti
    Tuollaiset matkustajamääriin perustuvat kannattavuusrajat ovat kuitenkin vain heittoja, joilla ehkä osutaan vähän sinnepäin. Infrahankkeiden kustannukset vaihtelevat niin suuresti esim. rakentamisolosuhteiden mukaan, ettei mitään yleispäteviä kannattavuusrajoja voida laskea, vaan jokaisen hankkeen kannattavuus on tarkasteltava erikseen.
    Näinhan se toki on. Tosin sillä saadaan jonkilaista arviota aikaiseksi kun se voidaan aina suhteuttaa tuohon hankkeen hintaan jo suunnitteluvaiheessa. Tosin kuten jo todettu, niin pelkkä määrä ei vielä ole se tieto jolla yksin tekee paljoakaan.

  11. #206
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7538

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Teme444 Näytä viesti
    Vähän karrikoiden sanoen. Kuskia tai matkustajat olisivat varmasti myös mielissään siitä, että vaunuun kyllä mahtuu muttei sillä pääse mihinkään kun kapasiteetti on päätetty huippukuorman mukaan yhteensuuntaan.
    Suurin vuorokauden aikana esiintyvä hetkellinen kapasiteettitarve on liikennejärjestelmän mitoittava kapasiteetti. Vuorokautinen liikennemäärä ei ole kapasiteetin mitoituksen kannalta mitenkään merkittävä, mutta se vaikuttaa joukkoliikenteessä talouteen, koska liikennöinnin kustannukset ja tulot määräytyvät vuorokautisen liikenteen määrän mukaan. Toki sitten on vielä viikko- ja vuosivaihtelu.

    Liikenteen kokonaiskustannusten kannalta olisi eduksi, jos liikenteen kysyntä olisi mahdollisimman tasaista. Mutta se on mahdoton vaatimus, kun ihmiset nukkuvat öisin, käyvät yleensä töissä aamusta iltapäivään ja viettävät sitten vapaa-aikaa illan. Vaikka työmatkat ovat nykyään noin 1/3 ihmisten tekemistä matkoista, ne osuvat kutenkin hyvin lyhyelle aikavälille, mikä tekee aamu- ja iltapäivän työmatkaliikenteestä liikennejärjestelmää mitoittavan liikenteen. Ja tällainen keskusta-lähiöt -rakenne on kaikkein viheliäisin liikenteen hoidon kannalta, koska ruuhka-ajan liikenne on vain yhdensuuntaista ja yhteen pienehköön alueeseen keskittyvää.

    Antero

  12. #207
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    1459

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Teme444 Näytä viesti
    EN tässä lähde kiistelemään etteikö tuo voisi olla yhdensuunnan kuorma hiupputunnille Kulosaaressa yhdelle suunnalle, joka pätisi kyllä esittämiini lukuihin vähintään kohtuullisesti.
    Minulla on tässä HKL:n syksyn 2006 profiilitaulukko keskustan metro-osuudesta. Se perustuu 7.11.2006 nousijoihin eri asemilla ja syksyllä 2005 tehtyyn laskentaan, jolla määriteltiin nousijoiden ja eri osuuksien kuormitusten suhde.

    Taulukko on jaettu tasatunteihin. Suurimman kuorman 60 minuutin jakso ei välttämättä ole tasatunti, mutta näin tarkasteltuna kuormittunein tunti on kello 8-9 Kulosaaren ja Sörnäisten välillä. Keskustaan päin on laskettu 10812 matkustajaa ja keskustasta pois 3399. Metro on siis erittäin epätasaisesti kuormittunut aamuruuhkassa. Iltaruuhkassa vastaavat luvut ovat 5797 ja 10176. Tarkuushan näissä ei ole lähelläkään yhtä matkustajaa, vaan luvut sýntyvät laskentakaavoista. Käytännössä kannattaisi pyöristää.

    Metroasemien saapuvia ja poistuvia matkustajia lasketaan jatkuvasti automaattisesti, mutta ymmärtääkseni profiilikaavoja ei ole päivitetty pitkään aikaan, joten eri osuuksien tuntikohtaisia matkustajamääriä ei pystytä kovin luotettavasti tällä hetkelläa arvioimaan.

