Seututason joukkoliikenne Helsingin niemellä ja sen lähiympäristössä

Liittynyt
26 Marraskuu 2006
Viestit
17
(Tämä oli alun perin tarkoitettu kommentiksi Töölön metro- ja myös Pisararata –keskusteluille. Mutta on järkevämpää käsitellä Helsingin niemen ja sen lähiympäristön seututason joukkoliikennettä kokonaisuutena kuin kutakin hanketta erikseen.)

Seututason joukkoliikennettä voitaisiin hoitaa joukkoliikennekaduilla ja joukkoliikennekaistoilla. Kuusi- (tai neljä) –kaistaisilla teillä yksi kaistapari olisi annettu joukkoliikenteelle (esim. Länsiväylä ja Itäväylä).
Joukkoliikennekaistaa voitaisiin käyttää alueen nopeaan läpikulkuun. Esim. XYZ –linja kiertelisi Itä – Vantaalla, sitten se menisi suoraan ja nopeasti Tuusulanväylää Helsingin niemelle, jossa se ehkä kiertelisi ennen kuin se menisi päätepysäkille Kamppiin.
Joukkoliikennekatua kulkisi esim. pikaratikka. Silloin se olisi suunnilleen puolivälissä lähijoukkoliikenteen bussin ja paikallisjunan välillä, kun ajatellaan alueellista kattavuutta (reitin mutkittelu), kulkunopeutta ja pysäkkivälin tiheyttä.

Pääkaupunkiseudulla huomattava osa seututason joukkoliikenteestä voitaisiin hoitaa joukkoliikennekaduilla ja joukkoliikennekaistoilla.
Jos lähdetään siitä, että valtion virastot ja eduskunta sekä seututason hallintoyksiköt ja palvelut sijaitsevat edes suunnilleen pääkaupunkiseudun taajama-alueen keskustassa (esim. Pohjois – Helsingissä), niin Helsingin niemen seututason joukkoliikenteelle riittäisi joukkoliikennekadut ja joukkoliikennekaistat.
Jos pikaratikan huippunopeus olisi 60 km/h, niin 15 km:iin kuluisi aikaa ilman pysähdyksiä 15 min. - Pikaratikan pysäkkiväliksi riittäisi n. 1 km, koska silloin pääosa väestöstä asuisi enintään 0,5 km:n päässä pysäkiltä. Lopuilla asukkaista olisi sellainen ammatti, että heidän arkipäivän tarpeensa (työmatkat, kauppareissut jne.) sijaitsevat enintään 5 km:n päässä kotoa, jolloin lähijoukkoliikenteen bussilinjat riittävät heille. Ilmeisesti puoli minuuttia riittää pysäkkiä kohti (hidastus- ja kiihdytysaikahäviö sekä matkustajien poistuminen ja sisäänmeno), vaikka pysäkki olisi vilkas matkustajavaihdon takia. Silloin pysäkit veisivät aikaa 14 x 0,5 min eli 7 minuuttia. – Silloin ilman odottelua risteyksissä muun liikenteen takia, pikaratikalta kuluisi 15 km:n matkaan 22 minuuttia.
Joukkoliikennekaduilla ja etuoikeuksilla liikennevaloissa voidaan ilmeisesti taata pikaratikalle, että muu liikenne hidastaa pikaratikkaa 15 km:n matkalla enintään 8 minuuttia.

Kun ajatellaan Helsingin niemeä ja sen lähiympäristöä, niin ainoa ratayhteys, joka pitäisi ehdottomasti olla tunnelissa, on Kehä I:n paikkeille kuuluva ratayhteys. – Nimittäin se olisi osa ratayhteyttä: Porvoo, Itäsalmi, Malmi (tai Pihlajamäki), Haaga, Leppävaara, Turun radan osa ja Kirkkonummi, mikä olisi tärkeä seudullinen itä –länsi –suuntainen poikittaisyhteys.
Linnunteitse Kirkkonummelta on Haagaan n. 39 km, Haagasta Malmille n. 9 km, Malmilta Itäsalmeen n. 15 km ja Itäsalmesta Porvooseen n. 40 km. Yhteensä n. 103 km. – Jos näin pitkä matka aiotaan kulkea tunnissa, niin pysähtymisten takia huippunopeuden pitäisi olla reilusti yli 100 km/h. Käytännössä matkaan kuluisi pari tuntia (pysäkkimäärästä riippuen), jotta huippunopeus olisi vain 80 km/h.
Paikoitellen varsin tiheästi asutulla taajama-alueella 80 km/h vaatii rataliikenteeltä sitä, että autoliikenne ei häiritse sitä. – Seuraavat arviot koskevat rataa, jossa pitää päästä kulkemaan 80 km/h taajama-alueen sisällä.
Maanpäällinen rata taajama-alueella on kallis, koska siinä on paljon siltoja. Nimittäin taajama-alueella on runsaasti teitä, joita rata ei saa katkaista. Lisäksi rata vie paljon tonttimaata taajama-alueella. Radalla on tehokas kuljetuskapasiteetti, jolloin asemien ympäristöön voisi rakentaa korkeita kerrostaloja. Nopeat seututason ja usein maakuntatason yhteydet aiheuttavat sen, että rata-asemat ovat houkuttelevia paikkoja esim. pääkonttoreille tai sairaaloille.
Toinen vaihtoehto on maanalainen rata (metro). Seututason ja varsinkin maakuntatason radan taajama-alueella oleva osa on arvokasta tonttimaata. Sen takia maanalainen rata voi tulla halvemmaksi kuin maanpäällinen rata. Tällaisella radalla on harvahko asemaväli. Lisäksi tavallisesti matkustajat kulkevat pitkiä matkoja tällaisella radalla, koska liityntäliikenteen takia ja lähijoukkoliikenteen paremman kattavuuden takia lähijoukkoliikenne on nopeampi lyhyillä matkoilla. Näistä syistä johtuen matkustaja ei kiusaannu siitä, että rullaportaita pitkin alas asemalle ja taas sieltä ylös kuluu jokunen kymmenen sekuntia.
 
Silloin ilman odottelua risteyksissä muun liikenteen takia, pikaratikalta kuluisi 15 km:n matkaan 22 minuuttia.

Joukkoliikennekaduilla ja etuoikeuksilla liikennevaloissa voidaan ilmeisesti taata pikaratikalle, että muu liikenne hidastaa pikaratikkaa 15 km:n matkalla enintään 8 minuuttia.

Onko missään maailmalla ei-eristetyllä radalla kulkevaa pikaratikkaa, joka kulkisi 30 km/h? Tyypillisesti pikaratikat kulkevat kaduilla 20-25 km/h linjanopeudella.
 
Onko missään maailmalla ei-eristetyllä radalla kulkevaa pikaratikkaa, joka kulkisi 30 km/h? Tyypillisesti pikaratikat kulkevat kaduilla 20-25 km/h linjanopeudella.

Kyllähän niitä löytyy maista, jossa liikennekulttuuri on sivistyneempää. Esimerkiksi Göteborgissa raitiovaunut ajavat muun katuliikenteen tahdissa luotettavien liikennevaloetuuksien ansiosta (ei tarvitse hidastella siinä pelossa, että valot menevät nenän edestä). Jos kadulla on vaikka 50km/h rajoitus, niin lähtökohtana on, että ajaetaan sen mukaan.
 
Löytyykö yhtään esimerkkiä kantakaupunkimaisista oloista? Vai onko nopeus kantakaupungin kaduilla vain unelmaa? Eristettyjä osia tai esikaupunkipätkiä ei siis lasketa.

Esimerkiksi Pariisin T3 kulkee noin 20 km/h linjanopeudella aika lailla Mannerheimintietä ja Hämeentietä muistuttavaa bulevardia. Tvärbananinkin linjanopeus taitaa varsinaisilla katuosuuksilla olla vähän yli 20 km/h, toki Tvärbananilla on myös nopeampia osia.
 
Kyllähän niitä löytyy maista, jossa liikennekulttuuri on sivistyneempää. Esimerkiksi Göteborgissa raitiovaunut ajavat muun katuliikenteen tahdissa luotettavien liikennevaloetuuksien ansiosta (ei tarvitse hidastella siinä pelossa, että valot menevät nenän edestä). Jos kadulla on vaikka 50km/h rajoitus, niin lähtökohtana on, että ajaetaan sen mukaan.

Linjanopeus = keskinopeus ml. pysäkkistopit ym. 30 km/h on jo aika kova luku pintaliikenteessä, muttei mahdoton.
 
Vastauksessani tarkoitin nimenomaan myös katuliikennettä. Eristetyillä osuuksilla 50-70 km/h on itsestäänselvyys, mutta ihan omakohtaisella kokemusella voi sanoa matkustaneeni 40-50 km/h Göteborgissa linjan 2 vaunulla esim. pysäkkivälillä Vasaplatsen - Grönsakstorget (Vasagatan / Raoul Vallenbergs gata), joka on kokolailla kantakaupungissa.

Kyseessä on siis ajoittainen nopeus, ei keskinopeus.
 
Te puhutte nyt kahdesta eri asiasta. Korkea huippunopeus ei auta mitään, jos välissä seistään valoissa, pysäkeillä ja parkkeerattuja autoja väistämässä.

Mutta ei korkean linjanopeuden tarvitse kantakaupungissakaan olla unelmaa, vaikka olosuhteiden luominen tietysti on vaikeampaa. Otetaan esimerkiksi Bulevardi: poistetaan kaikki liikennevalot, laitetaan poikkikaduille kärkikolmiot, kielletään pysäköinti ja sallitaan ratikoiden lisäksi vain tonteilleajo. Säästetään pysäkeistä vain Freda ja Albertinkatu. Nopeusrajoitukseksi 50 km/h. Ja laki, joka määrää jalankulkijan väistämään ratikkaa.

Kyllä näillä toimenpiteillä saadaan korkea linjanopeus kantakaupunkiinkin. Ja vaikka nuo toimenpiteet meikäläisissä erityisolosuhteissa ovatkin puhdasta utopiaa ja ehdottajan voisi kuskata suoraan hullujenhuoneelle, niin muualla maailmassa tuo ei olisi ollenkaan kaukaa haettua.
 
Linjanopeus = keskinopeus ml. pysäkkistopit ym. 30 km/h on jo aika kova luku pintaliikenteessä, muttei mahdoton.

30 km/h linjanopeus on pikaratikalla mahdollinen erittäin hyvissä esikaupunkioloissa hyvin pitkällä pysäkkivälillä.

Helsingin kantakaupunkia muistuttavissa oloissa 30 km/h linjanopeus on mahdoton. Hyvilläkin ratkaisuilla linjanopeus tipahtaa kantakaupungissa alle 25 km/h tasolle. Vaikka kyllähän jo vähän yli 20 km/h taso olisi suuri parannus nykyiseen jos se toteutuisi luotettavasti.
 
30 km/h on teoriassa mahdollista mutta edellyttää aika pitkää pysäkinväliä. 40km/h nopeudella 800 metriin kuluu 72 sekunttia, kiihdytyksistä ja jarrutuksista tulee noin 10s lisää ja pysähdys toiset 10s = 92 s, ja keskimäärin jää vielä 4s häröilyyn eli 96s/800m = 30km/h.
 
Yleisesti Helsingin niemestä... NYt kun Keski-Pasila on vielä kaavoitusvaiheessa, niin kannattaisiko miettiä, jos Helsingin keskusta siirrettäisiin Keski-Pasilaan. Ainakin toimistokonttorimittakaavassa, mikä tarkoittaisi sitä, että pääosan työmatkan kohde olisi Helsingin niemen sijasta Pasila. Tarkoitan tällä sitä, että Helsingin niemelle jäisi ns vanhakaupunki, kuten Tukholmassa ja Tallinnassa. Ja varsinainen ruuhkakeskusta jonnekin helpommin saavutettavaan paikkaan.

Helsingin niemi on maantieteellisesti varsin hankalassa paikassa, pussin perällä, jonne kaikki väylät tulevat tähtimäisesti. Käykää vaikka itse aamuruuhkassa Mannerheimintiellä tai Mäkelänkadulla toteamassa asia. Nythän pääväylät tulevat moottoritietasoisena lähes Pasilaan saakka, tai ainakin ne olisi mahdollista tuoda suurväylinä melkein perille. Helsingin niemelle ei tulla koskaan pääsemään autolla muuta kuin 6km katuverkkoa ajamalla, sen takia että suurväylät loppuu Pasilan tasolle.

Pasilasta olisi helppo tehdä uusi toiminnallinen keskusta, jonne kaikkien työmatkat yms suuntautuisivat. Tällä tavoin Helsingin "vanhakaupunki" voitaisiin pyhittää turisteille, kulttuurille, mukulakiville, osin autottomaksi. Viihtyvyys parantuisi, ja tilan käyttöä voitaisiin kehittää enemmän vapaa-ajan/kulttuurin suuntauksiin, kuin työelämän tarpeisiin. Äreät työmyyrät jäisivät Pasilan tornikolosseihin, ja kiireettömät iloiset ihmiset kiertelisivät Helsingin niemellä, käyden pikkuputiikeissa hakemassa jotain erikoista.

Pasilaan voitaisiin tehdä myös jokin ISO ostari, josta saisi kaikkea saman katon alta. Tämä vähentäisi myös ihmisten tarvetta lähteä kehäteiden marketteihin ns isoille ostoksille. Nykyisessä ydinkeskustassakin saa kävellä kilometrikaupalla taivasalla liikkeiden hajanaisten sijainnin takia, joten Pasilan "sellolle" olisi selvä tilaustarve.

Mielestäni Keski-Pasilasta on vaikea/turha yrittää luoda mitään viihtyisää vapaa-ajan viettokeskusta. Koska ihmisten luontaisempi vapaa-ajan vietto kohdistuu nimenomaan Helsingin niemelle, kantakaupungin eleganssiin. Pasilasta voidaan kuitenkin tehdä Helsingin ruuhkien helpottaja. Tilaa on niin paljon, että suurin osa isoista toimistotyöpaikoista voidaan siirtää sinne. Sekä iso ostoskeskuskin mahduttaa kaikkine palveluineen hyvään ja keskeiseen paikkaan, jonne on helppo tulla joka suunnasta. Täten Keski-Pasilasta voidaan hyvin suunnitella pelkkä hyötykeskusta, joka hiljenee illalla, kun työpaikat menevät kiinni. Toki ostoskeskus pitäisi tietyn ihmismäärän liikkeellä, joten ihan autioksi alue ei klo 16 jälkeen menisi.

Miettikääpä sitä, jos autoruuhka loppuisi Pasilan tasolle, ja pussinpohja Helsinki olisi vain letkeä ja kiireetön paikka, jossa käydään virkistysmielessä ilman kiirettä, nauttimassa eri viihdykkeitä ja virikkeitä. Näin myös kantakaupungissa pääkatujen äärellä olevat asunnot saisivat rauhan jokapäiväiseltä pakokaasulta ja ajoneuvomelulta, ainakin pienenevässä mittakaavassa.

Mitä mieltä?
 
Yleisesti Helsingin niemestä... NYt kun Keski-Pasila on vielä kaavoitusvaiheessa, niin kannattaisiko miettiä, jos Helsingin keskusta siirrettäisiin Keski-Pasilaan. Ainakin toimistokonttorimittakaavassa, mikä tarkoittaisi sitä, että pääosan työmatkan kohde olisi Helsingin niemen sijasta Pasila. Tarkoitan tällä sitä, että Helsingin niemelle jäisi ns vanhakaupunki, kuten Tukholmassa ja Tallinnassa. Ja varsinainen ruuhkakeskusta jonnekin helpommin saavutettavaan paikkaan.

Pari detaljia
  1. Keski-pasilaan ollaan kaavoittamassa 10 000 työpaikkaa. Joskus aikanaan koko Pasilan alueelle, laskien maaliikennekeskuksenkin mukaan on tulossa 25 000 työpaikkaa. Eteläisessä suurpiirissä, eli helsingin niemellä + Taka-töölössä on 124 000 työpaikkaa, ja luku kasvaa ku Jätkänsaari rakennetaan. Mittakaavassa on siis kertaluokan virhe.
  2. Motarit eivät myöskän luo sujuvaa liikennettä. Ne vievät melualueineen paljon tilaa, joten kaikki toiminnot joudutaan hajauttamaan yhä kauemmas, joten autoliikenne kasvaa, ja motarit menevät tukkoon. Paremmin liikenne sujuvoituisi muuttamalla motarit kehä 1 sisäpuolella 50km/h kaduiksi, rakentamalla käyttöön vapautuva maa tehokkaasti ja vetämällä sinne ratikat. Liikennetarve vähenisi ja joukkoliikenteen osuus nousisi, joten ne kadutkaan eivät ruuhkautuisi.
 
Viimeksi muokattu:
Pasilaan voitaisiin tehdä myös jokin ISO ostari, josta saisi kaikkea saman katon alta. Tämä vähentäisi myös ihmisten tarvetta lähteä kehäteiden marketteihin ns isoille ostoksille.

En nyt tiedä, kuinka paljon isompi tuo isoila kirjaimilla kirjoittamasi iso on kuin tavallinen iso, mutta aika iso ostarihan kaavassa on laitettu nykyisen aseman kylkeen.

Nykyisellään Pasila on melkoisen epämiellyttävä jalankulkuympäristö, enkä suunnitelmia katsellessa erityisesti vakuutu siitä, että tuleva rakentaminen parantaisi asiaa. Tuntuu vähän luovuttamiselta, jos alueen tavoitteeksi asetetaan ruuhkien purkaminen ja työpaikkojen kasaaminen liikenneyhteyksien viereen eikä sitten muuta. Aika köyhää on tämmöinen meno (ja kuten edellä on esitetty, uusia työpaikkoja on menossa isoja määriä Helsingin niemen eteläisempiinkin osiin). Itselle tulisi mieleen yrittää tehdä kaikesta huolimatta ihan oikeaa kaupunkia jossa olisi oikeita katuja ja eläviä julkisivuja, mutta se taitaa olla Pasilassa myöhäistä, sekä jo rakennetussa että suunnitellussa.
 
Niinhän se nytkin loppuu. Ja kantakaupungissa autoliikenne ei ole kasvanut vuosikymmeniin, mutta Pasilan tasolla se jatkaa kasvuaan edelleen.

Tuo johtuu minusta siitä, että liikkumista autolla keskustassa on jatkuvasti vaikeutettu eli kantakaupunkiin mahtuu vähemmän liikennettä. Ja toki Hakamäentie ja Kehä I on rakennettu. Enää ei keskustan läpi ajaminen ole kaikille paras poikittaisreitti.
 
Keski-pasilaan ollaan kaavoittamassa 10 000 työpaikkaa. Joskus aikanaan koko Pasilan alueelle, laskien maaliikennekeskuksenkin mukaan on tulossa 25 000 työpaikkaa. Eteläisessä suurpiirissä, eli helsingin niemellä + Taka-töölössä on 124 000 työpaikkaa, ja luku kasvaa ku Jätkänsaari rakennetaan. Mittakaavassa on siis kertaluokan virhe.

Keskisessä suurpiirissä taitaa tällä hetkellä olla noin 80 tuhatta työpaikkaa (Pasilassa 25 tuhatta, Vallilassa 20) ja Keski-Pasila sekä Kalasatama ovat rakentamatta.

Ei mittakaavassa mitään virhettä ole ja jos haluttaisiin, niin Keski-Pasilan ja Kalasataman kaavoituksella voitaisiin heilauttaa Helsingin työpaikkojen painopistettä huomattavasti pohjoisemmaksi. Se edellyttäisi tosin Kalasataman rakentamista pääosin toimistoiksi asuntojen sijaan ja Pasilan toimitilakerrosalan tuntuvaa kasvattamista. Täysin mahdollista ja mielestäni myös järkevää.

Jätkäsaaren kaltaiseen pussinperään on ihan turha kaavoittaa työpaikkoja. Se on hyvä paikka ihmisten asua kun palvelut ovat lähellä, mutta se on huonohko paikka kantakaupungin ulkopuolella asuvien käydä töissä. Toisaalta taas Kalasatama olisi järkevää kaavoittaa työpaikkavaltaiseksi, koska sinne on verrattain hyvät yhteydet kantakaupungin ulkopuolelta ja toisaalta alue on itäisen Helsingin tulevaisuuden kannalta täysin keskeinen - ainoa Helsingin itäosiin laskettava paikka, mihin on realistisesti mahdollista saada runsaasti työpaikkoja ylemmille toimihenkilöille. Moniko hyvätuloinen haluaa Östersundomiin, jos työpaikat ovat pääosin pk-seudun länsiosassa?
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös