Näytetään tulokset 1-13/13

Viestiketju: Crowdsourcing joukkoliikenteessä

  1. #1
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3343

    oletus Crowdsourcing joukkoliikenteessä

    Crowdsourcing, yleisöosallisuus eli "sorsastaminen" on 2010-luvun sosiaalisen median mahdollistamaa vapaamuotoista ja vapaaehtoista ajattelun ja tuotekehittelyn ulkoistamista yleisölle. Ikään kuin wiki-periaatteella toimivaa vapaaehtoistyötä, joka voi myös pyyteettömyydestään huolimatta olla vastavuoroista, kaksisuuntaista tai "laita hyvä kiertämään"-tyyppistä. Sorsastusta voi harrastaa sekä yritykset, yksityihenkilöt (esim. eri alojen ammattilaiset ajatellen laatikon ulkopuolelle) että julkinen hallinto eräänlaisena nykypäivän eDemokratian muotona.

    Nyt metasorsastankin täällä jlf:llä, että miten crowdsourcingia voisi hyödyntää joukkoliikenteen kehittämisessä? Miten matkustajat voisivat osallistua suunnitteluprosessiin ja millä foorumeilla? Foorumeista itselläni tulee ainakin mieleen seuraavat:

    • JLF (harrastajien ja ammattilaisten valistunut näkökulma)
    • Facebook (liikenteenharjoittajan FB-page, joukkoliikenteen "maallikkofanit")
    • Twitter (retweetit sourcaushaasteeseen, #hashtag)
    • Joukkoliikenteen järjestäjätahon omat työkalut, esim. Tampereella VALMA
    • Qaiku (#qaikusourcing-kanava)

    Mitä muita kanavia?


    Ja entä mistä asioista voi sorsastaa?

    • Palvelutason kehittämistarpeet, uloslaatikosta-ideat, jotka suunnittelijoilla eivät ole käyneetkään mielessä
    • Mistä saa/ei missään tapauksessa saa karsia (mm. äänestämällä ja argumentoimalla käyttäjät <—> liikenteenharjoittaja)
    • Kalusto: minkälaista kalustoa toivotaan, eli mitä ominaisuuksia kaivataan jne.
    • Järjellä ajateltuna merkityksettömät pikkuseikat, kuten esteettiset tai brändiin liittyvät kysymykset, joilla on kuitenkin tunnetasolla iso merkitys (liikenteenharjoittajan logo, työasumalli, istuinkankaan väri)

    Mistä muusta voisi sorsastaa?
    Sakari Kestinen

  2. #2
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Crowdsourcing joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Järjellä ajateltuna merkityksettömät pikkuseikat, kuten esteettiset tai brändiin liittyvät kysymykset, joilla on kuitenkin tunnetasolla iso merkitys (liikenteenharjoittajan logo, työasumalli, istuinkankaan väri)
    Oho. Eiväthän nämä ole merkityksettömiä pikkuseikkoja, vaikka asiakkaan näkökulmasta saattavat vaikuttaa puhtaasti emootioihin liittyviltä. Totta on, että tällaisia ei suomalaisessa insinöörivetoisessa joukkoliikennekulttuurissa noteerata miksikään, mutta jos oikeasti olisi markkinointiväkeä palkkalistoilla, niin tällaisten asioiden merkitys selvitettäisiin ja tehtäisiin oikeat päätökset, joilla rakennettaisiin matkustuskokemuksesta mahdollisimman onnistunut myös näiden aspektien kannalta. Sillä kokemuksella on merkitys sen suhteen haluaako asiakas käyttää palvelua toistekin. Ei McDonaldskaan ole valinnut kalusteidensa värejä tai logoaan sattumanvaraisesti, vaikka myykin pelkästään low tech -tuotteita eli hampurilaisia.

    Toistan: brändi ei ole pikkuseikka.

    Ai niin, itse pointista: brändi on asia, joka ei sovellu kovin hyvin crowdsourcingiin. Ei pystymetsästä tuleva asiakas kykene ehdottamaan muutoksia tällaisiin asioihin fiilispohjalta. Päätöksen pohjaksi tarvitaan tukevaa markkinatutkimusta. Asiakkaiden näkemyksiä pitää siis kuunnella, jotta välttää katastrofit, kuten tuore The Gapin logosotku osoittaa osuvasti. Mutta aloitetta ei oikein voi antaa asiakkaille.
    Viimeisin muokkaaja janihyvarinen; 27.10.2010 kello 23:40.

  3. #3
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Crowdsourcing joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Ai niin, itse pointista: brändi on asia, joka ei sovellu kovin hyvin crowdsourcingiin. Ei pystymetsästä tuleva asiakas kykene ehdottamaan muutoksia tällaisiin asioihin fiilispohjalta.
    Ehdottomasti sorsastuksen kannalla. Mutta se on osattava hoitaa vastuullisesti. On helppo luvata mahdottomia kuin populisti poliitikko, joka ei koskaan joudu vastuuseen. Eli on paljon asioita, joista ei voi kysellä ennen kuin on kerrottu, mistä on kysymys. Ja kerrottu esim. mitä kaikki hyvä maksaa. Muussakin kuin rahassa.

    Antero

  4. #4
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Crowdsourcing joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Ehdottomasti sorsastuksen kannalla. Mutta se on osattava hoitaa vastuullisesti. On helppo luvata mahdottomia kuin populisti poliitikko, joka ei koskaan joudu vastuuseen. Eli on paljon asioita, joista ei voi kysellä ennen kuin on kerrottu, mistä on kysymys. Ja kerrottu esim. mitä kaikki hyvä maksaa. Muussakin kuin rahassa.
    Tarkennan: siis kyllä ehdottomasti asiakkaat kykenevät antamaan näkemyksiään siitä, miten palvelu tulee tuottaa, miten sitä voisi parantaa jne. Palvelukokemuksen parantamisessa crowdsourcing voisi olla arvokas lisä.

    Mutta tämä ei päde brändiin. Joku asiakas voi kyllä piirtää kivan logontapaisen tai vastaavaa, mutta kyseinen asiakas ei kykene arvioimaan, miten se vaikuttaa syntyviin mielikuviin toisten asiakkaiden silmin. Tai mitä se vaikuttaa myyntiin. Ylipäänsä kaikki brändiin ja ulkoiseen ilmeeseen vaikuttavat asiat pitää selvittää perusteellisesti, koska ne ovat yrityksen koko identiteetin keskeinen osa.

    Tosin tuntuu vähän tyhmältä kirjoitella tällaisia, kun ottaa huomioon millä tasolla joukkoliikenteessä näitä asioita noteerataan Suomessa nykypäivänä. Tai siis ei noteerata. Crowdsourcing voisi olla jopa parannus, vaikka ei olekaan ammattimainen lähestymistapa brändiin liittyvissä asioissa. Mutta sitä kautta ehkä kiinnitettäisiin edes jotain huomiota aihepiiriin.

  5. #5
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3343

    oletus Vs: Crowdsourcing joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    jos oikeasti olisi markkinointiväkeä palkkalistoilla
    HSL:llä on viestintäpäällikkö, neljä tiedottajaa ja web-päätoimittaja, VR:ltä viestintäjohtaja Hanna von Wendt lähti juuri kävelemään ja johtajallahan on määritelmällisesti alaisia. Ja Tampereen joukkoliikenteenkin palveluksessa on tiedotus-/ markkinointisuunnittelija. Mutta pitäisikö siellä olla myös joku kokopäiväinen visu?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Toistan: brändi ei ole pikkuseikka.
    MOT. Vaikka onkin vain tuottaja, niin voisi sitä jotain tasoa olla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Ai niin, itse pointista: brändi on asia, joka ei sovellu kovin hyvin crowdsourcingiin. Ei pystymetsästä tuleva asiakas kykene ehdottamaan muutoksia tällaisiin asioihin fiilispohjalta. Päätöksen pohjaksi tarvitaan tukevaa markkinatutkimusta. Asiakkaiden näkemyksiä pitää siis kuunnella, jotta välttää katastrofit, kuten tuore The Gapin logosotku osoittaa osuvasti. Mutta aloitetta ei oikein voi antaa asiakkaille.
    No mä ainaskin lakkaan asioimasta Sokoksella, jos sen logosta tulee joskus tämmönen. Ja lakkaan tukemasta Sokoksen Herkkua, jos ne brändää sen kammottavaksi, keltasinisyyttä kirkuvaksi S-Marketiksi nykyisen harmonisen ja harkitun värimaailman sijaan.

    Brändi on ehkä parhaiten crowdsourcattu erilaisten kuluttajapaneelien kautta: hylkimisreaktion aiheuttavat uudistukset voidaan siis heittää romukoppaan ennen kuin rahaa on hukattu AD:n palkkiota enempää.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Ehdottomasti sorsastuksen kannalla. Mutta se on osattava hoitaa vastuullisesti. On helppo luvata mahdottomia kuin populisti poliitikko, joka ei koskaan joudu vastuuseen. Eli on paljon asioita, joista ei voi kysellä ennen kuin on kerrottu, mistä on kysymys. Ja kerrottu esim. mitä kaikki hyvä maksaa. Muussakin kuin rahassa.
    Pointtina olisi haastaa matkustajat keksimään ratkaisuja kiperiinkin tilanteisiin, ikään kuin ulkoistaa osa ajattelusta sosiaalisen median keinoin asiakkaille. Vaikka 99 % ideoista olisi tuubaa, niin se 1 % idealamppua riittää.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Tarkennan: siis kyllä ehdottomasti asiakkaat kykenevät antamaan näkemyksiään siitä, miten palvelu tulee tuottaa, miten sitä voisi parantaa jne. Palvelukokemuksen parantamisessa crowdsourcing voisi olla arvokas lisä.
    Tähän juuri crowdsourcingia ensisijaisesti tarvitaan. Ja sen pitää tapahtua niin monella forumilla kuin mahdollista. Matkustajilla voi olla sellaista ensi käden tietoa tai ideoita, joita suunnittelijat eivät välttämättä tule ajatelleeksi. Laatikon ulkopuolinen ajattelu vaatii välillä juttelua aiheesta myös eri alojen ammattilaisten kanssa: eihän tieinsinöörikään välttämättä tule ajatelleeksi, että kirkonkylämiljöön läpi ei kerta kaikkiaan voi viedä maantietä samalla mitoituksella kuin haja-asutusalueella.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Mutta tämä ei päde brändiin. Joku asiakas voi kyllä piirtää kivan logontapaisen tai vastaavaa, mutta kyseinen asiakas ei kykene arvioimaan, miten se vaikuttaa syntyviin mielikuviin toisten asiakkaiden silmin. Tai mitä se vaikuttaa myyntiin. Ylipäänsä kaikki brändiin ja ulkoiseen ilmeeseen vaikuttavat asiat pitää selvittää perusteellisesti, koska ne ovat yrityksen koko identiteetin keskeinen osa.
    Yksi perinteinen brändisorsastuksen tapa on yleinen logokilpailu, tai sitten äänestys, jossa asiakkaat pääsevät valitsemaan suosikkinsa. Monesti raati voi toki tuottaa valistuneempia ratkaisuja, mutta jos enemmistö oikeasti tykkää Myyrästä niin on vähän riskialtista valita Töpselikärsä.
    Sakari Kestinen

  6. #6
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Crowdsourcing joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    HSL:llä on viestintäpäällikkö, neljä tiedottajaa ja web-päätoimittaja, VR:ltä viestintäjohtaja Hanna von Wendt lähti juuri kävelemään ja johtajallahan on määritelmällisesti alaisia. Ja Tampereen joukkoliikenteenkin palveluksessa on tiedotus-/ markkinointisuunnittelija. Mutta pitäisikö siellä olla myös joku kokopäiväinen visu?
    Huokaus...

    1) Viestintä ei ole sama kuin markkinointi. Viestintä tarkoittaa että joku 70-luvun tiedonvälityksen henkeen koulutettu tyyppi kirjoittaa tiedotteita. (Nyt olen varma että joku organisaatioviestintää opiskellut teurastaa allekirjoittaneen tästä lausumasta... ) Markkinointi taas tarkoittaa kokonaisvaltaista otetta liiketoimintaan asiakasnäkökulmasta (kuulostaapas tuo kliseiseltä, mutta noin se on). Konkreettisesti: markkinointi käsittää esim. nk. markkinoinitimiksin eli 4 P:tä (product, place, price, promotion). Se tarkoittaa että itse tuote pitää suunnitella ottaen asiakas huomioon alusta alkaen. Ja pitää miettiä miten tuote saadaan asiakkaalle ynnä mitä se saa maksaa. Vasta lopuksi mietitään promootiota. Tosin tämäkin on vähän ahdas näkökulma aiheeseen. Sanoisin että markkinointia on kaikki se, miten asiakas kokee tuotteen (palvelukin on tuote), ja tavoite on voittaa sekä pitää asiakas, ja tietysti yrityksen tapauksessa tehdä voittoa kyseisellä bisneksellä.

    2) Se jos palkkalistoilla on joku markkinointinimikkeellä ei tarkoita että markkinointia silti otettaisiin tosissaan ja tehtäisiin ammattitaitoisesti. En ota kantaa mainittujen henkilöiden ammattitaitoon, koska en tunne heitä enkä ole kyennyt seuraamaan heidän työtään läheltä. Ja sanottakoon, että Suomen joukkoliikenteessä VR:n henkilöliikenne sentään tekee jonkin verran markkinointia. Eri mieltä voi kenties olla siitä onko se maailmaluokan markkinointia, mutta jos nyt jotain kumminkin. Tampereen joukkoliikenteen tapauksessa "markkinointi" on käytännössä tiedottamista ja joitakin laimeita mainoksia, joissa vedotaan lähinnä ympäripyöreisiin ympäristöargumentteihin. En ole havainnut kokonaisvaltaista asiakaskokemuksen pohdintaa tai pyrkimystäkään madaltaa kynnystä joukkoliikenteen käyttöön tai tosissaan houkutella uusia asiakkaita.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    No mä ainaskin lakkaan asioimasta Sokoksella, jos sen logosta tulee joskus tämmönen. Ja lakkaan tukemasta Sokoksen Herkkua, jos ne brändää sen kammottavaksi, keltasinisyyttä kirkuvaksi S-Marketiksi nykyisen harmonisen ja harkitun värimaailman sijaan.
    Off-topic, mutta aika hupaisa logoviritelmä. Ja täsmälleen samaa mieltä S-marketin yritysilmeestä. On oikeastaan aivan käsittämätöntä, miten suomalainen vähittäiskauppa pärjää noin surkealla yritysilmeellä. Selitys ehkä löytyy siitä, että todellista raakaa kilpailua ei ole vaan markkinaosuudet ratkaistaan pitkälti kaavoituskabineteissa. Stockmann on tosin ihan omaa luokkaansa brändäyksessä ja muussakin markkinoinnissa. Ne tekevät mielestäni melkein kaiken ainakin melkein oikein eli ovat kotimainen kouluesimerkki hyvin johdetusta yrityksestä ja hyvin hoidetusta markkinoinnista. Silti niillekin sattuu joskus kömmähdyksiä, kuten se karsea C5-kokoinen sellofaaniin kääritty Exclusive kanta-asiakaskatalogi, jossa mielestäni kaikki on pielessä, ihan sitä myöten että nähdäkseni firman logo on sijoiteltu väärin, jopa väärän kokoisena, väärän värisenä ja muutenkin brändin arvoa alentavasti. Ja koko glossy-paperille painettu katalogi muutenkin huokuu jotain sellaista arkisuuden ja turhan kerskailun sekoitusta, joka en Stockalta odottaisi. Mutta selvästi vähemmän nuo silti tyrivät kuin kukaan muu Suomessa. Mutta hupsista: keskityinpäs arvostelemaan katalogia, kun piti sanoa, että Stockmannin markkinoinnin toimivuuden voi havaita mm. yhtenäisestä, toimivasta yritysilmeestä niin viestinnässä kuin paikan päällä, samoin kuin yhdenmukaisesta palvelukokemuksesta (havaintojeni mukaan Stockan myyjä ei koskaan sano asiakkaalle "ei onnistu" vaan yrittää aina löytää ratkaisun pulmaan, vaikka joskus asiakkaana jopa nolottaa olla niin kovin vaivaksi -- tällaista ei ole monessakaan paikassa muualla!).
    Viimeisin muokkaaja janihyvarinen; 29.10.2010 kello 00:56.

  7. #7
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3343

    oletus Vs: Crowdsourcing joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    On oikeastaan aivan käsittämätöntä, miten suomalainen vähittäiskauppa pärjää noin surkealla yritysilmeellä. Selitys ehkä löytyy siitä, että todellista raakaa kilpailua ei ole vaan markkinaosuudet ratkaistaan pitkälti kaavoituskabineteissa.
    Selitys löytynee siitä, että kauppa on about halvin suomalainen vähittäiskauppa, ja että asiakas saattaa kokea käyvänsä "omassa" osuuskaupassa (jakaen sen satojentuhansien muiden maakuntatoveriensa kanssa toki).

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Selitys ehkä löytyy siitä, että todellista raakaa kilpailua ei ole vaan markkinaosuudet ratkaistaan pitkälti kaavoituskabineteissa. Stockmann on tosin ihan omaa luokkaansa brändäyksessä ja muussakin markkinoinnissa. Ne tekevät mielestäni melkein kaiken ainakin melkein oikein eli ovat kotimainen kouluesimerkki hyvin johdetusta yrityksestä ja hyvin hoidetusta markkinoinnista. Silti niillekin sattuu joskus kömmähdyksiä
    IMHO firman viime aikojen kömmähdyksistä pahin on se, etteivät huolineet takaisin erästä firmassa 3½ vuotta palvellutta, mutta vaihto-opiskelijuutensa vuoksi puoli vuotta ulkomailla ollutta kassaneitiä. Sitä ainoaa, joka oikeasti jäi mieleen, ja jonka asiakaspalveludialogi ei ollut aina formaalia vaan sellaista hyvällä tavalla henkilökohtaista, sellaista jota osaa odottaa lähinnä ulkomailla.

    Mutta hups, tämä meni todellakin ohi aiheen. Tulipahan vain todettua.
    Sakari Kestinen

  8. #8

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: Crowdsourcing joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    1) Viestintä ei ole sama kuin markkinointi.
    Tähän täytyy vielä lisätä toinen vakioerehdys: Markkinointi ei ole sama kuin mainonta. Mainonta on osa markkinointiviestintää, joka sekin on vain osa markkinointia. Kuten tuo 4P yrittääkin ilmaista. En osaa edes sanoa, onko HSL:llä suurempi puute se, ettei markkinointiviestintää osata, vai se, ettei 4P:n muita osia mietitä markkinoinnin näkökulmasta. Hinnoitteluhan HSL:llä on aika virastomaista.

  9. #9
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Crowdsourcing joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Tähän täytyy vielä lisätä toinen vakioerehdys: Markkinointi ei ole sama kuin mainonta. Mainonta on osa markkinointiviestintää, joka sekin on vain osa markkinointia.
    Kiitos täydennyksestä, Elmo. Tämä on niin itsestäänselvää, että sitä ei tajua edes mainita. Vähän kuin "hauki on kala".

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    En osaa edes sanoa, onko HSL:llä suurempi puute se, ettei markkinointiviestintää osata, vai se, ettei 4P:n muita osia mietitä markkinoinnin näkökulmasta. Hinnoitteluhan HSL:llä on aika virastomaista.
    Veikkaisin että kyse on siitä, ettei todellakaan tajuta, mitä markkinointi on, olkoon määritelmä sitten 4P tai jotain muuta. Ja mieluummin ehkä jotain muuta kuitenkin, koska 4P on aika rajoittunut määritelmä, tosin paljon parempi toki kuin ei mitään.

    Vaikka sopiihan sitä tässä yhteydessä miettiä, että kun yleensä markkinointi liitetään siihen, että halutaan lisää asiakkaita, lisää bisnestä ja parempaa tulosta, niin jos markkinoitava hyödyke tuottaa liiketaloudellista tappiota -- kuten joukkoliikenne mm. Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa -- niin silloin kaikki menekinedistäminen yli jo olemassa olevan palvelutuotantokapasiteetin (=uponneiden kustannusten) lisää tappiota. Yhdyskuntataloudellisesti joukkoliikenne on järkevää ja sen käyttöä kannattaa lisätä, mutta lyhytnäköisesti toimivalla organisaatiolla ei välttämättä ole insentiiviä tosissaan pyrkiä rajusti lisäämään kysyntää, koska se lisäisi samalla tappiota eli subventiotarvetta.

    No, ratkaisuhan kyllä tunnetaan. Raitiotiellä voidaan liikennöidä liiketaloudellisesti kannattavasti (kun infraa ei huomioida, kuten bussien kohdalla ei huomioida katuinfraa) ja silloin asiakkaiden aggressiiviseen hankintaan on aito insentiivi. Ratikka ajaa markkinointiajattelua joukkoliikenteeseen!

    P.S. Huomasinpas juuri tuoreen mielenkiintoisen blogikirjoituksen aiheesta (sponsoroitu tosin, mutta asiaa silti, myös kommentit). Tämä puhuu juuri sen puolesta, että tuote on laitettava kuntoon ensin ja mainonta on kärjistetysti vain "vero", joka pitää maksaa jos tuossa ei onnistu.
    Viimeisin muokkaaja janihyvarinen; 29.10.2010 kello 10:35.

  10. #10

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: Crowdsourcing joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Vaikka sopiihan sitä tässä yhteydessä miettiä, että kun yleensä markkinointi liitetään siihen, että halutaan lisää asiakkaita, lisää bisnestä ja parempaa tulosta, niin jos markkinoitava hyödyke tuottaa liiketaloudellista tappiota -- kuten joukkoliikenne mm. Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa -- niin silloin kaikki menekinedistäminen yli jo olemassa olevan palvelutuotantokapasiteetin (=uponneiden kustannusten) lisää tappiota.
    No, tämähän on verrattavissa yleiseen markkinoinnin strategisen näkökulman virheeseen tavallisessakin kaupankäynnissä: lyhyen tähtäimen hintapromootioilla lisätään myyntiä, mutta syödään brändipääoma ja katteet. Pitkän tähtäimen näkökulma taas sanoo, että pitäisi sijoittaa brändipääoman kasvattamiseen, jotta asiakkaat maksavat pitkällä aikavälillä tasaisesti parempaa katetta.

    Mitä HSL:n tulisi siis tehdä: luoda brändiä, jonka avulla palvelua voidaan myydä paremmalla hinnalla. HSL:n markkinointifunktion tulisikin pitkälle suuntautua nimenomaan kannattavuuden parantamiseen, ei "myynnin" määrän lisäämiseen. Ja se tarkoittaa, että palvelua myydään ja viestitään asiakkaille sellaisena, josta nämä ovat valmiita maksamaan enemmän. Tämä myös tarkoittaisi, että absoluuttisesti samansuuruisella subventiolla pystyttäisiin järjestämään enemmän liikennettä.

  11. #11
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Crowdsourcing joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Mitä HSL:n tulisi siis tehdä: luoda brändiä, jonka avulla palvelua voidaan myydä paremmalla hinnalla. HSL:n markkinointifunktion tulisikin pitkälle suuntautua nimenomaan kannattavuuden parantamiseen, ei "myynnin" määrän lisäämiseen. Ja se tarkoittaa, että palvelua myydään ja viestitään asiakkaille sellaisena, josta nämä ovat valmiita maksamaan enemmän. Tämä myös tarkoittaisi, että absoluuttisesti samansuuruisella subventiolla pystyttäisiin järjestämään enemmän liikennettä.
    Minun piti lukea tämä muutamaan kertaan läpi, että ymmärsin pointtisi. Mutta olen periaatteessa täysin samaa mieltä. Joukkoliikenteen ongelma autoilijoiden houkuttamisessa ei ole liian kallis hinta vaan liian matalan lisäarvon kokemus. Korkea hinta voi olla ongelma joillekin niistä ryhmistä, jotka nykyään käyttävät joukkoliikennettä, mutta tämä on kokonaan eri problematiikan asia ja pitää ratkaista alennuspolitiikan ja hintadifferoinnin keinoin. Mutta lisäarvon luomiseen ei todellakaan ole tähän mennessä käytetty pienintäkään vaivaa. Jos lisäarvon kokemusta onnistuttaisiin luomaan, monet matkustajat maksaisivat mielellään enemmän matkalipustaan ja joukkoliikenteen talous paranisi ja mahdollistaisi myös tarjonnan parantamisen, mikä parantaisi ennestään asiakaskokemusta. Syntyisi positiivinen kierre.

    P.S. Vasta jälkikäteen tajusin mistä ymmärrysongelmani johtui. Viittaat ilmeisesti lainausmerkeissä olevalla "myynnillä" kappalemääräiseen myyntiin eli matkustajien lukumäärään? Tavallisesti käytännössä myynti on kuitenkin euromääräinen suure eli jos myydään kalliimmalla niin silloinkin kasvatetaan myyntiä. Ei pelkästään silloin kun kasvatetaan myytyjen yksiköiden määrää. Myynnin kasvattamiseen onkin kaksi päästrategiaa: joko myydään kalliimmalla tai myydään enemmän. Kannattavuutta taas voi parantaa joko kasvattamalla myyntiä tai alentamalla kustannuksia.
    Viimeisin muokkaaja janihyvarinen; 29.10.2010 kello 13:16.

  12. #12

    Liittynyt
    23.08.2005
    Viestejä
    3332

    oletus Vs: Crowdsourcing joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Tavallisesti käytännössä myynti on kuitenkin euromääräinen suure eli jos myydään kalliimmalla niin silloinkin kasvatetaan myyntiä.
    Tämä on tietysti totta, joskin talousjournalismissa usein näyttää esiintyvän "myynti" myös määräkasvusta puhuttaessa. Mutta kyllä, useimmiten ilman selvennystä myynti tarkoittaa ennemmin myyntituloja kuin myyntimäärää.

    Mutta itse aiheesta jos puhutaan, niin asiakkaille ei HSL:nkään tapauksessa kannata antaa suurta valtaa tai vastuuta keksiä parannuksia liikenteeseen. Tavalliset asiakkaat eivät ole erityisen hyviä innovoimaan tuoteparannuksia, koska he nimenomaan eivät yleensä pysty out-of-the-box-ajatteluun, vaan vertaavat ennen kaikkea omiin kokemuksiinsa. Käytännössä samasta syystä Helsingissähän on "Euroopan parasta joukkoliikennettä".

    Tämä ei tietenkään tarkoita, että asiakastutkimuksella ei olisi merkitystä. Asiakaskyselyjä pitää vain osata tehdä sellaisella tavalla, ettei liikaa luoteta asiakkaiden kykyyn innovoida tuoteparannuksia.

    Perinteinen vertaus tässä on, että jos Henry Ford olisi kysynyt ihmisiltä, mitä he haluavat, vastaus olisi ollut nopeampia ja vahvempia hevosia. Toinen esimerkki on, että Kawasaki valmisti vesijettejä, joilla seistiin. Asiakkaat halusivat, että jetin sivulle olisi lisätty osia tekemään seisoma-asento mukavammaksi. Ja näin Kawasaki teki, sen sijaan että olisi hoksannut alkaa valmistaa jettejä, joilla voi istua (kuten muut valmistajat tekivät). Siitä huolimatta, että Kawasaki valmistaa moottoripyöriä, joilla tunnetusti ei ajeta seisten. Kawasaki teki siis juuri niin kuin asiakkaat halusivat, muttei sitä, mitä asiakkaat tarvitsivat.

  13. #13
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Crowdsourcing joukkoliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Elmo Allen Näytä viesti
    Mutta itse aiheesta jos puhutaan, niin asiakkaille ei HSL:nkään tapauksessa kannata antaa suurta valtaa tai vastuuta keksiä parannuksia liikenteeseen. Tavalliset asiakkaat eivät ole erityisen hyviä innovoimaan tuoteparannuksia, koska he nimenomaan eivät yleensä pysty out-of-the-box-ajatteluun, vaan vertaavat ennen kaikkea omiin kokemuksiinsa. Käytännössä samasta syystä Helsingissähän on "Euroopan parasta joukkoliikennettä".
    Ai että tämä on ollut hieno keskustelu! Minä en ole opiskellut enkä ole tietoinen markkinoinnin, brändäämisen jne. käsitteistöstä, mutta olen mitä ilmeisimmin ymmärtänyt asian täysin oikein. Tässä se nyt on vain selitetty alan oikeilla termeillä. Kun tämän ketjun olisivat lukeneet ne, jotka ovat osallistuneet ketjuun Miten HSL voisi säästää järkevästi.

    Kaiken edellä ketjussa kirjoitetun(kin) perusteella voinee sanoa, ettei sillä oikeastaan ole merkitystä, onko seudun joukkoliikennettä markkinoitu tai osattu markkinoida, kun ei ole edes ollut mitä markkinoida. Ja sitä, mitä pitäisi luoda markkinoitavaksi, ei saa selville markkinatutkimuksella, kuten vesijettiesimerkki havainnollisti. Ja mitä olen itse yrittänyt havainnollistaa esimerkillä tekstiviestistä. Ei markkinatutkimus ole luovuutta keksiä uutta. Luovuuteen tarvitaan asiantuntemusta ja ymmärrystä työkaluiksi. Eikä asiakkailta voi eikä pidä vaatia kumpaakaan, ei se ole asiakkaiden tehtävä.

    Asiakkaiden kykeneväisyyttä osoittanee sekin, miten jopa harrastajat tällä foorumilla panevat vastaan sellaisia HSL:n tuotteen kehittämiskeinoja, joiden tiedetään kokemuksesta edistävän joukkoliikenteen menekkiä ja parantavan taloutta. Eli asioita, jotka ovat joukkoliikenteen käyttäjien ja jopa autoilijoiden mieleen, kun niitä vain heille tarjotaan.

    Sen sijaan voisi sanoa, että HSL ampuu itseään jalkaan ja koko ajan vain järeimmin asein. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulos metron erinomaisuudesta ei tietenkään ole väärä. Onhan metro joukkoliikenteen ainoa osa, jossa on jotain parempaa kuin autojen seassa matelevissa epäluotettavasti kulkevissa busseissa ja ratikoissa. Mutta nykyinen vähäkin metro maksaa tolkuttomasti ja mikä hyvänsä laajennus vähintään 2 kertaa enemmän tolkuttomasti. Eikä edes rajoittamattomilla rahoilla saada metroa kävelyetäisyydelle kaikista asukkaista. Asiakkaat eivät ymmärrä kumpaakaan asiaa. HSL:ssä ei ilmeisesti ymmärretä, että mitä enemmän he itse metroa kehuvat ja lisää lupaavat, sitä enemmän he pettävät asiakkaidensa odotuksia ja toiveita, kun eivät kykene niitä odotuksia busseilla ja ratikoilla täyttämään. Vaan metron niellessä kaikki rahat bussi- ja ratikkaliikenne kurjistuvat ja itse asiassa koko joukkoliikenteen imago kurjistuu.

    Antero

Vastaavia viestiketjuja

  1. Kielitiedettä joukkoliikenteessä
    kirjoittanut R.Silfverberg foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 108
    Viimeisin viesti: 14.08.2014, 12:32
  2. HSL: Normaaliaikaan siirtyminen seudun joukkoliikenteessä
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 26.10.2010, 10:30
  3. Kaksikielinen kilvitys pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä
    kirjoittanut kemkim foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 97
    Viimeisin viesti: 14.07.2009, 11:20
  4. Sattumukset joukkoliikenteessä
    kirjoittanut Tuomas Kyheröinen foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 2
    Viimeisin viesti: 02.04.2006, 23:41
  5. Lontoon joukkoliikenteessä tänään musta päivä
    kirjoittanut 738 foorumissa Muuta busseista
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 07.07.2005, 13:44

Tämän viestiketjun aihemerkinnät

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •