Kunnossapito pääreitillä

Suomessa on käytössä vuoropysäköinti systeemi, tiettyinä päivinä pysäköinti on kielletty eri puolilla katua, ja toisella puolella sallittu.

Joo, autokoulujen oppikirjoissa ja liikennemerkkejä säätelevässä asetuksessa. No, olen mä kerran elämässäni ihan livenäkin nähnyt tällaisen, oululaisella laitakaupunkialueella. Mutta en nyt menisi väittämään, että Suomessa on tällainen järjestelmä noin niin kuin ihan oikeasti käytännössä käytössä.

Tilanne vain on se, että ihmistä ei voida velvoittaa hävittämään autoaan kuin tuhka tuuleen. Eikä häntä voida velvoittaa olemaan koko ajan kotonaan. On lomamatkoja, yms, jotka ovat jokaisen oikeuksia.

Lentoasemalla on hyvät pysäköintialueet, sinne minä vien auton lomamatkan ajaksi. Niin kauan kuin taksien hinnat ja palvelu ovat samaa luokkaa kuin nyt, siinä tulee säästöä sekä ajallisesti että hermollisesti.

Se on jokaisen oma asia, hävittääkö autonsa polttamalla kuin tuhka tuuleen (siitä varmaan saa sitten oikeudessa tuomionkin) vai viekö sen parkkihalliin vai naapurin pihalle vai serkun autotalliin vai jonnekin muualle. Kadunvarsi nyt kuitenkaan ei ole autojen pitkäaikaissäilytystä varten, asukaspysäköintitunnuksella tai muuten.

Eikös tuo vuoropysäköinti, mihin viittasit, ole myöskin sitten äärettömän epäoikeudenmukainen ja diktatuurinen, jos lomamatkalaisen auto pitäisi useampana päivänä viikossa siirtää kadun toiselta puolelta toiselle? Eihän sekään onnistu kaukosiirtona Torremolinoksesta käsin.
 
Viimeksi muokattu:
Aika ihmis-epäystävällinen systeemi. Kuvitteletko, että ihmiset jäkittävät jatkuvasti kotonaan, katsomassa ikkunastaan kylttejä, tai kuuntelemassa mahdollista "snowhornia"? Varsinkin asukaspysäköinnissä, jossa ihmisillä on tapana pitää kadunvartta autopaikkanaan, ja siitä joutuu jopa maksamaan lupalapun muodossa. Suomi ei ole diktatuurivaltio, joten täällä ei voida velvoittaa ihmistä olemaan jatkuvasti kotona päivystämässä.

Asukaspysäköintitunnuksen hintahan on ihan olematon, nimellisellä korvauksella ei kannata kuvitella saavan premiumpalvelua. Kannattaa myös huomioida, että kantakaupungin nykyinen parkkipaikkapula johtuu suurelta osin autoista, joita ei käytetä. Nytkin katujen varret ovat täynnä lumikasoja muistuttavia autoja, joita ei ole liikutettu kuukauteen.
 
Kannattaa myös huomioida, että kantakaupungin nykyinen parkkipaikkapula johtuu suurelta osin autoista, joita ei käytetä. Nytkin katujen varret ovat täynnä lumikasoja muistuttavia autoja, joita ei ole liikutettu kuukauteen.

Mikäköhän tähän mahtaisi olla järkevä ratkaisu? Nyt tilanne on sellainen, että herra X asuu Ullanlinnassa, menee ratikalla töihin ja kävellen kauppaan ja kesällä sitten viikonloppuisin autolla kesähuvilalle ja pari kertaa anoppilaan Mouhijärvelle. Asukaspysäköintitunnus on niin halpa, että se kannattaa ostaa koko vuodeksi, vaikka autoa tulee käytettyä harvoin. Sillä tunnuksella kun sen saa pysäköidä maksutta kadunvarteen sitten koko talveksi.

Jos kaupunki tarjoaisi ilmaisen ja valvotun pysäköintialueen jostain kehäteiden tienoilta, aidosti hyvien joukkoliikenneyhteyksien luota (juna tai metro), niin veisikö X autonsa sinne taveksi? Tuskin.

Entä jos asukaspysäköinti olisikin niin kallista, että kadunvarsisäilytys maksaisi maltaita? Sitten varmaan veisi, mutta se taas olisi ikävää niille, joiden pitäisi lunastaa se asukaspysäköintitunnus ihan oikeaa pysäköintiä varten.

Tähän pitäisi löytää sellainen ratkaisu, jossa aito asukaspysäköinti, siis sellainen, jossa autoa käytetään päivittäin tai lähes päivittäin, on kohtuullisenhintaista huomioiden se, ettei maksu kuitenkaan takaa paikkaa. Toisaalta asukasseisottamisen ei pitäisi olla sillä tunnuksella mahdollista. Mutta millaiset säännöt toimisivat, ja miten niitä valvottaisiin? En tiedä.
 
Tähän pitäisi löytää sellainen ratkaisu, jossa aito asukaspysäköinti, siis sellainen, jossa autoa käytetään päivittäin tai lähes päivittäin, on kohtuullisenhintaista huomioiden se, ettei maksu kuitenkaan takaa paikkaa. Toisaalta asukasseisottamisen ei pitäisi olla sillä tunnuksella mahdollista. Mutta millaiset säännöt toimisivat, ja miten niitä valvottaisiin? En tiedä.
Yksinkertaisimmin niin että Ullanlinnan tunnuksella saa pysäköidä vartioidussa autoparkissa jossain syrjemmällä.

Oikeasti tämän pitäisi mennä niin että kadunvarsipysäköinti hinnoitellaan kysynnän mukaan, Shoupin sääntö että hinta on kohdallaan kun joka yhdeksäs paikka on vapaa on järkevä. Eli maksu takaa paikan. Asukkaita voi kompensoida antamalla heille vaikka 50% alennuksen maksusta. Hintajousto on alla olevasta päätellen hyvin suurta, eli itseasiassa tuo saattaisi hyvinkin johtaa halvempiin pysäköinti maksuihin.
HS Kaupunki 15.12. sanoi:
Maksu nostettiin vuodenvaihteessa sataan euroon. Sitä ennen se oli ollut 36 euroa euroajan alusta saakka eli vuodesta 2002. Sauri sanoi tiistaina Hufvudstadsbladetissa, että maksuissa olisi edelleen korottamisen varaa.

Saurin mukaan korotuksilla paikkojen tarjonta ja kysyntä voitaisiin saada tasapainoon. Paikkoja on noin 20 000. Asukaspysäköintilupia taas oli marraskuussa vajaat 26 000.

Vuodenvaihteessa lupia oli 31 000, joten vuodenvaihteen maksunkorotus näyttäisi jonkin verran tasanneen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa.
http://www.hs.fi/verkkolehti/kaupun...orottaa+asukaspysäköintimaksuja/1135262392570

Eli jo maksun korotus kuukausitasolla kolmesta kahdeksaan ja puoleen eroon vähentää lupien määrää melkein viidenneksen! Tietenkään se ei mene lineaarisesti noin, mutta väittäisin että kysyntä ja tarjonta tasapainottuisi aika pienellä maksutasolla.
 
Yksinkertaisimmin niin että Ullanlinnan tunnuksella saa pysäköidä vartioidussa autoparkissa jossain syrjemmällä.

Niin, mutta ei tuo vielä auta mitään, koska ei se ullanlinnalainen vie vapaaehtoisesti autoaan kauemmas. Eli siinä kadun varressa lumihangessa se seisoo edelleen, vaikka se miten saisi seistä ilmaiseksi Myllypurossa. Siinä pitäisi olla joku kohtuullinen pakote.

Oikeasti tämän pitäisi mennä niin että kadunvarsipysäköinti hinnoitellaan kysynnän mukaan, Shoupin sääntö että hinta on kohdallaan kun joka yhdeksäs paikka on vapaa on järkevä. Eli maksu takaa paikan. Asukkaita voi kompensoida antamalla heille vaikka 50% alennuksen maksusta.

Tarkoitatko nyt, että kaikella pysäköinnillä on tuntihinta, ja siitä saa sitten asukasalennuksen? Siinä voisi olla pointtia, kunhan se tuntihinta olisi asukkaille kohtuullinen. Silloin maksu menisi vain silloin, kun paikka oikeasti löytyy, ja teknisillä vempeleillä ei tarvitse juosta kadulla kolikkojen kanssa, vaan vaikka viikonloppupysäköinnistä voi lähettää aloitus- ja lopetustekstarit ja siinä se. Mutta miten lappuliisa tietää, että se tekstari on lähetetty ja maksu juoksee?
 
Joo, autokoulujen oppikirjoissa ja liikennemerkkejä säätelevässä asetuksessa. No, olen mä kerran elämässäni ihan livenäkin nähnyt tällaisen, oululaisella laitakaupunkialueella. Mutta en nyt menisi väittämään, että Suomessa on tällainen järjestelmä noin niin kuin ihan oikeasti käytännössä käytössä.

Esimerkiksi Tattarisuolta näitä merkkejä ihan oikeasti löytyy Oulua lähempää.
 
Tarkoitatko nyt, että kaikella pysäköinnillä on tuntihinta, ja siitä saa sitten asukasalennuksen? Siinä voisi olla pointtia, kunhan se tuntihinta olisi asukkaille kohtuullinen.
Jos lähdetään siitä että maksun pitää olla "kohtuullinen" niin saadaan nykytila jos kohtuullinen tarkoittaa siitä että kaikki on sen valmiit maksamaan. Eli ei noin. Karkeasti yksinkertaistettuna: paikkoja on 20 000, jos lähdetään sitä että joka yhdeksäs paikka on vapaa niin hinta on se mitä 18 201. pysäköijä ei halua maksaa. Hänestä se on kohtuuton hinta. :) Se että annetaan vaikka 50% alennus asukaspysäköinnistä muuttaa tuota vaan niin että se hinta on se mitä se 18 201. ei ole valmis maksamaan jos on asukas tai kaksi kertaa sen jos ei ole.

Sivumennen on täysin samantekevää jaetaanko kerätyt asukaspysäköintimaksut asukaspysäköintiluvan haltijoille takaisin tasajaolla, kaikilla asukkailla jakaminen olisi toki reilumpaa. Tai kaikille kaupunkilaisille, eli kaupungin kassaan. :)

Silloin maksu menisi vain silloin, kun paikka oikeasti löytyy, ja teknisillä vempeleillä ei tarvitse juosta kadulla kolikkojen kanssa, vaan vaikka viikonloppupysäköinnistä voi lähettää aloitus- ja lopetustekstarit ja siinä se. Mutta miten lappuliisa tietää, että se tekstari on lähetetty ja maksu juoksee?
Tietää ne jotenkin nytkin, http://www.hel.fi/wps/portal/Rakenn..._GLOBAL_CONTEXT=/HKR/fi/Pys_k_inti/Maksutavat

---------- Viesti lisätty kello 18:05 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:57 ----------

Niin ja vielä siis selvennyksenä, 18 201. maksuhalukkuuden mukaan järjestettynä. Ykkönen vaikka rouva Räikkönen jolle on ihan yksi lysti paljonko mersun pysäköinti Hernesaaressa maksaa. 18 201. voi olla vaikka Jaska joka on menossa käymään kaverinsa luona Hernesaaressa ja voisi mennä ratikallakin. Maksuhalukkuus tietenkin vaihtelee tilanteen mukaan, jos Jaska on viemässä pesukonetta tupaantuliaislahjaksi hän lienee valmis maksamaan aika paljon ettei sitä tarvitse kuljettaa ratikassa.

---------- Viesti lisätty kello 18:06 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:05 ----------

Ja vielä, yksi nykytilanteen ongelma on se että Jaska ei saa välttämättä autoaan parkkiin vaikka olisi valmis maksamaan siitä kuinka paljon tahansa.

---------- Viesti lisätty kello 18:10 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 18:06 ----------

Lisätään vielä että teme osaa jakolaskun huonommin kuin viisastelun. Pitäisi olla 17 778 pysäköijä.
 
Pysäköintiautomaateista voidaan melko edullisesti suoltaa RFID-lippuja. Asukkaille ja muille halukkaille hieman järeämpiä mutta turvallisempia transpondereita. RFID ja transponderi tarjoavat pelkästään parkkitilin tunnisteen. Parkkitilin saldo tai muu sopimus on kirjattu ATK-järjestelmään muualle. Parkkipirkot ajavat kadut läpi lämpimistä autoistaan käsin ja lukevat kadunvarren autojen parkkitilitiedot autoon asennetulla muutaman metrin kantamaan kykenevällä etälukijalla.

Maksamattomat tai rikkinäiset parkkitilitiedot merkitään ylös perinteistä parkkivalvontaa varten, joka tällöin vain täsmätarkistaa epäselvyydet ja mahdolliset väärinkäytökset kuten kloonatut liput tai transponderit. Valvonta nopeutuu sen verran, että valvontakierros onnistunee monta kertaa päivässä. Kuitenkin väärinpysäköintisakot kirjoitetaan samalla tavalla kuin ennenkin, tutulla ja lakiin kirjatulla tavalla.

Yksityisyyden suojaa rikotaan ihan yhtä paljon kuin nykyisessä paperilätkäsysteemissä, ja jos sähköinen etäluku on silti jotenkin yksityisyyden vastaista voidaan etälukemisessa käyttää myös sähköistä silmää joka lukee parkkilipun tekstin (tai QR-koodin) ja homma toimii tasan samalla tavalla tosin hieman helpommalla lippujen kloonaamisella. Kloonaushan on tällöin suurin piirtein yhtä helppoa kuin se on nyt.

Ihan riippumatta muista toimista olisi hyvä saada pysäköintipolitiikka sellaiseksi, että väärinpysäköidyt autot siirretään laitakaupungille heti kun mahdollista.
 
Pysäköintiautomaateista voidaan melko edullisesti suoltaa RFID-lippuja. Asukkaille ja muille halukkaille hieman järeämpiä mutta turvallisempia transpondereita. RFID ja transponderi tarjoavat pelkästään parkkitilin tunnisteen. Parkkitilin saldo tai muu sopimus on kirjattu ATK-järjestelmään muualle. Parkkipirkot ajavat kadut läpi lämpimistä autoistaan käsin ja lukevat kadunvarren autojen parkkitilitiedot autoon asennetulla muutaman metrin kantamaan kykenevällä etälukijalla.
Kun ne ei RFID-lukijat niin kauheasti maksa niin eikö se olisi yksinkertaisempaa asentaa kiinteät lukijat kaduille?
 
Ei, koska lukulaitteiden toimintavarmuus on niin tärkeää. Liian suuri määrä lukulaitteita tekee huollosta kallista, varsinkin kun ne asennetaan kiinteästi valvonnan ulkopuolelle. Järjestelmän mielekkyys on nolla, jos lukulaitteista joku oleellinen prosentti on aina odottamassa huoltoa: parkkitarkastuksen taso ei parane nykyisestä koska niin montaa parkkipaikkaa ei voida sulkea manuaalitarkastuksesta pois.

Järjestelmän ideaali olisi, että vain tahaton huolimattomuus ja transponderien viat aiheuttaisivat manuaalitarkastuksia, jotka johtavat neuvontaan tai transponderin uusimiseen tarkastuksien toistuvuuden poistamiseksi. Koska valvontakierroksia tehdään koko ajan ja häiriöihin puututaan aina (... siirtämällä auto laitakaupungille), krooninen väärinpysäköinti katoaa.
 
Esimerkiksi Tattarisuolta näitä merkkejä ihan oikeasti löytyy Oulua lähempää.

Vantaalla olen nähnyt Markulla (suomeksi Maarinkunnas) tuollaisia I ja II -merkkejä, ja jopa Mäntässäkin.

Lieneekö niitä siroteltu - aivan tarkoituksella - sinnetänne autokoulun inssiajoja varten?
 
Lisään Temen pohdintoihin pysäköinnin hinnasta vielä sen, että uustuotannossa pysäköintipaikka kantakaupungissa maksaa 35.000–40.000 €. Alemman hinnan vuosikorko vaikka 4 %:n mukaan on 1400 €. Ja asukaspysäköintilupa siis maksaa 100 €?

Olen maininnut ennenkin, mutta kertaan taas. Kaupungissamme väännetään poliittista kättä siitä, kuuluuko auton omistajan maksaa pysäköintipaikan rakentaminen vai pitäisikö se maksattaa myös niillä, jotka eivät pysäköintipaikkoja tarvitse. Sitä, että auton omistaja maksaa, on vastustettu mm. sillä perusteella, että paikat eivät sitten mene kaupaksi, ja ei voida rakentaa normin mukaista määrää pysäköintipaikkoja.

Aika erikoinen perustelu. Minkä muun tuotteen kanssa on niin, että siitä ei peritä käypää hintaa sen vuoksi, että sillä hinnalla tuote ei mene kaupaksi?

No on sille selitykselle yksi ymmärrettävissä oleva peruste: Jos pysäköintipaikkoja ei saada tehdyksi kylliksi sen vuoksi, että niistä pitää maksaa niiden hinta, sitten autoilijat jättävät autonsa sellaisiin paikkoihin, joihin ei ole lupa jättää autoja.

Ihan oikea haitta toki, mutta pitääkö autoilijoille maksaa siitä, että he suostuvat noudattamaan autoilua ja auton omistamista ja pysäköintiä koskevia sääntöjä eli Suomen lakia? Kellä muulla on oikeus rikkoa lakia, jos lain noudattamisesta ei tule palkkiota?

Ainoa hyväksyttävä selitys minusta on siinä, että kun julkinen valta kaavoittaa sellaisen kaupungin, että on vaikea tai lähes mahdotonta tulla kohtuudella toimeen ilman autoa, niin on tietenkin kohtuutonta, jos se julkinen valta ei sitten tee mahdolliseksi auton omistamista. Edelleen on väärin niitä kohtaan, jotka eivät autoa tarvitse. Kuin myös niitä kohtaan, jotka ovat olleet autokaupungin tekemistä vastaan. Mutta tällaista on demokratia. Vähemmistö kärsii, vaikka se olisi oikeassa.

Antero
 
Skurubisin: Tuosta snowhornistasi...

Eihän tietenkään ole pakko pitää tommoista meteliä ennen hinausta, mutta autonhaltijoiden kannalta ehkä hyvä niin säästyy se 120 euroa (tässä tapauksessa).

Ongelma on ehkä myöskin, että kun autot saavat seistä kadulla vaikka hamaan tulevaisuuten 100€:lla vuodessa, niin sitten herätään yhtäkkiä että lunta on liikaa, ja esiinkaivaminen tulee paljon työläämmäksi ja kalliimmaksi.
Jos kadut putsattaisiin vaikka kerran viikossa, jolloin kaikkien autojen määrätyllä osuudella pitäisi olla poissa, niin työ olisi helpompaa ja tehokkampaa.

Kun asuin Käpylässä, niin kadullani oli kunnossapitopäivät parittomilla viikoilla länsipuolella ja parillisilla itäpuolella. Homma kuulosti hyvältä, mutta ei ne ikinä tainneet hinata auton autoa sieltä pois, puhumattakaan sakotuksesta. Jos siirsit auton pois aamulla, niin kotiin tultua sait pettyä kun kadulle ei olle tapahtunutkaan mitään. Paras oli citikka joka seisoi koko talven samalla paikalla ja sitten oli tulossa kevätsiivous, niin pari päivää ennen hävisi auton renkaat jonnekin. Olipa sitten kaupungilla helppoa kuskata raato pois. Eihän kansalaiset kunnioita noita kylttejä, jos mitään ei tapahdu ja katu on samassa kunnossa koko talven.
Siis minä olen vahvasti sillä kannalla, että tietyin väliajoin pitäiso olla kunnossapito/siivouspäiviä. Mutta silloin pitää myöskin siivota/viedä lumet pois ja siirtää ylimääräiset autot pois. Loppujen lopuksi kaupunki voittaa siinä kuin ihmiset oppivat kunnioitamaan niitä, niin ne häipyy ennen hinuria, ja homma suoritetaan nopeammin vähemmällä rahalla.

Se että kokonaisia kaupunkeja suljetaan lumen aurauksen vuoksi on ihan älytöntä täällä päin, mutta voin ymmärtää sen Pariisissa missä lumeen tuloon ei ole totuttu suurissa määrin. Toisaalta ymmärrän Gävleä Ruotsissa vuonna 1998, kun kolmen päivän aikana tuli 1,4 metriä lunta (Ruotsin ennätys). Silloin ei täälläkään kulje mitään muuta kuin armeijan telavaunut.

Uusissa kaupunginosissa on käytetty paljon aluepysäköintikieltoa ja parkkiruutuja missä on parkkikiekolla rajattu aika, esim. 2 tuntia kello 8 - 20 välillä. Se teoriassa auttaa kunnossapitoa, kun ruudun pitäisi tulla vapaaksi 2,5 tunnin päästä. Käytännössä kyllä autot voivat seistä päiviä ilman että tulee sakkoja.

Mutta se että onko 50€ sakkolappu riitävä suuruinen että ihmiset itse siirtäisi autojaan, voi joidenkin kohdalla kysyä jos auto on umpihangessa, niin silloin se 50 ei ehkä ole paljon.

/Skurubisin
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Ja vielä, yksi nykytilanteen ongelma on se että Jaska ei saa välttämättä autoaan parkkiin vaikka olisi valmis maksamaan siitä kuinka paljon tahansa

Siis nykytilanteessa Jaska parkkeeraa pesukoneineen ihan minne huvittaa, kuten vaikka ulko-oven eteen jalkakäytävälle, ja maksaa siitä 40 euroa, jos lappuliisa sattuu paikalle. 40 euroa on muuten aika kohtuullinen hinta, kun vaihtoehtona on sen koneen kuljetus tilataksilla :)

Lieneekö niitä siroteltu - aivan tarkoituksella - sinnetänne autokoulun inssiajoja varten?

Haagassa ainakin on tällainen STOP-paikka. En tiedä, onko inssiajot enää Haagan ympäristössä, mutta 90-luvulla oli, ja siinä sitten harjoiteltiinkin useampaan kertaan, ettei inssissä pysähdy väärään kohtaan.

Esimerkiksi Tattarisuolta näitä merkkejä ihan oikeasti löytyy Oulua lähempää.

Kappas. Onhan se hyvä, että niillekin sitten on jotain käyttöä täällä pääkaupungissakin. Vaan ei taida Tattarisuolla pahemmin autoa omistavia asukkaita asua. Olisikohan noiden merkkien olemassaolon syy muuten juurikin se, että tuollaisille alueille herkästi kertyy romuautoja, jotka eivät ole tosiasiallisessa liikennekäytössä. Nehän saadaan varmaan tuolla tavalla kätevämmin sieltä pois.

Tuo tosiasiallinen liikennekäyttö muuten onkin mielenkiintoinen termi. Nimittäin, jos auto seisoo (mahdollisesti seisontavakuutuksessa, jolloin homma on selvä kuin pläkki, mutta muutenkin) kuukausikaupalla lumen alla, niin sehän ei silloin ole tosiasiallisessa liikennekäytössä. Näin ollen sen voisi nyt sitten jo ilman mitään lain tai asetuksen muutosta hinata Tattarisuolle, sillä kadunvarressa pysäköityjen autojenhan pitää olla tosiasiallisessa liikennekäytössä.

Lisään Temen pohdintoihin pysäköinnin hinnasta vielä sen, että uustuotannossa pysäköintipaikka kantakaupungissa maksaa 35.000–40.000 €. Alemman hinnan vuosikorko vaikka 4 %:n mukaan on 1400 €. Ja asukaspysäköintilupa siis maksaa 100 €?

Meidän pihalla autopaikka, joka siis on vain minun käytössäni, maksaa 20 €/kk. Hintaan sisältyy tolppa, josta tulee sähköä 24/7. Jos se maksaisi vaikka 50€/kk, maksaisin senkin ihan mielellään, kun kadulta sitä paikkaa ei kuitenkaan löydy. 100€ olisi kuitenkin liikaa, mutta jos niitä katupaikkoja eli vaihtoehtoa ei olisi, niin mitähän siinä sitten tekisi? Tuskin mä autosta luopuisinkaan.

Olisikohan järkevää korreloida kuukausilipun ja asukaspysäköinnin hintaa? Eli jos kuukausilippu maksaa noin 45 €, tai mitä se nyt maksaakaan, niin kuukauden asukaspysäköinti maksaisi saman verran. Kuukausilippukaan ei takaa, että ratikka oikeasti kulkee, eikä siitä saa palautusta, vaikka liikenne olisi miten sekaisin päiväkaupalla. Molemmat lipputuotteet, joukkoliikennelippu ja autolippu, siis olisivat yhtä luotettavia.

Meillähän on nyt vastaava korrelaatio tarkastusmaksun ja parkkisakon kanssa, miksei siis tässäkin.
 
Siis nykytilanteessa Jaska parkkeeraa pesukoneineen ihan minne huvittaa, kuten vaikka ulko-oven eteen jalkakäytävälle, ja maksaa siitä 40 euroa, jos lappuliisa sattuu paikalle. 40 euroa on muuten aika kohtuullinen hinta, kun vaihtoehtona on sen koneen kuljetus tilataksilla :)
Noinhan se menee, mutta valvonta on toinen juttu. Kustannuskysymys tämä ei ole, parkkipirkko on tunnetusti ainoa viranomainen joka aivan varmasti tienaa palkkanssa.

Meidän pihalla autopaikka, joka siis on vain minun käytössäni, maksaa 20 €/kk. Hintaan sisältyy tolppa, josta tulee sähköä 24/7. Jos se maksaisi vaikka 50€/kk, maksaisin senkin ihan mielellään, kun kadulta sitä paikkaa ei kuitenkaan löydy. 100€ olisi kuitenkin liikaa, mutta jos niitä katupaikkoja eli vaihtoehtoa ei olisi, niin mitähän siinä sitten tekisi? Tuskin mä autosta luopuisinkaan.
Vaihtoehdot yleisesti ottaen on
a) joku muu maksaa pysäköinnin, jos esimerkiksi taloyhtiö tarjoaa paikan alle markkinahinnan niin de facto sen maksaa osakkaat, tämä on yleensä nykytila kantakaupungissa, tai
b) ei omista autoa, tai
c) säilyttää autoa jossain muualla, tai
d) maksaa ne paikan todelliset kulut, tai
e) muuttaa jonnekin missä on halvempia paikkoja, peltomaa ei paljoa maksa. :)

Vaihtoehdot b - e on kovin henkilökohtaisia valintoja, ja sen takia ne pitäisi tehdä yksilötasolla eikä niin että viranomaiset päättää. Vaihtoehdossa a ei ole isompaa ongelmaa jos lähes kaikilla on sekä auto että autopaikka, mutta kun kantakaupungissa näin on vaan pienen vähemmistön osalta.

Pysäköinnin todellinen kustannus on sitten toinen juttu, yllä lähinnä siitä kuka sen maksaa. Sitä voi pienentää niin että paikkoja ei ole nimetty tietylle autolle tai tiettyyn käyttöön, eli samaa paikkaa käyttää päivän aikana useampi auto. Tyhmyys tiivistyy siinä että vaikka jossain Töölössä on yrityksen konttori jolla on parkkihalli ja se on täynnä ja kadulla on tilaa (koska se maksaa), öisin se on taas tyhjä ja kaduilla on täyttä (koska se ei maksa). Seuraavaksi varmaan tarve on erikseen työssäkäynti-, asiointi-, asukas- ja liityntäautoille kun niille on erikseen paikatkin. :)

Olisikohan järkevää korreloida kuukausilipun ja asukaspysäköinnin hintaa? Eli jos kuukausilippu maksaa noin 45 €, tai mitä se nyt maksaakaan, niin kuukauden asukaspysäköinti maksaisi saman verran. Kuukausilippukaan ei takaa, että ratikka oikeasti kulkee, eikä siitä saa palautusta, vaikka liikenne olisi miten sekaisin päiväkaupalla. Molemmat lipputuotteet, joukkoliikennelippu ja autolippu, siis olisivat yhtä luotettavia.

Meillähän on nyt vastaava korrelaatio tarkastusmaksun ja parkkisakon kanssa, miksei siis tässäkin.
Minä en sotkisi pysäköintihintoihin enempää asioita, maksujen pitäisi olla sellaisia että auton saa parkkiin ja että ne kattaa kustannukset. Tuossa on jo kaksi tavoitetta yhteensovitettaviksi. Kun mukaan sotketaan jotain epämääräistä kohtuullistamista, automäärien kontrollia, ja viimeisimpänä ilmainen pysäköinti vähäpäästöisille autoille niin menee turhan vaikeaksi.

Siinä voisi olla kyllä järkeä että pysäköinti- ja joukkoliikenne käyttäisi samaa maksujärjestelmää.
 
Takaisin
Ylös