Seututason joukkoliikenne Helsingin niemellä ja sen lähiympäristössä

Mitään tiukkaa sääntöä ei ole, mutta yleensä valtio maksaa junaradoista 70% ja metrosta 30%. Mielestäni valtionosuus seudun sisäisestä joukkoliikenteestä ylipäänsä pitäisi olla 0% ml. tiet, nostaa sitten vaikka kuntien valtionosuuksia vastaavasti.

Jep. Kieltämättä rahat voisivat kohdentua järkevämmin, jos niiden käytöstä päätettäisiin kunnallisella tasolla, eivätkä metron kaltaiset megahankkeet näyttäisi kuntien silmissä alennushintaisilta, kuten nyt.

Ongelma taitaa olla lähinnä siinä, että väylähankkeet ovat myös (ja jopa ensisijaisesti) kansallista aluepolitiikkaa. Jos rahat jaettaisiin suoraan kunnille jossain järkevässä suhteessa, eduskunnan ja valtioneuvoston mahdollisuudet tehdä aluepolitiikkaa pienenisivät aika merkittävästi.
 
Tässä olisi ehdotukseni seututason pikaraitiotiestä keskustasta koilliseen:
Linja A: Keskusta - Hämeentie - Viikki - Latokartano - Kivikko - Kontula (M)
Linja B: Keskusta - Hämeentie - Viikki - Jakomäki - Hakunila - Nissas

Matkalla on paljon osuuksia, joissa pysäkkejä ei tarvitse olla tiheässä. Linjalta on vaihtoyhteys Jokerille - linja A ajaisi hiukan sen kanssa samoja jälkiä - ja myös tulevalle Jokeri 2:lle.

Keskustassa olen päättänyt linjan Rautatientorille lähinnä siksi, että raitioliikenne siitä eteenpäin nytkin matelee, mutta toki linja voisi siitä jatkuakin.
 

Liitetiedostot

  • Viikki-Jakomäki-Hakunila.jpg
    Viikki-Jakomäki-Hakunila.jpg
    103.2 KB · Lukukerrat: 1,013
Tässä olisi ehdotukseni seututason pikaraitiotiestä keskustasta koilliseen:
Linja A: Keskusta - Hämeentie - Viikki - Latokartano - Kivikko - Kontula (M)
Linja B: Keskusta - Hämeentie - Viikki - Jakomäki - Hakunila - Nissas

Matkalla on paljon osuuksia, joissa pysäkkejä ei tarvitse olla tiheässä. Linjalta on vaihtoyhteys Jokerille - linja A ajaisi hiukan sen kanssa samoja jälkiä - ja myös tulevalle Jokeri 2:lle.

Keskustassa olen päättänyt linjan Rautatientorille lähinnä siksi, että raitioliikenne siitä eteenpäin nytkin matelee, mutta toki linja voisi siitä jatkuakin.
Musta tuo linja A on se mitä pitäisi tehdä, enkä minä nyt oikeastaan matkustajamäärien puolesta näe mitään pakottavaa syytä miksei se voisi olla ihan ratikkakalustoakin. Lahdentien suunta tarvitsee tavalla tai toisella radan, mutta kun meillä on tämä hieno sormimalli joka rajaa sitten viiteen väylään. :)

Vaatisi vaan Hämeentien nopeuttamista, mutta ei sekään nyt niin vaikeata olisi. Tai sitten Kalasataman kautta.
 
SEUTULIIKENNEREITTI KAISANIEMI –HAKUNILA (NISSAS)

Hienoa, että on tullut käytännön ehdotus seutuliikennereitiksi Helsingin niemen vaikutusalueella.
On kiinnostavaa pohtia, mikä on reitin nopeusvaatimus. Sen jälkeen voidaankin miettiä, paljonko ja millaisia erityisjärjestelyjä pikaratikka vaatii. – Matka pitää taittua vähintään puolessa tunnissa.
Kaisaniemen rautatieasema – Hakunila –välillä on 21 pysäkkiä. Jos keskimäärin puoli minuuttia kuluu pysäkkiä kohti (hidastus- ja kiihdytysaikahäviö sekä matkustajien poistuminen ja sisäänmeno), niin pysäkeillä kuluu 20 x 0,5 min eli 10 minuuttia.
Reitin pituus on linnuntietä pitkin n. 15 km. (Katsoin sen karttaruutujen avulla, joten mitta ei ole tarkka.) Tiet näyttivät kohtuullisen suorilta, joten todellinen matka on todennäköisesti 16 – 17 km.
Matka-aikaa jäi tien päällä kulkemiseen 20 minuuttia eli yksi kolmasosa tunnista. Silloin tunnissa pitäisi ehtiä 3 x 17 km eli nopeus pitäisi olla 51 km/h – keskimäärin.
Matkan varrella on nopea Lahdentie. Toisaalta matkalla on myös hidas alue Etelä - Helsingissä

Seutuliikennereitissä pitäisi aina olla mukana pohdinta, mitkä osuudet voisivat olla joukkoliikennekatuja tai joukkoliikennekaistoja.
Joukkoliikennekatu menee (tiheän) asutuksen keskellä, jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin ihmisiä. Koska muu liikenne ei häiritse, joukkoliikennekadulla voi olla taajamamielessä melko korkea nopeusrajoitus (esim. 50 km/h).
Joukkoliikennekadun lähistöllä on autotie henkilöautoja yms. varten. Koska joukkoliikenne on ensisijaista, niin autotie voi olla vähän syrjässä ja se voi olla jonkin verran kiertotie joukkoliikennekatuun verrattuna.
Joukkoliikennekatuna voi olla osuus: Kaivokatu, Kaisaniemenkatu, Pitkäsilta ja Hämeentie Helsinginkadulle asti. – Toinen joukkoliikennekadun osuus olisi Hämeentie välillä Teollisuuskatu – Sturenkatu.
Silloin henkilöautoliikenteen ohikulku menisi reittiä: Esplanadi, Pohjoisranta ja Sörnäisten rantatie.
 
PINTAPISARA TUNNELIPISARAN SIJAAN


Pintapisaran reitti:

Tarvitaan ratayhteys Pasilan ja Kalasataman asemien välille. Toinen uusi tarvittava ratayhteys on Leppävaaran ja Pohjois – Tapiolan/Otaniemen asemien välille.
Näin saadaan reitit:
• Kirkkonummi – Pasila – Itäkeskus
• Kirkkonummi – Leppävaara – Kaisaniemi – Kalasatama – Itäkeskus
• Järvenpää – Pasila – Itäkeskus
• Itäkeskus – Pasila – Hiekkaharju – Lentoasema – Vantaankoski – Huopalahti/Etelä – Haaga – Pasila – Itäkeskus
Jos rakennetaan tunneliyhteys Sörnäisten metroasemalle saadaan aikaan reitti:
• Pasila – Sörnäinen – Kaisaniemi – Pohjois – Tapiola/Otaniemi – Leppävaara – Pasila

Pasila – Kalasatama –radan pituus on n. 3 km. Leppävaara – Pohjois – Tapiola/Otaniemi –radan pituus on n. 4 km. Ne ovat pintaratoja. Teollisuuskadun ja Sörnäisten metroaseman välisen tunneliyhteyden pituus on 200 – 300 m. Tunneli alkaa Harjukadun pohjoispuolelta.

Pasila – Kalasatama –rata kulkee Junatietä pitkin ja sen jälkeen Teollisuuskatua. Sieltä rata jatkuu Pasilan ratapihalle.
Teollisuuskatu on joukkoliikennekatu Teollisuuskadun ylittävät sillalla Sturenkatu ja Savonkatu/Ratapihantie. – Sörnäisten asemalle menee tunneli Teollisuuskadulta, jossa sen alkukohta sijaitsee vähän länteenpäin Harjukatuun verrattuna.
Tarvitaan siltoja yhdistämään Turun rata ja Järvenpään rata Pasilan kohdalla Teollisuuskadun raiteisiin, koska Pasilassa on paljon ratoja, joilla on runsaasti liikennettä.
Toinen vaihtoehto on, että tehdään toinenkin tunneli. Se alkaa Teollisuuskadulta vähän ennen Vääksyntietä ja yhtyy metrotunneliin Junatien kohdalla. – Silloin ei tule ongelmia Mäkelänkadun ja Hämeentien autoliikenteen kanssa.

Leppävaara – Pohjois – Tapiola/Otaniemi –rata kulkee lähes koko matkan Kehä I:stä pitkin. Se alkaa Leppävaaran asemalta ja päättyy tunneliin, joka yhdistyy Länsimetroon Pohjois – Tapiolan/Otaniemen kohdilla. Tunnelin pituus on muutama sata metriä.
Rata kulkee Kehä I:n länsireunassa. Tämän takia Kehä I:tä luultavasti joudutaan hiukan siirtämään itäänpäin, jotta autoliikenne sujuisi.


Vertailu Pintapisaran ja Tunnelipisaran välillä

Tunnelipisaran tiedot ovat Wikipedian Pisara –rataa käsittelevästä artikkelista.

• Seututason joukkoliikenne:
Tunnelipisara hyödyttää seututason joukkoliikennettä vain hiukan. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että reitin muoto on sellainen, että seutuliikenne ei pääse jatkamaan metroradalla.
Vain yksi lisäpysäkki tulisi: Ooppera/Töölön sairaala –asema.
Jos Keskustan rautatieasema tulee Rautatieaseman metroaseman viereen, ja jos Hakaniemen rautatieasema tulee Hakaniemen metroaseman viereen, nykyinen pitkähkö kävelymatka Kaisaniemen rautatieasemalta Rautatieaseman metroasemaan verrattuna nopeutuisi selvästi.

Pintapisara yhdistää toisiinsa metrolinjat sekä rautateitä pitkin kulkevat pääkaupunkiseudun seutulinjat.
Lentoasemalle pääsee raiteitse Itä – Helsingistä.
Saadaan aikaan rengasrata, joka yhdistää Helsingin niemen ja Espoon itäosan.
Sturenkadulle voi sijoittaa aseman, koska Sturenkadulla on vilkas kaukobussiliikenne ja muuta joukkoliikennettä.

• Kaisaniemen ratapihan tukkoisuus
Tunnelipisaran tärkein etu on, että se vähentää Kaisaniemen ratapihan tukkoisuutta, koska pisaraa käyttävät seutujunat kiertävät kyseisen kohdan. – Mutta pullonkaula siirtyy Pasila – Kaisaniemi –rataosuudelle.

Pintapisara parantaa seututason joukkoliikenneyhteyksiä, jonka sivutuotteena Kaisaniemen ratapihan tukkoisuus vähenee tai poistuu.
Pintapisarassa rataliikenne voidaan jakaa Pasilan kohdalla siten, että osa liikenteestä menee Kaisaniemen vanhalle päärautatieasemalle ja osa menee Teollisuuskadun suuntaan.

• Hinta
Pintapisara on edullinen verrattuna tunnelipisaraan, koska kalliita tunneliosuuksia on vähän verrattuna tunnelipisaraan. Tosin sillat lisäävät kustannuksia, mutta eivät huomattavasti.
Pintapisaran edullisuuden toinen tärkeä tekijä on, että se käyttää jo olemassa olevia sekä jo rakenteilla olevia rataosuuksia.
 
PINTAPISARA TUNNELIPISARAN SIJAAN

Ks. pitkät keskustelut metron ja lähijunien integroimisesta. Automaattimetron sekaan ei ole kovin helposti automaatin ulkopuolisilla junilla menemistä. Kehäradan asemalaiturit ovat 230 m pitkiä ja 550 mm korkeita, Länsimetron ilmeisesti vain 90 m pitkiä ja 1000 mm korkeita. Esim. kahden Sm5-yksikön junasta ei mahdu kuin 2/3 Länsimetron tunneliasemalle vaikka virroitus, laiturikorkeus ja automaatti jotenkin saataisiinkin hoidettua. Kaupunkiradat tietty voi muuttaa metrotekniikalle ja pistää nykyisen ja tilatun kaluston vaihtoon, mutta sillä systeemillä "Pintapisara" ei enää näytä yhtä edulliselta.
 
Hyvä muistutus siitä, että pääkaupunkiseudulla on erilliset raideliikennejärjestelmät.

Luin urhoollisesti 105 ensimmäistä puheenvuoroa metron ja lähijunien integrointia käsittelevältä keskustelupalstalta, mutta en löytänyt seikkoja, joita mainitsit. Sen takia oli hyvä, että huomautit noista asioista.

Ei ole järkevää, että Helsingin niemellä on ilmeisesti 3 erillistä raideliikennejärjestelmää: hidasratikoihin, metrojuniin ja tavallisiin juniin perustuvat.

Metrossa pitäisi käyttää tavanomaista junatekniikkaa. Nimittäin Helsingin metro on pintaratkaisu lukuunottamatta Helsingin niemen eteläosan osuutta.
Mutta ehkä Espoo haluaa tuhlata espoolaisten rahat tunneleihin. :biggrin:

Länsimetro tuo usean raideliikennejärjestelmän ongelmat Espooseen. Miten yhdistetään Etelä- ja Keski - Espoo raiteitse?

Sitäpaitsi seututason liikennettä on myös junareitti Helsinki - Lahti. Koska seutuliikenne yltää näin n. 100 km:n päähän, miksi seutuliikenteen pitäisi olla eri järjestelmässä kuin kaukoliikenne?

Siirryn raideliikennejärjestelmien integrointitekniikan keskusteluun siihen tarkoitettuun keskustelupalstaan.
 
Ei ole järkevää, että Helsingin niemellä on ilmeisesti 3 erillistä raideliikennejärjestelmää: hidasratikoihin, metrojuniin ja tavallisiin juniin perustuvat.

Suurempaakin hajaannusta maailmalla on monessa paikassa nähty, esim. tälläkin hetkellä Tukholmassa (rautatiet, tunnelbana, Roslagsbanan ja Tvärbanan ovat keskenään epäyhteensopivia, ja esim. Spårväg City -katuraitiotie on kaarresäteen osalta epäyhteensopiva Tvärbananin kaluston kanssa), tosin siellä ollaan erillisiä järjestelmiä integroimassa nyt suht rivakasti. Helsinki ei ole tässä suhteessa mitenkään erityisen ongelmallinen, ja kahta järjestelmää, katukelpoista ratikkaa ja pitkävaunuisempaa paikallisjunaa voi varmaan pitää perusteltuna. Ratikat tietty voisivat olla rautateiden kanssa yhteensopivia tram-traineja, mutta 1000 mm raitioteillä on pitkä historia, jonka valossa nykyiseen tilanteeseen päätyminen on ymmärrettävää.

Metrossa pitäisi käyttää tavanomaista junatekniikkaa.

Näinhän sitä tyhmempi luulisi. Asiasta ovat erinäiset Helsingin metron suunnittelijat olleet jyrkästi eri mieltä ja lienevät suurelta osin edelleen.

Nimittäin Helsingin metro on pintaratkaisu lukuunottamatta Helsingin niemen eteläosan osuutta.

Metron tekniset ratkaisut eivät ole mitenkään tiukasti tunneliosuuden sanelemia. Virroituksen olisi kyllä voinut hoitaa ajolangan tai tunnelin katossa kulkevan lankaa vastaavan virtakiskon avulla kuten monessa raitio- ja paikallisjunatunnelissa muualla maailmassa on tehty. Korkea laituri johtuu siitä, että sen avulla on saatu 70-luvun junan korkea lattia tasoon laiturin kanssa kuten modernilta metrolta edellytettiin. Sittemmin matalalattiaiset junat ovat muuttaneet tekniikan tarjoamia mahdollisuuksia.

Miten yhdistetään Etelä- ja Keski - Espoo raiteitse?

Raide-Jokerin suunniteltu reitti kulkee Tapiolasta Leppävaaraan. Raide-Jokerin teknistä standardia ei ole päätetty, mutta se lienee looginen vaihtoehto muillekin poikittaisyhteyksille, mikä standardi sitten valitaankaan. Metron kanssa yhteensopiva siitä tuskin tulee, kun pikaratikoita ei haluta automaattimetroon eikä 1000 mm korkeita laitureita kadunvarsipysäkeille. Jos nyt ei pääkaupunkiseudulle tuoda 1435 mm standardiraideleveyden rataa ja sitä myötä neljättä epäyhteensopivaa järjestelmää, niin vaihtoehdoiksi jäänee yhteensopivuus Helsingin 1000 mm raitioteiden kanssa tai 1524 mm tram-train. Samaiseen kysymykseen joutunee piakkoin vastaamaan omista lähtökohdistaan Tampere.
 
Jos nyt ei pääkaupunkiseudulle tuoda 1435 mm standardiraideleveyden rataa ja sitä myötä neljättä epäyhteensopivaa järjestelmää, niin vaihtoehdoiksi jäänee yhteensopivuus Helsingin 1000 mm raitioteiden kanssa tai 1524 mm tram-train. Samaiseen kysymykseen joutunee piakkoin vastaamaan omista lähtökohdistaan Tampere.

Ja Turku myös.

Tampereen näkökulmasta 1524 mm on ainoa oikea valinta, koska se jättää optioksi myöhemmin ottaa käyttöön duoliikennöinnin (=tram-train) pelkällä kalustohankinnalla. Turun oloissa tämä on vielä olennaisempaa.

Mitään 1000 mm järjstelmää ei kannata puhtaalta pöydältä rakentaa muualle Suomeen. Helsinkiin voitaneen synergiaetujen vuoksi päätyä rakentamaan myös uusi 1000 mm järjestelmä.

Suomen oloissa en näe kauhean järkeväksi ottaa käyttöön 1435 mm järjestelmää, koska se olisi epäyhteensopiva kaiken muun kanssa. Kalustoa saa myös 1000 mm ja 1524 mm raideleveyksille ihan hyvin.

Mitä tulee 1000 mm ja 1524 mm järjestelmien integrointiin niin ihan mahdotonta se ei ole. Ihan viime aikoina olen lukenut uutisia, että Espanjanssa on kehitteillä erilaisia uusia ratkaisuja raideleveyden vaihtoon ihan lennossa. Ainakin CAF on ollut aktiivinen tässä, muistaakseni ratkaisun nimi taisi olla Unichanger. Sitä en muista ulkoa oliko kehitteillä pari erilaista järjestelmää, joista toinen nopeille junille ja toinen ratikoille yms. hitaammalle liikenteelle, vai onko se yksi ja sama järjestelmä, joka sopisi kaikille. Mutta yhtäkaikki tätä aihepiiriä kannattaa seurata. Tosin täytyy muistaa että raideleveys ei ole ainoa kriittinen asia verkolta toiselle siirtymisessä vaan lisäksi tulee sähkönsyöttö (kisko tai lanka, jännite), kulunvalvonta, kuormaulottuma, lattiakorkeus, kaarresäde jne.
 
Löysinpä tällaisen eräänä päivänä nettiä surffatessa.

Sen selityksenä oli seuraava:

Image of current and planned metro lines (black) as well as railways (brown) and high-speed trams (dark blue).

Näköjään "merimetrokin" päässyt havainnekuvaan :D
 

Liitetiedostot

  • Nc_helsinki_metro_plan.jpg
    Nc_helsinki_metro_plan.jpg
    90.7 KB · Lukukerrat: 956
Löysinpä tällaisen eräänä päivänä nettiä surffatessa.

No ei vähä mitään. Mistä tuo löytyi? Laajasaloon menee kolme metrolinjaa ja Suomenlinnan metroradalla on liuta asemia ilmeisesti meren pohjassa. Karttaa on hiukan vaikea lukea kun pohjoinen ei näköjään ole ihan siinä suunnassa kuin on totuttu.
 
Löysinpä tällaisen eräänä päivänä nettiä surffatessa.
Miksi ihmeessä yksi linja kulkee Uutelan siihen osaan, jonne ei kai saa rakentaa mitään eikä sielä vielä ole mitään. Ja kuka on suunnitellut Jokeri-II:sta metrona, kun johdinautokin laskettiin ratikkaa halvemmaksi?

Yritin sommitella karttaa oikean kartan päälle eri päin ja kokoa muuttelemalla mutta ei se toimi - kartta ei ole mittakaavassa.
 
No ei vähä mitään. Mistä tuo löytyi? Laajasaloon menee kolme metrolinjaa ja Suomenlinnan metroradalla on liuta asemia ilmeisesti meren pohjassa.

Myös kolme rinnakkaista Töölön metroa on aika ...miehekäs ratkaisu. Nokittaa hyvin kaiken keskustelun siitä, tarvitaanko Pisaraa ja Töölön metroa samaan aikaan. Tarvitaan, ja ei edes riitä!
 
Myös kolme rinnakkaista Töölön metroa on aika ...miehekäs ratkaisu. Nokittaa hyvin kaiken keskustelun siitä, tarvitaanko Pisaraa ja Töölön metroa samaan aikaan. Tarvitaan, ja ei edes riitä!
Kieltämättä tuossa on asennetta, kaivaa samantien kellarin koko Töölöön niin päästään pysäköintiongelmistakin. Etu-Töölö, Taka-Töölö, Ala-Töölö, vaiko Etuala- ja Taka-ala-Töölö?
 
Takaisin
Ylös