  13. #208
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2110

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    ... kun viimein on tiedostettu, että "raidekerroin" saavutetaan vaivattomasti ilman oikeita raiteitakin.
    Tuoreita havaintoja johdinauton tunnettavuudesta eli ehkä myös ”raidekertoimesta” Esslingenistä kuluneelta viikolta:

    Vieraillessani erään paikallisen luona (tavallinen ihminen, ei liikenneharrastaja, syntyperäinen paikkakuntalainen), hän ei aluksi käsittänyt kysymystäni sikäläisistä johdinautoista, mutta hetken mietittyään totesi, että onhan täällä linja-autoja, joissa on langat katolla.

    Kun sitten kävimme Esslingenin kaupungin matkailutoimistossa, en voinut olla kysymättä mitä he osaisivat kertoa kaupungin johdinautoista. Saksassa kun on nykyään vain kolme johdinautokaupunkia. Kyseessä on siis suuri paikallinen erikoisuus, jonka luulisi tuovan myös johdinautoharrastajia paikkakunnalle.

    Ensiksi virkailija luuli minun kysyneeni sellaisesta asiasta kuin Trollinger. Se on paikallista punaviiniä. Trolleybusseista ei kaupungin matkailutoimisto suoralta kädeltä sitten tiennyt yhtikäs mitään.

    Elikkä: jos johdinautot nauttisivat jotain erityistä mainetta, kuten ”raidekerrointa #2”, luulisi sellaisen seikan olevan myös i-punktissa tiedossa. Lopputulos oli, että paikallisille johdinautot eivät olleet sen kummoisempia kuin muutkaan linja-autot, eli mitään raidekerrointa en löytänyt. Samat nollakertoimet olivat kaikilla linjureilla ja samanlailla trolleybussit pomputtivat kadulla kuin muutkin onnikat. Linjoja taisi olla neljä, verkoston pituus on 11,7 km.

    Kuvassa Städtischer Verkehrsbetrieb Esslingen am Neckar eli SVE:n Van Hool (AG 300 T) -trolleybussi nro 211 vuodelta 2002 Stuttgartissa (Obertürkheimissa) matkalla Esslingeniin linjalla 101 (S-Bahn Obertürkheim - Lerchenäcker).
    Liitetyt kuvat Liitetyt kuvat  

  14. #209
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3272

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact Näytä viesti
    Elikkä: jos johdinautot nauttisivat jotain erityistä mainetta, kuten ”raidekerrointa #2”, luulisi sellaisen seikan olevan myös i-punktissa tiedossa. Lopputulos oli, että paikallisille johdinautot eivät olleet sen kummoisempia kuin muutkaan linja-autot, eli mitään raidekerrointa en löytänyt.
    Ei linja-autoilla - oli energialähde mikä tahansa - automaattisesti mitään raidekerroin #2:sia kuulukaan olla eikä kukaan niin ole väittänytkään. Linja-autotekniikan pohjalta toki on muodostettavissa linjastokokonaisuus (tai vain yksi runkolinja), jolla saavutetaan ko. ominaisuuksia - riippumatta energialähteestä. Salzburgissa päämäärään on päästy erinomaisesti ja siellä sähkökäytön ansiosta on kustannuspuoli esimerkillisen hyvällä mallilla. Ikään kuin sivutuotteena bussit ovat siellä sitten lähipäästöttömiä ja erittäin hiljaisia.

  15. #210
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3327

    oletus Vs: Raidekerroin

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact Näytä viesti
    Tuoreita havaintoja johdinauton tunnettavuudesta eli ehkä myös ”raidekertoimesta” Esslingenistä kuluneelta viikolta:

    Vieraillessani erään paikallisen luona (tavallinen ihminen, ei liikenneharrastaja, syntyperäinen paikkakuntalainen), hän ei aluksi käsittänyt kysymystäni sikäläisistä johdinautoista, mutta hetken mietittyään totesi, että onhan täällä linja-autoja, joissa on langat katolla.

    Kun sitten kävimme Esslingenin kaupungin matkailutoimistossa, en voinut olla kysymättä mitä he osaisivat kertoa kaupungin johdinautoista. Saksassa kun on nykyään vain kolme johdinautokaupunkia. Kyseessä on siis suuri paikallinen erikoisuus, jonka luulisi tuovan myös johdinautoharrastajia paikkakunnalle.

    Ensiksi virkailija luuli minun kysyneeni sellaisesta asiasta kuin Trollinger. Se on paikallista punaviiniä. Trolleybusseista ei kaupungin matkailutoimisto suoralta kädeltä sitten tiennyt yhtikäs mitään.
    Käytithän johdinbussista sanaa O(berleitnungs)bus?
    Sakari Kestinen

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •